2.1.2018 - 15:53

Kapteeni Ilmiselva

+33
Liittynyt:
15.4.2017
Viestejä:
160
Casteliero kirjoitti:

Toivottavasti Daytrader kirjoittaa kolumnissaan pelkästään Bitcoinista (ja muista valuutta tokeneista) puhuessaan kryptoista. Silloin teksti on hyvä ja olen paljolti samaa mieltä perusasioista. Mutta, jos hän niputtaa kaikki kryptot (alusta tokenit ja digital assetit myös) tuossa tekstissä ja tarkoittaa niitä kaikkia puhuessaan kryptovaluutoista, niin paljon on olennaisia asioita missattu.

http://nassimtaleb.org/2012/08/nassim-talebs-green-lumber-problem/

0
0
2.1.2018 - 16:19

Casteliero

+6674
Liittynyt:
4.3.2016
Viestejä:
2203

Se on minusta hienoa, että suomalaiselta sijoitusfoorumilta löytyy se yksi random käyttäjä, joka paljastaa kaiken lohkoketjuteknologian turhaksi, kun maailmalla pankit, valtiot, yritykset, isoimmat teknologiavaikuttajat ja tulevaisuuden tutkijat pitää lohkoketjualustoja, ei virtuaalivaluuttoja, vaan nimen omaan lohkoketjualustoja yhtenä isoimpana mullistuksena meidän elinaikanamme. Mutta hienoa, että Kapteeni Ilmiselvä paljastaa tämän maailmanlaajuisen huijauksen.

0
0
2.1.2018 - 16:26

Kapteeni Ilmiselva

+33
Liittynyt:
15.4.2017
Viestejä:
160

Hups, taisi menna mun postauksen pointti ohi. Harmi.

Jottei nyt jaa epaselvaksi, eikohan lohkoketjuteknologialla ole viela iha hyodyllistakin kayttoa - asia erikseen, ovatko ne niita nykyisia vai ovatko ne vasta tulossa.

0
0
2.1.2018 - 16:30

Casteliero

+6674
Liittynyt:
4.3.2016
Viestejä:
2203

Nykyiset projektit ovat vasta kehittymässä. Menee muutama vuosi ennen kuin niitä alustoja voi alkaa käyttämään tarvittavassa mittakaavassa ja vasta sen jälkeen aletaan katsomaan palveluita niiden päälle. Tällä hetkellä "valmiita" tuotteita ovat käytännössä Bitcoin, joka tosin yrittää kehittyä vielä, sekä Ripple, joka toimii pankkien välisenä siirtotyökaluna, mutta keskitetysti, eli ei ole kummoinen lohkoketju-sovellus tai edes alusta. Kyllä niistä nykyisistäkin hyviä tulee, kun antaa aikaa kehittyä, eikä niitä vielä etukäteen tuomitse.

0
0
2.1.2018 - 18:18

Manialöytyy

+12
Liittynyt:
22.12.2017
Viestejä:
179

Veikataan nyt sitten että ne pitkoinin pohjat tuli ja meni siinä 11k. Itseäni ei btc:n kurssi edes kiinnosta, mutta eth elää aina vähän sen mukana. Paniikin lietsonta ja KUPLA-huutelut voimistuu toki päivä päivältä ja mielestäni siksi bitcoinin kurssi junnailee nyt paikoillaan. Voi sitä kivun määrää jos esim. btc ei rommaa enää alle 10k.

Yhtä lapsellisia ja häröilyä ovat nämä minunkin kirjoitukset, kuin ns. vastapuolen, mutta bitcoin ei ole edelleenkään mikään kupla vaan sen hinta perustuu kysyntään ja tarjontaan. Ei ole kai varsinaisesti mitään fundamenttia millä sen voi teilata kuplaksi.

0
0
2.1.2018 - 19:26

Casteliero

+6674
Liittynyt:
4.3.2016
Viestejä:
2203

Mitä muuten kellekkin tarkoittaa kuplan puhkeaminen? Miten iso pudotus pitää olla, että se täyttää kuplan puhkeamisen vaatimukset? Ethereumissa on esim. viimeisen kahden vuoden aikana ollut ainakin 4-5 kpl tilanteita, joissa hyvin lyhyessä ajassa kurssi on pudonnut 50-70%. Bitcoinissa näitä on tullut reilusti enemmän ja osittain varmasti isompiakin pudotuksia. Viime kesänä esimerkiksi Ethereum putosi n. 400 dollarista 150 dollariin kuukaudessa. Mutta fundamentit eivät olleet muuttuneet ja kehitys eteni normaalisti, niin uusi nousu tuli. Ja jos Bitcoin esim. tippuisi 8000 dollarin tienoille, niin se olisi silti korkeammalla kuin marraskuun puolessa välissä.

0
0
2.1.2018 - 19:43

Casteliero

+6674
Liittynyt:
4.3.2016
Viestejä:
2203

Kapteeni Ilmiselvä: Tässä (https://blog.ethereum.org/2018/01/02/q4-roundup/) on muuten kattava raportti siitä, mitä Ethereum Foundation on puuhaillut q4:n aikana pelkästään protokolla tasolla. Sen päälle tulee tietysti, mitä tuhannet palvelut rakentaa, sekä firmat jotka kuuluvat EEA:han. Heillä on velvollisuus myös osallistua Ethereumin kehittämiseen. 

0
0
2.1.2018 - 20:22

Manialöytyy

+12
Liittynyt:
22.12.2017
Viestejä:
179

Kerro minulle fundamentit millä perusteella bitcoin on kuplassa 2 euron hintaan tai 200000 euron hintaan, kerro? Ei taida tulla koskaan vastausta. Orion oli viime kesänä kuplassa.

0
0
2.1.2018 - 21:52

muugg

+35
Liittynyt:
2.8.2017
Viestejä:
109

Kryptojen market cap on käynyt tänään ATH lukemissa yli 650 miljardia usd. Samalla bitcoinin osuus tästä on laskenut reiluun 35%, kun se vuoden alussa oli vielä yli 80%. Taustalla oleellisesti pienten altcoinien ja ripplen nousu loppuvuodesta. Historiallisesti bitcoin on aina lähtenyt takaisin nousuun menetettyään osuuttaan, mutta nyt on kutina ettei aikaisempiin osuukseen enää päästä. Bitcoin voi jäädä pysyvästi alle 50%, sen verran lupaavia projekteja on vuoden aikana tullut. 

99% coineista on silti edelleen täyttä sontaa, yhtenä pahimmista esimerkkinä top20 krypto bitconnect. Jokainen täysijärkinen tajuaa minuutin tutkimuksella kyseessä olevan huijaus, mutta mikäli kyseinen tapaus ei ole vielä tuttu, doug polk on tehnyt asiasta juuri videon https://www.youtube.com/watch?v=upPmNzcqFkU

0
0
3.1.2018 - 01:53

KunChipitKarkaavat

+59
Liittynyt:
26.6.2014
Viestejä:
38

Löysin tämän keskustelun sattumalta Akin FB-striimin kautta.

Muutamia punch lineja 

- Bitcoin kupla on negatiivisen kassavirran johdosta selvä. Ks esim Roger Wessmanin hyvä kirjoitus asiasta MustReadista tai hänen blogistaan

 

https://rogerwessman.com/2017/12/17/ponzipelit-bitcoin-osakkeet-ja-valu…

 

MustReadissa pidempi ja parempi teksti

- Lohkoketjuteknologian vertaaminen Internetiin innovaationa on hyvä eikä liioittelua. Se tule tekemään transaktioille saman kuin Internet teki informaation jakamiselle. Toki se on vain yksi Internetin sovellus ja ISO OSI -mallin mielessä se voidaan ”nothing butteroida”, mutta de facto se on merkittävä innovaatio. Kysymykset redusoituvat lähinnä aikatauluihin. Elämmekö nyt Mosaic selaimen vaihetta vai sitä edeltänyttä vaihetta, jos haetaan analogiaa Internetin penetraatioon. Todennäköisesti elämme vielö esi-Mosaic aikaa. Kryptovaluutat ovat yksi pieni hyttysen paskaitämeressä sovellus. Pitää nähdä koko kuva ja mahdollisuudet, mutta olla samaan aikaan pragmaattinen realisti. Konsepteja on helppo heitellä, mutta käytännön toteutus ja skaalautuvuus toki ratkaisevat lopullisesti

0
0
3.1.2018 - 13:41

alatalot

+1
Liittynyt:
29.12.2017
Viestejä:
8

Nousee niskakarvat pystyyn kun kuulee Wessmanin ja lohkoketjut samassa lauseessa. Pari vuotta sitten väittelin hänen kanssaan siitä kuinka uutta valuuttaa voidaan luoda tyhjästä, hän ei millään halunnut päästää irti ajatuksesta, että ”ensin talletukset sitten lainaus niistä vastaan”.

 

Wessman on ajattelija joka rakentaa näkemyksensä omiin tuttuihin peruspilareihin ja koittaa sitten nähdä suurempia kokonaisuuksia näihin peruspilareihin nojaten, perspektiiviä vain kasvattamalla. Sama kuin keskustelisin maailmanpolitiikasta mummoni kanssa joka ei viimeiseen 30 vuoteen ole tiennyt muusta kuin Suodenniemen asioista. Kehitys kehittyy niin kovaa, että Wessmanin tyylinen ajattelumalli tuottaa johtopäätöksiä, jotka ovat hyödyllisiä kuin eilisen lehti. Wessman on kuin koodattu AI, joka pärjää tetriksen tasoisessa pelissä ja joka saa intuitiivisen AI:n raivon partaalle.

0
0
3.1.2018 - 15:27

KunChipitKarkaavat

+59
Liittynyt:
26.6.2014
Viestejä:
38
alatalot kirjoitti:

Wessman on ajattelija joka rakentaa näkemyksensä omiin tuttuihin peruspilareihin ja koittaa sitten nähdä suurempia kokonaisuuksia näihin peruspilareihin nojaten, perspektiiviä vain kasvattamalla. Sama kuin keskustelisin maailmanpolitiikasta mummoni kanssa joka ei viimeiseen 30 vuoteen ole tiennyt muusta kuin Suodenniemen asioista. Kehitys kehittyy niin kovaa, että Wessmanin tyylinen ajattelumalli tuottaa johtopäätöksiä, jotka ovat hyödyllisiä kuin eilisen lehti. Wessman on kuin koodattu AI, joka pärjää tetriksen tasoisessa pelissä ja joka saa intuitiivisen AI:n raivon partaalle.

:)

Voisitko esimerkkien tai muuten argumentoiden osoittaa johtopäätökset, jotka Rogerilla ovat metsässä.

0
0
3.1.2018 - 16:29

HanTsiip

+93
Liittynyt:
30.6.2014
Viestejä:
121
Manialöytyy kirjoitti:

Kerro minulle fundamentit millä perusteella bitcoin on kuplassa 2 euron hintaan tai 200000 euron hintaan, kerro? Ei taida tulla koskaan vastausta. Orion oli viime kesänä kuplassa.

Bitcoin 2 euron valuaatiolla on kupla, koska silloin se on vain reilun 40 miljoonan arvoinen teknologiahippien kokeilu.

Bitcoin 200000 euron valuaatiolla ei ole kupla, koska silloin se on arvoltaan noin 5% nykyisestä "Broad Money" (esim. vaikka tämän pohjalta: http://money.visualcapitalist.com/worlds-money-markets-one-visualization-2017/), toimien kryptotalouden ankkurina, ehkä maksimitaso millä voidaan globaalisti toimia ilman massiivista kansallisvaltioiden regulaatiota?

Vastaus tulee seuraavan 5-15 vuoden aikana.

0
0
3.1.2018 - 16:35

HanTsiip

+93
Liittynyt:
30.6.2014
Viestejä:
121
muugg kirjoitti:

Kryptojen market cap on käynyt tänään ATH lukemissa yli 650 miljardia usd. Samalla bitcoinin osuus tästä on laskenut reiluun 35%, kun se vuoden alussa oli vielä yli 80%. Taustalla oleellisesti pienten altcoinien ja ripplen nousu loppuvuodesta. Historiallisesti bitcoin on aina lähtenyt takaisin nousuun menetettyään osuuttaan, mutta nyt on kutina ettei aikaisempiin osuukseen enää päästä. Bitcoin voi jäädä pysyvästi alle 50%, sen verran lupaavia projekteja on vuoden aikana tullut. 

Tämä on jännä nähdä. Bitcoin on kai kuitenkin toiminut koko kryptotalouden ankkurina, ja kaikki on verrattu siihen. Suurin osa koko tästä kryptotaloudesta jäisi kaiketi pyörimättä ilman Bitcoinia. Nähdäänkö lähiaikoina massiivisia altcoin-myyntejä, kun prosentuaalisesti huikeita pikavoittoja pyritään kotouttamaan, ja miten tämä vaikuttaa Bitcoinin arvoon. Jännän äärellä koko ajan.

0
0
4.1.2018 - 01:55

alatalot

+1
Liittynyt:
29.12.2017
Viestejä:
8

KunChipitKarkaavat kirjoitti:

:)

Voisitko esimerkkien tai muuten argumentoiden osoittaa johtopäätökset, jotka Rogerilla ovat metsässä.

 

En, koska en osaa puhua ”weissmania”, mutta heitän jonkinlaisena analogiayrityksen: sanotaan, että valuuttajärjestelmä kokisi joka vuosi yhtä suuren muutoksen kuin oli kultakannasta luopuminen ja kelluvaan valuuttaan siirtyminen. Miten se vaikuttaisi valuuttojen vertailemiseen muita (staattisia) arvopapereita vastaan?

 

Bitcoin on jatkuvasti muutosmerkittävyydeltään vastaavanlaisen kehityksen ikeen alla jos mietitään vain sen ”valuuttaulottuvuutta” (-> segwit pohjustuspäivitys-> salamaverkot ja nopein maksutapa maailmassa - > rajapinnat muihin lohkoketjuihin esim hajautettu luototus(?) - >???). Lohkoketjuna itsessään sillä on toki paljon muutakin potentiaalia ja nivoutuu yhteen lohkoketjujen yleisen kehityksen kanssa.

 

Ei mulla sinällään ole häntä vastaan mitään. Ainoastaan oldschool pankkiiri ”kassavirtaistamassa” aikakautemme ehkä disruptiivisinta teknologiaa, epäorganistamalla sen Mona Lisan tasolle, jotta voi tehdä keinotekoista vertailua perinteisiä assetteja vastaan, saa mut hieman näkeen punaista.

0
0
4.1.2018 - 09:15

Daytrader

+637
Liittynyt:
12.1.2016
Viestejä:
441

Edellisen sivun Castelieron kritiikkiin: On aika selvää, että toiset kryptovaluutat ovat toisia paremmalla pohjalla ja järkevämmin hinnoiteltu. On kuitenkin aika hankala kirjoittaa asioista tiiviisti, jos ei pysty yleistämään. Tottakai asioista löytyy nyansseja. Suurin osa lukijoista tuskin osaa yli kolmea kryptovaluuttaa nimetä, jolloin voi olla perusteltua käsitellä asiaa samalla tarkkuudella kuin esim. talousuutisoinnissa tehdään. Toki tästäkin saa olla eri mieltä.

Kolme ajankohtaista Bitcoin juttua:
1. Niille, joita sijoittajien bitcoin näkemys kiinnostaa CBOE:n futuurien kahden ensimmäisen viikon statseista voi jotain saada irti (ote bloombergilta):

  • Roughly 2/3 of the spec traders trading the contract in reportable size (23 of 34) were long
  • Despite this, the net speculative position was comfortably short, with 1,232 spec long contracts and 3,033 spec shorts for a net of -1,801.
  • That puts the average spec long at 53 contracts and the average short at 275 contracts. That's not exactly "dentists vs hedge funds" but it does suggest a skew in either AUM or conviction level

Eli hyvin vähän raportoituja isoja spekulatiivisia positioita rahastoilta ja CTA:lta(commodity trading advisors) tms. Mutta ainakin toistaiseksi shortteja on enemmän ja ne ovat keskimäärin isompia.

Vaikea vielä hahmottaa, keitä ovat kaupalliset toimijat vastapuolella. Hedgaavatko kiinalaiset louhijat vai isot omistajat vai ketkä?

2. Kiina rajoittaa energian tarjontaa bitcoin louhijoille:

https://www.bloomberg.com/news/articles/2018-01-03/china-is-said-to-cur…

3. Bitcoin 253 mrd usd, Ripple 137 mrd usd

Bitcoinin ja Ripple suhden on nyt sama kuin hetki sitten Bitcoin vst kaikki muut kryptot. Yhteensä kryptot 750 mrd usd, eli aletaan olla pian puolessa välissä kaiken sijoituskullan arvosta. Etelä-Korean bitcoin huuma tuntuu siirtyneen Rippleen ainakin muutamien pörssien volyymin perusteella.

Kryptojen yleinen markkina-arvon nousussa on sekä positiivisia että negatiivista ulottuvuuksia bitcoiniin. Positiivinen on, että bitcoin on tärkein rahoitusvaluutta muille kryptoille. Monien lähteiden mukaan, yli 50 % 12 suurimman krypton ostoista rahoitetaan bitcoinilla.  Jos niistä kotiutellaan voittoa, osa tästä rahasta menee luultavasti bitcoiniin. Tämä voi tuoda miljardien dollarien arvosta kysyntää bitcoiniin, vaikka muut kolikot laskisivat.

Bloombergilla oli ihan mielenkiintoinen juttu aiemmin, millä mitäkin kolikkoa ostetaan (ei varmasti kattava, koska Jeni on noin aliedustettuna):

https://www.bloomberg.com/graphics/2017-bitcoin-volume/

Huono puoli on, että tämä alleviivaa, ettei kryptovaluuttojen tarjonta olekkaan rajattu, vaikka yksittäisen krytovaluutan on. Ja sitä, että bitcoin voi olla kryptovaluuttojen Netscape. Kun Bitcoinin sisällä on hidasteltu uudistusten kanssa, muut voivat ajaa ohi.

Bitcoin osuus koko kentästä nyt tasan 1/3, kun alle kuukausi sitten se oli 2/3. Coinmarketcap sivustolla tuosta on historiallinen kuvaaja:

https://coinmarketcap.com/charts/#dominance-percentage

0
0
4.1.2018 - 11:18

Casteliero

+6674
Liittynyt:
4.3.2016
Viestejä:
2203

Ripplestä on varmaan ihan hyvä kirjottaa sitä auki, itseä sen arvo/nousu pelottaisi jos siihen olisin rahaa laittanut ja monikaan ei varmaan ymmärrä Ripplen yrityksen ja XRP tokenin eroja. Eli Ripple yrityksenä myy pankeille rahansiirto palveluita, jotka ovat miltei välittömiä, koska Ripplen palvelut ovat keskitettyjä, ei hajautettuja tai avoimia. Monien mielestä tämä ei täytä kryptovaluuttojen vaatimuksia. Heillä on kuitenkin tarjota pankeille jo "valmis" palvelu, kun avoimet ketjut vasta kehittää teknologiaansa skaalautumaan. Eli kysyntää varmasti on pankkien suunnalta ja siksi heillä on paljon yhteistyötä niiden kanssa.

Pankit eivät kuitenkaan sijoita, osta tai omista XRP tokeneita. XRP tokenin tarkoitus on estää spämmäys ketjussa, ei mitään muuta. Tämä tarkoittaa, että jokaisen siirron yhteydessä tietty määrä XRP tokeneita tuhotaan. Tällä hetkellä defaulttina määrä on 0.00001 XRP, eli esimerkiksi miljoonaan siirtoon vuodessa pankki tarvitsee tuhota 10 XRP tokenia. Tällä hetkellä päivittäin tuhotaan keskimäärin 8000 XRP tokenia siirtoihin.

Kierrossa olevien XRP-tokeneiden määrä on tällä hetkellä melkein 39 miljardia kappaletta. Tämän lisäksi Ripple yrityksellä on n. 60 miljardia XRP tokenia, jotka on lukittu, mutta tästä tammikuusta lähtien he saavat ottaa sieltä miljardi tokenia joka kuukausi. Eli nykyisellä kurssilla 3,1 miljardin euron edestä joka kuukausi seuraavat 54kk. He eivät toki "saa" myydä niitä vapaasti markkinoilla, vaan ne pitäisi käyttää Ripplen kehittämiseen ja tokeneiden arvon nousun tukemiseen, muuten ne lukitaan takaisin. Mutta ilmeisesti tämä tarkoittaa niiden jakamista esimerkiksi pankkien ja muiden yhteistyökumppaneiden käyttöön. Ripplen perustajilla myös on useiden miljardien omaisuus kurssinousun myötä ja yksi heistä taisi olla nykykurssilla Ameriikan 13. rikkain mies. Tosin tänään jo varmaan top 10:ssä.

Ripplen XRP tokenilla ei siis ole käytännössä mitään merkitystä Ripplen palveluiden käytölle, enkä henkilökohtaisesti nähnyt sen arvoa järkeväksi silloin kun sen market cap oli pari miljardia, nyt se on yli 120 miljardia. Ja vaikka nykyinen Ripplen päivittäisten siirtojen takia tuhottavien tokeneiden määrä nousisi esimerkiksi joskus 100 000 kappaleeseen, niin se tarkottaisi yhteensä 3,65 miljardia tuhottua tokenia seuraavan 100 vuoden aikana, joka olisi n. 3,65% kaikista olemassa olevista Ripplen XRP tokeneista. Varovainen siis kannattaa olla, kun siihen sijoittaa, se voi tulla ryminällä alas...

0
0
4.1.2018 - 12:17

khufu

+239
Liittynyt:
26.2.2015
Viestejä:
192

Henkilökohtaisesti mun on edelleen hiukan vaikea hahmottaa, että mikä on a) nykyisten kryptosovellusten "kilpailuetu" suhteessa perinteisiin teknologioihin, ja b) mikä on kunkin krypton "kilpailuetu" suhteessa muuhun kryptomarkkinaan. Oma pohdiskelunihan on lähinnä teoreettista ajatusleikkiä asialla jonka koen mielenkiintoiseksi, kryptospekulointi ei varsinaisesti ole minun juttuni. Mutta mielestäni nuo a ja b kohdat pitäisi toteutua, jotta joku yksittäinen kolikko/sovellus nousee ajan yli voittajaksi.

Tällä hetkellä en oikein osaa vastata kohtaan a muuta kuin (osittainen) anonymiteetti ja valuutan vapaus kaikesta kontrollista. Ja jos mietin kohtaa b sen kolikon kautta jota edes auttavasti tunnen ja ymmärrän (BC), niin vastaus on lähinnä se, että kyseinen nimi on markkinan vakiintunein ja luotetuin vaihtoehto. Jatkakaa ihmeessä listaa te jotka markkinaa paremmin tunnette?

Lohkoketju teknologiana on varmasti tulevaisuutta ja sille epäilemättä löydetään sovelluskohteita, joissa tämä on ns. paras ratkaisu. Silti aika monen muunkin teknologian kohdalla etabloituminen on kestänyt paljon odotettua kauemmin, ensimmäiset sovelluskohteet ovat osoittautuneet jossain määrin "vääriksi" ja ensimmäisenä liikkeellä olleista toimijoista ei ole tullut niitä pitkän aikavälin voittajia markkinalla. Jos markkinalle sijoittaisin, niin teknologioiden tarkemman ymmärtämisen lisäksi miettisin kyllä ihan noita perustason liikkeenjohdollisia kysymyksiä.

0
0
4.1.2018 - 14:48

Casteliero

+6674
Liittynyt:
4.3.2016
Viestejä:
2203

Kokeillaas avata tätä teknologiaa vähän lisää. Toivottavasti saan pidettyä asian edes jotenkin kasassa. Eli avoimissa lohkoketjuissa valuutta syntyy ikäänkuin sivutuotteena. Sen tarkoitus on pitää huolta ketjun turvallisuudesta ja datan oikeellisuudesta. Pitää olla jotain mitä menettää, ettei pahat toimijat tuota väärää dataa ketjuun. Bitcoinin tapauksessa tämä tarkoittaa menetystä sähkön muodossa. Eli mainarit kilpailee siitä kuka saa selvitettyä lohkon ketjuun ja saa siitä palkkioksi Bitcoinia. Mainaus kuluttaa reilusti sähköä, joka maksaa. Ja jos joku yrittää syöttää väärää dataa ketjuun, ketjun muut toimijat huomaa sen ja mitätöi siirron. Tässä tapauksessa tämä paha toimija on menettänyt rahaa sähkön muodossa. Proof-of-Stake ketjuissa tämä menetys tapahtuu steikatuista kolikoista. Eli esimerkiksi Ethereumin tulevassa PoS systeemissä on alustavasti suunniteltu, että steikkaus vaatii vähintään 1000 ETH tokenia ja jos yrität huijata ketjua, niin menetät nuo. Tämä pitää huolta, että ketjun data on aina validia.

Bitcoinin osalta tuo valuutta on Bitcoin ketjun ainut sovellus. Eli se ei pyri olemaan muuta kuin valuutta, tai oikeastaan arvotokeni. Alustoissa, kuten esim. Ethereumissa valuuttaominaisuus ei ole ensisijainen tarkoitus. Alustat ovat koodattavia. Niiden päälle pystyy rakentamaan erilaisia sovelluksia ja palveluita, jotka suorittaa itseään automaattisesti ennalta määrättyjen sääntöjen mukaan, jotka on määritelty smart contracteissa. Alustoissa näitä arvotokeneita tarvitaan noiden suoritusten maksamiseen. Alustoissa voit myös maksaa arvotokeneilla erilaisista ketjun päällä toimivista palveluista, kuten keskittämättömästä palvelintilasta.

Avoimien lohkoketju-alustojen lisäksi on suljettuja lohkoketju-alustoja. Näissä ei tarvita arvotokenia, koska kaikki toimijat ovat ennalta määrättyjä ja ketjun osapuolien hyväksymiä ja näin ollen luottavat lähtökohtaisesti siihen, ettei muut toimijat pyri manipuloimaan siirtoja tai ketjun dataa. Avoimessa ketjussa ketjun ylläpitäjinä ovat mainarit ja nodet. Mainareiden tarkoitus on "kuunnella" siirtoja, pakata ne lohkoon ja siirtää lohko ketjuun. Eli ne suorittaa ketjun siirrot. Nodejen tarkoitus on "kuunnella" näitä siirtoja ja validoida ne. Siirtojen rekisteröinti tapahtuu myös näiden nodejen kautta ketjuun. Kun avoimissa ketjuissa on tuhansia mainareita ja kuka vaan voi sellainen olla, niin suljetuissa ketjuissa mainarit on ennalta määriteltyjä ja kaikkien osapuolten hyväksymiä.

Käytännön esimerkiksi suljetusta ketjusta voisi ottaa vaikka Osuuspankin. Osuuspankilla voisi olla oma suljettu ketju, jossa jokaisessa haarakonttorissa olisi yksi "mainari", joka suorittaa siirtoja ja jokaisessa henkilökunnan koneessa olisi sovellus, joka samalla toimisi nodena ketjussa. Jokainen pankissa oleva euro olisi tokenisoitu ja siirrot tapahtuisivat numeroiden sijaan tokeneina. Suljettujen ketjujen lisäksi pankit voisivat muodostaa konsortio-ketjun, eli Osuuspankki liittyisi Nordean ja Handelsbankin kanssa samaan suljettuun ketjuun, jossa he olisivat ainoat toimijat ja jokaisen omat suljetut systeemit toimisivat nyt yhteen toisten pankkien suljettujen yhteyksien kanssa, joka mahdollistaa rahojen (tokeneiden) siirron pankista toiseen lohkoketjuissa. Joidenkin arvioiden mukaan pankkien siirtyminen lohkoketjualustojen päälle säästäisi vuositasolla yhteensä 10 miljardia dollaria pankeilta.

Suljetut ketjut eivät kuitenkaan pysty toimimaan isossa mittakaavassa, vaan tarvitaan avoimia ketjuja. Idea on käytännössä sama kuin intraneteissä ja internetissä. Niimpä suljetuille ketjuille on tärkeää myös toimia yhteen avoimien ketjujen kanssa. Tulevaisuudessa voi esimerkiksi olla kaksi pankkitiliä defaulttina, joista toinen on päätili pankin suljetussa ketjussa ja toinen käyttötili, joka toimii avoimessa ketjussa. Käyttäjän ei tietenkään tarvitse teknologiasta mitään ymmärtää, vaan palvelut tulee käytettäväksi niin kuin nykyisetkin nettipalvelut ja lohkoketjut toimii taustalla.

Se hyöty mikä hajautetuilla lohkoketjuilla verrattuna perinteisiin palvelin järjestelmiin on, on niiden turvallisuus. Kun nykyisin palvelu voi toimia yhdellä palvelimella, riittää hakkerilla, että hän hakkeroi tämän palvelimen ja pääsee tekemään tuhojaan. Suljetussa lohkoketjussa jos on esimerkiksi ketju pyörimässä 5 palvelimella, niin pitää hyökätä 5 kohteeseen yhtäaikaa. Kun taas avoimissa ketjuissa ketju pyörii tuhansilla koneilla ympäri maailmaa ja kaikkiin näihin olisi hakkeroitava aina ennen uuden lohkon löytymistä, niin se on käytännössä mahdotonta. Eli puhutaan hakkeroimattomasta todennetusta tietokannasta.

Se mitä nämä avoimet ketjut tekevät, niin käytännössä ne poistaa kaikkien välikäsien tarpeen, kun kaikki siirrot voidaan tehdä suoraan kahden tahon kesken automaattisesti. Oli se sitten rahan siirto ilman maksupalveluita ja pankkeja, tai rahan siirto artistille, säveltäjälle, sanoittajalle jne. levyn oston yhteydessä ilman levy-yhtiötä välissä, tai ylimääräisen aurinkoenergian myynti ilman sähkölaitoksen palvelua välissä, tai avointa vedonlyöntiä ilman pelifirmaa välissä. Näiden lisäksi lohkoketjut mahdollistaa paljon uusia palveluita, jotka ei ole ennen ollut mahdollisia, esim. ICO:t, DAO:t, identiteettipalvelut, tokenisoinnin jne jne. Ja vaikka näillä on mahdollisuus tehdä isoja mullistuksia meillä länsimaissa, niin toivottavasti isoimmat hyödyt menee kehitysmaihin ja maihin joissa on runsaasti korruptiota ja ihmisoikeuksia poljetaan. Sillä sen lisäksi, että useimmat virtuaalivaluutat on pseudonyymejä, ne voi olla myös täysin avoimia ja data on kaikkien nähtävillä.

Ethereum esimerkiksi tarjoaa myös mahdollisuuden yhdessä ENS:n (Ethereum Name Service, vastaa nykyistä DNS:ää), sekä IPFS:n tai Swarmin kanssa keskittämättömät täysin sensuurivapaat nettisivut. Tämä tarkoittaa sitä, että nykyisen systeemin, jossa sivut sijaitsee jossain tietyllä palvelimella ja on näin ollen blokattavissa, sensuroitavissa ja palvelin sammutettavissa tai palvelimelta poistettavissa, sivut sijaitseekin tuhansilla koneilla ympäri maailmaa ja on aina verkossa, luettavina kaikkialla maailmassa, myös Kiinassa.

Hyötyjä perinteisiin järjestelmiin löytyy kyllä runsain mitoin ja nuo yllämainitut oli vaan muutamia esimerkkejä nykyisistä kehitteillä olevista palveluista, niitä tulee jatkuvasti lisää. Ja mitä tulee tuohon etabloitumiseen, niin lohkoketju-teknologia on nyt 8 vai 9 vuotta vanha ja siellä on jo reilusti epäonnistuneita projekteja alla. Bitcoin oli ensimmäinen ja toistaiseksi porskuttaa vielä vahvasti, mutta kuten sanottu, se on vaan valuuttasovellus lohkoketjun päällä. Muita yrittäjiä on myös ollut mm. nimipalveluissa ja smart contract platformeissa jne, mutta ne ei yksittäisinä palveluina ole saanut tuulta alleen. Ethereum lähti vahvaan kasvuun nimenomaan sen takia, että se rakensi näistä kaikista alustan, jonka päälle voi rakentaa palveluita ja tietyt toiminnot löytyy protokolla tasolta. Voi olla, että joku muu tulee myös takaa, mutta kova tekeminen niillä on.

0
0
4.1.2018 - 15:45

korppuleipa

+8
Liittynyt:
26.6.2014
Viestejä:
35

Kysymys liittyen bitcoiniin: 

Kuten tuossa aiemmin Casteliero kirjoitti, niin bitcoinin tietoturva perustuu jollain tasolla verkon laskentatehoon. Onko niin että tämä laskentateho syntyy sekä siirroista että louhinnasta, mutta ilmeisesti pääasiallisesti tällä hetkellä puhtaasti louhinnan kautta? Eikö tuossa ole merkittävä riski olemassa, että jos louhinta loppuu joskus vuonna x ja BC ei ole vakiinnuttanut paikkaansa varsinaisena käyttövaluuttana tai ainakaan siinä määrin että se tarjoasi riittävästi tätä laskentatehoa verkolle ylläpitääkseen tietoturvaa yllä vai olenko täysin hakoteillä tämän asian suhteen? 

0
0
4.1.2018 - 15:48

Casteliero

+6674
Liittynyt:
4.3.2016
Viestejä:
2203

Ja mitä tulee kryptovaluuttoihin, niin Bitcoin ei ollut ensimmäin vaan ensimmäinen toiminut kryptovaluutta. Sitä ennen jo 90-luvulla cypherpunks liike kehitteli kryptovaluuttoja ja Bitcoinikin on sieltä aatteista ja tutkimuksista lähtöisi. Nick Szabo esim. kehitteli Bit Goldin ennen Bitcoinia ja smart contractit, Adam Back kehitti HashCashin ja Hal Finney kehitteli Proof-of-Work systeemin, lähinnä mailispämmiä estääkseen. Eli valuutoissakin on tehty kokeiluja ja erehdyksiä ennen Bitcoinia.

0
0
4.1.2018 - 15:55

Casteliero

+6674
Liittynyt:
4.3.2016
Viestejä:
2203

Mainarit suorittaa Bitcoin verkossa siirtoja niin kauan kuin se on kannattavaa, eli saatujen palkkioiden hinta ylittää sähkön hinnan. Ja jos kurssi tippuu, eikä se kata sähkön hintaa, niin mainausteho siirtyy mainaamaan muita verkkoja, joista saa rahallisen hyödyn. Samalla kun mainaustehoa siirtyy toiseen ketjuun, tippuu Bitcoin ketjun difficulty, eli lohkon löytämisen vaikeusaste, mikä tarkoittaa sitä, että ketjussa on vähemmän kilpailua ja lohkon löytää vähemmällä sähkönkulutuksella. Ja vähempi sähkönkulutus taas antaa voittoa vaikka Bitcoinin kurssi olisi tippunut. Tulevaisuudessa lohkoista saadut palkkiot puolittuu Bitcoin ketjussa joka neljäs vuosi, viimeksi tänä kesänä, kunnes 21 miljoonaa mainattua Bitcoinia tulee täyteen. Tämän jälkeen ketju pyörii pelkästään transaktio kuluilla, ja siinä vaiheessa tietysti on toivottua, että Bitcoinin kurssi ja käyttöaste on tarpeeksi korkealla, että mainaaminen on vielä kannattavaa. Tosin tämä taisi tapahtua joskus 2140 vuonna tms. joten sillä ei ole edes käytännön merkitystä.

0
0
4.1.2018 - 18:04

Jeans

+2316
Liittynyt:
7.7.2014
Viestejä:
1076

Mikä on opiskelutaustasi Casteliero? Uskotko, että tietojenkäsittelytiedettä(tai mahdollisesti matematiikkaa kryptografian ymmärtämiseen, vai onko tämä edes tarpeellista?) opiskelleilla on selkeä etu uusien kryptoprojektien ymmärtämisessä ja arvioimisessa vai pystyykö kuka tahansa siihen kunhan on valmis perehtymään kunnolla?

0
0
4.1.2018 - 18:40

Casteliero

+6674
Liittynyt:
4.3.2016
Viestejä:
2203

Jeans: Mulla on keskenjääneet medianomin opinnot ammattikorkeessa, eli sieltä ei varmaan hirveästi ole itselle ainakaan apua kertynyt. Ensimmäiset nettisivut tein joskus 96 ja siitä lähtien olen enemmän tai vähemmän elantoni erilaisilla nettiprojekteilla ansainnut. Varmasti tietojenkäsittelytiede tai koodaustausta, sekä matematiikan opinnot auttaa ymmärtämään kryptoprojekteja paremmin, mutta arvioimisessa niistä voi olla myös haittaa. Voi käydä helposti Nokia vs. Apple ilmiö, että mennään numerot ja ominaisuudet edellä, mutta unohdetaan se ihminen/käyttäjä ja käytettävyys, sekä tietysti palveluiden tarve ja markkinat jne. Uskoisin kyllä, että kuka tahansa pystyy arvioimaan projekteja, jos on lohkoketjuteknologian perusteet hallussa ja tietää suunnilleen mitä ne mahdollistaa. Sen jälkeen se on enempi markkina-analyysiä.

Tuo siis tietysti jos meinaa etsiä hyviä projekteja pitkällä aikajänteellä. Jos lyhyellä aikajänteellä haluaa markkinoille, niin nyt on melkein sama mihin sitä rahaa heittää sisään, niin jotain voittoa sieltä tulee hyvin todennäköisesti. Tai seuraa vaan trendejä ja nettihypeä eri projektien ympärillä. Tämä porukka lisääntyy kokoajan ja täysin puskista tulleet ummikot tulee ainakin toistaiseksi tekemään hyvää tuloa pelkästään sen takia, että ovat olleet oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Mielenkiintoisintahan tässä on, että institutionaalinen raha tulee viimeisimpänä markkinoille.

Sitten on tietysti vielä aktiiviset treidaajat, joilla on ihan omat mittarit millä ne kauppaa tekee. Niistä minulla ei ole juuri mitään tietoa ja varmasti tämä on ainakin se kulma mistä esim. sinä ja DayTrader saa varmasti edgeä markkinoilla. Mutta sinä varmaan osaat sen arvioida minua paremmin.

0
0
5.1.2018 - 08:39

Manialöytyy

+12
Liittynyt:
22.12.2017
Viestejä:
179

Iselläni ei ole yrityssijoituksia, mutta tarvitsee muuten pelkissä kryptoissa sitä LEI-tunnusta, mitä vuoden alusta muuten vaadittiin? Taas yksi pikku rahastus lisää :).

0
0
5.1.2018 - 09:11

KunChipitKarkaavat

+59
Liittynyt:
26.6.2014
Viestejä:
38

@Casteliero: Hyvä kuvaus tuo sinun pitkä postaus ja erityismaininta pelkän suomenkielen käytöstä ansiokkaasti. Teknisesti ottaen lohkoketjujen iso juttu on se, että rehellisyys voidaan automatisoida ja se tulee out-of-the-box. Kryptovaluutat ovat vain yksi pikku sovellus (tai ei ole pikkusovellus, mutta haluan vain alleviivata, että se on yksi monista). On esitetty mm myös erilaisia "demokratia steroideissa" sovelluksia, joka jättäisi mm parlamentit työttömiksi (tosin en kannata tätä ottaen huomioon, kuinka helposti ihmisiä voi johtaa harhaan ja kuinka valitettavan yleistä on tietämättömyys ja jopa tyhmyys). Toinen epärealistinen, mutta myös mahdollinen sovellus olisi se, että oikeusjuttujen lukumäärä saadaan minimoitua, kun kaikki on älysopimustettu (smart contract). *Teoriassa* smart contract on matemaattinen täydellinen aukoton kuvaus, joka ei jätä tulkinnanvaraa ja lopputuloksen laskee tietokone automaattisesti, joten oikeudenkäyntejä ei niiden osalta tarvita (teoriassa). Ongelma smart contracteissa on se, että liian suuri ilmaisuvoima (Turing täydellisyys) ei toimi käytännössä, koska pitäisi pystyä todistamaan matemaattisesti, että ohjelmakoodia toimii oikein kaikissa olosuhteissa, mutta tämä on mahdotonta yleisessä tapauksessa (teoreettisessa tietojenkäsittelytieteessä puhutaan ns pysähtymisongelmasta "halting problem") , joten ilmaisuvoimaa joudutaan rajoittamaan, jos joskus tulisi jotain sellaista, että lähes kaikki on "älysopimustettu" 

Edit: Mitä ilmaisuvoiman rajoittaminen voisi tarkoittaa käytännössä olisi esimerkiksi jonkinlainen rajattu versio temporaalilogiikasta ilman kvanttoreita. Konkreettisemmin esimerkiksi if-then-else rakenteet aika attribuuteilla ilman luuppi-käskyjä tai ns äärelliset automaatit kuvauskielenä. Tämä kehityssuunta johtaisi siihen, että formaalien verifiojien ja spesifoijien työmarkkinat aukeaisivat ja lakimiehet joutuisivat osaamaan kovaa kvantitatiivista kamaa eikä pelkkää tulkintapehmoilua

Edit 2: On valitettavaa, että mediafokus on vain rahoitusalan mahdollisuuksissa, mutta se on ymmärrettävää, koska pääsääntöisesti ihmisiä kiinnostaa vain oma napa, varallisuuden kasvatus ja taloudellinen riippumattomuus. Onneksi tämä kuitenkin inherentisesti tuottaa sivutuloksena elintason kasvua ml äiti Teresa sovelluksia

0
0
5.1.2018 - 11:49

JR

+5373
Liittynyt:
30.6.2014
Viestejä:
1618
KunChipitKarkaavat kirjoitti:

Ongelma smart contracteissa on se, että liian suuri ilmaisuvoima (Turing täydellisyys) ei toimi käytännössä, koska pitäisi pystyä todistamaan matemaattisesti, että ohjelmakoodia toimii oikein kaikissa olosuhteissa, mutta tämä on mahdotonta yleisessä tapauksessa (teoreettisessa tietojenkäsittelytieteessä puhutaan ns pysähtymisongelmasta "halting problem") , joten ilmaisuvoimaa joudutaan rajoittamaan, jos joskus tulisi jotain sellaista, että lähes kaikki on "älysopimustettu"

Ei tässä ole mitään ristiriitaa. Se, että on olemassa ohjelmia joista ei voida tehdä formaaleja todistuksia, ei tarkoita ettei olisi koodattavissa ohjelmia joiden oikeellisuus on formaalisti todistettavissa. Ohjelmaa jonka oikeellisuutta ei voida todistaa voidaan pitää aivan samalla tavalla virheellisenä kuin ohjelmaa jonka toiminta tunnetaan virheelliseksi. Jos on ongelmia joihin voidaan koodata niitä ratkaisevia ohjelmia joiden oikeellisuus ei kuitenkaan ole todistettavissa, niin ne luultavasti liikkuvat enemmän halting problemin todistusesimerkkien kaltaisessa ajatusleikkimaastossa kuin smart contractien käytännön tarpeissa.

0
0
5.1.2018 - 12:52

Koodari

+125
Liittynyt:
5.1.2018
Viestejä:
69

Mikä on opiskelutaustasi Casteliero? Uskotko, että tietojenkäsittelytiedettä(tai mahdollisesti matematiikkaa kryptografian ymmärtämiseen, vai onko tämä edes tarpeellista?) opiskelleilla on selkeä etu uusien kryptoprojektien ymmärtämisessä ja arvioimisessa vai pystyykö kuka tahansa siihen kunhan on valmis perehtymään kunnolla?

Kysymys ei tullut minulle, mutta tulin sanomaan nyt oman mielipiteeni tästä, kun olen kerran tietojenkäsittelytieteen tohtoriopiskelija. Takana on myös runsaasti matematiikan opintoja.

Lohkoketjussa yhdistyy hajautetut järjestelmät ja kryptografia. Hajautettu järjestelmä tarjoaa sen, että systeemi ei tarvitse keskitettyä hallintoa ja kryptografia takaa sen, että systeemissä voi tehdä asioita ilman, että tarvitsee luottaa toisiin osapuoliin. Lohkoketjun idea on pohjimmilaan aika yksinkertainen ja sen voi mielestäni opiskella kohtuullisella vaivalla ilman opiskelutaustaa.

Kryptografiaan liittyvä matematiikka on syvällistä, mutta lohkoketjujen kryptografia toimii käytännössä yhdistelemällä tunnettuja kryptografisia rakennuspalikoita, kuten tiivistefunktioita (hash function) ja julkisen avaimen salaustekniikoita. Kryptoalustojen ymmärtämiseen riittää ajatella näitä mustina laatikkoina, jotka saavat aikaan tietyt halutut asiat. Jos projekti käyttää jotain muuta kuin tunnettuja taistelun kestäneitä rakennuspalikoita, on syytä olla varuillaan, koska uudet kryptografiset järjestelmät saattavat mennä rikki hyvinkin pienistä suunnitteluvirheitä. "Don't roll your own crypto" sanotaan. Ainakin yksi iso kryptoprojekti on jo langennut tähän: https://medium.com/@neha/cryptographic-vulnerabilities-in-iota-9a6a9ddc…

Mielestäni tärkeintä uuden kryptoprojektin arvioimisessa on sen sovellusalueen ymmärtäminen. Otetaan esimerkiksi Namecoin, joka toteuttaa DNS palvelun hajautetusti. DNS (Domain Name System) on protokolla, jolla selvitetään missä IP-osoitteessa palvelin sijaitsee. Nyt jos miettisin Namecoiniin sijoittamista, niin minun olisi hyvä ymmärtää DNS-protokolla, sen hyvät ja huonot puolet, ja se, mitä uutta Namecoin tuo tähän. Tässä on paljon perehtymistä jollekin, joka ei tiedä internet-protokollista mitään. Siinä ajassa kun alan ulkopuolinen on perehtynyt asiaan tarpeeksi, on protokollan aiemmin tuntenut sijoittaja ehtinyt tehdä sijoituspäätöksen jo.

Nyt tosin Etheriumin ja muiden yleisten lohkoketjualustojen myötä lohkoketjun ei tarvitse keskittyä vain yhteen sovellukseen. Näissä hyvin olennaista on se, mitä teknisiä innovaatioita projektissa on kilpailijoihin verrattuna. Tämän arviomisessa saattaa olla etua tekniikan ja algoritmien syvällisemmästä ymmärtämisestä.

0
0
5.1.2018 - 13:46

KunChipitKarkaavat

+59
Liittynyt:
26.6.2014
Viestejä:
38

@JR: Toki niin, että todistettavissa olevaa rajoittamatonta "Turing" koodia on helppo tehdä moniin käytännön tapauksiin. Kuitenkin jos alusta mahdollistaa rajoittamattomat spesifoinnit on vaikean todistettavuuden lisäksi toinen haaste se, että sopimuksen tilan evaluointi voi olla algoritmisesti raskas laskennallinen operaatio (tai sitten vain koodari on tehnyt joko tahallaan tai tahtomattaan huonolaatuista tehotonta koodia). Näiden seikkojen vuoksi pitäisi joko rajoittaa kielen ilmaisuvoimaa tai muuten luoda sertifiointijärjestelmä, miten älysopimuksia luodaan ilman että tehdään tuhoa.

 

@koodari: Kun kerran tietojenkäsittelytieteen tohtori olen (hahahah!), totean, että hyvä jäsennelty vastaus ja mielestäni hyviä esimerkkejä, jotka avaavat sitä minkälaista tietoa tarvitaan missäkin tilanteessa. Krypto-puolessa tosiaankin mielenkiintoista tulossa omistamasi datan turvalliseen kohdennettuun paljastamiseen liittyen, mutta kaikki tämä on sinänsä ollut jo valmiiksi mietittyä puhtaimman tieteen eli matematiikan tutkijoiden toimesta jo hyvän aikaa sitten.

0
0