Erittäin hyvä neuvo...ainakin jos nykyinen vallitseva länsimaisen sivilisaation sosiaalinen sykli jatkuu elinikäni loppuun asti :-) (ks. ylempänä oleva kommenttini) ja vaikka ei jatkuisi niin mahdollisesti siinäkin tapauksessa hyvä linja...
Kiinasta tuli eilen hyvä vientiluku. Tosin Kiinan vientiluku on mitä sattuu, koska sama tuote kulkee rajan yli helposti monta kertaa. Kertoo siis vähän todellisesta kaupan volyymin muutoksesta. Mutta hyvä luku kuitenkin.
Öljy suorastaan syöksyy:
Kuten kirjoitin, sauditkin lisäävät (sic) tuotantoaan, vaikka selvästi markkinoilla on huomattavaa ylitarjontaa. Kuten kirjoitin, syynä on IMO se, että saudit yrittävät ajaa shale oilia markkinoilta. Sen extraction cost on niin suuri, että pumput menevät kiinni monin paikoin näillä hinnoilla. Tämä koskee erityisesti USA:n pientuottajia, jotka hallitseva shale-markkinaa USA:ssa, mutta myös muita tight-tuotteita hyödyntäviä, kuten Halliburtonia, joka on laskenut 78:sta 50:een heinäkuun lopulta.
Öljyn hinnan romahdus pistää luultavasti euroalueen deflaatioon. Viimeinen niitti. USA:ssa se kasvattaa ostovoimaa selvästi, koska bensasta vain 12 % on veroa ja bensaa käytetään paljon.
Kun öljyn hinta laskee ja Amerikan talous kasvaa, on olemassa myös mahdollisuus, että se vetää vähän Eurooppaakin. Sentimentti on nyt aivan toinen kuin pari viikkoa. Nyt tarvittaisiin pientä dollarin lisäheikentymistä ja voisi käydä niinkin, että ollaan suhdannekuopan pohjalla eikä reunalla.
USA:n BKT on hyvässä vedossa. Ei kuitenkaan missään valtavan hyvässä. Tämä on lehtien tulkinta. Kotimainen kysyntä voisi olla parempaa. Reaalipalkka eli ostovoimakehitys on jäänyt jälkeen muusta kasvusta. Alentunut öljynhinta, parantunut työllisyys ja vahvistunut dollari tukevat jatkossa kysyntää. Palkat luultavasti parantunvat myös työllisyyden hyvän tilanteen ansiosta, kun työvoimasta on vähemmän ylitarjontaa. Julkinen talouskin on mukavasti tasapainottunut. FED on palaamassa normaaliaikoihin. QE loppui ja korko nousee ensi vuonna.
Kaiken kaikkiaan USA on nyt oikein hyvässä kunnossa. Kriisit ovat taakse jäänyttä elämää.
Euroopassa Venäjän ja Kiinan heikkoudet alkavat tuntua koko ajan yhä enemmän. Deflaatio uhkaa ja EKP on täysi kämmi sen hoidossa nyt kun korko on nollassa.
Eurooppa maksaa nyt kallista hintaa virheistään. Typerä vihreys, typerät pakotteet (USA toki asetti Venäjälle pakotteet, mutta Venäjän talous on USA:lle se ja sama toisin kuin Euroopalle), typerä PIGS-maiden pelastus, typerä maahanmuuttopoliitiikka, typerä työmarkkinapolitiikka, typerä eläkejärjestelmä, typerä verotus ja typerä EU-sääntely. Nämä kaikki syövät kukin osansa talouskasvusta johtaen nykytilanteeseen, jossa euroalue on taantumassa, vaikka USA kasvaa 3,5 %-vauhtia, globaali BKT 3%:n vauhtia ja korot ovat nollassa.
Suomeen arvaan voimakasta laskua asuntojen ja kiinteistöjen hintoihin, 20 %:n avointa työttömyyttä, rajuja supistuksia julkiseen sektoriin ja kohtuullisia veronkorotouksia.
Tämä on linjassa sen kanssa, mitä itse kuvittelen. Tänä vuonna miinusta ja ensi vuonna tsägällä pieni plussa. En ole seurannut varsinaisesti komission ennusteita, enemmän kotimaisia ennustajia. Mutta tämä voisi olla ihan taustaryhmistä riippumaton ennuste.
Jos näin menisi, pitäisin tilannetta ihan hyvänä. Lämpimiä suihkuja tarjolla ensikin vuonna. Huonompiakin skenaarioita voi piirrellä, mutta halventunut öljy ja vahvistunut dollari auttavat meitä, vaikka Venäjän kaupan ja turismin hyytyminen iskee suonta.
Suomen vienti ei vedä. Osa toimialoista kuoli ja osa siirsi tuotantoaan Suomesta. Pörssiyrityksillä menee hyvin, mutta eivät ne juuri Suomessa tee tulosta tai maksa Suomeen veroja. Siis suhteessa kokonaistulokseensa.
Suomen kotimainen kysyntä uhkaa pahasti sakata ja työttömyys nousta. Ei tuossa nyt oikein mitään hyvää näe. Hintojen pitäisi laskea, mutta ne vain nousevat. Kiitos kilpailun puutteen.
Suomalaiset ovat tehneet isoja valintoja köyhyytensä puolesta. Nyt näistä sitten maksetaan.
Teollisuuden tilaukset kasvoivat syyskuussa, ja ovat jo muutaman kuukauden olleet kasvussa. Toki sisällä oli pari laivaa, mutta Tilastokeskuksen käppyrä on lohdullisen näköinen. http://tilastokeskus.fi/til/teul/2014/09/teul_2014_09_2014-11-10_tie_00…
Tämä on konsistentti sen kanssa mitä olen mikrona kuullut. Lama on, ja tilauksia tulee.
Metalliteollisuuden tuotanto kasvoi ensimmäisen kerran vuoteen. Kausitasoitettu teollisuustuotanto on pienessä nousussa. http://tilastokeskus.fi/til/ttvi/2014/09/ttvi_2014_09_2014-11-10_tie_00…
Lisäksi on huomattavaa, että nämä tilaukset ovat sisässä aavistuksen heikommalla dollarilla, kuin mitä se on nyt. Tämä tekee osalle katteista hyvää.
Kuukausilukuihin ei pitäisi liikaa tuijottaa, ja toki yli 50 prosentin vuosikasvu johtui lähinnä parista laivasta. Mutta kyllä nämä taakse jätetyn kuopan lukuja voisivat alkaa olla.
Vienti ja tuonti kasvussa, yksityinen kulutus laskussa. Tämä on loogista ja mahdollista.
Tosin mie en usko, että nyt on kaikki hyvin. Lisäksi tällaiset pienet positiiviset luvut voivat saada Antti Rinteen lupaamaan eläkeläisille mannaa taivaasta - ja ottamaan vaaleissa demarien seitsemännen peräkkäisen torjuntavoiton. Toisaalta Rinne vielä vaalien alla tulee lupaamaan opiskelijoille ilmaista viinaa, yh-äideille raittiin miehen, työttömille ikuisen karenssi- ja työllisille ikuisen irtisanomissuojan joka tapauksessa.
Olen nykyään hyvin skeptinen kaikkien vienti - ja tuontitilastojen suhteen. Minulle on selvinnyt mm. että on mahdollista saada laiva tuotua Suomeen ilman, että se näkyy Suomessa tuontina. Vastaavasti, kun sama laiva, joka ei ole välttämättä edes suomalaisessa omistuksessa, rekisteröidään Viron rekisteriin, näkyy se Suomen vientinä Viroon. On siis mahdollista viedä esimerkiksi kyproslaisen yhtiön omistama laiva Viroon ilman, että tilastojen mukaan tätä on koskaan edes tuotu Suomeen eikä varsinkaan omistettu Suomessa. Ottaen huomioon, että tietyt tilastot lasketaan tonneissa ja laivat painavat jokusen tonnin, saattaa tällä olla jonkin kuukauden tilastoissa merkitystä. Tämä siis vain esimerkkinä tilastoissa mahdollisesti olevista epäkohdista, joka perustuu viranomaisten ohjeistukseen.
Edelleen samaa sarjaa: Venäjän viennin menetykset onnistuttu paikkaamaan? Tämä on paremman näköistä, kuin minä odotin. Vahvistunut dollari alkaa antaa tulitukea kauppataseelle ja viennille imo vasta myöhemmin.
Mulla on sellainen fiilis (sry, ei dataa), että käänne on Suomessa jo tapahtunut, pohja on tällä erää nähty. Nämä toki näkyy viiveellä tilastoissa mutta sielläkin kyllä jo on hajua - kuten Akin ketjun aiemmat viestit kertoo. Ei liene yllätys, että jos näin on niin tällä(kin) kertaa elpyminen on vahvasti vientivetoista. Kotimarkkinat pysynevät jäässä vielä pitkään, siitä pitää julkinen budjettivaje huolen.
Ōljy + taala/Euro + EKP elvytys + Suomen koheneva kilpailukyky (maltilliset palkkaratkaisut, firmojen kulukuurit) + metsäteollisuuden comeback (erit. sellun muodossa) ja Erityisesti se, että makrotalouskin on osin tunnetta. Negatiivinen ilmapiiri lisää talouden tuskaa ja päinvastoin. Kun uutisissa kerrotaan tunnelista ja valosta niin pihtiputaan mummo uskaltaa taas ostaa juustoa.
Suhtautuminen talousennusteisiin on vähän syystäkin nyt yhtä positiivinen ja luottavainen kuin ennuste Suomi-Ruotsi jääkisfinaalin voittajasta ennen 1995. Ehkä juuri siksi oikein kukaan ei käännettä uskalla nyt veikkailla, veikkailijoiden sormet on sen verran monesti viime vuosina palaneet.
Pikkasen muuten helpottaa tilannetta sekin, että 2014 kertyy valtiolle kivat osakemyyntivoittoverot. Näitä tuskin oli alunperin osattu oikein ennustaa. Osaisiko muuten joku heittää luvut, paljonko ko. verot olivat 2013? (ite en osaa googlata moista, tokikaan).
Mie postailen näköjään lähinnä positiivisia makroja. Eilen tuli euroalueen ostopäällikköindeksi, ja se oli korkeimmassa luvussaan vuoden 2011 jälkeen. Absoluuttinen luku 54,1 ei ole huima, kun 50=neutraali, mutta vuosi sitten marraskuussa tämä oli 50,1.
Tämä tehdään kyselemällä firmoista mitä kuuluu. Kyselytutkimukset nyt ovat kyselytutkimuksia, mutta tämä on toiminut aika hyvin lähiaikojen kasvun ennustajana. Eli euroalueella pientä kasvua odotettavissa. Dollarin vahvistuminen tuskin euroaluetta pahasti haittaa.
- tilastokeskuksen kai pitäis osata tulkita tilastoja ja ovatkin keksineet vakiovaroituksen: "Tilastokeskus muistuttaa, että tilauksissa voi olla voimakkaita heilahduksia kuukaudesta toiseen". Sen vertaa eivät viittineet enää kelata, että olisivat vakiolauseeseen liittäneet jotenkin sen tiedon, että lasku oli lokakuussa aloittain erittäin tasaista eli yksittäiset suuret tilaukset tuskin nyt selittävät "Metalliteollisuudessa tilaukset vähenivät 8,7 prosenttia, paperi- ja kartonkituotteiden valmistuksessa 9,4 prosenttia, kemianteollisuudessa 12,3 prosenttia ja tekstiiliteollisuudessa 12,5 prosenttia.".
Taas kerran on Estonian perämiehen sanat Silja Europalle paikallaan: "erittäin, erittäin pahalta näyttää täällä kyllä nyt".
Näkyy hyvin, miten palkat ovat sen kuin vain nousseet, mutta tuotanto, josta ne palkat maksetaan on pysynyt 10 vuotta samana. Käytännössä erotus on julkisen sektorin velkaa, koska yksityiset yritykset eivät liian suuria palkkoja pitkään maksa. Ne vähentävät tuotantoa. Ja näin juuri on käynyt: julkisen sektorin "tuotanto" on kasvanut samaan aikaan, kun yksityisen supistunut. Tämä on seurausta julkisen sektorin "periaatteellisuudesta", joka on mennyt "käytännöllisyyden" ohi. Eli pidetään periaatteista kiinni, vaikka varaa ei olisi. Esimerkiksi otetaan pakolaisia.
Minulla olisi elegantti ehdotus koko paskan hoitamiseksi erittäin yksinkertaisesti ja ennen kaikkea poliittisesti jokseenkin mahdollisesti: eduskunta romauttaisi eläkemaksut ja poistaisi samalla työeläkeyhtiöiden vakavaraisuus- ja tuottovaatimukset, mutta jättäisi velvoitteet ennalleen. Tämä käytännössä merkitsisi 170 mrd e työeläkerahastojen, halutun tahtista, syömistä eläkemaksatuksina, mistä taas seuraisi mukavasti lisäkysyntää kotimarkkinoille ja verotuloja eri muodossa. Tämä housuun kuseminen kestäisi halutun aikaa, vaikka 20 vuotta eli 8,5 mrd e vuodessa ja sitten oltaisiin siinä, missä nytkin, mutta ilman eläkerahastoja ja toki tukevasti jo seuraavalla oksalla itse kukin päättäjä.
Itse asiassa uskon, että juuri näin siinä lopulta tehdäänkin.
Onhan tämä kyllä monella tapaa uskomattoman paskasti vedetty. Euroalueen kasvu on hyvää, Ruotsin kasvu on lähes erinomaista, euro on heikko, julkinen sektori ei ole leikannut, vaan painanut 10 mrd e vuodessa velkarahaa talouteen, työllisyys on pysynyt suorastaan erinomaisena suhteessa tuotantoon, asuntojen hinnat eivät ole laskeneet, pörssikurssit ovat nousseet pitkään ja ovat lähellä huippuja, korko on erittäin alhainen.
Venatkaas vaan, kun em. tekijät vaihvat etumerkkiään...
Mie jatkan sisukkaasti linjaani, jossa postataan vain positiivista makrodataa. Negatiivista on paljon helpompi löytää. Maailmantaloudessa on selkeästi kasvanut riski kasvun hidastumiseen, mutta meanwhile in Finland:
"Talouden aallonpohja näyttäisi olevan ohitettu ja talouskasvun vähittäinen liikkeellelähtö näyttäisi olevan tapahtunut." Tämä on jopa miun optimistiselle luonteelleni vähän liian positiivisesti sanottu, mutta hyvä että joku edes sanoo noin.
Huomattavaa on, että vaihtotaseen liukuva 12kk on positiivinen. Kansantalous ei velkaannu, vaikka valtiontalous niin tekeekin. Tämä tarkoittaa sitä, että tilanne ei ole epätoivoinen, pitäisi vain ratkaista rakenteelliset ongelmat ja tuoda talouteen lisää dynamiikkaa ja hyvin meidän kävisi, ellei lakkoilla tai veroteta itseämme suohon.
Miltä osin talousdata on vertailukelpoista? Mutulla inflaatio-, työllisyys- yms lukujen parametrejä muuteltu niin et saatas vallitseva tilanne näyttämään paremmalta mitä se onkaan. Esim USA labor force participation rate 2006 ~66 ja 2016 ~63, eli luulis et ei ny nii hyvin ois menny. Toisaalta työttömyysluvut on tippunu 2006 ~10% ja 2016 ~5%. En keksi muuta selitystä kun et työttömiä on siivottu pois työttömien listalta jonnekki muulle listalle.
Mua ihmetyttää tää öljyn hinnan ja pörssien korrelaatio. Ymmärrän että öljyn hinta voi indikoida globaalia talouskehitystä isossa viitekehyksessä, mutta miksi pörssit seuraavat öljyn päiväheilahteluja, kun niitä tuntuu heiluttavan huhut ja höpöhöpö lausunnot short term.
Itse tuulariuutisoinnin varassa olleena ihmettelen eikö muita tekijöitä ole mukamas globaalissa taloudessa kuin Kiinan talouskasvu ja öljyn hinta. Mitä makrodataa kannattais alkaa seuraamaan?
Mua ihmetyttää tää öljyn hinnan ja pörssien korrelaatio. Ymmärrän että öljyn hinta voi indikoida globaalia talouskehitystä isossa viitekehyksessä, mutta miksi pörssit seuraavat öljyn päiväheilahteluja, kun niitä tuntuu heiluttavan huhut ja höpöhöpö lausunnot short term.
Itse tuulariuutisoinnin varassa olleena ihmettelen eikö muita tekijöitä ole mukamas globaalissa taloudessa kuin Kiinan talouskasvu ja öljyn hinta. Mitä makrodataa kannattais alkaa seuraamaan?
Ei siitä ole niin kauan, kun öljyn hinta heilutteli markkinaa toiseen suuntaan. Eli jos nousi, tultiin alas, ja sitten pieni helpotus ja taas ylös. On hyvin tyypillinen ilmiö, että markkinat ainakin ovat seurailevinaan yhtä kahta muoti-indikaattoria. Isolta osalta löpinät "osakkeet nousivat, koska öljyn hinta nousi, kun Venezuela valehteli rajoittavansa tuotantoaan" ovat puhuvien päiden luomaa illuusiota. En näe erityistä syytä, miksi esim. Outotec maksoi 450M€ toissapäivänä ja 500M€ tänään, joten pikku treidi oli paikallaan.
Minun filosofiani on yrittää rakennella kokonaiskuvaa monista indikaattoreista ja pelata vähän sivussa muoti-indikaattoreiden aiheuttamaa heiluntaa vastaan.
Outotecistä ja indikaattoreista puheenollen, lisäänpä tähän pari indikaattoria. Ensimmäinen on raudan ja teräksen indeksikehityskäppyrä. Sanoisin, että nyt on jo aika iso mahdollisuus siihen, että pohjat nähtiin reilu kuukausi sitten. Pohjista ollaan tultu ylös jo aika merkittävästi ja jos teknisiin luottaa niin 50päivän averagekin puhkottiin altapäin ja ko. käppyrä on pitkästä aikaa kääntymässä nousuun.
Jos trendi pitää niin tällä on aika välittömästi merkitystä Suomalaisille teräsyhtiöille SSAB:lle ja Outokummulle. Nehän ovat myös nousseet pohjistaan jo aika paljon ja näidenkin pohjat on nähty tämän skenaarion mukaan. Tällähän on sitten pienellä viiveellä korrelaatio Suomen isolle konepajasektorille, esim. Outotecille. Jos katsotaan hieman laajemmin mikä jenkeissä on parhaiten menestynyt niin saadaan tukea sille, että tältä osin pohjat on metalleissa tehty. Uskon, että tällä perusteella ns.kärsivällinen raha etsii jo suojasatamia toimialalta.
Onkohan täällä jäänyt arvon sijoittajilta huomaamatta kokonaan, että energia ja metallit ovat jenkeissä ihan raivokkaassa nousussa? USsteel tänään mm. +23% ja muutkin taas +5% melkein järjestään. Sama ilmiö on käynnissä ihan kotopörssissäkin. Aattelin vaan, että jos tässä nyt pohjataan vihdoin raaka-aineiden kanssa, niin käsillä on ostopaikat, joita ei välttämättä ihan joka vuosi tule. Yllättävän laiskasti aiheesta irtoaa minkäänlaista kommenttia??
Se nyt on ainakin selvää mielestäni, että esim. öljyn kohdalla siinä vaiheessa kun ylituotanto on kurissa ja varastot hupenee, niin öljyn ja öljyosakkeiden hinta on ihan jotain muuta kuin nyt. On paljon mahdollista, että Venäjä ja Opec saavat tuotannonjäädytyssopimuksen aikaseksi kun kummallakin taholla on siihen aito intressi. Tässä tapauksessa hinta voi korjata nopeasti. Jos sopua ei tule niin sitten markkinatalous hoitaa ongelman vähän hitaammalla kaavalla. Tosta voi vaikka lueskella PB:n arvioita. http://www.bp.com/en/global/corporate/energy-economics/energy-outlook-2… ja pohtia kauanko kestää kun 1-2%:n tämänhetkinen ylituotanto kurotaan kiinni kun kalliista päästä tuotantoa suljetaan koko ajan.
Eiköhän metalliala ole yksi, joka aivan varmasti hyötyy halvasta energiasta. Siihen vielä kylkeen Kiinalaiset pelattiin tullimuureilla ulos sekä Jenkeistä, että EU:sta.
Talousdata on ollut nyt loppu- ja alkuvuoden tosi vaisua. Kolikon kääntöpuolihan on sitten se, että jenkkien koronnostot on peruttu --> hyvä osakkeille ja EU:n suunnalla höpistään jo lisäelvytyksistä Sehän on jo moneen kertaan nähty, että nykyään elvytys käytännössä tapahtuu siten, että pumpataan likvidiä markkinoille ja se valuu pörssiin. --> kurssit nousee.
Kohta alkaa osinkosadekin ja sijoittajat perinteisesti heräilee keräilemään muhkeita osikoja, joita näillä hinnoilla on tarjolla aika monessa laatulapussa.
Eli mitä mieltä täällä ollaan, höyryänkö ihan joutavia ja kyseessä on merkityksetön rekyyli vai olisiko tässä ostopaikkaa?
Minulla oli aika paljon sijoituksia energia- ja metallisektorilla vielä vuosina 2013-2014, mutta myin kaiken tuolta toimialalta metallien osalta syksyllä 2013 ja energian osalta syys-kesällä 2014. Olen sitten seurannut alaa silmä kovana.
Öljyn hinnassa taitaa olla pohjat nähty. Mutta, mutta..... Minä odottelen nyt vielä tuleeko öljyn varastointikriisi seuraavan 6-9 kuukauden aikana. Juuri nyt nimittäin tuotetaan niin paljon öljyä, ettei se kohta mahdu mihinkään. Pysyvä olotila ylitarjonta ei toki ole, minusta erilaiset merkit viittaavat siihen ns.peak oil on vuosien 2015-2017 välillä, aika todennäköisesti 2016 ja käytännössä tästä ikuisuuteen öljyn tuotantokapasiteetti laskee jatkuvasti, vuonna 2040 öljyn tuotantokyky on arvioni mukaan 15-30 % nykyistä alempi ja sitä ei millään rahamäärällä muuteta, kun kyse on uusiutumattomasta luonnonvarasta. Vaikka aluksi lasku on kyllä lähes huomaamaton,niin pitkään kun vanhoja, korkean öljyhinnan aikana aloitettuja projekteja valmistuu.
Kun maailman ajoneuvokanta kasvaa nykyään noin 3 % eli 40 miljoonaa ajoneuvoa vuodessa, öljyn tarjonnan kääntymisestä pysyvään ja peruuttamattomaan laskuun seuraa sitten kaikenlaisia mielenkiintoisia ilmiöitä. Miten sitten hyötyä öljyn megatrendin käännöksestä? Siinä onkin sitten purtavaa. Ns. itsenäiset öljy- ja kaasuyhtiöt näet ovat pääosin niin rapakunnossa, etteivät taida kestää tämän matalasuhdanteen yli. Muutenkin konkurssirytinä on vasta tulossa.
Viime aikoina olen katsellut ison Kanadan kiinteistösalkkuni toipumista, sen öljyriippuvuutta en aikaisemmin ymmärtänytkään ja tuli sitten mentyä öljyrytinän läpi kuitenkin osalla salkusta, vaikka suorat energiasijoitukset oli aikoja sitten lempattu. Nyt sitten kyllä tulevasta öljyn hinnannoususta hyötymiseenkin olisi hyvä löytää joku sivureitti.
Teräs-, rautamalmi- ja hiilisuhdanteen varsinaiseen kääntymiseen voi kyllä kulua vielä jonkin aikaa. Ylitarjontaa on paljon ja joka puolella. Parhaita ostoksia voivat olla uudet hiilikaivosyhtiöt, jotka syntyvät konkkaan menneiden tilalle, mutta niitä ei siis pörssissä vielä myytävänä ole. Kaivannaispuolella pitäisi varmaan taas uudelleen kaivella aussipörssiä, joka on jäänyt minulla vähän paitsioon viime aikoina, mutta en tiedä onko aika vielä kypsä.
Kiitokset asiantuntevasta kommentista. Olen pitkälti samaa mieltä öljyn megatrendeistä. Itse olen seurannut enemmän Norjan markkinaa, jossa talouden olosuhteet lienevät aika monella tavalla samankaltaisia kuin Kanadassakin. Eli talous halvaantunut aika laajasti, tosin siellä vissiin kiinteistöt ovat säilyttäneet paremmin arvonsa.
Itseasiassa luulen, että nyt tämän hillittömän rallin aiheuttaa shorttien sulkemiset. Maailmalla on kaikki mahdollinen teräkseen tai öljyyn etäisesti viittaavakin ollut shortattuna vahvasti. Nyt on iso raha alkanut pelkäämään, että pohjat oli tässä ja alkamaan sulkea shortteja. Tämä aiheuttaa hillitöntä kurssinousua. Shorttien sulkuja voi Suomessakin käydä tsekkaamassa ainakin Outokummun ja Outotecin osalta. SSAB varmaan tilastoidaan Ruotsissa, joten siitä ei ole tietoa, mutta vahva oletus, että näin on laita senkin kanssa.
Tästä johtuen esim. Norjalainen Seadrillkin on tätä kirjoittaessa 130%:n nousussa. Shorttarit vedetään täysin kölin alle.
90 % öljyreserveistä ja 75 % raakaöljyn tuotannosta on kansallisten yhtiöiden käsissä. Öljyn tarjonta on siten aina erittäin poliittista, mikä selittää suuret hintavaihtelut. Teräksenkin suhteen ollaan sinne päin eli Kiina rakensi valtavan terästuotantokapasiteetin poliittisen perustein ja nyt teräksestä on valtaisa ylitarjonta.
Öljyssä huomio on ollut turhan paljon näissä vaikeammin hyödynnettävissä kohteissa. Toki ymmärrettävää, koska ne ova tarjonneet sijoituskohteita paremmin kuin kansalliset varat, jotka tyypillisesti ovat helposti hyödynnettävissä. Öljyn tuotannon kustannukset nousivat toki öljyn hinnan noustessa, koska kysyntä lisääntyi, mutta tämä ei tarkoita, että öljyn tuottamisen pitkän aikavälin rajakustannukset olisivat nousseet vastaavasti. Päin vastoin. Tuotantokapasiteettia on vapautunut runsaasti, mikä tarkoittaa tuotantohintojen laskua.
Öljyssä siten tuskin ollaan mitään peakkejä koettu. Lisää tarjontaa ja kysyntää on luultavasti odotettavissa pitkälle tulevaisuuteen em. poliittislähtöisestä suhdannevaihtelusta puhdistettuna.
Investointilaman kääntöpuoli on CO2-päästöjen hetkellinen lasku. Tämän johdosta Fortumin tapaiset toimijat kärsivät, mutta jos kassa kestää, niin kuin se Fortumilla kestää, on CO2-päästötön energiantuotanto idioottien melko varmaa verottamista.
Imo superJännää, että 90-luvun lamassa syntyvyys laski vasta laman taituttua kun taas nyt ei synny vaikka resursseja työelämän puolesta olisi.
Itseasiassa olin hieman pihalla kokonaiskuvasta eli että miten nyt on tultu alas. Tämä on toki yhdenlaista syömävelkaa kansantalouden tasolla koska ikäluokat ovat pienentyneet 1993 lähtien ja 93-syntyneet ovat nyt 23-24v eli työhönmeno iässä -> elätämme nyt entistä pienempiä lapsikohortteja joka kompensoi entistä suurempien eläkeläiskohorttien kuluja. Jälkimmäisestä puhutaan, ensimmäisestä tähän mennessä juurikaan ei. Syömävelka lankeaa sitten, kun nämä 55k ikäluokat siirtyvät työelämään ja niiden verotuloilla pitäisi maksaa 65k kohorttien eläkkeet. Työperäistä siirtolaisuutta kaivataan tai muuten seuraamme veli Venäjän kehitystä väkiluvussa.
Tällä hetkellä muuttovirta on Suomelle epäedullinen eli pois muuttaa paljon markkinakelpoisempaa ainesta kun sisälle saapuu. Long run ei näytä valoisalta väestön näkökulmasta jos ei ole Linkolalainen. Meitä pikkulapsien vanhempia toki itsekkäästi lohduttaa, että luokkakoot eivät ole kasvamassa eikä hätäkouluja tarvita vaikka muutamat nykyisistä homehtuisivatkin. Kaikenlaiset lapsisidonnaiset tulonsiirrot ovat vähenemässä luonnollist tietä eli säästöä syntyy poikkeuksellisen helposti...short run.
Toisaalta luulisi että ihmiset evolvoituu kiertämään ehkäisyä melko nopeasti, jolloin syntyvyyden pitäisi pikkuhiljaa lähtemään nousemaan. Toki tuossa menee vuosikymmeniä, mutta ei välttämättä vuosisatoja ennen kuin vaikutuksen huomaa.
Koitetaanpas palata taas makrokeskusteluun. Eilen tulleet Euroopan ja USA:n ostopäällikköindeksit (tai tarkemmin USA:n) nostivat globaalin ostopäällikköindeksin monen vuoden ennätystasolle. Ostopäällikköindeksit korreloivat muuten haastattelututkimuksiksi yllättävän hyvin pörssikurssien kanssa. Ostopäälliköitä selkeästi hirvittävät kauppasodat vähemmän kuin miuta. Mie en vetele varsinaisesti ranteita auki, jos huoleni kauppasodista osoittautuvat trumpien maalailuksi seinille.
Aika paljon olen hihitellyt, kun olen kuullut useammalta taholta, miten protektionismi edistää kansantaloutta. Sosiaalinen media tuo kansan syvien rivien taloustiedeosaamisen hienosti esille.
