Varsin vähän on tietoa, enemmän oletuksia. Kirjoitan silti. Fiksummat jatkakoot ja korjatkoot.
Veikkaan ettei aitoja mahdollisuuksia kilpailla esim ServiceNow:ta vastaan ole eikä tule. Toisaalta tuote on niin paljon halvempi ja yksinkertaisempi, ettei tämä taida olla edes tarkoitus. Kuvittelen tarkoituksen olevan löytää niche jolle kelpaa vähän simppelimpi ja paljon halvempi. Onnistuuko globaalissa tai edes Eurooppalaisessa mittakaavassa? Ei aavistustakaan. Veikkaan ykköskysymyksen vastauksen myös liittyvän tähän. Jos haluaa yrittää pelata vähänkään globaalimpaa peliä täytynee kasvattaa muskeleita niin tuotekehitykseen, tukeen kuin myyntiinkin. Joka taas muodostaa minusta ilmeisen riskin. Muskelit ja sitä kautta kulut voivat pahimmillaan kasvaa liian nopeasti verrattuna bisneksen kasvuun. Toisaalta jos kasvu onnistuu on markkinaa voitettavana järjettömän paljon.
Olen omilla rahoillani jättänyt veikkaamatta tätä hevosta. Joka siis taitaa indikoida räjähtävää kurssinousua.
Hyviä kysymyksiä! Minulla ei ehkä ole oikeita vastauksia, mutta vääristäkin saa joskus pisteitä.
inissor wrote:
Auttakaas kokeneemmat Efecten seuraajat minua pääsemään kärryille. Olen vasta alkanut tutustumaan yhtiöön, mutta muutama kysymys noussut esiin. Näihin jos löytää uskottavia vastauksia niin firmahan on ihan mielenkiintoinen nykytasoilta.
miksei tämä skaalaudu niinkuin SaaS-firman luulisi skaalautuvan?
Kulut nousee käsi kädessä liikevaihdon kanssa, isoin kuluerä palkat jopa nopeammin Liikevaihto per työntekijä ei siis kehity mihinkään, kuten ehkä voisi SaaS-firman kohdalla kuvitella. Henkilömäärä kyllä kasvaa, mutta ainako tarvitaan lisää porukkaa liikevaihtoa varten?
SaaS-firmojen usein nähdään olevan tietyssä kasvuyhtiömuotissa, eli ykkösvaiheena on paljon rahoitusta ja tappioita kun softaa kehitetään, jonka jälkeen kakkosvaiheessa liikevaihtoa alkaa syntymään ja se kasvaa kuluja nopeammin, mistä lopulta päästään leikkauspisteeseen missä tulot ylittävät kulut ja kasvubaana on yhä auki skaalaten voitot kuuhun saakka.
Efecte on mielestäni yhtiö jota tulee tarkastella kasvuyhtiönä, mutta siltä puuttuu tuo ensimmäinen vaihe missä kassaa poltetaan minkä keretään. Se ei myöskään ole kakkosvaiheen osalta kypsä. Kasvu yleisesti vaatii investointeja ja investoinnit tarkoittavat lähes poikkeuksetta, että kulut ensin ja tuotot myöhemmin.
Ohjelmistoinvestoinnit ovat pääasiassa immateriaalisia, eli ne pitää kaivaa jonkun ihmisen mielestä ulos. Rahaa tuohon kuluu joko työntekijöiden palkkoina, konsulttien palkkioina tai valmiin immateriaalin ostona, esim. yritysosto ja tuotteiden integrointi toisiinsa toivoen että 1+1 on enemmän kuin 2, samalla toivottavasti pitäen tyytyväisinä ostetun yrityksen avainhenkilöt, jotta he jäävät palkkalistoille.
Jos kirjoittamani pitää paikkansa, niin Efecten kasvuinvestointien tuleekin näkyä työntekijämäärässä ja palkoissa. Tosin samalla se tekee vaikeammin nähtäväksi miten bisnes eroaa esimerkiksi tuosta konsultoinnista, jossa liikevaihto on usein suoraan kytköksissä palkkakuluihin.
SaaS tarkoittaa yksinkertaistettuna vain ohjelmiston jakelumallia, missä liikevaihtoa kerätään tasaisesti asiakkaan koko elinkaaren ajalta. Tässä voi vertailuksi ottaa vaikkapa tietokone- tai konsolipelit yleisesti, jotka ovat myös ohjelmistoa, mutta kerryttävät liikevaihtoa pääasiassa julkaisun yhteydessä ja hieman sen jälkeen, asiakkaan maksaessa kerralla koko elinkaarikustannuksen (elinkaari siis peliin käytettävä aika).
Efecten kohdalla tuon merkitys tulee teoriassa näkyviin vasta kun investoinnit lopetetaan ja niillä naarattujen asiakkaiden elinkaari (ohjelmiston käyttö) jatkuu. Vaihtoehtoisesti jo tehty investointi voi osua niin kultasuoneen, että sen tuoma kasvu peittää jatkuvat investoinnit alleen.
Mahdollista on myös se, että Efecte on vain naamioitunut nykyaikaiseksi ohjelmistofirmaksi, mutta sen tuottamat palvelut vaativat yhä ihmiskäsiä jokaisessa vaiheessa.
inissor wrote:
2. Firma sanoo strategiseksi tavoitteekseen orgaanisen kasvun lukuja, joista ymmärrän, että oli tarkoitus kasvaa orgaanisesti. Nyt kuitenkin alettu tekemään yrityskauppoja. Onko strategia muuttunut, vai oliko aina tarkoitus mennä näin? Onko huolestuttavaa, jos yhtäkkiä todettiinkin että tarvitaan kasvua varten yrityskauppoja?
3. Miten mahdollista on oikeasti kilpailla Eurooppa-tasolla kansainvälisiä jättejä vastaan, joilla paremmat tuotteet ja massiiviset tuotekehitysbudjetit?
Kiitos vastauksista!
Yrityskaupoilla voidaan tehdä panostuksia orgaaniseen kasvuun, sillä oletuksella että ristiinmyynti asiakkaille on mahdollista. Mutta ei se tarkoituksenmukaista varmastikaan ole. En osaa sanoa kyseisten yritysostojen taustoista mitään.
Isompi budjetti ei aina tarkoita parempaa lopputulosta, varsinkaan ohjelmistoissa, jotka ovat valtavan henkilöpainoitteisia käyttöliittymäsuunnittelusta jopa asiakastukeen. TL:llä myös hyvä pointti, että potentiaalisten asiakkaiden tarpeet ja maksukyvyt eivät ole samoja. Nuo eroavaisuudet jättävät markkinoille tilaa eri kokoisille toimijoille.
Jos vertailen toiseen kotimaiseen voimakkaasti kasvaneeseen (vai kasvavaan?) SaaS-yhtiöön Admicomiin:
Admicom on saanut kuitenkin jotain skaalaa erinäisistä kulueristä. Etenkin materiaalit ja palvelut on skaalautunut varsin hyvin, mutta myös liikevaihto per työntekijä on kasvanut, vaikkakaan ei enää viimeisimpinä vuosina. (Yhtiö ei ilmoita avg. työntekijämäärää, mutta otin keskiarvon tilikauden alun ja lopun luvuista).
Admicom on myös keskittynyt pelkästään kotimarkkinaan ja koittaa hioa tuotteen kuntoon ennen kansainvälistymistä. Efecte taas on valinnut kansainvälistymisen varsin monelle markkinalle ja tuotekehitystä tehdään jatkuvasti. Blitzkrieg-strategiassa on varmaan hyvät puolet, jos softa-stack on todella hyvä, mutta kai se lisää aika paljon myös riskejä epäonnistumisesta. Nämä on varmaan ihan mielipidejuttuja, mutta jotenkin tuo Admicomin strategia tuntuu omaan mieleeni vetoavammalta ja varmemmalta. Ja vaikuttaahan tähän tietysti se, että Admicomin tuote sellaisenaan ei välttämättä sovi kaikille markkinoille, siinä missä Efecten sopii. Laittaa vaan miettimään, että eikö Suomen tai edes Pohjoismaiden markkina riitä parinkympin liikevaihdon firmalle? Harjoiteltaisiin ensin täällä ja kansainvälistyttäisiin sitten, kun tuote viedään käsistä.
Tätä ei pidä lukea kritiikkinä Efecten strategiaa kohtaan. En vaan itse vielä tunne firmaa tai johtoa tarpeeksi hyvin, että osaisi ottaa näihin kovin vahvaa näkemystä, jolloin neula kääntyy yleensä "miksi tämä voisi mennä pieleen" suuntaan.
Molemmat on mielenkiintoisia, mutta Admicom tällä hetkellä salkussa ja Efecte harkinnassa / opettelussa. Hyvä että täällä on porukkaa, joka on paremmin perillä niin voidaan ehkä pallotella tätä.
Täällähän on hyvää pohdintaa käyty yhtiön ympärillä. En itsekään ole mikään Efecte-tietäjä, mutta heitetään tähän nyt joitain omia ajatuksia ennen saunaan lähtöä, kun tullut tätä muutaman vuoden seurattua enemmän/vähemmän.
Se miksei tämä skaalaudu niin kuin SaaS-yhtiön kuuluisi skaalautua niin itseasiassa kyllä tässä jonkinasteista skaalautumista on näkynyt. Yhtiöhän oli jokunen vuos sitten voimakkaasti tappiollinen ja kassavirta negatiivista, jonka vuoksi esim listautumisannistakin saadut pääomat hupenivat aika vauhtia. Nythän viimeisen vuoden-parin aikana kassavirta on ollut pääosin positiivista tappiollisesta tuloksesta huolimatta ja likvidit varat alkoivat jo hieman turvotakin ennen ensimmäisiä yritysostoja. Toimarihan on maininnut, että viime aikojen tappiollisuus/nollavoitto on täysin tarkoituksellista ja yhtiö olisi ilman investointeja helposti nykyistä kannattavampi. Ensi vuoteen yhtiö lähtee sitten kannattavuuden johdonmukaisella nostolla, kun SaaS alkaa "lyömään" läpi ja lisäksi mukana on yhtiön omat säästötoimet. SaaS-liiketoiminnan skaalautuvuushan alkaa ruokkia vähitellen itse itseään, kun etupainoitteiset kulut alkavat jäädä säännöllisen ja (toivottavasti) lisääntyvän kassavirran varjoon. Liikevaihdon kasvua sen sijaan SaaS ei ruoki itsestään vaan se edelleen vaatii käsipareja jatkossa, jonka vuoksi nuo henkilöstökulut ovat kaiketi kasvaneet liikevaihdon mukana, koska ollaan rekrytoitu uusiin työntekijöihin. Ja onhan yhtiö investoinut paljon mm tuotekehitykseen mikä myös rasittaa kulupuolta paljon. Mutta oma mututuntuma on, että missään nimessä yhtiön vähäinen kannattavuus ei ole ongelma, hienoinen ongelma on juurikin tuo SaaSin liikevaihdon kasvu, joka on kieltämättä melko vaisua (alle 20% nyt H1:stä lähtien ja aina lähivuodet).
Admicom on mielestäni hyvä vertaus Efecteen ja Admicom lienee hyvä esimerkki, miten "käy" kun säännölliset kassavirrat alkavat lyödä kulujen läpi. Mutta voihan tuossa olla myös syynä Admicomin alhaisemmat ylläpitokulut, ketterämpi myyntitiimi tai hinnoitteluvoimaisempi tuote tms. Mene ja tiedä. Täytyy muistaa, että Efectelläkin varmasti myös tapahtuu asiakaspoistumaa, jonka vuoksi se vaivalla saatu säännöllinen kassavirtakin katoaa = skaalautuvuus heikkenee. Mutta enempää en osaa/uskalla verrata näitä toisiinsa tältä osin.
Tuosta kansainvälistymisestä sen verran, että Efectehän on tehnyt liikevaihtoa DASCH-maissa jo ennen Fredriksonin tulemista toimariksi, joten sinänsä on loogista nähdä että jatketaan sitä työtä. Nähdäkseni Efecte on melko kypsässä asemassa jo Suomessa, ja onhan tuo kansainvälistyminen nyt hyvin lähtenyt lentoon esim kv-SaaS kasvua tarkastellen kun on löytynyt se oma "niche" markkinoilta, joten ehdottomasti näen vain hyvänä, että eurooppalaisen vaihtoehdon rakentamista jatketaan niin kuin tähänkin asti.
Yritysostostrategiasta sananen, että yhtiö taisi ilmaista sen olevan yksi strategian kulmakivistä tämän vuoden alkupuoliskolla, oliko tilinpäätöksen yhteydessä vai missä. Jokainen tietenkin voi plärätä toimarin haastatteluvideoita läpi (lähes jokaisessa videossa puhutaan M&A -startegiasta) tai lukea aiempia liiketoimintarapsoja/tilinpäätöksiä tai raportteja yritysostoista, mutta käsittääkseni noilla yritysostoilla ensisijaisesti täydennetään yhtiön tuoteportfoliota, niin kuin esim nähtiin Inteliwise-yritysoston myötä, jossa yhtiö sai osaamista tekoälyyn pohjautuvassa keskustelujen automatisoinnissa. Täten tämä Conversatonal AI on yrityskaupan jälkeen yksi Efecten kolmesta päätarjoomasta, joten yrityskauppa toi melko selvää kilpailuetua Efectelle. Tähän Inteliwisen omaan teknologiaan Efecte sitten integroi oman Efecte Chatin.
Sitten toisaalta tämä uusin Requeste yrityskauppa, jonka päätuotteena oli tiketöinti-, asiakaspalvelu- ITSM -ratkaisut, olivat hieman päällekkäisiä Efecten nykyisen tuotteen kanssa, jolloin osto vaikuttikin markkinaosuuden kasvattamiselta. En tiedä minkälaista integroimista siinä sitten nähdään, mutta selkeitä synergioita yhtiö ainakin hakee tällä kaupalla. Yleensä yhtiö uskoo markkinanjatkuvaan konsolidaatioon ja haluaa ilmeisesti myös siksi asemoitua ostajaleiriin. Mutta nähtävästi yhtiö siis laajentaa tuotetarjoomaa + lisää markkinaosuutta yrityskaupoilla. Tätähän voisi udella toimarilta tai Inderesin analyytikolta lisää, vaikka varmasti asiasta on puhuttu monta kertaa. Mutta itsekään enää muistaa mitä aiheesta on höpisty ja enkä nyt muutenkaan hirveästi sisäistä noita kaikkia juttuja.
Tulipa pitkä ja sekava höpinä, mutta tässä nyt omia ajatuksia. :)
-- Ostotarjouksen mukainen Osakkeen tarjousvastike on 15,00 euroa käteisenä
jokaisesta Osakkeesta, jonka osalta Ostotarjous on pätevästi hyväksytty,
ollen alisteinen mahdollisille oikaisuille alla kohdassa ”Ostotarjous
lyhyesti” esitetyn mukaisesti.
-- Osakkeen tarjousvastike sisältää preemion, joka on noin 90,8 prosenttia
verrattuna Osakkeen päätöskurssiin (7,86 euroa)
Pieni rivi löytyy ja olisi ollut myös julkaisuvalmis teksti Seurantalistaa varten. Seurantalista pienenee huolestuttavasti, kun pörssistä lähtee kamaa tätä tahtia.
EDIT: Tässä muutama katkelma, joissa olin kriittinen tai varovainen yhtiötä kohtaan, mikä kostautui pienenä seurantarivinä eikä kunnon positiota löytynyt. Tällä kertaa olisi palkinnut uskoa positiiviseen johtoon.
"Omistan Efecteä noin prosentin osuudella salkustani. Mielestäni osake on houkuttelevasti arvostettu, mutta minulla ei ole ainakaan vielä lainkaan luottoa omiin oletuksiini."
"Kun asiakkaat pitää saada vakuuttuneiksi siitä, että heidän liiketoimintaansa syvälle integroitu järjestelmä on epätehokas ja se pitää päivittää uuteen, on yhtiön oman ohjelmiston oltava todella hyvässä kunnossa. Prosesseihin integroidun ohjelmiston vaihtaminen on merkittävästi haastavampaa kuin uusmyynnin. Julkiset kilpailutukset ovat tuoneet ihan hyvin hedelmää, mutta ainakin itselleni merkityksellisempiä referenssejä olisi yritykset. Olen nähnyt omalla alallani julkisia kilpailutuksia läheltä, ja niissä asiakas tulee usein optimoineeksi kokonaisuutta vääriä asioita painottaen. Vaihtamisen tarve saattaakin tulla esimerkiksi siitä, että excelissä pidettävän kauneuskilpailun loppupistemäärä on hieman korkeampi tässä tapauksessa Efectellä, ja lähdetään suorittamaan vaikeaa ohjelmiston vaihtoa täysin idiootein perustein. Jos Efecte saa myös yrityskentän vaihtamaan omat järjestelmänsä Efecteen,on uskoni huomattavasti kovempi myös tulevaa ajatellen. Ja kyllähän yhtiön liikevaihto on ihan mukavasti kasvanutkin vuosien saatossa, vaikkakin osin epäorgaanisesti."
"Kilpailudynamiikka on Efecten osalta asia, jota en ihan täysin ymmärrä. Yhtiö kilpailee esimerkiksi ServiceNowta ja Atlassiania vastaan, jotka ovat kokoluokaltaan ja resursseiltaan aivan eri luokassa. Pienet toimijat pyrkivät alalla kuin alalla ”olemaan ketteriä” ja ”painottamaan asiakaskokemusta”. Nähdäkseni yhteisö ottaa aina riskin poikkeamalla suuresti konsensuksesta valitessaan palvelun tarjoajaa ohjelmistoissa. Joku syy on sille, että ylivoimaisesti suurin määrä potentiaalisia asiakkaita on jo valinnut esimerkiksi toisen näistä jäteistä. Voi olla, että Efecten tuote on merkittävästi parempi. Olen joskus joutunut käyttämään Atlassianin Jiraa, ja sen käyttökokemuksen perusteella olen itseasiassa aika vakuuttunut, että rimaa ei voi ainakaan alittaa. Efecte ei kuitenkaan pysty taklaamaan Atlassiania pois asiakaskunnastaan. Kun Atlassian sitten myy tuotettaan asiakkaansa verrokeille, on heillä nähdäkseni iso kynnys valita joku muu tarjoaja. Efectellä on vähemmän resursseja kuin suurilla verrokeillaan, mutta siltä vaaditaan uskoakseni enemmän myyntityötä per voitettu asiakas. Vaikea yhtälö. Efecten palkkalistoilta enemmän kuin joka viides joutuukin tekemään myyntityötä."
"Efecten strategiaan tutustuminen aiheutti minulle lisää kysymyksiä. Pitkän aikavälin tavoitteissa puhutaan lähinnä orgaanisesta kasvusta. Kasvun selkeästi hidastuessa on kuitenkin enenevässä määrin alettu puhumaan yrityskaupoista. Ehkä viestintä olisi avautunut selkeämmin, jos yhtiötä olisi seurannut koko matkan. Jälkikäteen tähän hetkeen hypätessäni strategia ja tavoitteet eivät näytä puhuvan samaa kieltä, ja lähinnä herää huoli siitä, että yritysostoja olisi alettu tekemään jotta koviin kasvutavoitteisiin päästäisiin, vaikka sitten epäorgaanisesti."
"Efecten ja verrokkiyhtiö Admicomin strategiaa voi myös vertailla keskenään. Efecten asiakkaat ovat millä tahansa toimialalla, Admicom keskittyy rakennussektoriin. Efecte on kansainvälistynyt jo hyvin aikaisessa vaiheessa elinkaartaan usealle markkinalle, Admicom hioo softapakettiaan kuntoon pelkästään kotimarkkinalla aikomuksenaan kansainvälistyä myöhemmässä vaiheessa. Aika näyttää kumpi strategia on voittava, mutta omaan konservatiiviseen ajattelumaailmaan Admicomin strategia sisältää aika paljon vähemmän riskejä. Siitä huolimatta kirjoitin Admicominkin strategiasta ja tavoitteista hieman kriittiseen tai ainakin varovaiseen sävyyn."
[Pitkän aikavälin taloudellisista tavoitteista]: "En osaa edes ihan suoraan sanoa, mistä se johtuu, mutta tämä vaatisi mielestäni reset-nappulaa. Vuosi 2025 ei ole enää pitkän aikavälin tavoite, ja voisi ehkä ohjeistaa mitä nyt odotetaan seuraavalle 5-vuotiskaudelle. Lisäksi ottaisin underin tuohon toiseen tavoitteeseen. Kun se on jätetty aikataulultaan avoimeksi, niin on tietysti mahdollista joskus sinne päästä, mutta en usko, että samalla ollaan Euroopan suurin. Jännä miten paljon huonompaa liiketoimintaa Efecte muuten tekee verrattuna vaikka toiseen SaaS-yhtiöön Admicomiin, jos ultimaattisessa tavoitetilassakin päästään ~puoleen Admicomin kannattavuudesta."
"Työntekijöiden tuottavuus – Efecteltä on puuttunut skaalan tuomat hyödyt, ja liikevaihto on käytännössä saavutettu vain henkilömäärää kasvattamalla. Yleensä SaaS-yhtälö toimii siten, että kiinteät kulut pysyvät selkeästi paremmin aisoissa ja liikevaihto per työntekijä nousee. Nyt liikevaihto on noussut aika heikosti suhteessa henkilömäärään, mutta tämä voi olla kasvuvaiheen yhtiön oireita. Admicom näyttäytyy aika paljon parempana esimerkkinä tästä skaalautuvuudesta."
"Arvostusta on kasvuyhtiöille aina aika vaikea haarukoida. Ihan jo kasvuunkin liittyy merkittäviä epävarmuuksia orgaanisesti ja etenkin yrityskauppojen onnistumisen kautta. Sen jälkeen pitäisi arvioida miten liiketoiminta skaalautuu ja mihin marginaaliin päästään. Ja vielä viimeisenä paljonko markkina on valmis tuollaisesta paketista maksamaan. Lainataan sivu Charlie Mungerin pelikirjasta. Kun kohdataan vaikea ongelma, se pitää kääntää päälaelleen (”Invert, always invert”). Eli mitä Efecteltä vaaditaan, jotta se olisi indeksimäinen sijoitus. Jos indeksi tuottaa 8-9 % p.a., niin Efecte voisi mielestäni päästä siihen 12 % liikevaihdon kasvulla, 15 % käyttökatemarginaalilla ja maltillisen kasvuyhtiön kertoimella 12x käyttökate. Tuosta sitten parin prosentin diluutio pois ja ei makseta osinkoja.
Noinkaan voimakas kasvu ei varmaan tule ihan helpolla Efecten alalla, mutta kannattavuuteen pitäisi kyllä olla rahkeita. Joko liikevaihdon kasvun ja operatiivisen vivun kautta, tai jos kasvusta ruvetaan tinkimään, niin kuluista pystytään kyllä säästämään. 12x käyttökate jättää varmaan kasvavasta SaaS-firmasta enemmän yllätyksiä positiiviselle puolelle. Kai näihin olettamiin voisi overin puolesta lyödä vetoa. Arvostuksen puolesta siis ihan kelpoveto, mutta itsellä kakeltelu liittyykin enemmän epävarmuuteen liiketoiminnan kehityksestä. Ihan kiva firma lisätä silti seurantalistalle."
Tarkoitus oli tankata Efecteä lisää vielä lähiaikoina, mutta nyt joutuukin etsimään muita kohteita.
En tarjouksessa nähnyt mitään omituista, ja jos luin sitä oikein, niin sekä johto että hallitus myyvät omat omistuksensa samassa rytäkässä, eikä tässä ole kyse samanlaisesta kupruilusta kuin esimerkiksi Caverionilla.
15 euroa on enemmän kuin oma summittainen lähiajan kurssitavoitteeni, ja niin on myös 14,75 mitä sain takaisin markkinoilta suoraan. Jätin siis 1,6% ottamatta siitä hyvästä, että joku muu holdaa laput päätyyn saakka. Tarjousaika päättyy maaliskuussa, ja homma on purkissa viimeistään huhtikuussa.
Tuo on vuosituottona ajateltuna sievoinen summa mitä jätän kuleksimaan, mutta peilaan sitä nykymarkkinaan, missä opportunistisen naiivisti ajattelen, että nämä muutamat laskupäivät ovat tuoneet useampaan salkkuni osakkeeseen yli 1,6% lyhyen aikavälin tuottopotentiaalin. En usko kilpailevaan tarjoukseen, joka voisi tuota asetelmaa tiukentaa.
Yhteen aikaan geelitukilla lahje koveni, kun joku sanoi ääneen "SaaS". Arvostukset olivat poskettomia jo ennen kuin mie opin, mitä kirjainyhdistelmä tarkoittaa. Joten onkohan miulla edes ollut joku SaaS-kioski, missä olen muutakin kuin karkkirahaa voitolla? Mitäs näitä on tai on ollut Helsinin pörssissä?
Heräsin tähän päivään mukavissa tunnelmissa kun huomasin kovat nousuprosentit tällä osakkeella, ja sehän tarkoitti käytännössä ostotarjousta... Tartuin tähän kiinni vasta viime syksynä 8,2 euron hintaan, ja salkusta edusti noin 8 prosenttia (ennen ostotarjousta). Kohtuu hyvä yksittäinen sijoitus siis, jos menee maaliin (ja miksi ei menisi). Ite aattelin kuitenkin oottaa mahd. vastatarjoukset.
Harmi että Almanakan aloitus Seurantalistaan osakkeella hiukka myöhästyi, työ meni hukkaan.
Tämä tietänee myös roimaa sijoituksennousua foorumin Sijoitusguru 2024 -kisassa. Oli/on mukana yhtenä kolmesta sen kisan osakkeesta. Ja loput kaksikin vielä plussanpuolella, joten lienen kisassa mukana.
