Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa

Johannes Ankelo kirjoitti:

Tsemppiä työharjoitteluun  Olin itse aikoinaan 6kk harjoittelussa Saksassa, palkka 3500e....koko 6kk ajalta. Good times.

Kiitti. :)

Viime viikot ovat taas vaihteeksi olleet kiireisiä. Toinen maisteritason kursseistani, 6op rahoituskurssi Mergers & Aqcuisitions alkoi tenttiviikon aikana. Kurssin vetäjä on Australialainen rahoituksen proffa ja hän on alle kuukauden visiitillä Helsingissä, joten kurssi toteutettiin kolmen viikon pikakurssina. Neljä kertaa viikossa pitkät luennot ja jäi paljon lukemista kotiin. Tentti oli heti tämän jälkeen, vaikka olisi myös ollut mahdollista suorittaa se vasta kuukauden kuluttua. Halusin sen pois alta, ja jättää mahiksen uusintaan jos kusee, koska uusintatentin aikana oon jo Phillyssä. Akin haastattelun ehdin kuitenkin hoitaa kunnolla, vaikka siinä ei hirveästi uutta ollut blogin aktiivisille lukijoille.

Tuohon haastattelussa mainittuun hedge fundien ja indeksin tuoton vertaamiseen haluan lisätä muutaman asian. Ennen rahoituksen opiskelua kuvittelin, että ellei hedge fund tuota indeksiä paremmin pitkässä juoksussa kulujen jälkeen, se on aina turha. Asia ei kuitenkaan ole ihan näin simppeli. Ensinnäkin pitää tietenkin puhua riskikorjatusta tuotosta, sillä muuten esimerkiksi 100% long indeksiin ja myymällä erittäin out-of-the-money put-optioita saatetaan voittaa indeksi kymmeniä vuosia, kunnes sitten kerran romahtaa kunnolla. Tai niinkin helposti, että vivutetaan itsemme vaikka 130% longiksi indeksiin. Tämä on toki itsestäänselvää, mutta on toinenkin pointti.

Kuten suurin osa tietää, osakkeilla on yhtiökohtainen riski (diversifiable risk) ja markkinariski (systematic risk). Tuo ensimmäinen on sellainen, josta pääsee eroon hajauttamalla. Esimerkiksi, että kilpailija keksii paremman tuotteen ja vie markkinaosuutta. Toinen on riski, joka on yhteinen kaikille yhtiöille. Esimerkiksi korkomuutokset tai finanssikriisit. En muista ihan tarkkoja lukuja, mutta muistaakseni olen lukenut, että keskimääräisen yksittäisen osakkeen volatiliteetti on jossain 40-50% paikkeilla. Kun lähdetään lisäämään muita osakkeita salkkuun, eli hajauttamaan, salkun volatiliteetti tippuu melko nopeasti 20% paikkeille. Vaikka löydettäisiin selvästi aliarvostettu osake, tämä on syy miksi ei voida täyttää salkkua pelkästään sillä. Sanotaan, että keskimääräisen osakkeen tuotto-odotus on 8% vuodessa. Jos löydetään yhtä riskinen osake 10% tuotto-odotuksella, ja ostetaan koko salkku täyteen sitä, salkun tuotto-odotus on nyt 10%, ja volatiliteetti 40-50%. Toinen vaihtoehto on, että hajautetaan salkku muilla osakkeilla ja vivutetaan se samaan tuotto-odotukseen. Jos oletetaan sijoituslainan koron olevan 2%, meidän täytyy vivuttaa 8%*x+(1-x)*2%=10% -> x=1,333... eli 133,3% longiksi portfoliota ja 33,3% portfolion koosta sijoituslainalla päästäksemme 10% tuotto-odotukseen. Tällöin volatiliteetti nousee 1,333*20%=26,66%, mikä on vielä kaukana 40-50% tasosta.

Toki täytyy muistaa, että näin se menee nätisti teorissa, jos gaussin käyrä selittäisi osakkeen riskin täydellisesti. Todellisuudessa näin ei ole, vaikka on hyvin lähellä. En tällä kertaa lähde siihen sen enempää, jos kiinnostaa voi googlailla aiheilla "fat tails" ja "kurtosis".

Takaisin pointtiin. Hedge fund-strategioita on hyvin paljon erilaisia. Jos kyseessä on rahasto, joka ostaa koko kassalla osakkeita, ja on about samaa riskitasoa kuin indeksi, ja sijoittajan vaihtoehtoina ovat joko kaikki tähän rahastoon tai kaikki indeksiin, niin sen pitää biitata indeksi kulujen jälkeen jotta olisi järkeä. Suurin osa fundeista on kuitenkin hyvin erilaisia, ja tuovat siten erilaista riskiä salkkuun. Market-neutral fundi on hyvä esimerkki. Sen strategia on kaikkina aikoina olla about yhtä paljon longina ja shorttina, ja siten neutralisoida markkinariski täysin. Siten tuottoa tulee ainoastaan väärinhinnoitelluista osakkeista, eli "biittaamalla" markkinaa, eli alphaa. Tällaisella fundilla saattaa itsessään olla korkea volatiliteetti, kun betsit välillä onnistuu ja välillä ei, mutta tuosta volatiliteetista ei juuri yhtään ole markkinariskiä vaan pelkästään "yhtiökohtaista" riskiä. Tämä tarkoittaa sitä, että jos lisäämme hajautettuun salkkuun hyvin pienen siivun tätä fundia, se ei tule lisäämään juuri ollenkaan salkun kokonaisriskiä, koska fundin riski ei korreloi millään tavalla salkun riskin kanssa. Tällöin vaikka indeksin odotusarvo olisi 8% ja fundin ainoastaan 5%, on varmasti optimaalista myydä pieni siivu indeksiä pois ja lisätä tilalle fundia. Salkun voi vaikka vivuttaa alkuperäiselle tuottotasolle, pienemmällä riskillä. Toinen vähän tähän liittyvä assetti on helvetin nerokas catastrophe bond. Periaatteessa jotkut riskit, kuten hurrikaanin tuhot, ovat niin massiivisia vakuutusyhtiöille, että ne joutuvat perimään niistä erittäin suurta preemiota vakuutuksenottajalta. Tällaiset bondit ovat suhteellisen uusi finanssi-innovaatio, jossa riski myydään mielummin eteenpäin sijoittajille. Koska tällainen riski ei millään tavalla korreloi markkinariskin kanssa (se että Trumppi valitaan pressaksi ei lisää hurrikaanin riskiä, ja se että hurrikaani tulee ei lisää Trumpin pressaksi valkkaamisen riskiä), sijoittajien ei tarvitse vaatia yhtä suurta preemioita riskistä, kantaakseen pienen osan sitä salkussaan.

Olisi siis typerää verrata esimerkiksi indeksituottoa market-neutral hedge fundin tuottoon, sillä jälkimmäisen ei tarvitsekaan tuottaa yhtä paljoa kulujen jälkeen, ollakseen hyödyllinen. Se on sitten toinen ongelma, miten valita mitkä niistä kaikista market-neutral fundeista ovat tarpeeksi hyviä ja tosiaan biittaavat markkinan tarpeeksi suurella marginaalilla. Ja toki näissä säädöissä alkaa olla järkeä vasta kymmenien miljoonien eurojen salkulla, sillä yksittäisen fundin siivu salkusta on usein <1%. Siksi iso osa hedge fundeista on tarkoitettu ainoastaan instituutiosijoittajille.

Viimeisenä huomiona vielä, että tuottovertailuissa pitäisi oikeiden fundien lisäksi valita tarpeeksi pitkä periodi, jotta siihen kuuluu myös romahdus(/ksia). Indeksit pärjäävät paremmin nousukausissa, koska ovat aina täysin kiinni osakkeissa samaan aikaan, kun hedge fundit saattavat ottaa näkemystä ja hedgata joissain tilanteissa ja keventää riskiä hetkellisesti esim ostamalla kasan put-optioita. Niin kauan kun romahdusta ei tule, nämä näkemykset maksavat tuotossa, mutta romahduksissa kiritään usein indeksiä.

Tuntuu, että piti vielä kirjoittaa jotain asiaan liittyen, mutta lisään huomenna jos tulee mieleen. Hyvää yötä!

Hahah ei hemmetti nyt ollaan kovassa seurassa.

Saatiin lista harjoittelijoista ja nyt iski sit paineet. Selkeesti ollu pokeritaustasta hyötyä hakuprosessissa. Nimistä päätellen iso osa vielä jotain aasialaisneroja, saa nähä tuleeko tyhmä olo tässä seurassa.

Kiitti kehuista!

SaIkunhoitaja kirjoitti:

5/5 blogi. Olis vielä mukava kuulla sun ajatuksia liittyen duunintekoon. Oot aiemmin ollu vähä kuin yrittäjä, niin miten suhtaudut kun joudut/pääset muille hommiin? Monille yrittäjille on vaikeaa mennä toiselle duuniin, mutta toiset taas on joustavia ja ei ole väliä tekeekö itelle vai muille hommia.

Hyvin vaikeeta olis kyllä mennä jollekkin toiselle duuniin. Ainoa syy olisi, että työ olisi tarpeeks mielenkiintoista ja siitä oppisi asioita, joita voisi myöhemmin hyödyntää perustamalla jotain omaa.

trauma kirjoitti:

Turha ottaa mitään paineita noista "kilpakumppaneista". Valitsijat tietää tasan tarkkaan mitä ne on valinnu, kun ovat sut ottaneet sinne. Ne haluu maailman kärkeen kuuluvan pokeriammattilaisen, joka osaa myös läpäistä annetut testit. Tonne joukkoonhan sä kuulutkin. Tän blogin lukijoista varmaan kaikki valitsis sut omaan talliinsa, joten ei toi mitään tuuria ollut, että pääset mukaan. Sitä paitsi sulla varmastikin on erilaista tietotaitoa kuin Harvardin lukutoukkaneroilla. Kaikki varmasti opitte toinen toisiltanne uusia juttuja. Se kai on tarkoituskin.

Joo, toin ehkä vähän väärin asian esille. Pikemminkin oli niin, että alkoi jännittämään noin niin kuin hyvällä tavalla, kun näin listan. Mainitsin joskus aiemmin blogissani, että näihin huipputason internshippeihin ei useimmiten vaadita, että olisi opiskellut just kauppatieteitä. Joku perusti meille facebook-ryhmän, ja tässä sitä selailessa huomaan FB-profiileistä ison osan opiskelevan matikkaa tai fysiikkaa. Jos kyseessä ois puhtaasti vaan jostain laskemisesta kyse jäisin luultavasti jälkeen, mutta oon kyl aika varma, että tuun pärjäämään niille tän tyyppisessä hommassa.

Ymmärrän myös hyvin, että Susquehanna hakee vaan mahdollisimman lahjakkaita nuoria opiskeluaineesta riippumatta. Relevantti rahoitusteoria treidaamiseen on varmasti mahdollista opettaa alle vuodessa matematiikkaa Harvardissa opiskelevalle. Musta tuntuu, että treidaus- ja pokerimenestyksessä on paljon samaa. Jos olisi olemassa pokeriyliopisto, josta valmistuisi viidessä vuodessa pokerimaisteriksi, uskon silti vain murto-osan valmistuneista oikeasti biittaavan korkeammat tasot nettipokerissa. Vaatii niin paljon ominaisuuksia, joita ei voi opettaa. Jos ottaisin projektiksi tehdä jostain parissa vuodessa mahdollisimman menestyneen pokerinpelaajaan saattaisin helposti tällaisen sijasta valita vaikka jonkun matematiikan opiskelijan, joka osoittaisi oikeanlaista loogista päättelykykyä ja muita tärkeitä ominaisuuksia. Enkä todellakaan meinannut tällä viestillä, että koska multa löytyy oikeat ominaisuudet pokeriin, mulla olisi myös automaattisesti oikeat ominaisuudet treidaamiseen.

Turms kirjoitti:

Raute on tullut nyt lyhyessä ajassa reippaasti alas, oletko jyvällä miksi? Oletko kevennellyt, vai näetkö edelleen potentiaalia arvon nousulle ja tankkaat?

Taisi olla vaan lievä ylireagointi ylöspäin ja korjausliike alaspäin, aika yleistä tällaisissa pienissä epälikvideissä papereissa. Mahdollisesti jopa jonkun osinkosijoittajan paisteilua, kun tuo nousu sattui juuri ennen osinkoa ja lasku sen jälkeen. Pitää myös ottaa huomioon euron (5%), osinko, eli 23,89e tultiin huipuista alas "vaan" 3,37e eikä 4,37e. Yhden pienehkön siivun onnistuin myymään huipulta kun laitoin perjantaina ennen sijoitustiedon artikkelin ulostuloa myyntiin. Nykyhinnoilla jatkan holdaamista. Toki ollaan syklin huipulla, mutta imo voi vielä tulla positiivisia yllätyksiä. Puurakentamisen trendi näyttää olevan nousussa, esim. Wood City Jätkäsaaressa. Rautella on ollut mielenkiintoiset yritysostot ja yhteistyöt. Yhtiön asiakkailla menee hyvin ja ne investoi. Seuraan toimitusjohtaja Tapani Kiiskiä twitterissä ja imo fiksut jutut. Yhtiö saattaa jopa päästä lähelle 2 euron EPSää tänä vuonna, mikä tarkottais ~10 P/Etä nykykurssilla. Toki jos tilaukset jostain syystä hyytyy tullaan rajusti alas.

Päädyin muuten nyt sitten E-coupe mersuun. Sen sai tilattua et ehtii just sopivasti tehtaalta, kun tuun jenkeistä takas. Nekin on saanut "Drive Pilot"-nimisen softan kehitettyä, joka pitää auton kaistalla moottoritiellä, ja seuraa edelläolevaa autoa jarruttaen/kiihdyttäen automaattisesti. Sen lisäksi 360 asteen parkkikameran, joka on hemmetin luksus keskustassa. Sit saa vielä appin kännykkään, jolla voi etänä parkkeerata auton jos se on parkkiruudun vieressä. Semiturha mut ihan makee toiminto. Ja jos auto on ulkona parkissa vähän kauempana kotoa niin löytyy etälämmitys, jolla voi säätää auton lämpimäksi ennen kun lähtee kotoa. Ainiin ja kunnon widescreen tuplanäytöt siinä normi näytön ja mittariston kohdilla. Semi vähäpäästöinen niin ei oo niin paha biitti vaikka autovero poistuisikin jossain vaiheessa. Ja silti yli 50ke uutta Teslaa halvempi. Ainoo mikä vähän mietityttää on, että Tesla jatkaisi oston jälkeenkin auton softan päivittämistä. Parin vuoden kuluttua saattais olla jo aika siistejä itseohjautuvan auton toimintoja käytössä.

Tuli sitten frendin kanssa painettua iso sijoitus Espanjaan, yhteensä kymmenen kämppää. Ihan sama miten lukuja ollaan pyöritelty niin ei pitäisi voida mennä pieleen. Aika näyttää. En oikeen pysty kertomaan sen enempää yksityiskohtia. Ehk tyhmää ylipäätänsä mainita näistä, kun ei pysty tarkemmin kertoa. Aiemmissa Suomi-projekteissa se on liittynyt joko siihen, että meillä on ollut jokin erikoiskulma projektiin, jonka takia uskon sen "biittaavan" markkinat, mikä ei välttämättä ole hirveän monimutkainen, mutta sellainen jota todennäköisesti moni ei ole tullut ajatelleeksi. Jos samanlaisia tilaisuuksia tulee jatkossa, niin tuntuisi turhalta menettää niitä sen takia, että pääsi blogiin kertomaan. Erityisesti yhtiökumppania vastaan se olisi epäreilua. Toiseksi Suomi on loppujen lopuksi niin pieni maa, että gryndaysporjektistakin puhuminen voi olla niin ja näin. Ainakin itseäni vituttaisi jos olisin juuri ostanut uuden arvoasunnon, ja joku pokerimiljonääri lesoilee blogissaan kuinka paljon hän tienasi mun kustannuksella.

Yritetään kuitenkin vähän kuvailla yhtä 1,5v kestänyttä projektia, joka tuli jonkin aikaa sitten maaliin. Ihan vaan Oikotielle ilmestyi erittäin suuri, huonokuntoinen ja korkeassa kerroksessa sijaitseva asunto. Iskettiin nopeasti kiinni, vuorokauden ajan väännettiin hinnasta ja saatiin se alle 4000e/m2. Omaa pääomaa tarvittiin vaan 25%, pankki lainasi loput. Remppaan meni ~1100e/m2, jossa kävi varmaan joku 150e/m2 ylimääräinen biitti, kun avattiin lattiat ja selvisi, että vaativat lisäduunia. Myös myyntiaika meni mielestäni alle EVn, kun yhdet kaupat eivät toteutuneet ja myyntiaika oli loppujen lopuksi jotain puolen vuoden luokkaa. Myyntihinta päätyi johonkin alle 6000e/m2. Varainsiirtoveron jälkeen projektista tuli omalle sijoitetulle pääomalle tuottoa hieman yli 50%, eli 1,5^(1/1,5)=1,31 -> yli 31% vuositahtia. Toki vivun takia tuossa alkaa jo olla riskiä, kun hieman yli 15% asuntojen hintatason +- liikehdintä joko tuplaa projektin tuoton, tai vie sen nollille. -35% niin koko sijoitettu oma pääoma olisi ollut mennyttä. Silti jaksaa hieman ihmetyttää näin korkeat tuotot, joita näyttää tulevan vuodesta toiseen, kun olen seurannut muutaman tutun kiinteistösijoittajan touhua. Kuvittelisi rahastojen ilmestyvän ja syövän pois tällaiset edget.

Takaisin Espanjaan vielä. Pohdiskelin jonkin aikaa sitten blogissani Viron kiinteistömarkkinoita, mutta uskon Espanjan tilanteen vievän siitäkin voiton. Finanssikriisi iski myös Espanjaan pahasti ja asuntojen hinnat romahtivat. Nyt talous on lähtenyt kovaan nousuun siellä ja esim. IMF kehuu. Muutamia käyriä yhdestä FTn artikkelista:

BKT nousee rajua tahtia ja aletaan olla 2008 lukemissa.

Espanjassa ollaan ajettu paljon rajuja uudistuksia läpi ja työn hinta on pysynyt matalana, joka on erityisen tärkeää kilpailukyvyn kannalta.

Työttymyys oli lähtenyt aivan lapasesta, mutta korjaantuu kovaa tahtia.

Silti asuntojen hinnat ovat hyvin hitaasti lähteneet palautumaan. Selkeitä palautumisen merkkejä on kuitenkin markkinoilla muutaman tutun mukaan, jotka sinne sijoittavat. Kiinteistömarkkinoiden liikkeet ovat usein just tän näköisiä. Nopea romahdus, jonka jälkeen hidas palautuminen.

Myös Helsinki Capital Partners, jossa olin harjoittelussa, on pari vuotta sitten kirjoittanut mielenkiintoisen artikkelin asuntosijoittamisesta ja lyhyesti myös miksi he päätyivät jo tuolloin Espanjaan. http://www.helsinkicapitalpartners.fi/asunto-suomessa-asuntosijoitus-mu…

Uskon sijoituksessa olevan myös mikrotasolla olla järkeä, eikä siis lähdetty siihen pelkästään makrokuvan takia. Samalla ei myös ollenkaan haittaa keventää reippaasti osakesalkkua nykytasoilla.

Ja kiitti kommenteista. Erityisesti Captain Obviousilta mielenkiintoisia pointteja. Vähän itseänkin huolestuttaa, että treidaaminen on seuraamassa nettipokerin kehityksen jalanjälkiä ja menee jatkossakin entistä enemmän quant/koodaukseen.

Joo hyviä pointteja ja oikeassa oot. Tuo 1998-2008 buumi oli erittäin raju ja asuntojen hinnat ehti ~triplaantua joten ei sitä huippua pitäisi katsoa kohtana, minne hintojen kuuluu palautua.

Rahastostakin hyvä pointti. Veikkaan et jos mentäis koossa muutaman kymmenen miljoonan euron yli niin olisi enää turha katella projekteja, joista mä oon puhunut.

Kapteeni Ilmiselva kirjoitti:

Onnittelut mahtavasta harjoittelupaikasta! SIG lienee parhaita firmoja opetella treidausta tänä päivänä, ja todennäköisesti parempi valinta kuin vaikka JPM tai GS. Jos pääsisin tekemään omia internshippejä uudestaan, keskittyisin teknisten asioiden oppimisen lisäksi enemmän verkostoitumiseen. Full time offerin kannalta yksi tärkemmistä asioista on, vaikuttaako tyypiltä, jonka kanssa voi tehdä pitkää päivää ja hommat hoituu hyvässä hengessä. Useimmilla on tarvittavat tiedot ja taidot, mutta offeri jää uupumaan asenteen tai sosiaalisten taitojen takia (tai joskus tough luck deskin headcountin takia).

Vaikka harjoittelu on tietyllä tapaa kilpailua vakipaikasta, ei muita harjoittelijoita kannata kohdella kilpailijoina. Tuon tason porukasta osa todennäköisesti tekee todella mielenkiintoisia juttuja jo seuraavan viiden vuoden aikana, ja hyvällä tuurilla niihin pääsee itse mukaan. Vastaavasti omiin tulevaisuuden projekteihin on hyvä tuntea oikeat kaverit jo ennestään. Offerilla tuskin edes on niin paljoa väliä loppupeleissä - pokerimestarina kovilla arvosanoilla ja SIG CV:ssä voit hakea vaikka Jane Streetille / Virtulle / KCG:lle / Optiverille oppimaan lisää

.

tafin kirjoitti:

Oletko Jens miettinyt liittymistä Linkediniin? Sun spekseillä voisit saada varmasti aika huikeita työtarjouksia kun jengi bongaa Susquehannan työkokemuksen ja  pokeritaustan ym. Kannattaa miettiä, ei varmaan oo helpompaa tapaa pitää omaa ammatillista profiilia julkisesti esillä. Vahva suositus.

Näihin pitää tarkentaa, että täyspäivänen "normiduuni" jonkun alaisena ei tällä hetkellä erityisesti kiinnosta. Saattaa olla, että vaikka Susquehannasta tulisi työtarjous, en nappaisi kiinni. Varmasti tiedän paremmin harjoittelun jälkeen. Syy miksi alun perin lähdin hakemaan harjoittelupaikkaa on, että Hankenilla kandiin kuuluu pakollinen ulkomaanjakso joko vaihdossa tai työharjoittelussa. Maailmaa on tullut kierrettyä jo sen verran, ettei mua hirveästi kiinnosta vaan kokemuksen takia lähteä jonnekkin random yliopistoon vaihtoon. Siks on ihan hemmetin makeeta, et onnistuin saamaan tällaisen tilaisuuden työharjoitteluun. Ja kiitti lukuvinkeistä. Koulu on ollut sen verran hektistä, ettei oo ollenkaan ehtinyt lukea mitään ylimääräistä. Saa nähdä onko Phillyssä yhtään sen helpompaa.

Oli mennyt jo sen verran aikaa viime postauksen kirjoittamiseen, että hosuin vähän ton treidauksen ja nettipokerin kehityksen vertaamisen kanssa. Tarkennuksena siihen, että suurin syy nettipokerin biittaamisen vaikeutumiseen ei ole koodaus ja kvantitatiiviset menetelmät, vaikka solver-tyyppiset ohjelmat ovat selvästi yleistyneet ja ammattilaiset ovat niiden takia parempia pelaajia. Syy on, että buumi tuli ja meni, ja saiteilla on entistä vaikeampaa houkutella uusia pelaajia sekä ylläpitää vanhoja harrastepelaajia, jotka kuitenkin ovat ne, ketkä pitävät poker economya pystyssä. Samalla harva ammattilainen lopettaa vapaaehtoisesti. Jossain vaiheessa pakosta kun taidot eivät enää riitä, mikä tarkoittaa jäljelle jäävän vakkaripoolin olevan entistä taitavampia. Treidauksessa ymmärtäkseni tuosta harrastepelaaja-osasta ei tarvitse olla huolissaan, koska pörssi on kaikille +ev peli, ja suuria rahoja tulee aina liikkumaan suuntaan tai toiseen, joita treiderit pystyvät exploittaamaan. Molemmissa hommissa toki tienestimahdollisuudet varmasti huononee, mitä enemmän ammattilaisia ilmaantuu, ja mitä taitavampia ovat.

Kuten aiemmin mainitsin, aktiiviset rahastot eivät ole pystyneet tuottamaan tarpeeksi ylituottoa kuluihinsa nähden ja tällä hetkellä massiivisesti rahaa siirtyy koko ajan niistä passiivisiin ETF-rahastoihin. Tää on itseasiassa hyvä asia sille rahalle, joka jää aktiiviseksi, sillä tämä muutos muuttaa markkinaa epätehokkaammaksi. Aktiivisilla rahastoilla on pitkään ollut helppoa kun niihin on luotettu sokeasti eikä ylituottojen generoinnin mahista kyseenalaistettu, mikä nyt on alkanut muuttua.

Grossman-Stiglitz paradoxi on mielenkiintoinen ja liittyy tähän. Jos sijoittajat ovat rationaalisia ja uskovat markkinoiden olevan tehokkaat, niillä ei ole insentiiviä analysoida informaatiota ja päätyvät kaikki optimaalisesti hajautettuun osakesalkkuun. Kun aikaa sitten kuluu ja uutta informaatiota ilmestyy, tämä ei välity hintoihin. Siitä johtuen yhtiöiden arvot alkavat poikkeamaan markkinahinnoistaan. Argumentti toimii myös toisinpäin. Jos tarpeeksi moni sijoittaja ei usko markkinoiden olevan tehokkaat, ne käyttävät resursseja voitollisten tilaisuuksien löytämiseen ja exploittaamiseen. Koska kilpailijoita on liikaa, tilaisuuksia ei löydy tarpeeksi kaikille ja markkinat pysyvät tehokkaina. Paradoksi tässä on, että jos sijoittajat uskovat markkinoiden tehokkuuteen, niistä tule epätehokkaat. Jos sijoittajat uskovat niiden epätehokkuuteen, niistä tulee tehokkaat.

Oma veikkaus on, että tällä hetkellä ollaan lähempänä jälkimmäistä vaihtoehtoa ainakin sellaisissa markkinoissa, joissa suuret miljardien kokoiset hedge fundit kilpailevat. Kuitenkin mitä enemmän rahaa siirtyy aktiivisista rahastoista passiivisiin, sitä enemmän lähestytään ensimmäistä vaihtoehtoa. Markkinoiden tehokkuuden aste elää siis koko ajan.

Aktiivisten rahastojen kulujen on nykytilanteessa joustettava alaspäin, niin kuin ovat viime aikoina tehneetkin.

Skagge kirjoitti:

Tässä voi olla ongelmana, ettei aliarvostetut osakkeet enää korjaa arvoaan "oikeaksi", koska niin paljon rahaa menee indeksiä seuraaviin ETF:n. Tässä FTn artikkeli asiasta
https://www.ft.com/content/a54e75d4-b7f9-11e6-ba85-95d1533d9a62

FT wrote:

This trend of rising correlations has serious consequences for active stockpickers, who will select bargains and then find that their stocks stay cheap. Combined with the swift moves in markets, this has created an environment in which active investors have persistently underperformed since the crisis.

 

 

 

Toki jos on superhyvät stockpicking taidot toivoisi hintojen korjaantuvan nopeasti, jotta voi sitten myydä ja siirtyä nopealla tahdilla seuraavaan alihintaiseen osakkeeseen. En kuitenkaan millään näe, että tää voisi olla paha ongelma aktiiviselle sijoittajalle. Jos tosiaan oletetaan, ettei aliarvostuneen osakkeen hinta korjaudu pitkään aikaan (jota en millään jaksa uskoa), niin omistamalla osaketta sijoittaja saa kuitenkin ylituottoa keräämällä ylisuurta kassavirtaa suhteessa riskiin. Osakkeen hintahan on kaikki tulevat kassavirrat diskontattuna nykyhetkeen.

Skagge kirjoitti:

Artikkeli toki USAn näkökulmasta kirjoitettu, en tiedä onko sitten siellä ollut enemmän viimeaikoina ongelmana ettei osakkeet korjaudu oikealle tasolleen. Mikäli yritys ei maksa osinkoa tai osta omia osakkeitaan, niin ei taida kassavirtaakaan tulla. Euroopassa tai varsinkaan Suomessa tuota ongelmaa tuskin on.

Tosiaan kuten sanoin osakkeen arvo on yrityksen kaikki tulevat kassavirrat, eli jos ei tällä hetkellä tule kassavirtaa eli osinkoja, on odotettavissa niiden tulevan sitten myöhemmin suurempina. Eli sama asia pätee silti, ylituottoa on tulossa jos osakkeen on saanut alihintaan. Sitä joutuu vaan holdaamaan kauemmin. On myös mahdollista, että aihe jossa kasvuyritys alkaa sitten maksamaan osinkoja voi samalla olla katalyytti hinnan korjautumiselle.

Katotaan meneekö muuvi ihan vituiks. Frendi löysi eilen ulos tulleen artikkelin, jossa mainittiin Kimberly-Clarkin tissue-tuotteiden ottaneen pahasti hittiä, koska markkinalla on hintasota meneillään. Tuntuu, että siitä vois vetää johtopäätöksiä Suomiseen, ettei ongelmat oo vielä ohi. Oon kevennelly tässä reippaasti koko aamupäivän. Vartin päästä selviää, kun osari tulee 13:00.

Näyttää tulleen hieman analyytikoiden ennusteita parempi tulos, eli ei nyt ihan nappiin mennyt. Ei onneksi myöskään täysin metsään mutta muutaman pinnan nousut jäi keräämättä osalle omistuksesta. Jotain pientä löytyi kilpailutilanteesta:

"Olemme hyvin iloisia siitä, että Suominen palasi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä jälleen kasvu-uralle. Yhtiön liikevaihto kasvoi 112,9 milj. euroon. Kysyntä oli odotustemme mukaisesti vertailukautta vilkkaampaa, mutta kilpailutilanne jatkui kuitenkin kireänä erityisesti lastenhoidon pyyhintätuotteisiin sekä wc:stä huuhdeltaviin tuotteisiin suunnatuissa kuitukankaissa. Suurin osa liikevaihdon kasvusta johtui myyntimäärien paranemisesta ja pystyimme kasvattamaan markkinaosuuttamme."

Taala myös hieman heikentynyt euroa vastaan. Muuten kyllä ihan hyvä fiilis Suomisesta tälläkin hintatasolla. Bethunen tehdas aukeaa,Trumppi toivottavasti saa veronalennuksia läpi ja kun vielä toi kilpailutilanne jossain vaiheessa hellittäis.