Toki sitä ei koskaan tiedä miten mieli vielä voi muuttua, mutta tällä hetkellä on hyvin vahvasti fiilis, että LSEn jälkeen koulut saa riittää.
Yksi out of the box idea joka voisi sopia sinulle olisi liikennelentäjän lupakirja. Patrialta n. 100k. Uskon, että psykologiset ja kognitiiviset testit eivät olisi sinulle suuri kynnys kouluun tai töihin valmistumisem jälkeen. Siinä on ammatti, jota ei omakustanteisesti pysty harrastamaan kuin useamman sadan megan jälkeen (puhutaan liikennekoneilla lentämisestä). Voisit tehdä osa-aikaisena harrastuspohjalta ja bonuksena aina paistaa aurinko toimistoon, vaikka olisi mikä räntäpaskamyrsky maassa. Long-haulia lentäessä 3-4x kuukaudessa töitä.
Allekirjoittanut työskentelee liikennelentäjänä sinivalkoisilla ja nimenomaan long-haulia. En kyllä henkilökohtaisesti näe mitään järkeä siinä, että op siirtyisi lentouralle. :D Työstä saatava kompensaatio ei alkuunkaan vertailukelpoinen sille mitä Jens muualta samalla ajalla ja panostuksella saa. Lisäksi työ kuitenkin sen verran vaativaa, ettei sitä myöskään ihan lonkalta osa-aikaisena harrastustoimintana voi hoitaa. Mukava ja palkitseva ammatti, mutta tässä tapauksessa en alanvaihtoa lähtisi suosittelemaan jos ja kun tarkoituksena jossain määrin maksimoida ajankäytön tuotto.
Ensinnäkin kiitos kaikille loistavasta keskustelusta. Nämä asiat kiinnostaa, mutta ei ole selkeästi tarpeeksi (tulee olo onko lainkaan) tietämystä aiheista. Viestejä saa lukea googlen kanssa aika pitkään jotta ymmärtää mistä tässä puhutaan. Mutta siis aivan loistavaa settiä!
Kommervenkki kirjoitti:
Jeans kirjoitti:
Toki sitä ei koskaan tiedä miten mieli vielä voi muuttua, mutta tällä hetkellä on hyvin vahvasti fiilis, että LSEn jälkeen koulut saa riittää.
Yksi out of the box idea joka voisi sopia sinulle olisi liikennelentäjän lupakirja. Patrialta n. 100k. Uskon, että psykologiset ja kognitiiviset testit eivät olisi sinulle suuri kynnys kouluun tai töihin valmistumisem jälkeen. Siinä on ammatti, jota ei omakustanteisesti pysty harrastamaan kuin useamman sadan megan jälkeen (puhutaan liikennekoneilla lentämisestä). Voisit tehdä osa-aikaisena harrastuspohjalta ja bonuksena aina paistaa aurinko toimistoon, vaikka olisi mikä räntäpaskamyrsky maassa. Long-haulia lentäessä 3-4x kuukaudessa töitä.
Aika out of the box kyllä kuulostaa. Jos et tässä tarkoita että Jens ostaa tulevaisuudessa oman lentokoneen jolla reissaa maailmaa ja lentää itse niin vaikea nähdä että siirtyy long haulia vetämään rengiksi mihinkään firmaan. Jos on set for life ja vuosi vuodelta omaisuus karttuu niin ei. Mutta muille tuollainen 3-4x kuukaudessa töitä kuulostaa varsin houkuttelevalta. Toki sinne ei ihan joka jamppa taida päästä.
Kirjoitin epäselvästi. En tarkoittanut SIGiä vaan jossain kohtaa (en mainitse nimiä niin ei sohita muurahaispesää kepillä) shortti keskustelua joku vertasi shorttaamista ja 12kk option ostoa. Toisin sanoen joko shortaat vuoden tai ostat 12kk option ja oma mielipide oli, että silloin olisi parempi roll overata lyhyemmän ajan optioita kun että ostaa sen 12kk.
Okei, tässä en kyl muista miten nää menee. Riskiprofiilit on ainakin erilaisia roll overatessa lyhyemmän expiryn optioita tai ostamalla pidemmän expiryn option. Sinänsä kummankaan vaihtoehdon ei pitäisi olla sen parempi kuin toinen, koska muuten tilannetta voisi arbitroida ostamalla edullisempaa vaihtoehtoa ja myymällä toista. Roll overaamalla saattaa tulla halvemmaksi betsata deltaa. Jos joku optioiden parissa työskentelvä lukee tätä niin saa mielellään vastata!
Ainakin Vineer Bhansali on esittänyt omia laskelmiaan Tail Risk Hedging -kirjassa tähän aiheeseen Rolling Tail Hedges:
Jos transaktiokuluja ei oteta huomioon, niin sama määrä delta exposurea ajalle X (esim. 12 kk) tulee sitä edullisemmaksi, mitä tiheämmin roll oveeraa.
Tietysti roll overin "edullisuus" riippuu paljon siitä mikä on volatility curven muoto (steeppinä tuo hyöty on suurin)
Säännöllisellä roll overilla myös välttää "cliff effectin"
Sivuhuomiona tähän mielenkiintoiseen optiokeskusteluun: Tottakai sama delta maksaa enemmän kun sen ottaa optioilla vs. shorttaamalla (riskien ulkoistaminen on bisnestä ja bisneksessä tarkoitus on tehdä voittoa). Itse ainakin välillä tykkään maksaa siitä, että joku muu hoitaa mun position risk managementin esimerkiksi jos betsaan vaikka lääketutkimuksen epäonnistumista eli käytän näissä usein put spreadeja vs. shorttaamista. Parempaa valueta saan ajalleni siinä missä uskon olevani hyvä eli näiden keissien funda-analyysissä.
Toki sitä ei koskaan tiedä miten mieli vielä voi muuttua, mutta tällä hetkellä on hyvin vahvasti fiilis, että LSEn jälkeen koulut saa riittää.
Yksi out of the box idea joka voisi sopia sinulle olisi liikennelentäjän lupakirja. Patrialta n. 100k. Uskon, että psykologiset ja kognitiiviset testit eivät olisi sinulle suuri kynnys kouluun tai töihin valmistumisem jälkeen. Siinä on ammatti, jota ei omakustanteisesti pysty harrastamaan kuin useamman sadan megan jälkeen (puhutaan liikennekoneilla lentämisestä). Voisit tehdä osa-aikaisena harrastuspohjalta ja bonuksena aina paistaa aurinko toimistoon, vaikka olisi mikä räntäpaskamyrsky maassa. Long-haulia lentäessä 3-4x kuukaudessa töitä.
Allekirjoittanut työskentelee liikennelentäjänä sinivalkoisilla ja nimenomaan long-haulia. En kyllä henkilökohtaisesti näe mitään järkeä siinä, että op siirtyisi lentouralle. :D Työstä saatava kompensaatio ei alkuunkaan vertailukelpoinen sille mitä Jens muualta samalla ajalla ja panostuksella saa. Lisäksi työ kuitenkin sen verran vaativaa, ettei sitä myöskään ihan lonkalta osa-aikaisena harrastustoimintana voi hoitaa. Mukava ja palkitseva ammatti, mutta tässä tapauksessa en alanvaihtoa lähtisi suosittelemaan jos ja kun tarkoituksena jossain määrin maksimoida ajankäytön tuotto.
idea olikin siinä, että olisi totaalista vaihtelua muulle toiminnalle. Idea ei ole mitään uraa rakentaa eikä edes toimeentuloa. Mitään 1000h tiiman, 2000h sidonnaisuudella hiekkalaatikkokuvioita en nyt hae. Lentäminen on siistiä ja tällä tavalla harrastus olisi ns. ilmainen (kompensaatiolla ei tässä tapauksessa ole suurta väliä onko 0, 3 vai 10k/kk) verrattuna omakustanteiseen vastaavilla laitteilla (puhutan megoista/v).Alussa toki pitäisi saada jettitiimaa kasaan, että pääsee vauhtiin, mutta onhan näitä muitakin harrasteammattipilotteja esim. Hollannin kuningas lentää harrastuksena muutaman legin kuussa KLM:llä. Jens voisi vapaasti valita työpaikkansa mistä tahansa maailmaa (ok FAA konversio ehkä hidaste jenkkeihin) ja joku lomalentoyhtiö jossa tiimaa tulee 3-400h/v tai joku osa-aika roster niin mikäs siinä. Private jet hommissa hommia on vieläkin vaihtelevasti ja pääsisi ehkä tapaamaan aika hyvin tietyntyyppistä eliittiä, jossa voisi syntyä synergiaa investment wise. Itse en tiedä parempaa fiilistä kuin Vr ja gear up (siis housut jalassa). Tai jättää hommat CPL, ME/IR:n ja vaikka omakustanteisiin 737 tyyppeihin, jolloin voi oikeasti sanoa lentäneensä isoakin konetta (implied value baarissa astronominen) ja lentelee jatkossa huvikseen jollain kivalla kimppa DA42:lla tms.
Mun mielestä Kommervenkki toi sun kommentointi on aika asiatonta. Väitellä saa ja voi eri asioista, mutta kun rupeat kyseenalaistamaan muiden kouluvalintoja tai ehdottelet, jotain NASAn astronautti hommia vapaanajan vietoksi, niin se menee kyllä siihen kuuluisaan "yli"(Don Tamia lainatakseni).
Mielenkiinnolla olen lukenut keskustelujanne ja eka kertaa kommentoin sijoitustiedon keskusteluihin.
Short vs put -keskustelussa jäi mietityttämään, että jos esim. IB:llä shorttaa niin määräytyykö shorttaajan maksama lainakorko lyhyeksimyynnin ajankohdan mukaan vai olenko ollut väärässä käsityksessä, että korko muuttuu markkinoiden mukaan? Eli olenko ollut väärässä, että shorttiposition pitämisestä aiheutuvaa kustannusta ei voi varmuudella tietää lyhyeksimyynnin ajankohtana ja näin ollen shortti vs put strategian tarkkaa tapauskohtaista kustannustehokkuuden vertailua ei voi tehdä positiota ottaessa. Toki yleensä (niinkuin Jens perustelee) shortti on puttia kustannustehokkaampi (välittäjän omia kuluja en nyt ota huomioon).
En tiedä, että oliko tämä kysymys up for grabs vai Jensille, mutta vastaan silti.
Ei voi verrata shorttia ja putia, vaan pitää verrata osta put ja myy (write) calliin vs short osake. Toisin sanoen synteettien shortti. Synteettinen (Synthetic) tarkoittaa, että replikoit jonkun assetin tuottoja muilla instrumenteilla ja tämä on esimerkki financial engineeringista.
Kun shorttaat lainaat osakkeita ja kuten Jens joskus kirjoitti, lainauskorko perustuu kysyntään ja tarjontaan. Eli jos minä päätän shortata tänään Teslaa, niin korko on vaikka 2 % p.a. Jos jotakin sitten sattuu tapahtumaan Teslalle huomenna ja yhtäkkiä moni haluaakin lainata niitä osakkeita, niin huomisen korko saattaa olla vaikka 4 % p.a. Oma korkoni riippuu millaisen lainasopimuksen olen tehnyt. Jos on kiinteä (fixed) korko, niin huomisen korkoni on 2 % p.a. eli 2 %/360 päivä korko. Jos tein muuttuvan (floating) koron lainasopimuksen, niin huomisen korkoni on 4 % p.a. eli 4 %/360 päivä korko. Ymmärtääkseni useasti korko on muuttuva. Toinen asia, mikä on hyvä huomioida on, että minkä tyyppinen laina on kyseessä. Onko lainassa esim. call optiota. Tällöin lainaja voi vaatia osakkeita takaisin tietyssä sopimuksessa sovituissa puitteissa.
Otetaas näitä järjestyksessä, palaan uusimpiin viesteihin myöhemmin. Kun täällä oli puhetta sijoituspankkien työtitteleistä niin tuli pari juttua mieleen.
Olin muutama viikko sitten parin vanhan koulukaverin kanssa Hankenilta täällä Lontoossa dinnerillä. Kummatkin asuu täällä nykyään. Toinen teki viime vuonna summer internshipin Lontoon Goldman Sachsilla, valmistui nyt keväällä Hankenilta maisteriksi ja aloitti sen jälkeen täysipäiväiset hommat Goldmanilla. Toinen, joka itseasiassa on naispuolinen, teki tänä kesänä internshipin Goldmanilla ja aloittaa ensi vuonna täysipäiväiset hommat siellä. Oon vuosien varrella kuullut huhuja näiden sijoituspankkien työajoista ja aina olettanut niiden olevan liioiteltuja, mutta ei. Kun tiedustelin työaikoja niin naispuolinen Hankenlainen vastasi, että jengi kyllä liioittelee ja hänellä oli päivittäin vaan 9-11, vaikka monilla muilla oli pidempiä päiviä. Piti oikein varmistaa, että tarkoittaako 9-11 tuntia, 9-23, vai 9-11. Noh 9-23 tietenkin. Täysipäiväisesti aloittanut taas teki 90+ tunnin työviikkoja, joihin kuului useimmiten myös viikonloppuhommat. Eli tää on hyvä huomioida jos unelmoi kansainvälisen sijoituspankkiirin urasta. Mun mielestä ei kyllä oo elämisen arvoista elämää, jos ei ehdi muuta tehdä kuin nukkua ja töitä. Tosin monet tekee vaan pari vuotta oppiakseen ja saadakseen hommat CVlle ja siirtyy sen jälkeen iisimpiin hommiin. Toki mulla on pokerin kanssa jossain vaiheessa ollut hieman samanlainen meininki, mutta siinä pääsi sentään kunnon rahoille. Veikkaan, ettei ekoina vuonna sijoituspankeissa edes pääse hyville tuntipalkoille. Mutta enköhän mä itsekin tonne ois silti pyrkinyt jos en ois törmännyt pokeriin ja aloittanut nollista… Ymmärtäkseni jos jaksaa roikkua mukana ja pääsee Analyst/Associate -tasolta korkeammalla niin työpäivät lyhenee. Jos jollain on omakohtaista kokemusta niin kiinnostaisi kuulla millaisia työaikoja on tullut painettua ja onko muuttunut sitä mukaan kun on edennyt urallaan.
Toinen ja yksi ehkä hulluimmista jutuista, jonka hetkeen oon kuullut on, että Goldman Sachs on ottanut käyttöönsä kiintiöt. Oli niin vaikea uskoa, että piti googlata ja kyllä se paikkansa pitää:
Goldman Sachs said Monday that it is boosting its efforts to improve diversity at the storied investment bank, setting goals for the first time for hiring black and Latino associates and saying it will tie top leaders’ pay and promotions to their progress on those goals.
Onkohan tässä kyse omistajien joistain ESG-säännöksistä? Jotenkin vaikea uskoa, että Goldmanin johto itse olisi tämän keksinyt. Tavoitteena rekrytoida 50% naisia, 11% tummaihoisia ja 14% latinoita. Toisin sanoen aasilaista ja valkoista miestä syrjitään rankalla kädellä.
Rotukiintiöistä kirjoitin jo aiemmin, tällä kertaa naiskiintiöstä. Sinänsä tää on legitti oikean maailman käytännön kokeilu siitä, toimiiko oikeasti kiintiöt ja mielenkiintöistä nähdä miten tulee menemään. Mä veikkaan, ettei tule onnistumaan ja Goldman joutuu perumaan strategian viiden vuoden sisään. Menettää liian paljon kärkikykyjä kilpailijoilleen. Ei suinkaan sen takia, että miehet olisivat naisia älykkäämpiä, vaan sen takia, (ja tätä ei muuten moni feministi hyväksy), että naiset ja miehet fyysisten ominaisuuksien lisäksi myös henkisesti erilaisia.
Esimerkkinä suurin osa insinööreistä on miehiä. Jordan Petersonin mukaan tutkimukset osoittavat, että miehet ovat kiinnostuneempia asioista (things) ja naiset kiinnostuneempia ihmisistä (people). Joku saattaa väittää tähän, että tuo johtuu yhteiskunnasta ja epätasa-arvosta, mutta se ei pidä paikkansa. Itseasiassa asia on päinvastoin. Mitä tasa-arvoisempaan yhteiskuntaan mennään (esim. Pohjoismaat), sitä suurempi yliedustus miehillä on STEM-aloilla. Miehet ovat noin yhden keskihajonnan verran naisia kiinnostuneempia asioista, mikä ei ole hirveän suuri ero, mutta tekee suuren eron normaalijakauman häntäpäädyissä. Eli jos katsotaan ääripäitä, esim. 1/100 eniten asioista kiinnostuneita henkilöitä, jotka todennäköisesti päätyyvät insinööreiksi, niin ne on tosi paljon suuremmalla todennäköisyydellä miehiä kuin naisia. Toinen esimerkki samasta asiasta on, että tutkitusti miehet ovat aggressiivisempia kuin naiset ja ottavat enemmän riskejä. Kuinka paljon aggressiivisempia? Jos Ruotsista valitaan satunnainen mies ja nainen niin tämä mies on 60% todennäköisyydellä aggressiivisempi kuin tämä näinen, mikä ei ole niin paljon. Mutta jos taas mennään jakauman ääripäihin ja katsotaan 1/100 aggressiivisimpia henkilöitä niin lähes kaikki ovat miehiä. Tämä on syy siihen, miksi esim. suurin osa vankiloiden vangeista ovat miehiä ja (yksi syy) miksi miehiä on niin paljon naisia enemmän johtajina yrityksissä. Tämän asian selittäminen isolle osalle feministeistä voi muuten olla vaikeaa, koska se vaatii ymmärrystä tilastotieteestä. Disclaimerina en ole itse perehtynyt näihin tutkimuksiin, vaan luottanut Petersonin sanaan niistä.
Eli palatakseni alkuperäiseen pointtiini:
Rahoitus ja ura sijoituspankkiirina ovat asioita, jotka kiinnostavat enemmän miehiä kuin naisia ja hakijoina on siten enemmän miehiä. Sitä en epäile, etteikö naishakijat olisi keskimäärin yhtä päteviä kuin mieshakijat, mutta jos tällaisessa tilanteessa lyödään 50% naiskiintiö se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että joudutaan jättämään pätevämpiä mieshakijoita ilman työpaikkaa, jotta saadaan tarpeeksi naisia sisään. Jos tätä ongelmaa katsoo vaan äärifeministin putkinäöllä ja toteaa, että sijoituspankeissa on vähemmän naisia kun miehiä hommissa = syrjintää, niin tullaan hyvin virheellisiin johtopäätöksiin.
Myös tämä naispuolinen Hankenlainen oli sitä mieltä, että nää kiintiöt on perseestä. Kuulemma saa Goldmanillakin kollegoilta kuulla paljon "läppä"vittuilua siitä, miten on kiintiötyöntekijä.
Jätät Jens noista sun sukupuolieropohdinnoista pois olennaisimman tekijän, mikä samalla sekä selittää sukupuolieroja että aiheuttaa niitä: lapset.
Koska lisääntymiseen liittyvät sukupuolierot vaikuttavat niin merkittävästi miesten ja naisten insentiiveihin, on vaikea sanoa missä määrin erot aggressiossa tai riskinotossa (työmarkkinoilla) tai kiinnostuksenkohteissa ovat jotenkin "sisäsyntyisiä" ja missä määrin seurausta rationaalisista valinnoista insentiivit annettuna. Ts. voi olla, että jos tutkittaisiin ainoastaan minimaalisen marginaalista joukkoa naisia, jotka tietävät 100% varmasti jo 15-vuotiaina etteivät koskaan tule hankkimaan lapsia, ehkä erot erinäisten muuttujien suhteen olisivat pienempiä tämän joukon ja miesten välillä. Tähän viittaisi esim. se, että lesbot menestyvät heteronaisia paremmin työmarkkinoilla. Kuten myös se, että miesten ja naisten tulotasot lähtevät tutkimusten mukaan eriytymään vasta lisääntymisiässä 30v jälkeen.
En väitä etteikö miehissä ja naisissa olisi sisäsyntyisiä eroja. Mutta osa eroista toimii naisten eduksi työmarkkinoilla eikä musta ole erityisen selvää, että lisääntymisen vaikutus kontrolloituna miehillä olis kovin suurta edgeä useimmilla aloilla.
Mistään mitä sanoin ei toki seuraa tukea kiintiöille, koska todellisuudessa lisääntymistä ei ole "kontrolloitu" ja se vaikuttaa naisten potentiaaliseen työpanokseen negatiivisemmin kuin miesten.
Joo, jätin kyllä ihan tahallaan ton syyn pois tästä keskustelusta ja siksi lisäsin tuon "(yksi syy)" kun kirjoitin aggressiivisuuden vaikutuksesta miehiin yritysjohtajina. Mielestäni lapsilla on isompi rooli esim. siihen kun vertaa naisten ja miesten urakehitystä ja palkkojen eroja. Tämäkin jää feministeiltä usein ymmärtämättä kun toitottavat naisten ja miesten välisistä palkkaeroista. Mutta siitä lisää joku toinen kerta. En silti näe esim. sitä, miksi lapsi-selitys selittäisi, että vaan neljäsosa teekkareista on naisia? Toki oot ihan oikeassa, että varmasti joku % naisista jättää hakematta sijoituspankkiin töihin, koska on jo päättänyt haluavansa perheen ja työ veisi liikaa aikaa, ja sitä voi spekuloida miten iso osa eroista johtuu tästä ja miten paljon johtuu muista eroavaisuuksista naisten ja miesten välillä.
Suomessa oman ja kymmenien kavereiden kokemusten (osin saattaa olla vanhaa tietoa) perusteella IB / top 3 consulting firms - tunnit on selkeästi kevyemmät. Average tyypillisesti 60-70h per week. IBssä tyypillisesti palkat junnuille 50-60k, bonarit riippuen talosta max 100% x vuosipalkka. Top 3 consulting peruspalkka ~70-75k, bonareissa huomattavasti pienempi upside.
Big fourissa CF tunnit lyhyempiä, peruspalkka ehkä 10% pienempi kuin proper IBissä - merkittävin ero se, että work life balance parempi, ylityötunneista maksetaan, - - > parhaat tuntiansiot (IB & top 3 consulting EI maksa ylitöistä), career status wise ei mielletä yhtä kovaksi investoinniksi CVhen kuin IB/top3cons. - imo tää on käsitys työntekijöiden puolella, joka perustuu jossain määrin heidän itse ylläpitämään statushierarkiaan. Tottakai IB/top3cons. on vaikeampi entry, mutta sen peusteella mitä olen nähnyt ei urakehityksen kannalta ole niinkään väliä missä on ollut, jos halu edetä & puskea töitä on kova. Joa ulkomaille haluaa niin kaikissa kolmessa ryhmässä omat vahvuutensa (tietysti voitas myös jakaa suomen 'bulge bracket' ja boutique IBt jne...)
IBistä Danskella ja Nordealla huono maine työntekijöiden keskuudessa siitä, että ketjuttavat määräaikaisia työsoppareita, usein 2-3v - oleellista tässä on se, että määräaikasena ei kuuluta bonus pooliin.
Jokasen tekemät työtunnit riiippuu tosi paljon omasta skill setistä & tehokkuudesta junnuna, mutta ennen kaikkea tunnit määräytyy sosiaalisten taitojen mukaan. Huhujen mukaan CapManin nykyinen TJ ('JF') ei junnuaikanaan ollut tyypillisesti neljän jälkeen toimistolla. Olen nähnyt JF:n myös arkena kisahallilla treenaamassa, mies on kyllä time managementin mestari ja luotsannut CapManiä hyvällä menestyksellä, siitä hatunnosto. Mitä taitavammin saa hommat delegoitua muille junnuille ja neuvoteltua pehmeästi omasta workloadista, sitä lyhyemmät päivät. Suurin osa, joka pysyy IBssä tai top3cons. on hyvin työ-orientoituneita uraihmisiä. Joissain isoissakin lafkoissa partnerit/directorit on tarpeen tullen lauantaisin ja sunnuntaisin töissä.
FaceTime ei Suomessa niin tärkeää kuin New Yorkissa /Lontoossa, mutta kyllä officella pitkiä tunteja tehdään. Tietyllä tavalla ne pitkät viikot projektien aktiivivaiheessa aiheuttaa myös lisää pitkiä viikkoja siinä, että surkeasti nukkuneena, syöneenä ja urheilleena työteho/tuottavuus laskee tosi kovaa. Valtaosa tällä uralla menestyvistä on jossain määrin maanisia persoonia sekä työnarkkeja.
FaceTime ei Suomessa niin tärkeää kuin New Yorkissa /Lontoossa, mutta kyllä officella pitkiä tunteja tehdään.
Asiasta mitään ymmärtämätön luulisi, että työ on (lähes) täysin paikkariippumatonta. Johtuuko officella notkuminen siitä, ettei olekaan, vai siitä että, alalla on sellainen kulttuuri? Vai maksetaanko todellisuudessa sittenkin vain menetetystä vapaa-ajasta?
Toki joissain hommissa tavataan myös asiakkaita, eivätkä kaikki asiakkaat halua pitää skype-palavereja, mutta silti.
Imo kulttuuri on osa sitä, osa on myös käytäntöä siinä että junnut on vanhempien käytettävissä olevaa resurssia - etänä huomattavasti vaikeampaa käydä läpi yhdessä esim IM ja seniorin haluamat muutokset siihen (yks harvinainen syy tähän että seniorit haluaa paperilla esityksen ja kommentoi kynällä muutokset), toisaalta lähes kaikki työ on confidential, jolloin tietosuojakäytännöt ohjaa sua olemaan toimistolla. Projekteista ja asiakkaiden asioista ei voi puhua ilman taattua yksityisyyttä.
Kun olet officella sulla on myös helppo access muihin junnuihin ja senioreihin. Luottamuksen rakentaminen on tärkeä osa urakehitystä, se että sut löytää deskistä, sulla voi teettää hommia aikataulussa X (yleensä huomisaamuun mennessä) kun asiakas soittaa directorille tai VPlle ja haluaa tietoa (esim katsauksen lähihistorian toteutuneista yrityskaupoista, niiden hinnoista, ostajista ja myyjistä) asiasta Y. Ennen kaikkea, että pystyt toimittamaan tuloksia aikataulussa. Koska aikataulu on usein tiistai iltapäivänä ilmoitettu huomisaamu (joskus sen takia, että sr. Analyytikko ei luota suhun) työt venyy yöhön. Sitten sua vituttaa keskiviikkona kun (pikemminkin JOS) kuulet että tapaaminen asiakkaan kanssa on perjantaina, mutta on hyvä että nää matskut on valmiina niin ei tule kiire.
Äkkiseltään nuo ovat (lähes) kaikki asioita jotka voisi ratkaista hvvin ilman fyysisesti samassa paikasta olemista, ja esim. tietotekniikan alalla toimivat yritykset useimmiten hoitavatkin ihan vastaavantyyppisiä asioita myös etätyönä. Mutta, jos kaikki ovat tottuneet siihen että ollaan paikan päällä ja esim, kirjoitellaan kommentteja paperiin eikä word-dokumenttiin, niin eihän se äkkiä muutu.Ja jos kaikki ovat tyytyväisiä, niin ei tietysti tarvitsekaan muuttua.
Samaa mieltä asiasta Hauturi. Monella toimialalla muutokset vaan ovat tosi hitaita tän suhteen, firmat joissa suhtaudutaan etätyöhön positiivisesti saa siitä monissa tapauksissa kilpailuetua, koska osaajat haluaa myös etätyömahdollisuuksia.
Ylitöiden teettäminen taitaa olla jokinlainen mystinen sisäinen riitti näissä IB ja konsultointihommissa varsinkaan, jos niistä ei makseta extraa (bonarit ei käy tässä kontekstissa korvauksesta), tai jos niitä ei vastaavasti kompensoida ylimääräisenä palkallisena vapaana. Mikäli henkilöt joutuu tekemään vuodessa enemmän kuin 40h/viikko keskimäärin (ykisttäiset viikot voi olla vaikka 80h, kunhan tasoittuu) niin loogisinta olisi palkata lisää porukkaa vaikka 2- tai 3-vuorotyöhön, jolloin saadaan work-life balance kuntoon. Yksikään suorittavan tason työntekijä ja harva ylmepikään on korvaamaton. Innokkaista tulijosita tuskin olisi pulaa.
Ylitöiden teettäminen taitaa olla jokinlainen mystinen sisäinen riitti näissä IB ja konsultointihommissa varsinkaan, jos niistä ei makseta extraa (bonarit ei käy tässä kontekstissa korvauksesta), tai jos niitä ei vastaavasti kompensoida ylimääräisenä palkallisena vapaana. Mikäli henkilöt joutuu tekemään vuodessa enemmän kuin 40h/viikko keskimäärin (ykisttäiset viikot voi olla vaikka 80h, kunhan tasoittuu) niin loogisinta olisi palkata lisää porukkaa vaikka 2- tai 3-vuorotyöhön, jolloin saadaan work-life balance kuntoon. Yksikään suorittavan tason työntekijä ja harva ylmepikään on korvaamaton. Innokkaista tulijosita tuskin olisi pulaa.
Kylla olisi, kun yksittaisen tyontekijan kk-palkka varmaan laskisi samassa suhteessa. Kuukausipalkat noissa hommissa on muita aloja paremmat, mutta Makkarissa on todennakoisesti parempi tuntipalkka. Kuka huippututkinnolla haluaisi menna grindaamaan excelia ja powerpointia, jollei siita maksettaisi tavallista paremmin? Toisaalta pankit koittavat rekryta parhaista yliopistoista, koska silla voidaan perustella korkeat feesit, ja toisaalta ne ylemman tason hommat (joihin varmaan paatyy 5% grad classista) jo vaativat muutakin kuin grindausta.
Kuten monet muut ovat jo ylla maininneet, useimmat kylla tietaa mika on homman nimi ja vaihtavat muualle parin vuoden jalkeen. Omasta tuttapiirista tiedan yhden, joka on viela yli viiden vuoden jalkeen on IBD:ssa eika kay kaveria kateeksi. Tosin myos buy sidella voi olla pitkaa paivaa, esim. jotkut isommat jenkkilaiset PE-firmat.
Muutama sivuhuomio aiempiin. Etätyö sopii ok tapauksiin jossa tuotos saadaan kasaan yhden henkilön tekemänä. Jos asia vaatii iterointia ja useamman henkilön osallistumista se on tehokkaampaa tehdä siten että henkilöt ovat samassa tilassa. Työvälineet kehittyvät eli tämä tietysti tulee hiljalleen muuttumaan. Oma arvio on että saman asian suunnittelu kasvotusten on 2-3 kertaa nopeampaa kuin sama etäyhteyden kanssa.
Tasa-arvoon ja ylläolevaan keskusteluun liittyen mielenkiintoista, että pelkästään naisista koostuvia e-sport joukkueita näkee harvemmin. Enkä viittaa pelkästään FPS peleihin. Selitykseksi ei oikein käy, että tytöille/naisille ei anneta mahdollisuutta. Samoin naiset tuntuvat olevan selkeässä vähemmistössä uusissa domaineissa kuten virtuaalivaluutoissa. Sitten hämmästellään 10 v päästä kun business on niin sukupuolijakautunutta ja palkoissakin on eroa. Oma tulkinta on että tässä on valitettavasti jotain geeneihin liittyvää taustalla. Tilanne voidaan tietysti korjata kiintiöillä..
PE & IB alalla sekä Suomessa että Lontoossa työskennelleenä laitetaan nyt omakin lusikka tähän soppaan. Erikiltä oikein hyvää pohdiskelua eri toimijoista, mutta muutamaan kohtaan pakko kommentoida hieman lisää.
Erik kirjoitti:
Big fourissa CF tunnit lyhyempiä, peruspalkka ehkä 10% pienempi kuin proper IBissä - merkittävin ero se, että work life balance parempi, ylityötunneista maksetaan, - - > parhaat tuntiansiot (IB & top 3 consulting EI maksa ylitöistä), career status wise ei mielletä yhtä kovaksi investoinniksi CVhen kuin IB/top3cons. - imo tää on käsitys työntekijöiden puolella, joka perustuu jossain määrin heidän itse ylläpitämään statushierarkiaan. Tottakai IB/top3cons. on vaikeampi entry, mutta sen peusteella mitä olen nähnyt ei urakehityksen kannalta ole niinkään väliä missä on ollut, jos halu edetä & puskea töitä on kova. Joa ulkomaille haluaa niin kaikissa kolmessa ryhmässä omat vahvuutensa (tietysti voitas myös jakaa suomen 'bulge bracket' ja boutique IBt jne...)
Keskimäärin Big 4 tunnit Suomessa ovat tosiaan lyhyempiä kuin putiikkien, mutta riippuen vähän tiimistä ja transaktioista mihin olet staffattu, voi osa näistäkin olla aika sweatshoppeja (Suomen skaalalla). Lisäksi kuten mainitsit, Big 4 base palkka on huonompi ja bonukset merkittävästi pienempiä vrt. putiikit. Kääntöpuolena ylitunneista korvataan, mutta väittäisin silti, että kokonaisansiot jäävät suht paljon matalammaksi vrt. tier 1/2 putiikkeihin.
Kuten mainitsit, ei myöskään Big 4 paikkoja nähdä läheskään yhtä kovana assettina CV:ssä. Suomessa tämä ei ole niin suurena esteenä, mutta Lontoossa PE rekryssä on ero kuin yö ja päivä riippuen onko taustasi Big 4 CF vai esim. GS/MS/JPM/BofA/Citi + pari EB:tä. Suomen markkina taas on niin pieni ja rajattu, että big 4 rekrytointeja näkee suhteellisen paljonkin.
Erik kirjoitti:
IBistä Danskella ja Nordealla huono maine työntekijöiden keskuudessa siitä, että ketjuttavat määräaikaisia työsoppareita, usein 2-3v - oleellista tässä on se, että määräaikasena ei kuuluta bonus pooliin.
En tiedä puhutko nyt Danskesta ja Nordeasta yleisellä tasolla vai pelkästään corpusta, mutta pitäisin hyvin erikoisena jos joku täyspäivänen (excl. internshipit + muut traineet) olisi näiden talojen IBD hommissa kuulumatta bonuspooliin. Bonarien muodostaessa varsinkin Danskella valtaosan vuosituloista, olisi tämä aikamoista itsensä jalkaan ampumista kirjottaa vuosien sopimus jossa et saa bonuksia.
Kun tiedustelin työaikoja niin naispuolinen Hankenlainen vastasi, että jengi kyllä liioittelee ja hänellä oli päivittäin vaan 9-11, vaikka monilla muilla oli pidempiä päiviä. Piti oikein varmistaa, että tarkoittaako 9-11 tuntia, 9-23, vai 9-11. Noh 9-23 tietenkin. Täysipäiväisesti aloittanut taas teki 90+ tunnin työviikkoja, joihin kuului useimmiten myös viikonloppuhommat.
Ihmiset hyvin usein liiottelevat tekemiään tunteja, mutta se ei poista sitä faktaa että Lontoossa BB/EB talojen tunnit ovat myös oikeasti hyvin brutaaleja. Kiire ja päivien pituus riippuu hyvin paljon diileistä missä olet mukana ja niiden tilanteesta. Pahimmillaan saattaa joutua painamaan viikkoja/kuukausia putkeen +100h/week, ollen täydet 7 päivää viikosta käytännössä pelkästään toimistolla, mutta välillä on myös helpompia ajanjaksoja jolloin viikonloput ovat vapaita tuntien ollessa luokkaa 70h/week.
Jeans kirjoitti:
Ymmärtäkseni jos jaksaa roikkua mukana ja pääsee Analyst/Associate -tasolta korkeammalla niin työpäivät lyhenee. Jos jollain on omakohtaista kokemusta niin kiinnostaisi kuulla millaisia työaikoja on tullut painettua ja onko muuttunut sitä mukaan kun on edennyt urallaan.
Käytännössä työpäiväsi kyllä (tai ainakin toimistolla vietetty aika) lyhenee edetessäsi Analyst -> Associate -> VP, mutta kyllä hyvin moni VP:kin tahkoo vielä aikamoisia tunteja. He eivät mahdollisesti vietä enää niin paljon aikaa toimistolla, mutta joutuvat käytännössä työskentelemään kotoa/missä ikinä ovatkaan hyvin paljon. Työn luonne muuttuu enemmän itse tekemisestä delegoimiseksi ja isompien kokonaisuuksien hahmottamiseksi (esim. miten deckin slidet flowaa muodostaen hyvän kokonaisuuden jne vrt. analyst, jolle sanotaan, että tee slidet X joihin sisällytä X ja Y).
Jos olet vielä IB hommissa kun saat/odotat ylennystä VP:ksi, olet melkein käytännössä tehnyt uravalinnan pysyä IB:ssä ja moni tässä vaiheessa jääkin "career bankeriksi". Isojen pankkien analyst classien turnover on hurjan iso, ja mutulla heittäessä varmaan 70-80% alottaneista ei ole enää talossa 3v päästä. Hyvin monen tavoitteena onkin Jensin tekstin mukaisesti olla 2-3v talossa ja tämän jälkeen tähdätä PE/VC/HF positioihin "rennomman" elämän perässä. Tosin täytyy tässä todeta, että osa varsinkin megafundeista (Apollo, KKR etc) onkin aikamoisia Analyst 2.0 settejä tuntien taas pyöriessä mahdollisesti 90-100h/week hujakoilla. Oma kokemukseni tosin kertoo (+10bn AUM PE), että private equity puolella on kumminkin huomattavasti tehokkaampaa ajankäyttöä, sekä yleisesti meno paljon järkevämpää. Tunteja tehdään varsinkin livediilien aikana hyvin paljon, mutta ollessa hiljaisempaa facetimen loistaessa poissaolollaan saattavat ihmiset lähteä jo hyvinkin järkeviin aikoihin toimistolta.
Fenkolilta asiaa, mukava kuuulla myös Lontoon puolelta kokemuksia. Mun kommentit Danskeen & Nordeaan liittyen koski CF:a, en ole muissa tehtävissä kuullut moisesta. Mun kommentteja värittää myös se, että mä olin Suomessa töissä 'huonoon aikaan' M&A ja IPO:jen suhteen, jollon monessa IBssä täällä bonarit oli hyvinkin rajattua. Mun aikana kuulin yhdestä shopista, jossa analyytikot sai täydet bonarit. Samoin yhdestä, jossa bonarit oli nettona 1.3kk palkka, yleisellä tasolla bonarit oli sillon huomattavasti heikommat, pääosin markkinasta johtuen.
Mun kommentit Danskeen & Nordeaan liittyen koski CF:a, en ole muissa tehtävissä kuullut moisesta.
Huhhuh kuulostaa karulta jos pitää paikkansa. En kyllä tällä alalla laittaisi itse ikinä nimeä 2v pituiseen paperiin joka jättäisi minut ulos bonuspoolista josta voi hyvin muodostua +50% vuosiansioista. Tällaiseen nimen laittaminen saattaa johtaa aika kehnoille tuntipalkoille. Noh, eikaise ole tyhmä joka pyytää vaan se joka tekee.
Jep, on itse tullut kuultua myös kaikenlaista aina hyvistä bonuksista todella surkeisiin (Suomessa siis). Suomen ja Lontoon IB:n bonusjärjestelmä poikkeaa vahvasti siinä, että Lontoossa tiedät aina karkealla tasolla minkälaista bonusta suunnilleen odottaa. Yleensä Lontoossa ensimmäisen vuoden analyytikot saavat kaikki saman bonarin, mutta toisesta vuodesta eteenpäin bonuksen suuruus linkittyy myös vahvasti omaan suoriutumiseen (+ kuinka pidetty olet tiettyjen henkilöiden silmissä). Suomessa taas bonarien määrä saattaa tosiaan vaihdella mainitsemastasi 1.3kk nettopalkasta aina 200% vuosipalkan määrään, jälkimmäisen tosin ollessa huomattavasti edellistä harvinaisempi. Muutenkin Suomen putiikeissa tuntuu, että bonarit voivat mennä vähän miten sattuu riippuen partnerien mielialasta ja kaikesta muusta. Tämähän voi johtaa hyvänä vuotena huomattavasti itse odottamaasi isompaan bonukseen, mutta toimii valitettavasti myös toisinpäin. Lisäksi Suomen markkinan ollessa superpieni ja M&A palveluiden kysynnän volatiilia, voi huonona vuotena ja transaktioiden loppuun saattamisen ajoituksen venyessä osua todella laihoja vuosia matkan varrelle. Jos Lontoossa vedettäisiin samalla tavalla matto alta bonareiden kanssa kun olen kuullut Suomessa tehtävän, lähtisi koko analyst class seuraavana päivänä ulos ovesta. Suomessa edes jollain tavalla "hyvien" putiikkien määrän pystyy laskemaan yhden käden sormilla, joten valinnanvaraa ulosmarssiessa ei ihan älyttömästi ole.
Fenkoli, kuullut samoja maton alta vetämisiä monista putiikeista.
Ndea ja db ketjuttaa määräaikaisuuksia kyllä ihan fiksusti peliteoriaa ajatellen, työntekijä pyrkii koko ajan todistamaan itsensä (esim 2 tai 3v) ja jatkuvasti annetaan ymmärtää, ettätän määräaikasen jälkeen on excellent chance saada vakipahvi. Eli siis ei 2v määräaikasta sopparia, vaan useita, alle vuoden mittasia soppareita peräjälkeen.
Tulijoita riittää aina, ulkomaille lähdettäessä nordea ja danske on kovaa valuuttaa verrattuna tuntemattomiin putiikkeihin tai big 4 CF-tiimeihin.
Ndea ja db ketjuttaa määräaikaisuuksia kyllä ihan fiksusti peliteoriaa ajatellen, työntekijä pyrkii koko ajan todistamaan itsensä (esim 2 tai 3v) ja jatkuvasti annetaan ymmärtää, ettätän määräaikasen jälkeen on excellent chance saada vakipahvi. Eli siis ei 2v määräaikasta sopparia, vaan useita, alle vuoden mittasia soppareita peräjälkeen.
Tulijoita riittää aina, ulkomaille lähdettäessä nordea ja danske on kovaa valuuttaa verrattuna tuntemattomiin putiikkeihin tai big 4 CF-tiimeihin.
Enpä ole kuullut, että mitään määräaikaisuuskikkailuja käytettäisiin nykyään Dansken tai Nordean CF:ssä, vaan pikemminkin niin että jopa harjoittelijat ovat päässeet mukaan bonuspooliin. Viimeiset pari-kolme vuotta on vallinnut sen verran voimakkaasti työntekijän markkinat, että edes halutuimmilla paikoilla ei ole ollut varaa polkea työntekijää (muuten kuin kohtuuttomilla ylitöillä, joiden jostain syystä katsotaan kuuluvan asiaan).
Tähän keskusteluun mainittakoon vielä sen verran, että oman kokemukseni perusteella kotimaan työmarkkinoilla kuumin entry levelin CV-merkintä on pari vuotta McKinseyllä tai BCG:llä. En tiedä, arvostetaanko ulkomailla tietynlainen IB-tausta samalle tasolle, mutta Suomessa McKinseyn konsultti menee kärkeen lähes haussa kuin haussa. Omasta mielestäni IB tosin antaa paremmat valmiudet moneen työhön, kun konsulteilla saattaa tietyistä erinomaisista taidoista ja ominaisuuksista huolimatta jäädä esim. talousosaaminen/-ymmärrys huteraksi.
Oletko yhtään määritellyt missä hinnoissa luovut Incapista? Hurjasti on plussalla omassakin salkussa. Maailman talous on vaan niin ihmeellisessä tilassa, että hillitsee ostonapin painamista, vaikka jotkut yhtiöt tuntuu omasta mielestä olevan ostohinnoissa.
Kauppasota varmasti venyy vaalien alle, jos se on Trumpista kiinni. Mutta haluaako Kiina Trumpista sankarin? Voisiko Kiinalla olla indressiä venyttää kauppasota vaalien yli ja tehdä Trumpille vaaleista vaikean? Tai painostaako Kiina Trumppia nyt sopimuksella? Sopimus nyt tai vaalien jälkeeen? Kunhan lämpimikseen kirjoitan.....
Brexitistä voisit kirjoitella, jos olet paikallistenkanssa päässyt siitä puhumaan.
Seurailin tota Incapitaa tänään ja totesin, että tämän(kin) päivän kovat nousut on tehty parinkymmenen osakkeen kerta ostoilla pilkkimällä... Minua epäilyttää tuollainen meininki, joten en lähtenyt tuohon junaan.
Sinällään luvut näyttävät hyviltä, mutta kun vaihto on tuota luokkaa, niin empä tiedä... Yks heikompi kvartaali ja sä menetät kymmeniä prosentteja yhdessä hujauksessa. Varovainen noiden mini yhtiöiden kanssa saa olla.
Ja niinhän siinä sitten kävikin, että hype loppui lyhveen...Kuten sanoin, niin nää parin asiakkaan epälikvidit incapit ovat arvaamattomia osakkeita etenkin taantumaa vasten.
Oletko yhtään määritellyt missä hinnoissa luovut Incapista? Hurjasti on plussalla omassakin salkussa. Maailman talous on vaan niin ihmeellisessä tilassa, että hillitsee ostonapin painamista, vaikka jotkut yhtiöt tuntuu omasta mielestä olevan ostohinnoissa.
Kauppasota varmasti venyy vaalien alle, jos se on Trumpista kiinni. Mutta haluaako Kiina Trumpista sankarin? Voisiko Kiinalla olla indressiä venyttää kauppasota vaalien yli ja tehdä Trumpille vaaleista vaikean? Tai painostaako Kiina Trumppia nyt sopimuksella? Sopimus nyt tai vaalien jälkeeen? Kunhan lämpimikseen kirjoitan.....
Brexitistä voisit kirjoitella, jos olet paikallistenkanssa päässyt siitä puhumaan.
Seurailin tota Incapitaa tänään ja totesin, että tämän(kin) päivän kovat nousut on tehty parinkymmenen osakkeen kerta ostoilla pilkkimällä... Minua epäilyttää tuollainen meininki, joten en lähtenyt tuohon junaan.
Sinällään luvut näyttävät hyviltä, mutta kun vaihto on tuota luokkaa, niin empä tiedä... Yks heikompi kvartaali ja sä menetät kymmeniä prosentteja yhdessä hujauksessa. Varovainen noiden mini yhtiöiden kanssa saa olla.
Ja niinhän siinä sitten kävikin, että hype loppui lyhveen...Kuten sanoin, niin nää parin asiakkaan epälikvidit incapit ovat arvaamattomia osakkeita etenkin taantumaa vasten.
20% jäi salkkuun ennen osavuosikatsausta. Loput laitaan ensiviikolla. Hyvä mieli jäi seikkailusta. Nyt istun käsienpäällä loppuvuoden. Ikuinen noysu katkesi ainakin hetkeksi tämän osakkeen kohdalla.
Oikeessa olit ....... Nyt eletään niitä aikoja, että on helppo veikata väärää hevosta
Enpä ole kuullut, että mitään määräaikaisuuskikkailuja käytettäisiin nykyään Dansken tai Nordean CF:ssä, vaan pikemminkin niin että jopa harjoittelijat ovat päässeet mukaan bonuspooliin. Viimeiset pari-kolme vuotta on vallinnut sen verran voimakkaasti työntekijän markkinat, että edes halutuimmilla paikoilla ei ole ollut varaa polkea työntekijää (muuten kuin kohtuuttomilla ylitöillä, joiden jostain syystä katsotaan kuuluvan asiaan).
En ole itsekään näistä määräaikaisuuskikkailusta kuullut, mutta se ei aina tarkoita ettei joku sitä harrastaisi. Tuo harjoittelijoiden päässy full-timejen bonuspooliin ei kyllä pidä paikkaansa. Jotkut paikat voivat tarjoita interneille pienen virikkeen esim. yhden kuukauden palkan erittäin hyvästä työstä, mutta eivät ne mihinkää varsinaiseen bonusjärjestelmään pääse.
Mikael Hakim kirjoitti:
Tähän keskusteluun mainittakoon vielä sen verran, että oman kokemukseni perusteella kotimaan työmarkkinoilla kuumin entry levelin CV-merkintä on pari vuotta McKinseyllä tai BCG:llä. En tiedä, arvostetaanko ulkomailla tietynlainen IB-tausta samalle tasolle, mutta Suomessa McKinseyn konsultti menee kärkeen lähes haussa kuin haussa. Omasta mielestäni IB tosin antaa paremmat valmiudet moneen työhön, kun konsulteilla saattaa tietyistä erinomaisista taidoista ja ominaisuuksista huolimatta jäädä esim. talousosaaminen/-ymmärrys huteraksi.
Kuumin CV-merkintä mitä ajatellen? Ei näihin ole mitään absoluuttisia totuuksia vaan se riippuu tietysti mihin kyseinen henkilö on tähtäämässä urallaan. Suomessa PE firmat rekryävät ehkä pankkiireja/konsultteja about 50/50 suhteessa, riippuen minkälaista henkilöä kyseinen fundi etsii. Konsultit yleensä ymmärtävät paremmin toimialoja mihin ovat keskittyneet konsultoidessaan, mutta heiltä myös usein puuttuu täysin PE:ssä vaadittuja teknisiä taitoja mitkä pankkiirit hanskaavat (modeling etc). Lontoon PE rekryssä taas varmaan 90% hakijoista on BB/EB pankkiireja ja hyvin pieni osa tulee muista taustoista. Molemmat työt antavat toki loistavan pohjan tehdä tulevaisuudessa erilaisia tehtäviä, mutta hommissa opittu skill set on kuitenkin vähän erilainen. Konsultteja varmaan päätyy myös suhteessa enemmän yritysten corp dev/strategy hommiin.
En ole itsekään näistä määräaikaisuuskikkailusta kuullut, mutta se ei aina tarkoita ettei joku sitä harrastaisi. Tuo harjoittelijoiden päässy full-timejen bonuspooliin ei kyllä pidä paikkaansa. Jotkut paikat voivat tarjoita interneille pienen virikkeen esim. yhden kuukauden palkan erittäin hyvästä työstä, mutta eivät ne mihinkää varsinaiseen bonusjärjestelmään pääse.
Joo, huonosti muotoiltu minulta. Ei tietenkään sama bonusjärjestelmä kuin vakkareilla, mutta tarkoituksena oli tuoda esiin se, että kyllä niitä "parhaita" työntekijöitä joudutaan maineikkaimmissakin taloissa houkuttelemaan esimerkiksi näillä harjoittelijoiden bonareilla (kuuleman mukaan mahdollisuus jopa 2 kk bonuspalkkaan 4 kk harjoittelusta). Joku voi varmasti määräaikaisuuksia tehdä, mutta ymmärtääkseni tässä puhe oli nimenomaan näistä kahdesta isosta pankista, joista en ole mitään tällaista viime vuosina kuullut ja olisi hyvin vaikea uskoa kenenkään työntekijän suostuvan tässä työmarkkinan tilanteessa. Toisaalta esim. 5-10 vuotta sitten tilanne on hyvin voinut olla aivan toinen.
[quote]Kuumin CV-merkintä mitä ajatellen? Ei näihin ole mitään absoluuttisia totuuksia vaan se riippuu tietysti mihin kyseinen henkilö on tähtäämässä urallaan. Suomessa PE firmat rekryävät ehkä pankkiireja/konsultteja about 50/50 suhteessa, riippuen minkälaista henkilöä kyseinen fundi etsii. Konsultit yleensä ymmärtävät paremmin toimialoja mihin ovat keskittyneet konsultoidessaan, mutta heiltä myös usein puuttuu täysin PE:ssä vaadittuja teknisiä taitoja mitkä pankkiirit hanskaavat (modeling etc). Lontoon PE rekryssä taas varmaan 90% hakijoista on BB/EB pankkiireja ja hyvin pieni osa tulee muista taustoista. Molemmat työt antavat toki loistavan pohjan tehdä tulevaisuudessa erilaisia tehtäviä, mutta hommissa opittu skill set on kuitenkin vähän erilainen. Konsultteja varmaan päätyy myös suhteessa enemmän yritysten corp dev/strategy hommiin.
Näin käy aina, kun internetissä erehtyy edes vähän yleistämään. Näissä asioissa on niin monta totuutta kuin puhujaakin. Oma kokemukseni on, että McKinsey/BCG-taustalle annetaan Suomessa hyvin korkea painoarvo oli haussa sitten melkein mikä tahansa rahoitusalan tai liike-elämän positio. En lähde tätä kuitenkaan yleiseksi totuudeksi väittämään.
Tästähän on hyvää vauhtia tulossa klassinen bankers vs. consultants -keskustelu. 2000-luvun ensivuosina hihiteltiin samalle asialle ja tehtiin jopa ”biisi”:
Tasa-arvoon ja ylläolevaan keskusteluun liittyen mielenkiintoista, että pelkästään naisista koostuvia e-sport joukkueita näkee harvemmin. Enkä viittaa pelkästään FPS peleihin. Selitykseksi ei oikein käy, että tytöille/naisille ei anneta mahdollisuutta. Samoin naiset tuntuvat olevan selkeässä vähemmistössä uusissa domaineissa kuten virtuaalivaluutoissa. Sitten hämmästellään 10 v päästä kun business on niin sukupuolijakautunutta ja palkoissakin on eroa. Oma tulkinta on että tässä on valitettavasti jotain geeneihin liittyvää taustalla. Tilanne voidaan tietysti korjata kiintiöillä..
Just näin, pokerikin on hyvä esimerkki. Livepokerista ymmärrän, että voi olla hieman ahdistava ympäristö naiselle, mutta nettipokerista on vaikea keksiä selitystä. Veikkaisin, että pitkälle yli 95% nykyajan huippuammattilaisista ovat miehiä ja lähes kaikki ovat aloittaneet nettipokerilla.
Tähän naiset vs miehet työaiheeseen yleisesti liittyen mulla on teoria, joka tosin perustuu vaan mutuun, omakohtaisiin empiirisiin havantoihin ja kokemuksiin, että parinvalinnassa miehen status on naiselle tärkeämpi kriteeri kuin toisinpäin, mikä motivoi miehiä keskimäärin enemmän tavoittelemaan rikastumista ja arvostettuja työtitteleitä.
Hauturille: Etätyönä voisi teoriassa varmaan tehdä jo hyvin iso osa monen työtehtävistä, mutta miten se käytännössä onnistuisi on eri asia. Tulee olemaan mielenkiintoista seurata kehitystä tällä saralla.
Xman: sivuutin Incap-viestisi, koska ainoa argumenttisi ei pitänyt paikkansa. Kyseisen päivän nousuja ei tehty parinkymmenen osakkeen kertaostoilla pilkkimällä, vaan vaihtoa oli yli 300 tuhatta euroa, eli tyyliin 15 tuhatta osaketta vaihtoi omistajaa. Aina voi veikata osakkeiden suuntaa ja kun tarpeeksi arvailee osuu oikeaan. Pyydän tosin lisää substanssia viesteihin jos keskustelua haluat.
Onkija kirjoitti:
LSE kokemuksien avaaminen on kyllä mukavaa luettavaa ja antaa varmasti monelle ainutlaatuisen mahdollisuuden haistella miltä meno huippuyliopistossa näyttää. Erityisesti miten mielestäsi luennot siellä eroaa kauppikseen verrattuna, olisi mielenkiintoista kuulla.
LSE:hän ei tarjoa MBA ohjelmaa vaan ainoastaan kandin ja maisterin. Paras MBA ohjelma Uk:sta löytyy LBS:ästä. MBA ja maisteri ohjelmat eivät ole oikeastaan ollenkaan vertailtavissa. LSE:n maisteri ohjelmat tarjoavat mahdollisuuden erikoistua johonkin tiettyyn asiaan ja kaikki ei siihen liittyvät asiat (en halunnut sanoa turhuudet) esim. kieliopinnot ovat vapaaehtoisia. MBA taas on yleinen business koulutus, jonka tarkoitus monelle on valmistaa henkilö johonkin johtotehtävään esim. VP:ksi IB:ssä. Näitä asioita myös Jens mielestäni avasi hyvin miettiessänsä, että minne hakee.
Yleisesti ottaen näihin hakevat henkilöt ovat usein erittäin eri elämäntilanteissa ja Msc ja MBA hakijoita ei voi verrata keskenään. Msc on suurimmalle osalle Eurooppalaisista opiskelijoista erittäin looginen valinta kandin jälkeen. UK:ssa taas näin ei ole. Suurin osa, jotka huippuyliopistoista ovat valmistuneet kandiksi eivät tee Msc:tä kandin jälkeen. Poikkeus tietenkin on, jos haluaa PhD:n. Yhdysvalloissa taas suurin osa ei opiskele kandina mitään kaupallista ainetta ja näin ollen he sitten kandin (College 4 vuotta) jälkeen hakevat MBA ohjelmaan tai esim law schooliin JD:ta tekemään. MBA ohjelma vaati myös tietynmäärän työkokemusta mitä Msc ei vaadi.
Joku joskus huuteli jotain tuosta LSE rankingista, mutta totuus on kumminkin se, että voi hyvällä omatunnolla väittää, että LSE on Euroopan paras businesskoulu. Tästäkin Jens mielestäni kirjoitti hyvin, mutta lisään pari asiaa. Kenellä on tarve olla korkealla rankingeissä? Varmaankin sillä kenellä on kauheasti todistettavaa hakijoille. Tämä tarkoittaa heikompia kouluja. Tietyt koulut mm. antavat suuria etuoikeuksia tiettyjen ohjelmien opiskelijoille koska nämä ohjelmat vaikuttivat rankingiin. Tätä ei tehdä LSE:ssä. Eikä tässä mitään väärää ole, mutta se vaan saattaa vääristää sitä rankkia. Jos LSE:tä vertaa sitten Oxfordiin, Camebridgeen ja LBS:ään, niin sanoisin LSE:n olevan paljon käytännön läheisempi, etenkin Oxfordiin ja Cambridgeen verrattaessa. LSE vs Oxford ja Cambridge on ehkä vähän, kun Kauppis vs Tuta, eli ei voi oikein verrata. Oxfordin ja Cambridgen ydin osaaminen löytyy muualta, kun LSE:en. LBS taas on keskittynyt MBA ohjelmaan, joka eroaa Msc:stä kuten tuli aiemmin mainittua.
LSE:essä on 10 000 opiskelijaa joista suurin osa ei opiskele rahoitusta tai siihen liittyvää ainetta ja tämä myös vaikuttaa rankingiin. LSE:n tason kuitenkin näkee helposti siitä, että minne tiettyjen aineiden opiskelijat (pitää verrata omenoita omeniin eikä appelsiineihin) ovat sijoittuneet työelämässä ja professoreiden taustoja katsomalla. Suurin osa professoreista on tehnyt kansainvälisen uran monessa huippuyliopistossa, julkaisevat arvostetuimmissa journaaleissa ja omaavat käytännön kokemusta. Lisäksi moni heistä tekee konsultointia monelle isolle yritykselle Canary Wharfissa. Nyt puhutaan siis rahoituksen ti siihen liittyvien aineiden proffista.
Hyvin kirjoitettu ja samaa mieltä. Hakuvaiheessa kun näitä tarkemmin tutkiskelin niin tulin siihen lopputulokseen, että Oxfordin Msc Financial Economics saattaa olla vielä vähän LSEtä halutumpi ja siten vaikeampi päästä sisään. Kriteeri voida asua Lontoossa oli mulle liian tärkeä, jotta olisin hakenut, ja käytiin yks viikonloppu visiitillä Oxfordissa jolloin totesin helpotuksesta, että oikea päätös. Siisti kaupunki upeine rakennuksineen, mutta päivävisiitin jälkeen tuli jo fiilis, että nyt on paikka nähty. Suurimpana erona linjojen välillä ymmärtäkseni Oxfordissa just paljon teoreettisempi lähetymistapa opetukseen, joka valmistaa paremmin akateemista uraa varten. Sinänsä se ei olisi haitannut, koska mä diggaan matemaattisesta haasteesta, enkä vielä oo törmännyt rahoitukseen liittyvään laskutehtävään, jota en ois tajunnut ja osannut ratkoa, kun tarpeeksi saan yksin himassa sitä pohtia.
Käytännöllisyydestä tulee mieleen esimerkki ihan eikoista koulupäivistä, kun tää meidän maisterlinjan director Ken, jolla oli siis 20v sijoituspankkiirin ura takana, piti meille presentaatiota kurssivalinnoista. Opiskelijat pääsee netissä näkemään vanhoja tenttejä ja hän suositteli meille, että käydään tsekkaamassa niitä ennen kun päätetään mitä kursseja valitaan. Ettei liian myöhään sit tajua valinneensa itselleen liikaa liian haastavia kursseja. Ken sanoi, että häntä itseäänkin alkoi hirvittämään kun katseli joidenkin kurssien vanhojen tenttien laskutehtäviä. Mun mielestä oli hauskan virkistävää kuulla tällaista proffan suusta. Jos ei 20v sijoituspankkiuran aikana oo tarvinnut osata sitä rahoituksen diipimpää teoriaa, niin ehkä se ei oo itselleenkään niin tärkeetä. LSEltä löytyy kyllä tarpeeksi haastavia kursseja jos sitä hakee, kuten joku Forecasting financial time series, mutta mä päätin keskittyä käytännöllisempiin kursseihin, joista todennäköisemmin tulen hyötymään tulevaisuudessa. LSEn käytännönläheisyydestä toinen esimerkki: Ken on uransa aikana rekrytoinut paljon jengiä UBSlle ja piti täällä muutamia iltaluentoja pelkästään siitä, mitä voi odottaa ja miten kannattaa toimia sijoituspankin työhaastattelussa. En itse käynyt niissä, mutta varmasti superarvokasta infoa 90% opiskelijoista, jota ei välttämättä Oxfordissa ois tarjolla.
Toivottavasti muuten jatkat kirjoittelua Sijoitustiedossa, oon digannut ajattelutavastasi. Ehkä oman blogin paikka?
Incapista: Osari oli ikävä ja yllätti negatiivisesti. Ekaa kertaa kun tulos ei kasvanut, mikä mun mielestä osoitti, että nyt aletaan olla tasolla(<2e EPS), mihin yhtiö pystyy maksimissaan ennen Intian laajennusta. Ennen osaria oli mun mielestä vielä epäselvää, paljonko yhtiö pystyy vielä tehostamaan toimintaansa ja parantamaan tulosta. Puhuttiin myös nyt edellisestä kahdesta kvartaalista ennätyskvartaaleina, mikä oli hieman huolestuttavaa. Hieman yllätti miten hyvän hinnan eilen vielä sai ja myin traderacen Incapit @19,10e ja tyyliin kolmasosan omasta salkusta 18,50e-19e sillä en näe uusilla tiedoilla kympin P/Etä tarpeeksi houkuttelevana. Uskon yhden syyn siihen, että kurssi pysyi eilisen niin korkealla olevan, että kurssikäyrä näytti siltä päivältä lähes -20%, mikä varmaan hämäsi joitain, jotka eivät olleet tarpeeksi kartalla osakkeesta. Sit toki jotkut varmaan vasta just tajusi, että 2019 on ihan kova tulos tulossa. Oikeastihan Incap treidaili Q3 edeltävällä informaatiolla pidempään 18,5-19,5e tasolla ja otti nopeat nousut vasta juuri ennen osaria, todennäköisesti ainakin osaksi mun kirjoituksen takia. Eli oikeastaan eilen kurssireaktio oli mun silmissä vielä tyyliin muutaman prosentin miinuksella. Joku 8-9 P/E alkaa olla jo järkevämpi taso ottaen huomioon riskit, mutta myös Intian laajennuksen ja orgaanisen kasvun myötä tulevat kasvumahikset.
Kamuxista: Oon tällä viikolla myynyt suurimman osan omistuksestani pois @6,30-6,50e. Hieman huolestuttaa, että oon lukenut niin monesta paikasta miten odotetaan huomista vahvaa Q3-tulosta ennen myyntiä. Ihan järkevän hintaiselta vaikuttaa vieläkin mutta tällainen lisää selvästi downsiden riskiä, jos osari onkin huonompi. Ei siinä, että vieläkään ois huono betsi, mutta oli ainakin paljon parempi ennen viimeisintä lähes 30% nousua.
