Onko nämä pankkien vakuudettomat kulutusluotot tuorekin ilmiö? Mitenköhän helposti normi kivijalkapankista saa nostettua vakuudetonta lainaa? Saattaahan se olla, että pankit eivät kovin helpolla myönnä vakuudettomia lainoja, mikä antaa hyvää markkinarakoa Fellowille. Mutta sanomattakin on selvää, että kilpailu kiristyy tulevaisuudessa, kun kivijalkapankitkin rupeavat vastaamaan alan murrokseen. Saa nähdä, miten käy.
Fellowin mukaanniiden palvelusta lainaa hakeneiden suomalaisten lainansaajista noin joka toisella on asuntolaina. Mitä tämä tarkoittaa? Heille on myönnetty iso asuntolaina pankista. Miksei he eivät saa/ole hakenut pienempää kulutusluottoa samasta pankista? Ehkä vastaus löytyy sieltä Fellowin ketteryydestä ja nopeudesta, mihin lainanhakijan pankki ei ole taipunut, tai sitten kyseinen pankki pihtaa kulutusluoton antamisen kanssa tms.
Fellow itse sanoo kilpailevansa perinteisten pankkien kanssa nopeudella ja asiakasystävällisyydellä. Itsekin olen kokeillut Fellowin lainanhakuprosessia. Näppärä ja nopea se kieltämättä oli. Ajattelin kans saavani muutaman tonnin lainan >>helposti>>, mutta eihän ne myöntänyt edes koko haettavaa lainasummaa, tonnin otti pois myönnettävästä summasta. Sitä en muista monta tähteä luottoluokitukseni sai. Kyllä minä ainakin luotan Fellowin lainaseulaan melko hyvin. He itsekin tietävät, että luotettava/toimiva lainaseula on edellytys saada luottamus lainasijoittajilta. Jos sivustolla on lainasijottajilla tapana saada salkkuunsa kestämätön määrä luottotappioita ja sijoittajilta katoaa luottamus palveluun, yhtiön kasvutarina tyssää helposti siihen.
Kyllä Nordean joustoluotto ainakin tipahti tilille nopeasti ilman kyselyjä pari vuotta sitten: Säännöllinen palkkatyö (tulot 35-40k€/v), luottokortti taisi olla samaan aikaan tapissa 3k ja 10k€ laina tuli alle vuorokaudessa (saattoi tulla jopa nopeammin) ilman mitään lisäkyselyjä. Asuntolainaa ei tuolloin ollut. Hakuprosessi oli varsin nopea nettipankissa ja korko luottokorttitasoinen 8%+12kk euribor, jos en väärin muista.
Kyllä kai kaikki pankit ovat jo vuosia tarjonneet vakuudettomia kulutusluottoja. Prosessikin lienee useimmilla jo pitkälle automatisoitu, ts. selvät hyväksynnät ja selvät hylkäykset tekee kone, ja päätös tulee silloin sekunneissa. Epäselvemmät tapaukset menevät sitten manuaalikäsittelyyn ja niissä voi hetken kestää. Syitä miksei joku hae tai saa kulutusluottoa omasta pankistaan voi olla useitakin, enkä lähde niitä tarkemmin erittelemään. Yksi vähemmän itsestäänselvä voi olla se, että "oma" pankki näkee kaikki tilitapahtumat ja voi tehdä niistä omia, joskus oikeita ja joskus vääriä johtopäätöksiä.
Toisaalta jos on asuntolaina ja vakuuksia vielä vapaana, niin miksi ihmeessä ei hakisi vakuudellista kulutusluottoa? Se on aina paljon halvempaa kuin vakuudeton. Ehkä tämä liittyy tuohon aiemminkin viitattuun typeryyteen, eli tuijotetaan vaan kuukausierää, eikä tajuta että sen kuukausierän saa todennäköisesti pankinkin lainassa sovittua omasta mielestä järkevälle tasolle (pankkihan on pääsääntöisesti hyvin iloinen jos asiakas haluaa pitkän maksuajan). Toinen mitä ei tajuta on paljonko lyhyissä ja pienissä lainoissa toimitusmaksut (sekä "nostopalkkio" että "laskutuspalkkiot") vaikuttavat todelliseen vuosikorkoon.
Mihin perustuu näkemyksesi lainaluokituksesta? Kauanko olet sijoittanut FF:n kautta ja millaisin tuloksin?
Noh, esimerkiksi salkussa oli kolmen tähden laina, jossa kuukausitulot oli merkattu 30 000e, ja laina oli 500e. Erääkään lainasta ei maksettu takaisin. Lisäksi ollut aika paljon viiden tähden lainoja, joissa lainanottaja on yli 80v ja laina-aika jopa kymmenen vuotta. Toki näitä voi karsia lyhentämällä allokaattorissa laina-aikaa, mutta syö se kuitenkin luotettavuutta, että tällaiset lainat saa viisi tähteä. Myöskään parikymppiset, joiden koulutus on peruskoulu ja tulot muodostuvat luultavasti Kelan tuista, eivät mielestäni ole viiden tai neljän tähden arvoisia, silti näitäkin ollut ja tonneja lainattu. Suoraan sanottuna välillä ollut ihan roskalaina kamaa viiden tähden luokituksessa, en näitä tarkemmin ole merkannut ylös, vaan todennut että eiköhän tämä kokeilu ollut tässä.
Aloitin joskus ennen listautumista, pääpaino 4 ja 5* ja pieni siivu 3* (vain Suomen lainoja). Myöhemmin lyhensin laina-aikaa ja siirryin pelkkään 5*, mutta kun sekään ei toiminut tyydyttävästi niin stoppasin allokaattorin. Hajautus ollut kyllä riittävä. Joitakin prosentteja ollaan vielä plussalla, mutta tilastot eivät ole sitä mitä historian mukaan pitäisi.
Lisätään vielä, että sekin vaikutti lopetus päätökseen, kun sitä hyvitettävää prosenttia luottotappioista päätettiin yllättäen laskea. Mielestäni vanhat lainat olisi pitäneet mennä vanhoilla hyvitysprosenteilla, ja uudet olisi sitten voineet mennä uusilla prosenteilla. Aika tökerö muutos sinänsä.
Kaikki ihmiset eivät käyttäydy taloudellisesti rationaalisella tavalla. Kulutusluoton ottajissa tuntuu olevan paljon tätä väkeä. Mediasta voi lukea tarinoita, kuinka otin vippiä ajattelematta kuluja tai tietämättä, miten maksan lainan takaisin, ja nyt olen syvällä suossa ihan omaa syytäni.
FF ja muut vippaajat hyödyntävät kuluttajakäyttäytymistä, jossa hinta tai taloudellinen järkevyys ei ratkaise ostopäätöstä.
Näin se menee muillakin aloilla. Eivät kaikki osta myöskään edullista käytettyä autoa, vaikka toistuva uuden auton osto tulee rahallisesti todella kalliiksi. Kaupassa on sekä halpaa että kallista makkaraa jne.
Sijoittamisesta kiinnostuneet ovat todennäköisesti taloudellisesti rationaalisempia kuin kansa keskimäärin. Sijoittajan voi olla vaikea ymmärtää vippien kuluttajien mielenliikkeitä, jos preferenssit kohdistuvat ihan eri asioihin. Sijoittaja pyrkii maksimoimaan rahojensa määrää tulevaisuudessa, kun taas vipin ottaja voi pyrkiä maksimoimaan kulutustaan tänään eikä hän välttämättä edes ajattele tulevaisuutta.
Ilmiötä on teoretisoitu siten, että ihmisten "diskonttokorko" vaihtelee. Joka haluaa kuluttaa nyt heti, hän ei näe tulevia varojaan kovin arvokkaina, siis niiden arvo diskontattuna nykyhetkeen on pieni eli diskonttokorko on korkea. Joka taas pyrkii säästämään tai sijoittamaan, hänellä on matala diskonttokorko ja tulevaisuuden rahat tuntuvat siksi arvokkailta. Ne, joilla on korkea diskonttokorko, ovat valmiimpia maksamaan korkeita korkoja vipeistään. Ihmisethän eivät tietenkään tunnista tällaista päänsisäistä diskonttokorkoa, mutta teoria on ihan hyödyllinen ymmärtämään käyttäytymisen eroja.
Noh, esimerkiksi salkussa oli kolmen tähden laina, jossa kuukausitulot oli merkattu 30 000e, ja laina oli 500e. Erääkään lainasta ei maksettu takaisin. Lisäksi ollut aika paljon viiden tähden lainoja, joissa lainanottaja on yli 80v ja laina-aika jopa kymmenen vuotta.
Molemmat kuulostavat oudoilta. FF:n pitäisi tarkistaa tulotiedot ennen kuin laina myönnetään. Lisäksi he väittävät, että vanhat saavat vain lyhyitä lainoja. Olikohan rajana 73 tai 75 vuotta.
Longrun kirjoitti:
Joitakin prosentteja ollaan vielä plussalla, mutta tilastot eivät ole sitä mitä historian mukaan pitäisi.
Eli onko tilanne se, että noin vuoden jälkeen olet muutaman prosentin plussalla suomalaisissa 3-5 tähden kulutusluotoissa?
Näin se menee muillakin aloilla. Eivät kaikki osta myöskään edullista käytettyä autoa, vaikka toistuva uuden auton osto tulee rahallisesti todella kalliiksi. Kaupassa on sekä halpaa että kallista makkaraa jne.
Toki näin, mutta useimmissa tapauksissa epätaloudellista valintaa voidaan perustella jollain muulla argumentilla, esim. sillä että uudessa autossa on parempia ominaisuuksia kuin vanhassa, tai että takuu takaa huolettomat kilometrit jne. Makkaroissa varmaan kuka tahansa voi havaita paitsi hinta- myös laatueroja.
Rahalla sen sijaan ei ole mitään laatuattribuutteja.
Rahan laatuattribuutit liittyvät sen saamisen helppouteen ja kuukausierään. Kuka haluaisi varata aikaa pankkikonttoriin selittelemään asioitaan, jos voi hoitaa kaiken netissä ja saada rahat jo tänään? Ja vaikka pankissa asia sujuisikin kätevästi, moniko kuluttaja edes tietää pankkien joustoluotoista? Vippien markkinointia tulee joka tuutista mutta harvemmin pankista. Mahtaako myöskään kuukausierä olla pankissa sen alempi.
Pankkivihaakin esiintyy. Se saattaa pistää etsimään vaihtoehtoisia rahoittajia. Toisaalta monilla on korkea kynnys vaihtaa pankkia. Ehkä se panee etsimään FF:n kaltaisisia tarjoajia ennemmin kuin kysymään toisesta pankista, jossa mielellään tarjottaisiin pankin vaihtoa ja kokonaisasiakkuutta, jos lainaa siellä ylipäätään myönnettäisiin.
Semantiikkaa, mutta saamisen helppous ei ole rahan laatuattribuutti, vaan rahaa kauppaavan organisaation (ei HK:n sinisenkään saamisen helppous ole sen makkaran attribuutti, vaan Prisman tai sittarin). Kk-erä taas ei ole laatu- vaan hintatekijä.
Pankit kyllä mainostavat kulutusluottojaan ihan innokkaasti, ainakin S-Pankin laina, laina, laina, laina -renkutus ja Nordean joustoluottomainos tulevat ihan viime ajoilta mieleen. Varmaan niitä on muitakin.
Melko varmasti pankin kk-erä on samalle summalle ja laina-ajalle pienempi kuin pikavippifirman.
Pankkivihaa varmasti esiintyy. Sen sijaan en usko, että jos otat pankista vakuudettoman kulutusluoton, niin sen edellytyksenä on pankin vaihto. Totta kai pankki sitä mielellään tarjoaa, mutta edellytys se tuskin on.
Semantiikkaa, mutta saamisen helppous ei ole rahan laatuattribuutti, vaan rahaa kauppaavan organisaation (ei HK:n sinisenkään saamisen helppous ole sen makkaran attribuutti, vaan Prisman tai sittarin). Kk-erä taas ei ole laatu- vaan hintatekijä.
Asia on niin kuin sanot, jos ajattelee rahaa tuotteena kuten makkara. Jos taas ajattelee lainanottoa (kokonais)palveluna, voidaan helppoutta ja kuukausieriä pitää laatuattribuutteina tai palvelun ominaisuuksina.
Lainapalvelun hinta on oikeastaan se todellinen vuosikorko. Meillä on se onnellinen tilanne, että asiakas ei katso hintalappua vaan ominaisuuksia. Asiakas on valmis maksamaan arvostamistaan palvelun ominaisuuksista korkeaa hintaa, jota hänen ei tarvitsisi maksaa, jos hän tyytyisi toiseen palveluun. Aivan kuten uuden auton ostaja arvostaa jotain siinä uudessa autossa, mitä ilman vanhaan autoon tyytyvä pystyy olemaan ja säästämään sievoisen summan. Se voi olla jotain henkimaailman juttua kuten status tai onnen tunne eikä niinkään tietty tekninen ominaisuus. FF:n asiakas saa jostain käsittämättömästä syystä esim. vapauden tunteen, kun ei tarvitse nöyristellä pankissa, tai hän yksinkertaisesti saa rahat niin nopeasti, että se ratkaisee pelin. Silloin kun jotain ostosta haluaa, asiakkaalla on monesti kiire saada se käsiinsä, eikä hän ole valmis odottamaan päiväkausia, että saa lainarahat ja pääsee ostoksille. Meille se näyttäytyy jopa taloudellisesti irrationaalisena käytöksenä, mutta asiakas saattaa kokea, että se pesukone tai matka on nyt kerta kaikkiaan saatava hankittua heti.
Oletan, että FF:n asiakaskunnassa on tällaista "aitoa" vähemmän hintatietoista kysyntää sen lisäksi, että asiakkaissa lienee niitäkin, joille lainaa ei kannattaisi myöntää.
FF:n asiakas saa jostain käsittämättömästä syystä esim. vapauden tunteen, kun ei tarvitse nöyristellä pankissa, tai hän yksinkertaisesti saa rahat niin nopeasti, että se ratkaisee pelin. Silloin kun jotain ostosta haluaa, asiakkaalla on monesti kiire saada se käsiinsä, eikä hän ole valmis odottamaan päiväkausia, että saa lainarahat ja pääsee ostoksille.
Pankeissakin näiden pikkulainojen käsittelyaika on 24h, ja lisäksi lainan voi hakea täysin etänä käymättä konttorilla, niin ei tämä pankissa nöyristely ja nopeus oikein selitä mitään.
Niin siis minun pointtini tässä makkara-vertailussa oli vain se, että HK:n sininen maistuu HK:n siniseltä osti sen mistä tahansa, mutta Huberin huilu ei maistu HK:n siniseltä. Raha on ihan samaa rahaa osti (=lainasi) sen mistä tahansa, silloin ostopäätös ei voi perustua rahan "laatuun" vaan hintaan tai ostopaikasta saatavaan palveluun. Makkaraostoksilla on siis yksi dimensio enemmän vaikuttamassa kuin rahan lainaamisessa.
Muuten tilanne on ihan sama kuin 80-luvulla, kun minulle opetettiin pankkiliiketoiminnan perusteita: "Det ännu finns människor som inte kan räkna"
Ymmärrän pointtisi hyvin. Kaikki riippuu tarkastelunäkökulmasta. Olen itse asiassa joskus muinoin perehtynyt tähän tuote vs. palvelu -kuvioon. Tilannehan on se, että sanalla "palvelu" ei ole mitään yksiselitteistä määritelmää. Jonkun mielestä se on henkilökohtaista palvelua ja toisen mielestä jotain aineetonta. On ihmisiä, joiden mielestä "tuote" tarkoittaa vain aineellista hyödykettä ja kaikki muu myytävä on "palvelua". Itse voin ajatella rahaa sekä "tuotteena" että "palveluna", vaikka se onkin jotain aineetonta hyvää, numeroita ruudulla ilman mitään sen henkilökohtaisempaa palvelua.
Siellä kerrotaan, että FF on muita halvempi, hakeminen on helppoa, rahat saa samana päivänä, takaisinmaksu on joustavaa ja ehdot selkeät ja reilut. Moni kehuu pieniä kuukausieriä. Vaikka se onkin FF:n markkinointia, siinä kuitenkin mainitaan useita ei-hinnallisia kilpailuetuja.
Fellow Financen kasvu jatkui strategian mukaisesti: liikevaihto kasvoi 29,6%
1.1.-30.6.2019 yhteenveto
Liikevaihto oli 7,2 miljoonaa euroa (5,6), kasvua 29,6%
Liikevoitto (EBIT) oli 1,4 miljoonaa euroa (1,7) ollen 19,0% liikevaihdosta
Välitettyjen lainojen määrä oli noin 109 milj. euroa (76,5 milj. euroa), kasvua 42,5%
Puolivuotisjaksolla valmisteltiin uusien palveluiden ja markkinoiden avauksia sekä avattiin kuluttajarahoituspalvelut Tanskassa
Osakekohtainen tulos oli 0,06 euroa (0,14)
Puolivuotisjakso sisältää vertailukelpoisuuteen vaikuttaneita eriä liittyen Yhtiön listautumiseen Nasdaq First North Finland -markkinapaikalle. Kuluja kirjattiin yhteensä 67,3 tuhatta euroa rahoituskuluihin.
FF kasvaa mutta odotuksista jäädään... Joulukuun dipin jälkeen harmitti etten tähän tarttunut, enää ei niinkään.
Saattaa painua loppuvuonna tappiolle. H1/2019 tulos ennen veroja 641 t€. H2:lle osuu johtoryhmän jäsenen kannustinpalkkio 0,7 m€. Muita lisäkuluja kansainvälistymispanokset.
Ollakseni polittisesti korrekti sanon, että saatana. Mitään läppäpositioita ei kannattaisi pitää. Ei ainakaan, jos epäilee liiketoiminnan kestävyyttä alunperin itse radikaalisti. Löysin henkilökohtiaisesta salkustani 140 Fellow Financea markkina-arvo 560 euroa. Kuraa sisällä suuruusluokkaa purppura. Mie en luultavasti anna tätä itselleni ikinä anteeksi.
Meidän #FellowFinance-poterosta nousee valkoinen nenäliina: riskit ovat alkaneet realisoitua tässä kasvutapauksessa. Kävimme #Aamukatsauslive:ssä läpi, missä meni analyysi pieleen ja mitä odottaa Fellow Financesta sijoituskohteena jatkossa.
Katsokaa videolta, mikä odottamistani riskeistä on toteutunut. Miun intressit ei riitä. Näin siis tämän twiitin, ja päätin a) Kurkata ettei vain miulla jäänyt lappua syliin b) Katsoa paljon se maksaa.
Taidan vetää päiväkännit. Tältä ehkä pelastaa se, että pitäisi opettaa 8-luokkalaiselle fysiikkaa, jota ei enää osaa itsekään.
Mikä laskee FF:n lainavolyymeja? Onko se sijoittajien huonot tuotot, jolloin rahaa tulee tarjolle entistä vähemmän?
Vahva mutu mutta sijoittajien paskat tuotot syynä. Useampi tuttu jo alkukeväästä asti vetänyt rahaa pois FF ja sijoittaa muualle, koska FF tuotot tippuneet huomattavasti.
Mie olin unohtanut 140 Fellow Financea henkilökohtaiseen salkkuuni. Tämä oli alkuperäisen strategian vastainen suoritus, koska en uskonut yhtiöön, mutta päätin yrittää pikiksiä anyways. Otinkin niitä muihin salkkuihin, mutta nämä jäi.
Tein pika-analyysin: Melko kallis lappu nykytulokseen nähden ja hyvää vauhtia vaikeutumassa olevaa bisnestä. Pikavippiregulaation kiristäminen nimittäin tuo sekä kilpailua että paskoja asiakkaita. Realisoin tappiot @3,50, ettei rivi häiritse silmää ja lisäksi verotuskin kevenee. Antti Rinne siis kustantaa 30% viidensadan kuristani, mikä lohduttaa aika paljonkin.
Kokonaisuutena taisin jäädä FF:stä vähän voitolle, joten en laske tätä ipo-ohilaukaukseksi.
Millaisia tuottoja olette saaneet täältä viime aikoina? Harkinnassa aloittaa pieni säästäminen tämänlaiseen palveluun. Olisiko joku muu palveluntarjoaja selvästi parempi?
FF ei oo kokemusta, mutta kilpailijoista on, joilta löytyy tuo buyback guarantee. Mintosia käyttänyt about 1.5-2v, 11.89% tuotto, vaihtelee tuokin paljon käyttäjäkohtaisesti. Fast Investiltä kokemuksia ehkä n. vuoden päivät ja tuotto keskiarvo ollut 12.47%
Pidän varsin erikoisena, että niin analyytikot, kuin toimittajat nielevät noin vain balttipankin sijoitussitoumuksen miellyttävänä uutisena ja selvänä merkkinä instituutiorahan kiinnostuksesta. Itse näen aiempiin kokemuksiin peilaten lähinnä merkittävänä riskinä rahanpesusta.
Raapaisin myös kevyesti. Vaikuttaa hyvältä hevoselta tammiderbyyn. Kohtuullisella liipasin herkkyydellä kuitenkin alan nyt seurailla tuota lainavolyymin kasvua. Loistavaa kyllä, että tilannetta voi seurata reaaliajassa.
