Sorry off topic. Mä oon myös pokerinpelaajana kiinnittänyt huomiota Dunning-Krugeriin, nimittäin pokeripiireissä näkee niin usein voitollisiakin pelaajia, jotka kuitenkin yliarvioi omia kykyjä, ja toisaalta aliarvioi vastustajiansa. Tällä on paljon merkitystä levelöinnin kannalta, ja väitän että erityisesti HU peleissä, mutta myös moniwaynä Dunning-Krugerin kannalta neutraali henkilö kykenee adjustaamaan itsensä selvästi tehokkaammin vihun leveliin ja löytämään paremmin GTO ratkaisuja.
Ja jos koit Dunning-Kruger artikkelin mielenkiintoisena, niin kannattaa tutustua myös MBTI -luokitukseen. Mä väitän, että eri MBTI -luokilla on eri määrä korrelaatiota Dunning-Kruger efektin esiintymiseen. Itse oon oppinut tuon MBTI luokitusjärjestelmän avulla ymmärtämään paljon paremmin, kuinka eri ihmiset hankkivat ja käsittelevät tietoa joka päiväisessä elämässään. Ennen kaikkea omat vahvuudet ja heikkoudet on tullut paremmin tiedostettua, josta on paljon hyötyä.
Nopealla silmäyksellä tuo MBTI luokitus voi vaikuttaa "horoskooppimaiselta", mutta ei kannata erehtyä – teoria perustuu paljolti Carl Jungin persoonallisuusteoriaan. Väitän, että tulokset ovat yllättävän tarkkoja.
Mitä pikaisesti tutustuin niin ihan mielenkiintoista. Testin tulos ei tullut yllätyksenä:
YOUR PERSONALITY TYPE IS:
LOGISTICIAN (ISTJ-A)
Markus_Bunders kirjoitti:
Sijoittamisessa ongelma on se, ettet voi ikinä oikeasti tietää, miten oikeasti runnasit. Pokerissa on sentään melko tarkka EV-tarkistus jälkikäteen mahdollista. Epävarmuudesta seuraa suurempi riski ja tämän tulisi vaikuttaa rationaalisen sijoittajan käyttäytymiseen.
IMO kannattaa lähteä siitä, mitä tavoittelee ja rakentaa strategiansa sen pohjalta. Siis laajemmin varallisuuden suhteen. Jos haluaa nousta seuraavaan varallisuusluokkaan, niin optimi strategia on varmasti eri kuin jos tärkeintä on, ettei putoa alempaan. Jne.
Minulle on tärkeintä jatkuvuus ja nousukulma, mutta tässä järjestyksessä. Elintason putoaminen sattuu aina enemmän kuin sen nosto tuntuu hyvältä. Lisäksi kannattaa muistaa, etät ihminen turtuu eli tarvitsee koko ajan enemmän inputtia saadakseen saman fiiliksen. Henkilökohtainen inflaatio siis.
Yksi ajatus on jakaa varallisuus osiin ja kohdella näitä osia eri strategioiden mukaisesti. Yksi hyvä jako on aikahorisontti. Yhtä osaa sijoitat 20 vuoden tähtäimellä, toista 1 vuoden, jne. Tällä varmistat sen, että vaikka olisit mikrotasolla oikeassa nyt, niin makrotason bad beat voi tuhota sinut, mutta vain siltä osin, jonka olet pistänyt pottiin. Jos se ei ole 100 %, niin pääset ostelemaan halvalla ja aloittamaan uuden nousun hyvistä asemista. Jos makrotason romahdusta ei tule, menetät toki tuotttoja, joita olisit muuten saanut: Vakuuttamisen hinta.
Aikahorisontti on oikeastaan loppuelämä, maksimoimalla sijoitusEV ilman poikkimenemisen mahdollisuutta, hyväksyen kuitenkin rankemmatkin downswingit. Näkisin et 100%-120% rollista hajautettuna ei liikaa korreloiviin osakkeisiin ympäri maailmaa olevan optimiline tähän. Jos valueta pystyy tuoda vielä lisää valitsemalla itse hyvät hepat niin mikäs siinä.
On muuten muutama mielenkiintoinen sijoitusprojekti meneillään pörssin ulkopuolella, joissa uskon saavuttavani pörssiä paremman odotusarvon. Yhdet maakaupat ja yks isompi huonokuntoinen asunto Helsingin keskustassa. Laitan varmaan jossain vaiheessa päivitystä miten etenee ja mitä oon oppinut. Päätin loppumetreillä perääntyä aiemmin mainitsemastani parkkihalliprojektista monesta syystä joita en avaa sen enempää enkä oo varma saisinko edes.
Lähimmäiseni tuskin yllättyivät debater -tuloksesta. Väsymätön jankuttajahan minä olen. Jeansin kanssa 2/5 samoja, joten olemme jokseenkin toistemme vastakohtia. Sijoitustiedon nimimerkki Akin kanssa 4/5 samoja. Tosin näissä pitäisi nähdä prosenttiyksikköjen erot henkilöiden välillä. Itselläni ne ovat:
E 73%
N 19%
T 33%
P 33%
A 21%
Lisäksi, subjektit tapaavat näissä enemmän tai vähemmän vastailla Yliminän/Superegon ohjailemina. Kysymys itsekriittisyydestä sisältää jo aikamoisen endogeenisuusongelman.
Minulle myös tuli Debater (ENTP-A). En tiedä kuinka rehellisesti pystyin itseäni arvioimaan. Debater on todennäköisesti oikeen, nautin väittelyistä ihmisten kanssa joilla on eri näkökulma ja hyviä argumentteja. Tosin varmasti ärsytän ihmisiä, joilta loppuu argumentit väittelyssä ja itselleni on vaikea lopettaa omien argumenttien esille tuomista. Varmasti monet pitävät minua jankuttajana.
Minulle myös tuli Debater (ENTP-A). En tiedä kuinka rehellisesti pystyin itseäni arvioimaan. Debater on todennäköisesti oikeen, nautin väittelyistä ihmisten kanssa joilla on eri näkökulma ja hyviä argumentteja. Tosin varmasti ärsytän ihmisiä, joilta loppuu argumentit väittelyssä ja itselleni on vaikea lopettaa omien argumenttien esille tuomista. Varmasti monet pitävät minua jankuttajana.
Hei! Me voidaan jankuttaa kahdestaan! Täytyy heti ensiksi tuoda esiin virhe argumentaatiossasi. Ei kai ihmiset ärsyynny sinuun jos heiltä loppuu argumentit? Tai jos niin tekevät, niin silloin ongelma on heissä, ei sinussa. Tietenkin, tilanne missä toinen haluaa lopettaa asiasta keskustelemisen ja toinen sitä jatkaa väkisin aiheuttaa ensiksi mainitulle ärsytystä. Minua on aina suuresti vituttanut argumentti "X:kin tekee niin", "Maassa Y:kin on asia Z". Eihän se ole mikään hyvä argumentti, että Ruotsissakin on valittu talouspolitiikassa asia Z. Tämän vuoksi saan aivohalvauksen kun suomalainen poliitikko A-studiossa argumentoi käyttäen tuollaista perustetta. Syyt miksi joku/jokin tekee jotain on mielestäni se kiinnostava asia, ei niin, että seurataan vaan sokeasti.
Mä oon myös ENTP. Se on totta, että ENTP:n täytyy osata hillitä intoaan väitellä tietyissä tilanteissa. Itse en usko niinkään, että minua pidettäisiin jankuttajana, vaan ennemminkin vaarana on että jotkut ihmiset kokevat käytökseni pikemminkin dominoivana, jopa hieman riidanhakuisena ja tunteettomana. Toinen ENTP – tai hänen lähisukulaisensa – ymmärtää että kyse ei vähäisissäkään määrin ole tarpeesta haastaa riitaa, tai edes olla oikeassa, vaan kyse on älyllisestä sparraamisesta, jonka tavoite on oppia uusia näkökulmia. Käsittääkseni vaikkapa xNFx -tyypit koittavat kaikin keinoin vältellä erilaisia konflikteja, heille on paljon tärkeämpää pyrkiä harmoniaan ympärillä olevien kanssa. Ongelmat syntyvät juuri siinä, että jokainen arvottaa toisten käyttäytymistä juuri oman mittaristonsa varassa. Lähtökohtaisesti jokainen on ikään kuin oman luonteensa vanki, eikä kykene asettamaan itseään helposti toisen asemaan. MBTI luokitusjärjestelmän tunteminen auttaa ymmärtämään paremmin muiden ihmisten käyttäytymistä, ja toisaalta sitäkin, kuinka muut ihmiset kokevat omaa käyttäytymistä.
Mä oon myös ENTP. Se on totta, että ENTP:n täytyy osata hillitä intoaan väitellä tietyissä tilanteissa. Itse en usko niinkään, että minua pidettäisiin jankuttajana, vaan ennemminkin vaarana on että jotkut ihmiset kokevat käytökseni pikemminkin dominoivana, jopa hieman riidanhakuisena ja tunteettomana. Toinen ENTP – tai hänen lähisukulaisensa – ymmärtää että kyse ei vähäisissäkään määrin ole tarpeesta haastaa riitaa, tai edes olla oikeassa, vaan kyse on älyllisestä sparraamisesta, jonka tavoite on oppia uusia näkökulmia. Käsittääkseni vaikkapa xNFx -tyypit koittavat kaikin keinoin vältellä erilaisia konflikteja, heille on paljon tärkeämpää pyrkiä harmoniaan ympärillä olevien kanssa. Ongelmat syntyvät juuri siinä, että jokainen arvottaa toisten käyttäytymistä juuri oman mittaristonsa varassa. Lähtökohtaisesti jokainen on ikään kuin oman luonteensa vanki, eikä kykene asettamaan itseään helposti toisen asemaan. MBTI luokitusjärjestelmän tunteminen auttaa ymmärtämään paremmin muiden ihmisten käyttäytymistä, ja toisaalta sitäkin, kuinka muut ihmiset kokevat omaa käyttäytymistä.
Nyt kun tähän Jeansin blogiin on saatu luotua ENTP:den* väärinymmärryksen vertaistukiryhmä, niin voisin vetää tästä ihan sijoittamiseenkin liittyviä kytköksiä. Kaksi artikkelia Myers-Briggs persoonallisuuden ja sijoittamisen välille: http://www.iijournals.com/doi/abs/10.3905/jwm.2004.434561 ja http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1207/s15427579jpfm0604_1#.Vbvi_Pm…. Ensimmäisessä on näyttöä sijoituskäyttäytymisvinoumien (eng. biases) ja eri persoonallisuuksien kohtaavuudesta ja toisessa riskien karttamisessa on havaittu eroja persoonallisuustyyppien välillä. Luin vain tiivistelmät, koska minulle ei ole enää pääsyä tietokantoihin. Jos jollain on pääsy, niin voisi lukea ja laittaa tänne vaikka tulokset molemmista artikkeleista.
Toi NF (diplomaatti) persoonallisuus vaikuttaa pahimmalta ihmiskunnan pitkän aikavälin kehityksen kannalta, koska he eivät halua korjata "markkinoilla" esiintyviä "hinnoitteluvirheitä" esim. joku sanoo "tuloerot ovat pahasta, koska ne hidastavat talouskasvua ja aiheuttavat eri arvoisuutta" tähän NF-tyyppi sanoo "Hei! Tosi hyvä pointti! Onhan se paha juttu.", kun taas NT sanoo "Mikä logiikka tämän väitteen takana on? Vai miksi olet päätynyt tähän päätökseen? Jokin akateeminen tutkimus?"
*Vaikka en olekaan täysin vakuuttunut, että testin metodologia on täysin robusti.
Mä otaksun että sulla on Aalto yliopiston opiskelijana käyttäjätunnukset Helsingin yliopiston e-kirjastoon? Tohon jälkimmäiseen pääset käsiksi nelliportaali.fi kautta hakemalla "lehden" Journal of Behavioral Finance. Sitten Volume 6, Issue 4, 2005
Tässä Conclusions: The results of this study support our contention that there are behavioral linkages to EUT risk tolerance as measured by variance and skew in the desired ex ante distribution of payoffs/returns. Our findings are con- sistent with the notion that individuals tend to act “nor- mal” rather than “rational” when making investment decisions. We develop a survey in which individuals were asked to specify a distribution of payoffs they considered desirable. This distribution provided a basis for measuring differences in risk tolerance as measured by desired variance and skew in ex ante payoffs or returns distributions in conjunction with the Myers-Briggs Type Indicator (MBTI). Based on previ- ous correlation studies linking attributes like risk-tak- ing, adventure, and coping skills to specific MBTI preferences, we hypothesized that higher levels of risk tolerance are related to the Myers-Briggs preferences for extraversion, intuition, thinking, and perceiving.
Consistent with our hypothesis, we find that indi- viduals with a preference for thinking, T, tend to be more risk-tolerant than those with a preference for feeling (F), with regard to both skew and variance. Fur- thermore, individuals with a slight preference for thinking (T) are almost as risk averse as those with a very clear preference for feeling (F). Risk tolerance di- minishes rapidly as the MBTI scores move from a very clear preference for thinking (T) to a slight preference for thinking (T), which reflects the non-linearity of the relationships.
The judging (J)-perceiving (P) dimension of per- sonality is significant and non-linear in explaining risk tolerance. However, contrary to our hypothesis, we find that individuals with a preference for judging (J) tended to be able to tolerate much more variance than those with a preference for perceiving (P). However, judging-perceiving differences in personality do not appear to make a difference in regard to skew prefer- ences.
Likewise, we find that individuals with a prefer- ence for sensing (S) are willing to tolerate more up- side or downside potential than those with a prefer- ence for intuition (S). The sensing-intuition dimension did not indicate any differences with regard to risk tolerance as measured by variance. Finally, we find that preferences for introversion (I) or extraversion (E) did not have a significant impact on individual risk tolerance.
Our findings are significant for investment profes- sionals because they suggest using the MBTI is a valu- able means of assessing client risk tolerance, a critical step in preparing investment policy statements and de- termining strategy. However, there remains much to be learned about the roles of behavior, prospect theory, and expected utility theory as determinants of investor decision-making. The nature of the relationships among personality traits, prospect theory, and EUT moments preference should be more fully explored. It might be insightful to use different personality mea- surement tools from the MBTI to measure differing personality characteristics in relationship to EUT mo- ments. An exploration of the possible precedence or- dering of personality characteristics, prospect theory, and EUT moments would also shed light on the nature of individual investment decision-making.
Rankoista downswingeistä puheen ollen, vieläkö olet aikeissa lähteä sille avaruuslennolle?
Tarkoitus on ollut alusta asti pitää yksityiselämäni poissa blogista, mutta kai mä tähän voin vastata. Peruutin avaruusmatkan muutama kuukausi sitten melkein kolmen vuoden odottelun jälkeen ja kyllä, rahat sai takaisin (95 prosenttisesti).
Kuulin Virgin Galacticin avaruusreissusta varmaan joku pari vuotta ennen ostoa ja aluksi se oli vaan sellanen hauska läppä, että pitäiskö ostaa. Huomasin et ajatus kuitenkin pyöri usein takaraivossa samalla kun pokeripelien tasot ja swingit suurenivat. Yhtäkkiä oltiin tilanteessa jossa saatoin voittaa tai hävitä ton avaruuslennon verran rahaa päivässä. Joku aurinkoinen päivä muistan vaan ajattelleeni, että fuck it, miks ei? Olisihan se siistiä olla 23-vuotiaana suomalaisena maailman historian ensimmäisen 1000 ihmisen joukossa avaruudessa. Tarina jonka voisi kertoa lapsenlapsilleen, joille avaruusturismista on tullut arkipäivää. Pitkästä suhteesta juuri eronneena ja kova bileputki päällä, päättelin myös ettei baarissa tarinasta olisi haittaa.
Ensimmäiseksi oon muutenkin alkanut kyllästyä odotukseen ja viimeistään ton jälkeen tajusin, kuinka kauan tässä voi vielä kestää. Toiseksi pokeripelien vähentyessä ja koventuessa oon pikkuhiljaa taas alkanut näkemään rahan oikean arvon, kuinka paljon 200k$ oikeasti on. Kolmanneksi uskon, että kun(/jos) Virgin Galactic vihdoin saa homman rullaamaan, menee tuo jono melko nopeasti. Voin sen aikaa pitää rahat pörssissa ja sit ostaa lipun kun tiedän varmuudella, että asiat toimii. Neljänneksi tuossa saattaa olla pieni riski, että jos selviäisi ettei avaruuslento vaan yksinkertaisesti onnistu ja kaikki 600-800(vai montako niitä nyt nykyään on) ihmistä haluavat samaan aikaan rahansa takaisin, se ei onnistu.
Suurin syy miksei tämä vielä ollut no-brainer on, että Virgin Galactic on ostoni jälkeen nostanut inflaation mukana hintaa 250k dollariin ja peruutuksesta maksan 5% handling feen, eli otan yhteensä 60k$ takkiin jos myöhemmin päätän ostaa lipun takaisin. Jos jotain positiivista tästä pitäisi keksiä niin ei se sijoitus ihan pieleen mennyt kun dollari on vahvistunut niin paljon, vaikka rahat olisivatkin voineet olla pörssissä kolme vuotta... :)
Pörssistä on löytynyt yks uus heppa, jonka tankkaus on osoittautunut hitaammaksi mitä oletin joten en voi vielä paljastaa. Suomista oli tarkoitus vielä hehkuttaa tässä postauksessa kun se pysytteli siellä 1,13e tasolla, mutta nyt se onkin noussut 1,21e ilman sen kummempia uutisia. Päätin hieman keventää positiotani @1,21e, mutta myös tällä hinnalla pysyy edelleen salkun suurimpana.
Hornbeck Offshore on yllättävän hyvin pitänyt pintansa öljyn hinnan laskusta huolimatta. Nyt pääsisi vielä omillaan ulos jos haluaisi. Tämä vahvistaa näkemystäni siitä, että tuli valittua hyvä heppa öljybetsiin ja aion pysytellä kyydissä vaikka en lähikuukausina oleta öljyn hinnan nousevan.
Tuo avaruuslentobusiness on oppikirjaesimerkki mikrotaloustieteestä, miten monopolimyyjä saa itselleen koko kuluttajan ylijäämän. Monopoli myy siis jokaiselle kuluttajalle tämän rajahinnalla ja tämä rajahinta saadaan selville järjestämällä kuluttajat ajan mukaan jonoon eli ensimmäisenä lentävät suurimman maksuhalukkuuden omaavat. Koska lento on lyhyt ja hankkeen uponneet kustannukset suuret suhteessa muuttuviin kustannuksiin, niin lentoja kannattaa lopulta tehdä todella paljon eli todella halvalla suhteessa ensimmäisten maksamiin hintoihin. IMO säästät 90 % rahoista siirtymällä jonossa kauemmas.
Hornbeck Offshore on yllättävän hyvin pitänyt pintansa öljyn hinnan laskusta huolimatta. Nyt pääsisi vielä omillaan ulos jos haluaisi. Tämä vahvistaa näkemystäni siitä, että tuli valittua hyvä heppa öljybetsiin ja aion pysytellä kyydissä vaikka en lähikuukausina oleta öljyn hinnan nousevan.
Tämä selitttyy imo kahdella salaisuudella; ensinnäkin moni tietää, että pitkällä aikavälillä (vuosia-vuosikymmeniä?) öljyn hinta ei voi olla 40/50/60 taalaa barrelilta ja toiseksi markkinat yrittävät löytää yrityksen (pitkän aikavälin) nettonykyarvon. On täysin loogista, että yritysten, jotka menevät konkurssiin seuraavan 1-2v aikana OPOn nettonykyarvolle on tärkeätä paljonko öljyn hinta on lähitulevaisuudessa (½-2v?). Markkinat yrittävät parhaansa erottaa nämä yritykset yrityksistä, jotka jatkavat seuraavaan liiketoimintasykliin, ja selvittävät paljonko kukin yritys tulee tekemään vapaata kassavirtaa pitkän aikavälin öljynhinnalla/kysyntä-tarjonta-tilanteessa (joka on lähempänä todellisia kustannuksia maasta kaivamiselle) sekä diskonttaavat nämä kassavirrat valitsemallaan korkokannalla. Eli imo, jos yritys jatkaa toimintaansa seuraavaan sykliin, NPV:lle on hyvin vähän merkitystä onko öljy tänään 45 tai 55 taalaa. Kumpikin on aivan liian vähän.
Läppä.
Oikeesti. Paljon todennäköisempää on, että markkinoilla on huomattava määrä edistyneitä sijoittajia, jotka ovat unohtaneet omistavansa HOS:a, koska kuuluhan öljypalveluyhtiön seurata öljyn hintaa ykkösen korrelaatiolla.
Hornbeck Offshore on yllättävän hyvin pitänyt pintansa öljyn hinnan laskusta huolimatta. Nyt pääsisi vielä omillaan ulos jos haluaisi. Tämä vahvistaa näkemystäni siitä, että tuli valittua hyvä heppa öljybetsiin ja aion pysytellä kyydissä vaikka en lähikuukausina oleta öljyn hinnan nousevan.
Tämä selitttyy imo kahdella salaisuudella; ensinnäkin moni tietää, että pitkällä aikavälillä (vuosia-vuosikymmeniä?) öljyn hinta ei voi olla 40/50/60 taalaa barrelilta ja toiseksi markkinat yrittävät löytää yrityksen (pitkän aikavälin) nettonykyarvon. On täysin loogista, että yritysten, jotka menevät konkurssiin seuraavan 1-2v aikana OPOn nettonykyarvolle on tärkeätä paljonko öljyn hinta on lähitulevaisuudessa (½-2v?). Markkinat yrittävät parhaansa erottaa nämä yritykset yrityksistä, jotka jatkavat seuraavaan liiketoimintasykliin, ja selvittävät paljonko kukin yritys tulee tekemään vapaata kassavirtaa pitkän aikavälin öljynhinnalla/kysyntä-tarjonta-tilanteessa (joka on lähempänä todellisia kustannuksia maasta kaivamiselle) sekä diskonttaavat nämä kassavirrat valitsemallaan korkokannalla. Eli imo, jos yritys jatkaa toimintaansa seuraavaan sykliin, NPV:lle on hyvin vähän merkitystä onko öljy tänään 45 tai 55 taalaa. Kumpikin on aivan liian vähän.
Läppä.
Oikeesti. Paljon todennäköisempää on, että markkinoilla on huomattava määrä edistyneitä sijoittajia, jotka ovat unohtaneet omistavansa HOS:a, koska kuuluhan öljypalveluyhtiön seurata öljyn hintaa ykkösen korrelaatiolla.
En oo varma ymmärsinkö pointtisi oikein mutta:
15. Tammikuuta kirjoitin Hornbeck Offshoresta ekaa kertaa kun kurssi oli 20,50$ish ja tänään se klousasi 20,10$. Raakaöljyn hinta liikkui tuolloin 55-60$ paikkeilla. Jos joku tietää mistä pääsis näkemään vanhat öljyfutuurien hinnat niin saa laittaa linkkiä. Jo tuolloin, kuten mainitsitkin, oletettiin ettei hinnat voi ikuisesti pysyä niin alhaisina. Olisiko vähän päälle puolen vuoden öljy fuuturien (eli paljonko oletettiin raakaöljyn hinnan olevan tänä päivänä) hinnat liikkuneet jossain 60-70$ paikkeilla. Raakaöljyn hinta klousasikin tänään 43,30 dollariin. En oo missään vaiheessa väittänyt, että öljypalveluyhtiön tulisi seurata öljyn hintaa ykkösen korrelaatiolla, mutta onhan toi nyt helvetin suuri ero verrattuna 7kk takaiseen. Esimerkiksi HOSin kilpailija Tidewater Inc. osake on samaan aikaan sulanut 30$->18,6$ eli ~40%.
Näkisin että suurimmat edut HOSilla ovat, että he ovat keskittyneet oligopoli markkinaan (Jones Act), heillä on erittäin osaava johto ja tärkeimpänä juuri uusittu laivasto, joka saa parempia dayrateja kuin kilpailijat, kuten uusimmassa osavuosikatsauksessa selvisi. Jos öljyn matalat hinnat jatkuvat pitkään näen yhtenä bullskenariona, että jokin kilpailjoista menee konkurssiin ja HOS saa halvalla laivat ja suuremman osan markkinasta.
On imo tutustumisen arvoinen firma. Laitan ehkä jossain vaiheessa kunnon analyysia, mutta mitä oon vääntänyt niin näyttäis pääsevän <9 P/E tänä vuonna ja tilauskanta näyttää hyvältä pitkälle 2016. Toki vähän sama kun Saga Fursissa, syklinen yhtiö joten P/E kuuluukin olla matalampi hyvinä vuosina.
Piti vaan lyhyesti postata jos sattuis lähteä lähiaikoina nousuun! Jos joku on seurannut kauemmin niin saa mielellään kommentoida/kritisoida sijoituspäätöstä.
Raute Oyj: Rautelle 30 miljoonan euron tilaus Suomeen Nastola, 2015-03-05 09:15 CET (GLOBE NEWSWIRE) -- RAUTE OYJ PÖRSSITIEDOTE 5.3.2015 klo 10.15 RAUTELLE 30 MILJOONAN EURON TILAUS SUOMEEN Raute Oyj on saanut noin 30 miljoonan euron arvoisen tilauksen LVL:n ...
Raute Oyj: Rautelle noin 13 miljoonan euron uusi tilaus Viroon Nastola, 2015-04-24 14:00 CEST (GLOBE NEWSWIRE) -- RAUTE OYJ PÖRSSITIEDOTE 24.4.2015 klo 15.00 RAUTELLE NOIN 13 MILJOONAN EURON UUSI TILAUS VIROON Raute Oyj on saanut noin 13 miljoonan euron arvoiset tilau...
Sen jälkeen ei ole tullut pörssitiedote jossa olisi kerrottu lisää tilauksista...
Raute Oyj: Rautelle 30 miljoonan euron tilaus Suomeen Nastola, 2015-03-05 09:15 CET (GLOBE NEWSWIRE) -- RAUTE OYJ PÖRSSITIEDOTE 5.3.2015 klo 10.15 RAUTELLE 30 MILJOONAN EURON TILAUS SUOMEEN Raute Oyj on saanut noin 30 miljoonan euron arvoisen tilauksen LVL:n ...
Raute Oyj: Rautelle noin 13 miljoonan euron uusi tilaus Viroon Nastola, 2015-04-24 14:00 CEST (GLOBE NEWSWIRE) -- RAUTE OYJ PÖRSSITIEDOTE 24.4.2015 klo 15.00 RAUTELLE NOIN 13 MILJOONAN EURON UUSI TILAUS VIROON Raute Oyj on saanut noin 13 miljoonan euron arvoiset tilau...
Sen jälkeen ei ole tullut pörssitiedote jossa olisi kerrottu lisää tilauksista...
Juu, mutta 100me edestä oli vielä tilauksia jäljellä Q2 jälkeen.
Oon viime aikoina lukenut aika paljon itseohjautuvasta autosta ja se on mun mielestä yks siisteimpiä juttuja mitä odottaa lähitulevaisuudelta. Aikalailla saleteissa et on tulossa, kysymys on vaan miten pitkän ajan kuluttua. Viimeistään sen jälkeen, kun osataan isolla samplella todistaa niiden olevan turvallisempia, kuin ihminen ratissa niin suosio räjähtää. On hyvinkin mahdollista, että siinä vaiheessa jopa tehdään normaalista ajamisesta laitonta.
Auton omistaminen ei ole enää yhtä houkuttelevaa, kun Uber-tyyliset firmat pitää ison määrän itseohjautuvia autoja liikkeellä ja lähin auto on aina parin minuutin päässä, mutta saat kuitenkin pitää yksityisyytes, eikä tarvii keksiä mitään small talkia kuskin kaa. Lainaan yhdestä artikkelista:
"A Columbia University study suggested that with a fleet of just 9,000 autonomous cars, Uber could replace every taxi cab in New York City - passengers would wait an average of 36 seconds for a ride that costs about $0.50 per mile."
On itseasiassa tutkittu, että keskimääräinen auto on ajossa vain 4% ajasta, mikä on aika hullua, kun otetaan huomioon miten suuri kuluerä auto on keskimääräiselle kuluttajalle. Perhe joka ennen tarvitsi kaksi autoa pärjää yhdellä autolla. Auto voi viedä lapset aamulla kouluun, vanhemmat omille työpaikoilleen ja sen jälkeen ajaa syrjemmälle parkkiin. Aika, joka normaalisti meni autossa ajamiseen, voidaan käyttää johonkin muuhun. Autojen kysyntä tulee melko varmasti laskemaan.
Liikenne tulee myös menemään paljon sujuvammin, kun autot optimoivat vauhtinsa ottaen huomioon tulevat liikennevalot. Keskustan parkkipaikkaongelmat katoavat:
"Driverless cars do not need to park - vehicles cruising the street looking for parking spots account for an astounding 30% of city traffic"
Enemmän tilaa tiellä vapautuu siis myös ajamiselle. Moottoriteiden (ja muiden teiden) maksiminopeuksia voidaan korottaa, koska inhimillisiä virheitä ei enää tapahdu.
Mihin kaikkeen tämä tulee vaikuttamaan?
Suurimmat kärsijät tulevat olemaan autovakuutuksen tarjoajat ja auton valmistajat. Parkkipaikkojen ja autolainojen tarjoajat tulevat myös kärsimään. Auton vuokraus, parkkisakot ja ylinopeussakot katoavat. Miljoonat työpaikat katoavat:
"The Bureau of Labor Statistics lists that 884,000 people are employed in motor vehicles and parts manufacturing, and an additional 3.02 million in the dealer and maintenance network. Truck, bus, delivery, and taxi drivers account for nearly 6 million professional driving jobs. Virtually all of these 10 million jobs will be eliminated within 10-15 years, and this list is by no means exhaustive."
Vaikka jotkut alat tuhoutuvat ja miljoonat menettävät työnsä, on edessä kuitenkin ennennäkemätön uusi tehokkuuden aikakausi. Keskustassa asuminen ei ole enää yhtä tärkeätä, koska pääseminen paikasta A paikkaan B on niin nopeaa ja kätevää.
Kuulostaa joltain scifi leffalta eikö? Tämä on kuitenkin lähes varmasti tapahtumassa ja asiantuntijoiden mukaan ei tarvitse edes hirveen kauaa enää venailla. Ekat autot pitäisi olla teillä jo 10v sisään ja 20v sisään niitä olisi jo iso osa liikenteestä. Google on kehittänyt tätä teknologiaa jo jonkin aikaa ja on huhuiltu, että myös Apple on lähtemässä mukaan kisaan: http://www.theguardian.com/technology/2015/aug/14/apple-self-driving-ca…
Oon tässä yrittänyt funtsia miten näin sijoittajan näkökulmasta tällä muutoksella tällä muutoksella voisi tehdä rahaa? Saa mielellään ehdotella tänne. Isoja hyötyjiä ovat varmasti Uber-tyyliset kuljetusfirmat, joiden suurin kuluerä, kuljettaja, tippuu pois. Luulis myös et yritykset, joiden pitää kuljettaa paljon tavaraa hyötyisi isosti.
Pörssi on sit ottanut pahasti dunkkuun viime päivät. Kiinan kasvun hidastuminen huolestuttaa. En kuitenkaan aio näin noobina yrittää ajoittaa markkinoita vaan pysyttelen strategiassani, ~100% rollista kiinni osakkeissa tästä ikuisuuteen (ellei nyt jotain aivan selkeetä kuplaa pääse kehittymään).
Tulin tänään takas Tampereen Blockfesteiltä. Oli huikeet festarit taas kerran ja tähän on hyvä päättää kesän bilekausi, vähän turhan lujaa mennyt. Huomenna ois lähtö EPT Barcelonaan, toivottavasti tarjolla on isoo PLO-käteispelii!
Kiinnostavaa kelaa, kiitos. Silicon Valley:ssä Self Driving Car treenataan googlen toimesta niin valtavalla volyymillä (näki joka päivä, useita) että uskon kans murrokseen. Vaikea sitten sanoa kuinka nopeasti se leviää mutta uskon nimenomaan Kaliforniassa siirryttävän nopeasti eteenpäin tässä asiassa.
Eri mieltä kuitenkin yhdestä pointista ja kun on sijoittamisen näkökulmasta kriittinen niin nostan esiin.
"Keskustassa asuminen ei ole enää yhtä tärkeätä, koska pääseminen paikasta A paikkaan B on niin kätevää."
En nää tätä näin suoraviivaisesti. Dokailun paluumatkat helpottuu ja halpenee mut siis lahiöistä tullaan arkisin keskustaan lähinnä julkisilla, ei yksityisautolla, joten imo self driving car/yber yms. ei automaattisesti muuta lähiöitä houkuttelevammiksi (ei työmatkoja aleta massoittain imo SDC/yber vetää) koska lähiöihmisille muutos voi näkyä selvemmin keskusta-vierailuilla kuin lähiöissä. Keskustassa liikkuminen helpottuu samoin kuin toki parkkeeraus -> Esim. entistä enemmän valueta nuorilla asua keskustassa kun mistä vaan A pääsee mihin vaan B koska vaan edukkaasti ja nopeasti joten sosiaalisessa mielessä keskustoista voi tulla entistä enemmänkin must. Lisäksi keskustoista voi tulla entistä houkuttelevampia monin muin tavoin kuten esteettisesti kun tilaa vapautuu radikaalisti tehokkaamman autonkäytön seurauksena - erityisesti parkkipaikoista. Näkisin myös esim. keskustapyöräilyn renesanssin mahdollisena kun tehokkaamman autonkäytön takia parkki ja ajokaistoista vapautuu Baanatyylisiä kevyen liikenteen mestoja keskustoihin.
En väitä kyseneväni hahmottamaan kehityksen kulkua mutta intuitiivisesti en osta, että lähiöt automaattisesti voittavat vs. keskustat. Voi olla myös niin, että muutos voi olla pienipiirteisempää eli voittajia ovat vaikka lähiöpaikat A jotka on tyyppiä "lähellä keskustaa mutta de facto kaukana julkisilla ajallisesti nyt" kuten vaikka osa lauttasaarta/Munkkivuoren takareuna ja suhteellisesti häviäjiä lähiöpaikat tyyppiä B "kaukana mutta nopean yhteyden vieressä" Kuten esim. Kirkkonummi tai Mellunmäen metron viereiset mestat.
Toki olisi kiinteistösijoittamisen näkökulmasta hirveän hyvä pystyä hahmottamaan kehityskulkuja max. aikaisin, mahdollisesti on jättipotteja tarjolla.
En väitä kyseneväni hahmottamaan kehityksen kulkua mutta intuitiivisesti en osta, että lähiöt automaattisesti voittavat vs. keskustat. Voi olla myös niin, että muutos voi olla pienipiirteisempää eli voittajia ovat vaikka lähiöpaikat A jotka on tyyppiä "lähellä keskustaa mutta de facto kaukana julkisilla ajallisesti nyt" kuten vaikka osa lauttasaarta/Munkkivuoren takareuna ja suhteellisesti häviäjiä lähiöpaikat tyyppiä B "kaukana mutta nopean yhteyden vieressä" Kuten esim. Kirkkonummi tai Mellunmäen metron viereiset mestat.
Joo, just näin kelaisin itekin. Tyyliin vähintään 2km ja enintään 6km(tai jotain sinne päin) voittavat eniten. Ehkä jopa 10km, koska kun liikenne sujuu optimaalista vauhtia ilman ruuhkia niin 10km kuljetaan todella nopeesti ja halvalla.
PikkuPro kirjoitti:
"Keskustassa asuminen ei ole enää yhtä tärkeätä, koska pääseminen paikasta A paikkaan B on niin kätevää."
En nää tätä näin suoraviivaisesti. Dokailun paluumatkat helpottuu ja halpenee mut siis lahiöistä tullaan arkisin keskustaan lähinnä julkisilla, ei yksityisautolla, joten imo self driving car/yber yms. ei automaattisesti muuta lähiöitä houkuttelevammiksi (ei työmatkoja aleta massoittain imo SDC/yber vetää) koska lähiöihmisille muutos voi näkyä selvemmin keskusta-vierailuilla kuin lähiöissä.
En tiiä, jos alalle syntyy paljon kilpailua et katteet pysyy alhaisina niin uskon et taksikyydeistä voi tulla yllättävänkin halpoja. Ei tuu hirveesti muita kuluja kun auton ylläpito/vanhojen autojen korvaaminen uusilla silloin tällöin ja bensakulut (jotka optimaalisen ajotavan ja alhaisen kulutuksen autovalinnan takia ovat keskimäärin pienemmät kun nyt). Sit vielä jos uskotaan sähköauton (joista oon myös lukenut jonkin verran ja jotka lähes yhtä varmasti ovat tulossa) tulevaisuuteen niin bensakulut laskee entisestään. Mä näen hyvinkin mahdollisena, että taksikyydistä tulisi niin halpa, että kaikilla ois siihen varaa.
Oon viime aikoina lukenut aika paljon itseohjautuvasta autosta ja se on mun mielestä yks siisteimpiä juttuja mitä odottaa lähitulevaisuudelta. Aikalailla saleteissa et on tulossa, kysymys on vaan miten pitkän ajan kuluttua. Viimeistään sen jälkeen, kun osataan isolla samplella todistaa niiden olevan turvallisempia, kuin ihminen ratissa niin suosio räjähtää. On hyvinkin mahdollista, että siinä vaiheessa jopa tehdään normaalista ajamisesta laitonta.
Jeans, näinhän sen kuuluisi mennä. Aina keksitään joku skenaario jossa itseohjautuva auto on huonompi kuin nykytilanne ja sen vuoksi ei voida muutosta tehdä. Aivan kuin kaikessa muussakin, jos jostain asiasta voi ehkä joskus olla jotenkin haittaa 1/100 000 käyttäjistä sitä ei voida sallia tai pitää kovasti reguloida vaikka nettohyötyjen ROI olisi 80%. Jos 0,1% väestöstä pistemäisessä todellisuudessa voi hävitä 1% arvosta todennäköisyydellä 80% ja 99,9% saada 50% arvonlisäyksen 50% todennäköisyydellä, silloin tämä uudistus ei toteudu Suomessa. Singaporessahan uudistus on jo tässä skenaariossa jo tehty.
Toki osakemarkkina kontekstissa Suomen regulaatio asian kohdalla on yhdentekevä. Jaan näkemyksen itseohjautuvan auton koko kulttuurista interaktiota muuttavana tekijänä. Siitä sitten vetelemään suuntaviivoja voittaja toimialoihin.
Pyöräily on käytännössä noin sata kertaa niin vaarallista kuin autoilu, mutta pyöräilyä edistetään ja autoilua verotetaan. Ei nämä nyt ihan yksinkertaisen logiikan mukaan mene.
Itseasiassa nämä robottiautot ovat jo nykyiselläänkin ihmisiä turvallisempia liikenteessä, mutta tällä hetkellä suurimmat ongelmat ovat vastuukysymyksissä. Eli kuka ottaa vastuun jos jotain tapahtuu. Lisäksi näiden autojen täytyy olla huomattavan paljon turvallisempia kuin ihmisen ohjaamat autot, sillä kolari inhimillisen syyn vuoksi on helpompi käsitellä kuin kolari robottiauton ajamana. Google taitaa tosiaan olla tällä hetkellä kaikkein pisimmällä tämän projektin kanssa, mutta vastaavia projekteja löytyy lähes kaikilta suurilta autonvalmistajilta.
Markus_Bunders kirjoitti:
Pyöräily on käytännössä noin sata kertaa niin vaarallista kuin autoilu, mutta pyöräilyä edistetään ja autoilua verotetaan. Ei nämä nyt ihan yksinkertaisen logiikan mukaan mene.
Yhtä pyöräilymatkaa kohti sinällään tapahtuu enemmän onnettomuuksia, mutta kun näiden kustannukset lasketaan auki, ne ovat arvoltaan yleensä vähäisiä. (liikennepolitiikassa käytännössä kaikelle määritetään rahallinen arvo/vastine, jonka perusteella politiikkaa toteutetaan). Autojen vähennyttyä liikenneturvallisuus myöskin kokonaisuutena paranee huomattavasti, kuten Euroopan suurissa pyöräilymaissa on huomattu. Myös ympäristökustannukset (melu ja saasteet) ovat pienemmät, tilankäyttö on parempaa ja pyöräilystä seuraa postitiivisia terveysvaikutuksia. Lisäksi erityisesti keskusta-alueilla pyöräily on yleisen kaupunkiviihtyvyyden kannalta autoa parempi vaihtoehto.
Tämä kuva antaa pyöräilystä liian turvallisen vaikutelman, koska autoilu on käytännössä täysin turvallista siellä, missä pyöräily taasen kaikkein yleisintä. Oikea turvallisuuskerroin lienee noin 100. Siis kun autolla tai bussilla työmatkansa taittava vaihtaa pyörään, hänen vakavan onnettomuuden tai kuoleman riskinsä kasvaa noin satakertaiseksi.
Tämä on yksi niistä tiedoista, joita suomalainen media pimittää täysin. Kuva Financial Timesistä.
Suomessa tapahtuu 20 000 vähintään lievään loukkaantumiseen johtavaa pyöräilyonnettomuutta. Näistä noin puolet vaatii lääkärihoitoa. Vakavia loukkaantumisia on noin tuhat ja kuolemia muutamia kymmeniä. Autossa ei-itsemurhissa kuolee Suomessa vuosittain alle sata. Siis noin viis kertaa se, mitä pyöräilijöitä, vaikka autoilun volyymi on kertamatkoina 70-kertainen ja kilometreissä mitattuna astronomisen paljon isompi.
Tanskassa pyöräilijöille sattuu loukkaantumiseen johtavia onnettomuuksia 17 500 vuosittain. Siellä pyöräilyn kertamäärä on 27-kertainen Suomeen nähtynä. Tanskassa siis pyöräilijöille sattuu huomattavasti paljon vähemmän onnettomuuksia kuin Suomessa, mutta edelleen satakertaisesti verrattuna muihin liikuntamuotohin nähden.
Pyöräilyn ja CO2-päästöjen vähentämiseen tähtäävät suomalaiset ovat yhtä lailla median ja idiotismin harhaanjohtamia. Kuvaavaa on, että kun kuorma-auto ajaa lapsen kuoliaaksi 10 km/h, niin idiootit huutavat alempia nopeusrajoituksia. Tavaamaan kykenevä ymmärtäisi, että jos turvallisuus on argumentti, niin silloin ongelma ei ollut se kuorma-auto vaan se, että se lapsi pyöräili. Eikä se lapsi sitä itse keksinyt, vaan sen vanhemmat. Pyöräily kannattaisi kieltää kaupungeissa. Jo pelkästään maanarvolaskemien perusteella turvallisuudesta edes puhumattakaan.
Suomessa tapahtuu 20 000 vähintään lievään loukkaantumiseen johtavaa pyöräilyonnettomuutta. Näistä noin puolet vaatii lääkärihoitoa. Vakavia loukkaantumisia on noin tuhat ja kuolemia muutamia kymmeniä. Autossa ei-itsemurhissa kuolee Suomessa vuosittain alle sata. Siis noin viis kertaa se, mitä pyöräilijöitä, vaikka autoilun volyymi on kertamatkoina 70-kertainen ja kilometreissä mitattuna astronomisen paljon isompi.
Pyöräilyn ja CO2-päästöjen vähentämiseen tähtäävät suomalaiset ovat yhtä lailla median ja idiotismin harhaanjohtamia. Kuvaavaa on, että kun kuorma-auto ajaa lapsen kuoliaaksi 10 km/h, niin idiootit huutavat alempia nopeusrajoituksia. Tavaamaan kykenevä ymmärtäisi, että jos turvallisuus on argumentti, niin silloin ongelma ei ollut se kuorma-auto vaan se, että se lapsi pyöräili. Eikä se lapsi sitä itse keksinyt, vaan sen vanhemmat. Pyöräily kannattaisi kieltää kaupungeissa. Jo pelkästään maanarvolaskemien perusteella turvallisuudesta edes puhumattakaan.
Suurin osa vakavista pyöräily- ja jalankulkuonnettomuuksissa tapahtuu auton kanssa ja pointtina nimenomaan on autoilun vähentäminen. Auto kun on aina kokonaisuuden kannalta se suurin riskitekijä vakaviin liikenneonnettomuuksiin. Ja ei sillä ole mitään tekemistä asian kanssa, että montako ihmistä kuolee autossa, vaan sillä on montako ihmistä kuolee onnettomuuksissa, joissa auto on osallinen ellet sitten ajatellut kieltää pyöräilyä ja kävelyä kokonaan.. Ja mitä päästöihin tulee, niin CO2 päästöt ovat vain pieni osa ympäristökustannuksista. Tämän pidemmälle ei viitti toisen blogia sotkea, mutta jos välttämättä haluat väitellä aiheesta niin avaa uusi ketju.
On imo tutustumisen arvoinen firma. Laitan ehkä jossain vaiheessa kunnon analyysia, mutta mitä oon vääntänyt niin näyttäis pääsevän <9 P/E tänä vuonna ja tilauskanta näyttää hyvältä pitkälle 2016. Toki vähän sama kun Saga Fursissa, syklinen yhtiö joten P/E kuuluukin olla matalampi hyvinä vuosina.
Piti vaan lyhyesti postata jos sattuis lähteä lähiaikoina nousuun! Jos joku on seurannut kauemmin niin saa mielellään kommentoida/kritisoida sijoituspäätöstä.
Sattui silmään tämä Raute kun lueskelin postauksia. Raute oli toinen Small Cap (toinen oli ÅAB) jonka kelpuutin salkkuihin 2014 loppuvuoden alennusmyynnissä, huonon likviditeettinsä johdosta sille saa huonosti vipua ja tuolloin usko markkinan nousuun oli niin vahva että vivutin mieluummin Large Capin osakkeita (Nokian Tyres, YIT, UPM...). Pienellä painolla se taisi kuitenkin prosenteissa olla vuoden parhaiten juossut heppa (<7.5->13.30). Virheenä pidän etten irroittanut siitä jo huhtikuussa, nyt myin Q2 osarin ympärillä kaikki pois.
Käänneyhtiö tämä tietenkin on mutta mielestäni jo melko täyteen hinnoiteltu. Tuotantokapasiteetti on tapissa ja yhtiön pitäisi murtautua jollakin keinoilla Kiinan markkinoille saavuttaakseen merkittävää kasvua. Syklisellä alalla lisäinvestointeihinkin liittyy riskiä ja yhtiö ei oikein vaikuta siltä että isoja riskejä lähdettäisiin ottamaan. Olen Exceliini merkannut 2015 ennustetuksi EPS 1.34, ja edellä mainituilla rajoitteilla liikevaihto ei voi oikein kasvaakaan eikä kannattavuus enää merkittävästi parantua. Tilauskannallakin on tilaa lähinnä supistua. Pidän 12 P/E lukua tälläiselle yhtiölle aika maksimina, edellisellä huippusuhdanteella 2007 PE oli 7 ja 2008 alle 12 (http://www.raute.fi/documents/10157/860082/FI_Osakekohtaiset+tunnusluvu…), jolla laskettuna 1.5e EPSillä tämä voisi nousta 18 euroon. Todennäköisempämä maksimina pidän 16 euroa. 20% nousupotentiaali on minulle näin epälikvidissä lapussa liian vähän ja siksi sylkäisin ulos. Joistain uusista tilauksista on huhuttu mutta ne voivat Rauten kohdalla toteutua huomenna tai kahden vuoden kuluttua joten en näe katalyyttiä ennen Q3 osaria jolloin saatan ottaa tätä pelilappuna.
Tulin eilen kotiin Barcelonasta ja sain ekat kunnon yöunet viikkoon. Jäin kiinni main eventiin nelospäivälle asti ja olin lopulta 54./~1700. Rahaa tuli vaan joku 23 tonnia, kun voittaja olis saanut 1,4me. 1.5x average potti turpaan jätkäparilla AKta vastaan, rankka peli välillä. Eniten vitutti koska 20/40e ja 50/100e PLO pelit olivat todella hyviä ja pyöri joka päivä lähes kellon ympäri. Onnistuin vielä ekana päivänä ennen turnausta ottamaan 150e/300e pelistä sellaisen montun, ettei turnausrahastus vienyt reissua vihreelle.
Osakkeet on swingannut kunnolla. Jossain vaiheessa näytti todella ikävältä, kun omat valinnat otti selkeesti indeksiä enemmän dunkkuun. Suominen taisi käydä eurossa ja olin jo valmis survomaan käteispelirahat siihen heti, kun olisin päässyt himaan mutta se ponnahti takaisin indeksin mukana. Öljyn tilanne alkoi myös näyttämään todella ikävältä ennen perjantaita, kun otti 10% nousut. Eiköhän tässä vielä swingejä nähdä.
VallatonVille kirjoitti:
Sattui silmään tämä Raute kun lueskelin postauksia. Raute oli toinen Small Cap (toinen oli ÅAB) jonka kelpuutin salkkuihin 2014 loppuvuoden alennusmyynnissä, huonon likviditeettinsä johdosta sille saa huonosti vipua ja tuolloin usko markkinan nousuun oli niin vahva että vivutin mieluummin Large Capin osakkeita (Nokian Tyres, YIT, UPM...). Pienellä painolla se taisi kuitenkin prosenteissa olla vuoden parhaiten juossut heppa (<7.5->13.30). Virheenä pidän etten irroittanut siitä jo huhtikuussa, nyt myin Q2 osarin ympärillä kaikki pois.
Käänneyhtiö tämä tietenkin on mutta mielestäni jo melko täyteen hinnoiteltu. Tuotantokapasiteetti on tapissa ja yhtiön pitäisi murtautua jollakin keinoilla Kiinan markkinoille saavuttaakseen merkittävää kasvua. Syklisellä alalla lisäinvestointeihinkin liittyy riskiä ja yhtiö ei oikein vaikuta siltä että isoja riskejä lähdettäisiin ottamaan. Olen Exceliini merkannut 2015 ennustetuksi EPS 1.34, ja edellä mainituilla rajoitteilla liikevaihto ei voi oikein kasvaakaan eikä kannattavuus enää merkittävästi parantua. Tilauskannallakin on tilaa lähinnä supistua. Pidän 12 P/E lukua tälläiselle yhtiölle aika maksimina, edellisellä huippusuhdanteella 2007 PE oli 7 ja 2008 alle 12 (http://www.raute.fi/documents/10157/860082/FI_Osakekohtaiset+tunnusluvu…), jolla laskettuna 1.5e EPSillä tämä voisi nousta 18 euroon. Todennäköisempämä maksimina pidän 16 euroa. 20% nousupotentiaali on minulle näin epälikvidissä lapussa liian vähän ja siksi sylkäisin ulos. Joistain uusista tilauksista on huhuttu mutta ne voivat Rauten kohdalla toteutua huomenna tai kahden vuoden kuluttua joten en näe katalyyttiä ennen Q3 osaria jolloin saatan ottaa tätä pelilappuna.
Imo ei kurssin historiallinen kehitys kerro hirveästi tulevasta kehityksestä. Kaikki perustuu risk-reward arviointiin. Omistan paljon Suomista vieläkin, vaikka sillä on yli 100% nousut takana.
Pidän yli 1.4e hyvin todennäköisenä, vaikka esim Inderes arvioi 1.35 EPSiksi, mutta silloin, kun liikutaan <9 P/E ei tarvitakaan hirveetä kasvua. Jos osake tuottaa yli 11% vuodessa niin sehän on loistava valinta, kunhan ei liika supistu tulevaisuudessa. Tällä hetkellä ei näytä siltä vaan Rauten asiakkailla näyttää menevän hyvin.
Miksi saattaisit ottaa Q3 jälkeen Rauten pelilapuksi? Jos näkee lapun halpana kannattaa sitä pitää nyt, jos ei, niin en usko, että hirveästi muuttuisi Q3 jälkeen, kuten itsekin mainitsit. Jos ei ilmoiteta uusista tilauksista niin (ainakin teoriassa) osakkeen hinta laskee pikkuhiljaa ja pompahtaa sit aina, kun niitä tulee.
Miksi saattaisit ottaa Q3 jälkeen Rauten pelilapuksi? Jos näkee lapun halpana kannattaa sitä pitää nyt, jos ei, niin en usko, että hirveästi muuttuisi Q3 jälkeen, kuten itsekin mainitsit. Jos ei ilmoiteta uusista tilauksista niin (ainakin teoriassa) osakkeen hinta laskee pikkuhiljaa ja pompahtaa sit aina, kun niitä tulee.
Nimenomaan ennen Q3:sta pelilapuksi. Monen Helsingin Small Capin kurssi ei osarien välissä kehity juuri mihinkään, eli sijoitus ei oikein tuota mitään. Huonon likviditeetin vuoksi niitä on myös hankala ostaa ja vielä hankalampi myydä. Q2 osarikaudella aloin onkimaan mielestäni aliarvostettuja osakkeita 7.-8. heinäkuuta dipistä alkaen ja suolsin nämä lähes järjestään pihalle osaria edeltäneessä kurssinousussa. Nordea, SEB, Valmet, Comptel, Revenio, Raute, Siili, Bittium ja Nixu tulee nyt mieleen. Noista nuo Small Capit on vaihdon puolesta hengissä lähinnä osarien ja uutisten aikaan, muuten niillä on aika tuskaa käydä kauppaa. Kun osari menee niin monen osakkeen kohdalla seurava katalyytti on kolmen kuukauden päässä, miksi siis pitää rahoja niissä sen ensimmäiset kaksi kuukautta kiinni? Enemmän harmittaa ne joiden positiota pidin yli osarin, Exelin position sulattamisessa meni toista viikkoa.
Kaikki nämä ovat lappuja joita voisin kurssin kehittyessä epäsuotuisasti holdata pitkäänkin, pyrin kuitenkin maksimoimaan vuosituottoa ostamalla ja myymällä näitä lyhyen ajan näkemykseni mukaan. Nyt nuo tuottivat kuukauden aikana 5-15% kurssinousun, ja kaikkia on saanut halutessaan sen jälkeen halvemmalla.
Holdarina pitäisin 10% vuosituottoa aika alhaisena, riippuen tietysti riskistä. Markkinatuoton ylittävään tuottoon olen alkanut suhtautua ansiona joka on palkkaa markkinan seuraamisesta.
Nimenomaan ennen Q3:sta pelilapuksi. Monen Helsingin Small Capin kurssi ei osarien välissä kehity juuri mihinkään, eli sijoitus ei oikein tuota mitään. Huonon likviditeetin vuoksi niitä on myös hankala ostaa ja vielä hankalampi myydä. Q2 osarikaudella aloin onkimaan mielestäni aliarvostettuja osakkeita 7.-8. heinäkuuta dipistä alkaen ja suolsin nämä lähes järjestään pihalle osaria edeltäneessä kurssinousussa. Nordea, SEB, Valmet, Comptel, Revenio, Raute, Siili, Bittium ja Nixu tulee nyt mieleen. Noista nuo Small Capit on vaihdon puolesta hengissä lähinnä osarien ja uutisten aikaan, muuten niillä on aika tuskaa käydä kauppaa. Kun osari menee niin monen osakkeen kohdalla seurava katalyytti on kolmen kuukauden päässä, miksi siis pitää rahoja niissä sen ensimmäiset kaksi kuukautta kiinni? Enemmän harmittaa ne joiden positiota pidin yli osarin, Exelin position sulattamisessa meni toista viikkoa.
Kaikki nämä ovat lappuja joita voisin kurssin kehittyessä epäsuotuisasti holdata pitkäänkin, pyrin kuitenkin maksimoimaan vuosituottoa ostamalla ja myymällä näitä lyhyen ajan näkemykseni mukaan. Nyt nuo tuottivat kuukauden aikana 5-15% kurssinousun, ja kaikkia on saanut halutessaan sen jälkeen halvemmalla.
Holdarina pitäisin 10% vuosituottoa aika alhaisena, riippuen tietysti riskistä. Markkinatuoton ylittävään tuottoon olen alkanut suhtautua ansiona joka on palkkaa markkinan seuraamisesta.
Eli osasit ennustaa Kiinan kriisin ajankohdan? Koska se on syy miksi Raute (ja luultavasti nuo muutkin) ovat viime aikoina dipanneet.
En lähde kanssasi asiasta sen kummemmin väittelemään, mutta saan kirjoituksistasi semi resultsoriented-vibat. Viime seitsemän vuoden aikana on ollut todella helppoa tehdä tulosta osakemarkkinoilla, mutta 5-15% kuukausinousut ja yli 10% vuosituotot on hyvin vaikea saavuttaa pitkässä juoksussa ilman yli EV runia, muuten suosittelen hedgefundin perustamista.
Vaikka ei selkeää katalyyttia ole nähtävissä jonkun aliarvostetun osakkeen suhteen näkisin silti hyvänä pitää rahani siinä kiinni siinä tapauksessa, että jotkut muutkin saattavat tajuta sen olevan aliarvostettu.
Olisin muuten myös hyvin varovainen ei likvidien smallcap-firmojen treidaamisessa. Siinä menee helposti 1%+ spreadiin ja nopeasti enemmän, koska vähänkään suuremman erän ostaminen nostaa saatavilla olevien osakkeiden keskimääräistä hintaa pienesti, vaikka ajoittaisit ostosi pidemmälle ajalle.
Edit: Moderaattoreille vinkiksi, että mun mielestä "quoten" fonttia voisi pienentää, tekee tän tyylisen keskustelun seuraamisesta helpompaa.
Kiinan kriisihän on kehittynyt jo kesäkuusta, näiden Small Capien suhteen olin todellakin vain rahastamassa osareita edeltävän kurssinousun. En kuitenkaan ota pelilapuksikaan mitään sellaista jota en voisi holdata pidempään. Noin yleisesti olen huomannut pitäväni nyt sellaisia osakkeista joiden kurssia tukee vahvasti substanssiarvo (Fortum, Bittium) tai defensiivinen toimiala. Jonkinlaiseen korjausliikkeeseen oli aika paljon eväitä ilmassa pidempään, mitään yltiöpositiivista kurssirallia ei ollut mielestäni näköpiirissä. Eli varmaan kävi hyvät kun en oikein löytänyt heinä-elokuun vaihteen hinnoilla kiinnostavia ostokohteita, eli pienensin osakepainoa (=vipua).
Rauten osaltahan fundamentit eivät ole muuttuneet Q1 osarin, ja tuliko sen jälkeen vielä joitain tilauksia, jälkeen mihinkään.
Small Capien likviditeetin suhteen olen aivan samaa mieltä. On melko tuskaista onkia niitä ja tässä auttaa oikeastaan vain se että yhden lapun sijasta onkii 6-8 lappua, aikaa ja hermoja kuluttavaa hommaa. Osarin ympärillä on hyvä irroittaa (ja toisaalta myös ostaa) kun kurssi nousee ja vaihtoa on enemmän. Tällä osarikaudella vain tuntui että odotuksia oli enemmän kuin villoja, ja useammasta lapun suunta kääntyi alaspäin kuin ylös. Small Capien suhteen asetan itselleni kysymyksen ennen osaria että haluanko irroittaa nyt vain olenko valmis holdaamaan seuraavaan asti, siinä välissä on yleensä aika hiljaista. Esimerkkinä lapusta jonka fundamentit pitäisi olla suht kunnossa mutta kurssi ei vain liiku mihinkään on vaikka Saga. Sen pitäisi olla halpa mutta nyt odotellaan vain katalyytiksi, seuraavaa huutista, Balancen listaa ja osaria.
Esim. tuon Exelin osalta ajattelin että arvostus on niin alhaalla että pienikin positiivinen vire nostaisi lappua osarin jälkeen, ei nostanut ja totesin ettei ole mitään syytä odottaa katalyyttiä ennen seuraavaa osaria. Ulostin turskalla koska halusin laittaa rahat muihin kohteisiin. Exel on pidemmällä katsannolla mielestäni paljon kiinnostavampi lappu kuin Raute, toimiala kasvaa ja tulos olisi parantumassa kun investoinnit saadaan täyteen iskuun.
Tuota spreadiä voisi myös hyödyntää toiseen suuntaan, esim. Ålandsbankenin molemmissa sarjoissa spreadiä on helposti 4%, A-sarjassa olen noteerannut 7-8%, joten jos on molemmilla laidoilla voi tälläkin tehdä pienet kahvirahat.