Vertaislainat

Yksityishenkilönä kannattaa muistaa, etteivät vertaislainojen luottotappiot ole verotuksessa vähennyskelpoisia. Sijoitusyhtiön kautta tilanne on toki toinen. Tätä riskiä osa tarjoajista pienentää myymällä esim. 90 päivää erääntyneenä olleen laina esimerkiksi 70 prosentin arvolla perintätoimistolle.

Löytyykö näihin sijoittamisesta kenelläkään kokemusta tai näkemystä? Erityisesti Fellow Finance kiinnostaa itsellä. Ajattelin että voisi olla hyvä positio salkussa esim 10% , eikä korreloisi älyttömästi muihin sijoituksiin. Näinä matalan koron aikoina tuntuu olevan vaikeaa hajauttaa salkkua osakkeiden ulkopuolelle menettämättä tuottopotentiaalia, mutta tää tuntus ok vaihtoehdolta. Toki lama-aikaan tulee varmaan enemmän luottotappioita.  Normaaleista korkorahastoista/indekseistä tuntuu saavan 0-2% tuottoja. On tää homma myös ainakin suoria pikavippejä reilumpaa hommaa, vaikka semikorkeita korkoja nuissakin. -linkki poistettu- Löytääkö muut tuosta mitään "mätää" ? Eniten ihmetyttää, että jos saatavat korot ovat kerta niin hyviä ja luottotappiota ei liikaa tule, niin miksi eivät firman taustalla olevat henkilöt itse lainaa suoraa kaikille? Riskienhallintaa? Markkinoiden koko VIELÄ tuskin Suomessa kuitenkaan on häikäisevän suuri. 

Noi luottoluokat on myös hyvä lisä palvelussa. Ite tuskin lähtisin sijottaan ihan tuohon huonoimpaan luokkaan. 

Pari lyhyttä pointtia, jotka kannattaa kelailla läpi ennen sijoittajaksi ryhtymistä.

Ensinnäkin se, että vertaislainauksessa varsinaisen luottotappioriskin lisäksi joudut kantamaan välittäjäriskin. Alan yhtiöiden valvonta ei käsittääkseni ole kovin kummoista, ja välittäjällä on ainakin periaatteessa mahdollisuus juosta rahojesi kanssa. "Kuumana" alana pikavippi- ja vertaislainamarkkina houkuttelee varmasti myös huijareita. Varmistu siis, että välittäjä on sellainen johon voit luottaa. Valitse mieluiten myös ansaintalogiikaltaan sellainen välittäjä, että tämä voittaa vasta siinä vaiheessa kuin sijoittajakin saa tuottoa rahoilleen, eli kun lainoja maksetaan takaisin.

Toinen asia liittyen FF:n julkaisemiin tilastoihin. Firman käppyröissä puhutaan realisoituneista luottotappioista, joka ei ole sama asia kuin "maksuhäiriöisten" tai järjestelemättömien luottojen määrä. Nuo ovat ymmärtääkseni perintäputken läpäisseitä saatavia, joita ei ole saatu takaisin. Luoton tuohon pisteeseen päätyminen taas saattaa kestää vuosia. Sikäli kun FF:n liiketoiminta ja luottokanta on viime vuosina kasvanut voimakkaasti, ei tätä kasvua vastaavia realisoituneita luottotappioita ole vielä edes voinut ehtiä syntyä. Luottoluokka 1 todellinen nettotuotto ei siis ole 27,8%-7,4% = 20,4%.

Mulle nämä vertaislainapalvelut ovat riskin ja tuoton arvioimisen suhteen melkoinen musta laatikko, joten en ole näihin sijoittanut enkä tule lähitulevaisuudessa sijoittamaankaan. En silti sano, etteivätkö voisi olla hyväkin sijoitus. Janin pointti yllä kannattaa myös huomioida ja varmistua sijoittaessa siitä, että pääsee vähentämään myös väistämättä vastaan tulevat luottotappiot tuotoista.

Minä kävin pari viikkoa sitten Taaleritehtaan vuotuisessa seminaarissa, jossa tällä kertaa oli myös Fellow Finance esittäytymässä. Verataislainaaminen kuulosti periaatteessa kiinnostavalta, mutta tarkemmissa keskusteluissa firman kavereilla oli aika heikosti vastauksia esim. verotukseen. Kelpaako FF:n tuottama yhteenveto vai pitääkö jokaisen lainan korkotuotto raportoida verottajalle erikseen? (en ihan ymmärrä, miksi yhteenveto kelpaisi, jos kerran minulla on erillinen lainasopimus jokaisen velallisen kanssa...) Samoin esittelykalvojen laskelmissa oli joitakin epäjohdonmukaisuuksia, mutta laskelmista tietävä kaveri (toimitusjohtaja?) ei sattunut olemaan ständillä juuri silloin, joten vastauksia ei löytynyt.

Yksityishenkilön kannalta luottotappioiden vähennyskelvottumuus on luonnollisesti aika ikävää.

Sinänsä positiivista oli, että FF väitti hyväksyvänsä vain noin joka viidennen lainahakemuksen. 80% siis hylätään. Tiukka politiikka voi vähentää luottotappioita, mutta itse näen myös riskinä lainapolitiikan höllentämisen, jos lainattavia rahoja kertyy sijoittajilta liikaa verrattuna kysyntään. Voi kestää aikansa ennen kuin tasapainotila löytyy.

15-20% tuotto kuulostaa niin kovalta, että riskin on pakko olla iso.

Tämä kannattaa ainakin lukea ensin ennenkuin alkaa rahaa näihin tunkemaan. Joskus kun Vaurautta googlailin tuli vastaan Talouselämän juttu vuodelta 2013, jossa joku oli vipannut 3000 euroa "hyvältä kuulostavalle" Earth House yritykselle. Viimeiset nettisivun päivitykset olivat vuodelta 2014 ja 2015 liikevaihto oli 0 ja työntekijämäärä -, eli luultavasti ainakin tuo sijoitus oli mennyt hyväntekeväisyyteen.

En ole törmännyt tuohon. Täytyypä googlailla tuota. Fundu Oy on melko uusi ja se vaikuttaa noista kaikista kiinnostavimmalta. Soittelin sinne joskus ja kuulosta hyvältä meiningiltä, avoin ja rehti vaikutelma tuli. Kai niillä on kunnon ammattilaiset, jotka oikeasti katsovat mihin sijoittajien rahoja upottavat.

Itselläni on merkittävä määrä kulutusluottoja salkussa, reilut 1200 taitaa olla aktiivisena, vajaa tuhat maksettu tai luottotappioina. Olen ollut tyytyväinen tuotto vs riski -suhteeseen. Myös yrityslainoja on, mutta suhtaudun tällä hetkellä niihin hyvin skeptisesti. Olen useamman alan firman asiakas ja havainnut useasti, että sama firma hakee rahaa parhaimmillaan jopa kolmelta alustalta!

Toimin itse yrittäjänä ja olen pohtinut tilannetta velan ottajan (velallisen yrityksen) näkökulmasta. Korkoprosentti on päälle 10, usein jopa 15 prosenttia. Millä alalla edes liikevoitto on nykyään tätä enemmän? Myös näiden yrityslainojen riskiluokittelu on vähän mitä sattuu. Yrittäjillä on toki kova usko omaan toimintaansa, mutta ulkopuolisen simin vaikea nähdä onnistumisen mahdollisuuksia jos ulkopuolisen rahoituksen osuus on esimerkiksi 50% ja sen kustannus tuo 15%.

Fundu mainosti pitkään että heidän asiakkailleen ei ole tullut luottotappiota. Nyt heidänkin välittämistään lainoista useampi yritys on mennyt konkurssiin tai muuten maksuvaikeuksissa.

Varovainen peukku siis kulutusluotoille, tarkkaavaisuutta yrityslainoihin. 

Mulla on vertaislainasijoituksia kahden palveluntarjoajan: Lainaaja ja Fellow Finance kautta. Pl. vuokra-asunto, vertaislainoihin sijoitin vähän yli 5% sijoituskassasta. Sijoitukset avasin loppuvuodesta 2015, tämän jälkeen en ole lisää pääomaa vertaislainoihin siirtänyt. Lähinnä lähdin sijoituksia allokoimaan myös vertaislainoihin osakkeiden korkean arvostustason johdosta. Ensimmäiset puolitoista vuotta sijoitukset pyörivät automaattisilla allokaattoreilla, joten sijoitusaste salkuissa pysyi lähellä sataa. Sittemmin olen poistanut allokaattorit käytöstä ja tällä hetkellä takaisinmaksut tulevat suoraan salkkuun, josta olen niitä siirtänyt aina välillä muualle.

Vaikka vertaislainoissa lainojen korot ovat sijoittajan kannalta korkeita, riskejäkin on. Suurimpina riskeinä lainanottajan maksu- haluttomuus/kyvyttömyys sekä tietenkin vastapuoliriski. Fellow Financella kiinni saatujen lainojen korot ovat matalampia, mutta myöhässä olevien lainojen osuuskin on paljon pienempi. Lisäksi Fellow Financella on eräänlainen vakuutus lainan antajalle, pulju ostaa yli 90 päivää myöhässä olevat lainat 70% lainan arvosta. Se onko tämä hyvä vai huono ominaisuus, riippuu lainasta. Paras lainahan lainan antajan kannalta olisi sellainen, jota maksetaan tasaisesti vähän myöhässä takaisin. 

Lainaajalla korot ovat olleet korkeampia, mutta kokonaistuotto huonompi, koska myöhästyneitä maksuja on paljon enempi. Tokihan osan myöhästyneistä maksuista saa takaisin korkojen kanssa perinnästä. Mutta suhtaudun esim. yli 90 päivää myöhässä olevien maksujen saamiseen takaisin hieman skeptisesti.

Olenko ollut tyytyväinen? No, vaikea sanoa. Rahansiirrot, yms. ovat toimineet molemmilla puljuilla hyvin ja ennen sijoituksien avaamista luetut materiaalit ja lupaukset ovat toteutuneet melko hyvin. Toki  jokaiselle on selvää, että osa lainoista jää saamatta takaisin. Tällä hetkellä saatu tuotto on jäänyt jonkin verran alle puljujen esimerkkituottojen, juurikin myöhässä olevien maksujen johdosta. Toisaalta, tällä hetkellä, paremmin vertaislainasijoitukset ovat tuottaneet, kuin aloittamisen jälkeen tehdyt suorat osakesijoitukset.

Sellainen miinus muuten ainakin Lainaajalle, että salkku yhteenvedossa näytetään hienosta graaffina myöhässä olevien maksujen osuus. Tämä ei sinällään valehtele, kun myöhässä oleviksi maksuiksi lasketaan vain ne maksut, jotka ovat myöhässä, mutta reilumpaa olisi näyttää myöhässä olevat lainat, eivätkä osasuoritukset. Jos sinulla on esimerkiksi 10 lainaa, joissa kaikissa on  10 maksuerää ja kahden kuukauden kuluttua  2 lainaajaa tekee päätöksen jättää lainansa maksamatta, näyttää graaffi kolmen kuukauden kuluttua aloituksesta 2% myöhässä oleviksi. Sinällään totta, kun niistäkin lainoista joista suorituksia on jo myöhässä, vielä maksuun tulemattomatkin ja jo maksetut erät lasketaan mukaan kokonaisuuteen josta myöhässä olevat erien mukaan lasketaan myöhässä oleva osuus. 

Mielestäni olisi reilumpaa näyttää, mikä osuus lainoista, ei suorituksista on aikataulussa. Toki tällä ei niin vaikuttavia graaffeja piirretä.

Molemmat puljut laskevat toki ennakoidun luottotappiovarauksen, mutta kummallakin ne vaikuttavat liian optimistisilta. Toki luottotappiot ja niiden mahdollisuus pitää jokaisen huomioida jo ennen sijoituspäätöksen tekemistä.

Tällä hetkellä en tee lisäsijoituksia vertaislainoihin, en ainakaan ennen kuin näen millä tahdilla nuo myöhässä olevat lainat tulevat maksuun/tappioksi. Vuoden alustahan onneksi verotus muuttui siten, että näistäkin saa vähennyksiä tehdä, mikäli tappioita tulee.

Jos nyt jälkikäteen miettii, oliko onnistunut offensiivi sijoittaa näihin. Ei ehkä ihan, mutta ei mikään katastrofikaan. Kun osa lainoista on jo myöhässä, leikkautuu sijoituksen kokonaistuotto sitä mukaan kun juoksuaikojen loppu lähenee. Kun noita tuottoennusteita korjaa alaspäin, laskemalla itse osuuden myöhässä olevista lainoista ja olettaa että osan niistä saa takaisin, tullen pääsemään noin 4-4,5% vuosituottoihin sijoituksille. Ihan ok kokeilu ja ainakin hajautusta tuli lisää. Toki tässä jätin laskematta sen kumuloitumattoman tuoton, joka jää saamatta mahdollisesti myöhässä takaisin saaduille sijoituksille. Näissä on joitakin lainsäädännöllisiä rajoituksia, joten myöhässä oleville pääomille ei tietyn ajan jälkeen saa ottaa samaa tuottoa kuin muulle lainapääomalle. Ja toki näissä on sekin ominaisuus, että kiinni työnnetyt rahat ovat kiinni sen aikaa, kun lainat juoksevat. Tämä täytyy luonnolisesti huomioida, sellaista rahaa näihin ei kannata tunkea, jota saattaa tarvita esim. omiin arjen puskurointeihin. Toki jälkimarkkinatkin löytyvät molemmilta palveluntarjoajalta, mutta eivät lainat näytä jälkimarkkinoilla juurikaan liikkuvan ja arvostukset ovat ymmärrettävästi erittäin matalia, ainakin niillä (myöhässä olevilla) lainoilla joita olisin valmis/halukas myymään. Sellaista sijoitusmahdollisuutta nyt markkinoilta varmaan ei löydykkään, jossa esitetyn tuoton voi olettaa tulevan kokonaisuudessan sijoittajalle. Kulut molemmilla puljulla olivat selkeitä, eikä näissä ole tullut vastaan mitään yllättävää, pääsääntöisesti vertaislainoissa lainanottaja maksaa lähes kaikki lainan kulut. Jos nyt lähtee sijoittamaan vertaislainoihin, tarkkuutta vaaditaan, markkinoille on käsittääkseni näidenkin tarjoajia syntynyt kuin sieniä sateella. Osa varmasti toimii läpinäkyvästi, tuskin kaikki.

Fellow Financen kumppaniartikkeli: Vertaislainoihin sijoittaminen

"Vertaislainaaminen (eng. peer-to-peer lending, P2P) on joukkorahoituksen muoto, jossa yksityishenkilö hakee lainaa suoraan laajalta joukolta kanssaihmisiä. Tahot löytävät toisensa usein internetissä toimivan markkinapaikan kautta, joka mahdollistaa nopean ja vaivattoman pääoman siirtämisen lainanantajalta lainanhakijalle. Vertaislainaus hyödyntää transaktion molempia osapuolia: lainanantaja eli sijoittaja saa ylimääräiselle pääomalleen kilpailukykyistä korkoa ja lainanhakija saa lainan markkinaehtoisella korolla ja nopeasti ilman perinteistä byrokratiaa ja lainapäätöksen odottelua."

Fellow Finance jaksaa mainostaa, vaikka Saksan lainat on keskeytetty, Suomeen tuli korkokatto, lainavolyymi on laskenut, tuottoprosentit matalalla ja toimitusjohtajakin saanut lähtöpassit. Onko tämän sijoitusmuodon kulta-aika jo takana?