Mitä sijoittamisen vaatimaan laaja-alaiseen ymmärrykseen tulee, niin pokerihan on maailmana melkoinen kuplien kupla. Koko elämä saattaa tietyillä ihmisillä pyöriä 16 tuntia päivässä samojen 52 kortin ympärillä. Ja kaikki ne vuosikymmenet, jotka notkuu kasinolla tai tietokoneen ääressä, ovat periaatteessa aina jostain vaihtoehtoisesta pois. Joo, ehkä se 20 vuotta paperikoneellakaan ei auta UPM:ään sijoittamisessa, mutta 20 vuotta kiinteistönvälittäjänä voi vaikka auttaakin kiinteistösijoittamisessa. En minä tiedä.
Tämä nyt menee jo täysin ohi aiheen, mutta ylläolevasta tuli mieleen tällainen ajatus: oletetaan, että voisit parikymppisenä valita minkä tahansa uran, ja pärjäisit siinä. Lisäksi oletetaan, että sinun pitää pysytellä ko. uralla koko työurasi ajan, et voi vaihtaa kesken. Ja vielä, että raha ei ole oleellinen asia, sanotaan vaikka että kaikesta maksetaan saman verran, mutta ihan riittävästi. Mikä ura olisi paras muiden elämässä hyödyllisten tietojen ja taitojen kartuttamisen kannalta? Ei siis pelkästään sijoitusymmärryksen (vaikka sekin kuuluu noihin elämässä hyödyllisiin tietoihin ja taitoihin)
Tämä nyt menee jo täysin ohi aiheen, mutta ylläolevasta tuli mieleen tällainen ajatus: oletetaan, että voisit parikymppisenä valita minkä tahansa uran, ja pärjäisit siinä. Lisäksi oletetaan, että sinun pitää pysytellä ko. uralla koko työurasi ajan, et voi vaihtaa kesken. Ja vielä, että raha ei ole oleellinen asia, sanotaan vaikka että kaikesta maksetaan saman verran, mutta ihan riittävästi. Mikä ura olisi paras muiden elämässä hyödyllisten tietojen ja taitojen kartuttamisen kannalta? Ei siis pelkästään sijoitusymmärryksen (vaikka sekin kuuluu noihin elämässä hyödyllisiin tietoihin ja taitoihin)
Kun tää nyt lyötiin easy modeen sitä kautta, että kaikesta maksetaan saman verran ja riittävästi, niin on yksi mielestäni aivan ylivoimainen taito. Luoda kontakteja ja henkisiä yhteyksiä mahdollisimman erilaisiin ihmisiin. Itselleni kaksi ammattia näyttäytyvät silloin ylivoimaisesti yli muiden: Journalisti ja livepokerinpelaaja.
Ovatko pokerin pelaajat oikeasti kovin erilaisia? Epäilemättä jollain parametreillä mutta toisaalta taas epäilen joukkoa monilla tavoilla homogeeniseksi. Ja toisaalta luovatko journalistit aidosti kontakteja juttujensa kohteisiin?
Jos oletetaan lähtökohdaksi kontaktit mahdollisimman erilaisiin ihmisiin, niin miten olisi kapiainen? Tuntuu että tapaisi pokerin pelaajaa huomattavasti laajemman kirjon ihmisiä. Tai pastori? (jonka otos on kieltämättä hiukan valikoitunut)
En ole vakuuttunut tuon mainitsemasi kyvyn ylivertaisuudesta mutta en osaa tarjota parempaakaan.
En tiedä, millainen kasinon pokeriscene on nykyään. Kun täytin 18, ja hyvin pian liityin peleihin, oli pöydissä pokeriammattilaisia, yrittäjiä, sijoittajia, työläisiä... Suunnilleen ikäisiäni pojankloppeja ja jo eläkkeelle jääneitä. Maahanmuuttajia, viihdetaiteilijoita, suuria persoonia kattaus laidasta laitaan. En osaa kuvitella toista kontekstia, jossa kaltaiseni vain muodollisesti aikuistunut tyyppi olisi otettu helposti osaksi näin monimuotoista ryhmää.
En tiedä mikä nyt on aito kontakti, mutta journalistit pääsevät kuitenkin tonkimaan aika mielenkiintoisten tyyppien aivoja. Kun olen itse ollut jossain haastateltavana, olen yleensä kokenut jonkinlaisen kontaktin syntyvän.
Pastorin ostan. Tavallaan sama kuin terapeutti. Kapiaisesta en ole oikein samaa mieltä - satunnainen jakauma ei ole sama kuin vaihteleva jakauma. Myönnän elitismini siinä, että suurin osa ihmisistä ei ole kovin kiinnostavia. Ja todella monet joista joku päivä tulee kiinnostavia, eivät ole sitä vielä siinä iässä, jossa kapiainen heidät kohtaa. Haluaisin itse keskittyä niihin kiinnostaviin.
Nyt oli kyllä vuosisadan vitsi livepokerinpelaaja! Kaiken lisäksi et saa vaihtaa uraa kesken kaiken 🤦😂 Tuomittu vuosikymmeniksi istumaan kasinoilla. En usko että keskimääräisen livepokerin ammattilaisen sosiaaliset taidot ovat mitenkään hääppöiset. Eiköhän esim uran lääkärinä tehnyt henkilö ole monipuolisempi kokonaisuus
Nyt oli kyllä vuosisadan vitsi livepokerinpelaaja! Kaiken lisäksi et saa vaihtaa uraa kesken kaiken 🤦😂
Mikset saa? Minä vaihdoin. Aika moni muukin on.
Novice wrote:
En usko että keskimääräisen livepokerin ammattilaisen sosiaaliset taidot ovat mitenkään hääppöiset. Eiköhän esim uran lääkärinä tehnyt henkilö ole monipuolisempi kokonaisuus
En ole sanonut, että ovat. Olen sanonut, että livepokerinpelaajana on hyvä tilaisuus tavata monenlaisia mielenkiintoisia ihmisiä, ja muodostaa heihin yhteys. Itse asiassa yksi suurista hahmoista joihin pokeriurallani tutustuin, oli lääkäri. Käsikirurgi, tarkemmin.
Keskimääräisen juuri kenenkään sosiaaliset taidot eivät ole hääppöiset.
Kun nyt muistutit mua taas siitä, että tätä pitää pelata aivan pelinä, niin hyödynnetään se lupaus tasaisesta tulotasosta.
Livepokerinpelaaja voi harjoittaa ammattiaan melkein kaikkialla maailmassa. Suurimmasta osasta mielenkiintoisia kaupunkeja löytyy jonkinlainen kasino.
Oman ammattiurani aikana hain tästäkin paljon lisäarvoa - aina saattoi lähteä johonkin muutamaksi viikoksi pelaamaan pokeria, siirtyen jonnekin paljon käynnissäolevan vuodenajan Suomea jännittävämpään paikkaan, ja samalla hakea jotain kokemuksia uudesta kulttuurista.
Kun tulotaso on taattu tehtävänannossa, voi jopa valikoida paljon laajemmasta kattauksesta kuin minä - pelien pehmeydellä tai rakella ei ole enää väliä, koska olet maagisen hyvä pelaaja.
Eivät ole. Jo se, että pelaajista >90 % on miehiä kertoo tarpeeksi tämän alan homogeenisyydestä. Aika kauan täytyy jaksaa kuunnella melanmittailua ja pillujuttuja ennen kuin aletaan puhumaan jostain merkittävästä aiheesta.
En tiedä mikä kriteeri tuo on, että tutustuu mahdollisimman monen eri alan ihmisiin paitsi se, että kriteeri sattuu tukemaan pokeria.
Miten olisi joku ala, jossa saattaa miesten lisäksi tutustua jopa mielenkiintoisiin naisiin.
Eivät ole. Jo se, että pelaajista >90 % on miehiä kertoo tarpeeksi tämän alan homogeenisyydestä. Aika kauan täytyy jaksaa kuunnella melanmittailua ja pillujuttuja ennen kuin aletaan puhumaan jostain merkittävästä aiheesta.
En tiedä mikä kriteeri tuo on, että tutustuu mahdollisimman monen eri alan ihmisiin paitsi se, että kriteeri sattuu tukemaan pokeria.
Miten olisi joku ala, jossa saattaa miesten lisäksi tutustua jopa mielenkiintoisiin naisiin.
No eihän se ole tietenkään kriteeri, että tutustuu eri alojen ihmisiin, vaan se, että tutustuu monenlaisiin ihmisiin. Alat tupppaavat vaan korreloivan sen kanssa. Pöydissä on ollut pillujuttuja vähemmän kuin baarissa, jopa vähemmän kuin Vainion kappaleessa
Pokeriammattilaisuuteni aikana olen tutustunut myös kiehtoviin naisiin. Yhden kanssa menin naimisiinkin, ja koin sekä tähänastisen elämäni opettavaisimmat että traumaattisimmat kokemukset. Päivääkään en vaihtaisi pois.
Eivät ole. Jo se, että pelaajista >90 % on miehiä kertoo tarpeeksi tämän alan homogeenisyydestä. Aika kauan täytyy jaksaa kuunnella melanmittailua ja pillujuttuja ennen kuin aletaan puhumaan jostain merkittävästä aiheesta.
En tiedä mikä kriteeri tuo on, että tutustuu mahdollisimman monen eri alan ihmisiin paitsi se, että kriteeri sattuu tukemaan pokeria.
Miten olisi joku ala, jossa saattaa miesten lisäksi tutustua jopa mielenkiintoisiin naisiin.
Tässä varmaan sekoitetaan pokeriammattilaiset ja pokerinpelaajat yleisesti. Argumentti pokeriammattilaisten homogeenisyydestä on jollain tasolla ymmärrettävissä, vaikkakaan ei mielestäni pidä paikkaansa.
Sen sijaan livepokeripöydän kokoonpanoa missään puolella maailman kasinoita tuskin voi väittää kovin homogeeniseksi. Suurin osa kun tulee pöytään viettämään vapaa-aikaansa ja tekee päivätyökseen jotain ihan muuta. Sukupuolikysymystä tästä ei tule tehdä.
Jos pitäisi valita vain yksi ammatti, jossa tapaa mahdollisimman monenlaisia ihmisiä, niin valinta on ravivalmentaja. Siinä ammatissa tapaa ihmisiä miljardööreistä tyhjätaskuihin, professoreista puliukkoihin. Niin miehiä kuin naisia, nuoria kuin eläkeläisiä. Myös takavuosien etäpelipaikat olivat värikkäitä paikkoja. Jotenkin kiinnostus hevosiin ja hevoskilpailuihin häivyttää ihmisten väliltä raja-aidat. Aina voidaan spekuloida joko lajin menneisyyttä, nykyisyyttä tai tulevaisuutta.
Tämä nyt menee jo täysin ohi aiheen, mutta ylläolevasta tuli mieleen tällainen ajatus: oletetaan, että voisit parikymppisenä valita minkä tahansa uran, ja pärjäisit siinä. Lisäksi oletetaan, että sinun pitää pysytellä ko. uralla koko työurasi ajan, et voi vaihtaa kesken. Ja vielä, että raha ei ole oleellinen asia, sanotaan vaikka että kaikesta maksetaan saman verran, mutta ihan riittävästi. Mikä ura olisi paras muiden elämässä hyödyllisten tietojen ja taitojen kartuttamisen kannalta? Ei siis pelkästään sijoitusymmärryksen (vaikka sekin kuuluu noihin elämässä hyödyllisiin tietoihin ja taitoihin)
Minulle selkein valinta olisi kirjailija. Siis jos pärjäisin siinä. Ensinnäkin vapaus. Pystyy tekemään töitä missä vaan, pelkkä läppäri riittää. Ja yleensä pitkälti omien aikataulujen mukaan vielä. Työ on täysin itsenäistä, ja ei ole kuitenkaan "kuuluisa" kuten olisi vaikka pärjäävänä muusikkona, joka muuten olisi hyvä ammatti. Kirjailijana tulisi myös töiden puolesta jo tehtyä taustatutkimuksia erilaisiin ihmisiin ja aiheisiin kattavasti.
Mulla on vaan ensimmäinenkin kirja vielä kirjoittamatta ja julkaisematta.
Jos sillä pitäisi elää, niin se vois olla ahdistava homma. Tehtävänannossa luvataan tasaiset tulot, mutta olisko ne jotain mikä "vaan sattuu tapahtumaan", vai jotain minkä varaan ammatinharjoittaja tietäisi voivansa laskea?
