Nordnetissä oli yhtäkkiä mennyt yhden terveysalan rahaston osuudet itsestään myyntiin. Tapahtumatekstinä "SECURITY LIQUIDATED 4,3851 EURO / SHARE". Mitä ihmettä tämä tarkoittaa? Sietämätöntä. Käytännössä tossa ryöstettiin multa monta sataa euroa koska nyt joudun maksamaan verot aikaisemmasta alle 1000e myynnistä tältä vuodelta jonka piti jäädä vuoden ainoaksi myynniksi.
Olen OP omistaja-asiakas, joten kulut ovat vähäiset. Rahasto on OP Korkosalkku. Mikähän ero tällä on esim. Nordnetin superrahastoon..?
Nordnetin superrahasto on osakerahasto, ja OP Korkosalkku taas on korkorahasto. Korkosalkun hallinnointipalkkio on 0,6%, merkintäpalkkio 0% ja lunastuspalkkio 0,5%. Superrahastossa taas kaikki kulut 0% (ainakin toistaiseksi). Eli ihan eri instrumentteihin sijoittavat rahastot, toisessa jonkin verran kuluja, toisessa ei lainkaan.
Eikös tuo tarkoita sitä, että sinulla on lainaa, ja velkoja katsoi että vakuudet täytyi nyt realisoida lainan lyhentämiseksi / poismaksamiseksi.
Soitin asiakaspalveluun. Tarkoitti sitä että rahasto oli lopetettu ja osuudet likvidoitiin asiakkaille päivän kurssiin. Eli ei voi mitään. Käytännössä melkeen sama kuin olis nollannu kyseisen about 500e osuuden koska häviin lähes sen verran veroissa. Eihän tossa nyt isoista silleen kyse mutta vituttaa kuitenkin.
Onko olemassa mitään markkinaindeksiä mikä näyttäis keskimääräisen tuoton kaikilta markkinoilta? Jotta voisi verrata onko biitannut vaikka viikon aikana markkinoiden keskiarvon omalla salkulla (osakkeita ympäri maailman). Toivottavasti joku ymmärsi mitä haen takaa.
Nordnetissä oli yhtäkkiä mennyt yhden terveysalan rahaston osuudet itsestään myyntiin. Tapahtumatekstinä "SECURITY LIQUIDATED 4,3851 EURO / SHARE". Mitä ihmettä tämä tarkoittaa? Sietämätöntä. Käytännössä tossa ryöstettiin multa monta sataa euroa koska nyt joudun maksamaan verot aikaisemmasta alle 1000e myynnistä tältä vuodelta jonka piti jäädä vuoden ainoaksi myynniksi.
Tämä on käynyt minullekin. Keväällä tehty verovapaa verosuunnittelumyynti meni verolliseksi kun tuli Spondan lunastustarjous. Meille molemmille muistiin: Verosuunnittelu on varminta tehdä joulukuun lopussa.
Jos summa on pieni (<5ke), niin pakkolunastukseen menevän assetin voi lahjoittaa vaikka puolisolleen, jolloin lunastushinta kirjautuu hänen nimiinsä. Tämä toki pitää hoitaa ennen itse lunastustapahtumaa, mutta Spondassa siihen oli runsaasti aikaa. Joku siirtopalkkio menee ao-tilien välisestä siirrosta vissiin useimmiten.
Ja pahoittelut tyhmästä kysymyksestä. Jos lunastan Seligsonin Global Top 25 Brands rahastoa niin lasketaanko rahoston osuuksien lunastusarvo siitä arvosta joka näkyy parhaillaan osuuksille vai tuleeko lunastusarvoksi seuraavan päivän päivitetty arvo jota ei voi tietää etukäteen.
Sivulta 4 on nahtavissa Global top 25 Brandsille: "Toimeksianto edellisenä päivänä ennen 16.00". "Lunastuspäivä on se päivä, jonka rahastoarvolla suoritetaan vastaanotettu lunastustoimeksianto."
Sivulta 4 on nahtavissa Global top 25 Brandsille: "Toimeksianto edellisenä päivänä ennen 16.00". "Lunastuspäivä on se päivä, jonka rahastoarvolla suoritetaan vastaanotettu lunastustoimeksianto."
Oletetaan, että henkilöllä X on realisoimattomia pääomavoittoja rahastoista ja suorista osakkeista 300-400k €. Pakottavaa tarvetta myynneille ei ole. Kannattaisiko henkilön nostaa aina pääomatuloja (myyntejä tekemällä) 30k € vuodessa, koska tämän ylittävistä voitoista veroa menee 34%, eikä 30% mikä on normaali pääomatulovero vai kannattaisiko antaa sijoitusten kasvaa korkoa korolle kuten aiemminkin? Toisaalta maltillisia myyntejä voisi perustella myös sillä, että pääomatulovero tuskin on ainakaan laskemassa, mutta voi hyvinkin nousta lähivuosina. Myyntejä voisi perustella myös sillä että osakemarkkinat ovat nousseet noin 8 vuotta putkeen ja jonkinlainen käteispositio tuskin olisi haitaksi. Oma mututuntuma sanoisi että henkilön X kannattaisi jatkaa kuten aiemminkin ja holdailla osakkeita korkoa korolle. Mutta joo, laskelmia/perusteluita kaivataan.
Miekin olisin kannalla, että antaa mennä vaan korkoa korolle. Omaan hieman optimistisen näkemyksen pääomaverotuksen kehityksestä ja pidän mahdollisena, että ei kiristy. Tämä pohjaa järjen voittoon, joka ei toki aina toteudu. Pääomaverotuksessa oltaneen Lafferin käyrän väärällä puolella. Nostot vievät pääomia kuoriin ja karkuun. Joka tapauksessa myynti realisoi verot nyt, joita ehkä ei tarvitse tulevaisuudessa kokonaan maksaa. Jonain päivänä voi päästä hankintameno-olettaman auttamaksi tai jopa "väliaikainen" nosto perua. Tietysti vihervasemmisto voi saada veret seisauttavan vaalivoiton ja neuvoni johtaa taloudellisiin vahinkoihin. Mutta neljän prosentin marginaalin väistelyn näen turhaksi, vaikka toki varteenotettavaksi. Osakemyyntiin olisi hyvä olla muitakin perusteluita, jotka toki voivat olla ihan valideja.
Oon nyt viitisen vuotta sijoitellut kuukausittain Marko Erolan kirjan oppien mukaan passiivisiin indeksirahastoihin Seligsonilla, ja sinne alkaa olla kertynyt itselle todella huomattava summa rahaa ja iso prosentti koko omaisuudesta. Nyt on viimeaikoina alkanut vaivaamaan päätä seuraava; kuinka järkevää olisi hajauttaa myös eri yhtiöihin sijoituksia, vaikka sijoittaakin pelkkiin rahastoihin? Eli kuinka riskialttiina pidätte samassa sijoitusyhtiössä kaikkien rahojen pitämistä yhtiön kaatumisen tai muun vastaavan (marginaalisen) uhan takia? En siis itse edes tiedä mitä tapahtuisi rahoilleni vaikkapa Seligsonin ajautuessa konkurssiin, eli niin kujalla olen tästä asiasta. Pistetään vielä sellainen lisäys, että tarkoitus on edelleen jatkaa kuukausittaista sijoittamista ja jatkaa sitä pitkälle tulevaisuuteen. End goal olisi lähinnä joku päivä sijoitusvoitoilla eläminen eli rahojen pitäisi olla turvassa pitkälle tulevaisuuteen.
"Haluaisin tietää millainen riski suomessa on pienemmillä rahastoyhtiöillä joutua ns. vaikeuksiin. Tarkoitan tällä jopa konkurssin uhkaa. Ovatko rahamme varmasti turvassa sijoittaessamme Seligsonin rahastoihin? Ja onko Suomen historiassa tapahtunut mitään sellaista mikä antaa aihetta "pelätä" tätä asiaa?"
Nabsuu kirjoitti:
Moi!
Oon nyt viitisen vuotta sijoitellut kuukausittain Marko Erolan kirjan oppien mukaan passiivisiin indeksirahastoihin Seligsonilla, ja sinne alkaa olla kertynyt itselle todella huomattava summa rahaa ja iso prosentti koko omaisuudesta. Nyt on viimeaikoina alkanut vaivaamaan päätä seuraava; kuinka järkevää olisi hajauttaa myös eri yhtiöihin sijoituksia, vaikka sijoittaakin pelkkiin rahastoihin? Eli kuinka riskialttiina pidätte samassa sijoitusyhtiössä kaikkien rahojen pitämistä yhtiön kaatumisen tai muun vastaavan (marginaalisen) uhan takia? En siis itse edes tiedä mitä tapahtuisi rahoilleni vaikkapa Seligsonin ajautuessa konkurssiin, eli niin kujalla olen tästä asiasta. Pistetään vielä sellainen lisäys, että tarkoitus on edelleen jatkaa kuukausittaista sijoittamista ja jatkaa sitä pitkälle tulevaisuuteen. End goal olisi lähinnä joku päivä sijoitusvoitoilla eläminen eli rahojen pitäisi olla turvassa pitkälle tulevaisuuteen.
Price to earnings näyttää tätä kirjoittaessa olevan tällä hetkellä 8.86. 3-vuoden keskiarvo 3.95, viiden vuoden keskiarvo 1.83 ja kymmenen vuoden keskiarvo 0.37.
Onko laskukaava nykyinen osakekurssi / (n vuoden keskiarvotulokset) vai (n vuoden keskimääräinen osakekurssi) / nykyinen tulos vai (n vuoden keskimääräinen osakekurssi) / (n vuoden keskiarvotulokset) ?
Näitä samantyylisiä avauksia muutamia löysinkin mutten aivan vastauksia näihin kuitenkaan.
Olen siis ajatellut aloittaa sijoittamisen rahastoihin, todennäköisesti. Mikään muukaan ei ole poissuljettua.
Mutta se mikä tässä askarruttaa on menot. Kun esim. s-pankki ilmoittaa asuntorahaston juokseviksi kuluiksi arviolta 2.50% vuodessa. Miten tämä vaikuttaa tuottoon? Muutenkin noita prosentteja tuntuu menevän vähän mistä sattuu. Ja varmasti ne vaikuttaa eri asioihin.
Mutta jos tuotto on 6% vuodessa, vähennetäänkö tästä esim. lunastuspalkkio jos se on 4% vuodessa?
Jos sijoitan 100€, vuoden jälkeen tuotto on 106€. 6€-4%= 0,24€
Onko tuotto siis todellisuudessa 5,76€ > 5,76%?
Jos kuvitellaan että aloitan sijoittamisen tasaerin. Ja kuukausierä olisi näillä tuloilla 1200€ varmaan rahastot olisi järkevin. Ja olisiko vielä järkevintä hajauttaa se eri rahastoihin vai syökö eri rahastojen menot tuottoa liikaa?
Vai mikä on järkevin sijoitusmuoto jos meinaa liikkeelle lähteä ns. nollasta mutta tasaerin. Eli sijoitusasuntoa ei ihan heti ole paukkuja ostaa vaikka sekin järkevää voisi ollakin. Pitkällä tähtäimellä olisi tarkoitus sijoittaa 15 vuotta ainakin ja maltillisella riskillä.
En viitsinyt alkaa kirjoittaa omin sanoin pitkää kommenttia siitä, kuinka tämä sijoitusprojektisi kannattaa toteuttaa. Kuuntele nämä niin saat paljon infoa ja vastauksia kysymyksiisi. https://soundcloud.com/rahapodi/sets/rahastot-ja-etf-t
Olen vuodesta 2009 kuukausisäästänyt indeksirahastoon joka seuraa MSCI AsiaPacific indeksiä. Kyseinen indeksi noussut oikeestaan koko sijoitusajan ja on rikkonut uusia ennätyksiä monet kerran.
Sijoitussuunnitelmani sanoo että osuuksia pidetään ja kasvatetaan vaikka seuraavat 50vuotta, mutta taisi ahneus iskeä kun katsoo rahaston kehitystä ja tuli fiilis että nyt olisi kuningashetki luopua kaikista osuuksista.. Rahoja en oikestaan mihinkään akuutisti tarvitse joten olenko vain ahneuksissani eksynyt suunnitelmastani vai onko teidän mielestä ideaa myydä kun kerran korkealla ollaan?
Kysymys liittyen lahjana saatujen osakkeiden verotukseen:
Ville Verosuunnittelija on ostanut 100 Firma oy:n osaketta hintaan 10 e/kpl. Osakkeiden hankintahinta on siis 1000 e.
Firma oy:n osakkeiden hinta nelinkertaistuu. Jos Ville myy osakkeet, hän saa 4000 e. Villen myyntivoitto on siis 3000 e, joten Ville maksaa myyntivoittoveroa 0,3 x 3000 e eli 900 e.
Entä jos Ville lahjoittaisi osakkeensa vaimolleen Vaimo Verosuunnittelijalle? Lahjaveron alaraja on 5000 e, joten lahjaveroltakin välttyisi. Jos Vaimo Verosuunnittelija myy lahjaksi saamansa osakkeet myöhemmin, lasketaanko vaimon hankintahinnaksi Villen alkuperäinen 1000 e vai lahjansaantihetken arvo 4000 e?
Oletan, että lahjansaajan verotustekninen hankintahinta on osakkeiden arvo lahjoitushetkellä. Jos näin on, eikö avioparin kannattaisi lahjoittaa ristiin toisilleen mahdollisimman paljon nousseita osakkeita vajaalla 5000 eurolla aina kolmen vuoden välein? Lahjaveroa ei näin joutuisi maksamaan, ja kumpikin saisi hilattua hankintahintaa ylöspäin.
Yritetäänpä vastata yhden finanssioikeuden kurssin pohjalta:
Lahjaveroilmoituksessa, jonka osapuolet tekevät lahjoituksen jälkeen, ilmoitetaan laskelmassa käytetty osakkeen nimellishinta, jota käytetään lahjansaajan luopuessa osakkeista niiden hankintahintana. Kyseinen nimellishinta on pörssiosakkeiden kohdalla niiden noteerattu hinta lahjoituspäivänä ja, muistaakseni, muiden osakkeiden kohdalla osakkeen verotusarvo. Verottaja on kuitenkin ottanut sen kannan, että lahjansaajan tulee pitää osakkeet halussaan vähintään yhden vuoden ennen myyntiä. Muussa tapauksessa hankintahintana pidetään lahjanantajan hankintahintaa tai 20 % hankintameno-olettamaa. Tätä pientä klausuulia lukuunottamatta osakkeet ovat oiva lahja.
moi täällä olis varmaan ketjun typerin kysymys mut mitä se meinaa et osto hinta on aina reilusti myyntiä isompi? treidausta oon suunnitellu ja lukenu siitä mut tämä on semmonen askarruttava asia. toivottavasti joku vastaa järkevästi nii pääsee kokeilemaan.
moi täällä olis varmaan ketjun typerin kysymys mut mitä se meinaa et osto hinta on aina reilusti myyntiä isompi? treidausta oon suunnitellu ja lukenu siitä mut tämä on semmonen askarruttava asia. toivottavasti joku vastaa järkevästi nii pääsee kokeilemaan.
jos sais tämän suomeksi. en halua jättää sitä vaaraa että ymmärsin jotain väärin. ei tuo englanti oo kovin vahvimpia puolia. sanan sieltä täältä ymmärtää.
