-- iShares Core MSCI World UCITS ETF 0,2%/vuosi hallintointipalkkiollaan on selvästi parempi. --
-- En oo vielä itse sijoittanut indeksirahastoihin enkä liian kauaa käyttänyt vaihtoehtoisia ETFiä etsiessäni, joten jos löytyy vielä parempia vaihtoehtoja niin ilmoittakaa ihmeessä.
Tuli tästä kirjoituksesta mieleen Juhani Huopaisen taannoin kirjoittama todella hyvä sijoitusartikkeli, jossa hän sanoi:
Juhani Huopainen kirjoitti:
Kunnollinen hajautus maailman osakemarkkinoille syntyy helposti ja kustannustehokkaasti vaikkapa Vanguard Total World Stock ETF -tuotteella (tunnus VT), jonka vuotuinen palkkio on 0,10 prosenttia.
Katos perhana ja sisältää vielä 10% painon Emerging Marketsia. Sit tää on tehty helpoks, koko osakesijoituskassa Vanguard Total World Stock ETFään vaan.
Edit: Tosin tota näyttäis olevan tarjolla vaan jenkkien AMEX-pörssissä. Oliko niin, että se jenkki-ETF sotku on vielä meneillään, jossa jenkki-ETFiä ei saa EUn sisällä ostaa, ellei avaintietoesitettä ole käännetty kotimaan kielelle?
Edit: Tosin tota näyttäis olevan tarjolla vaan jenkkien AMEX-pörssissä. Oliko niin, että se jenkki-ETF sotku on vielä meneillään, jossa jenkki-ETFiä ei saa EUn sisällä ostaa, ellei avaintietoesitettä ole käännetty kotimaan kielelle?
Kyllä se valitettavasti edelleen on juuri näin, käytännössä mitään jenkkituotteita ei siis EU:sta käsin peruspullero pääse ostelemaan.
Kannattaa hakeutua ammattimaiseksi asiakkaaksi, joka pitäisi olla esimerkiksi Jensin tapauksessa melko varmasti saavutettava status. Silloin onnistuu myös kaupat jenkki-ETF:llä.
Joo pikemmin olisi tarkoitus hankkia tuotetta kaverille. Uskon, että ainakin Interactive Brokersin kautta onnistuisi itselleni, koska tiliä perustaessa ruksasin varmuuden vuoksi kaikki mahdolliset "kokenut" "ammattimainen" "aktiivinen" "ymmärrän riskit" jne. -ruksit, jotka oli tarjolla.
Omaan korvaan tuollainen sijoitus 274 yliopisto vertailuissa ei vielä huippuyliopiston kriteerejä täytä. Esim. aikaisemmin mainitsemasi Oxfordin yliopisto (tai Cambridgen) briteistä kyllä sinne varmasti kuuluu.
Tietysti jokainen saa opiskella missä haluaa (ja minne pääsee), mutta tosiaan asia jäi vähän vaivaamaan kun puhuit että haluaisit huippuyliopiston koulutuksen.
"huono" ranking johtuu varmasti siitä että LSE on suhteellisen spesifi yliopisto verrattuna vaikka johonkin Cambridgeen. Jos katsot rankingeja eri aineiden perusteella, LSE on jatkuvasti rahoituksessa maailman top5, päihittäen mm. suuren osan ivy leaguesta (edellä vain harvard,mit,stanford) & UK:n huippuyliopistot. Joten kyllä se LSE voidaan huippuyliopistoksi luokitella ainakin suurimmassa osassa koulutuslinjoja.
Usko pois, aihetta on tullut tutkittua, eikä se rankingejä googlaamalla selviä. Noissa rankingeissa on useimmiten sen tyyliset kriteerit, että yliopistot, jotka opettavat mahdollisimman laajasti eri aineita pärjäävät parhaiten. Sen lisäksi on usein kaikennäköisiä läppäkriteereita kuten esim. diversity, mitä enemmän naisia hallituksessa, opetushenkilökunnassa ja opiskelijoina, sitä paremmat pisteet. Sit Esim. FTn Masters in Finance Pre-experience rankingeissa LSEtä ei ole ylipäätänsä (ja MIT salee jonkun oudon kriteerin takia vasta seitsemäntenä, lollero), koska se on yliopisto, joka opettaa pelkästään Social Sciencejä. QS World University Rankings on yksi suosituimpia rankingeja ja ne rankkaa kouluja myös aineittain. Accounting & Finance niputetaan yhdeksi aineeksi, ja siellä LSE on maailman viidentenä, ja toisena jenkkien ulkopuolella:
2018 ja 2017 LSE oli kanssa viidentenä ja 2016 neljäntenä.
Samassa QS rankingissa:
Aineessa Economics & Econometrics: maailman kuudentena ja ykkösenä jenkkien ulkopuolella. 2018 seitsemäntenä, 2017 viidentenä ja 2016 seitsemäntenä. Ja yleisesti Social Sciences -aineissa (ainoat aineet, joita LSE tarjoaa) maailman kakkosena.
Silti LSE on samassa QS rankingissa kokonaisuudessaan sijalla 38. mikä vaan kertoo siitä, että kriteerit on tehty niin, ettei erikoistuneet yliopistot pärjää.
Jos katsotaan esim. Lontoon rekrytointia, palkkoja tai esim. koulun brandin tunnettavuutta maailmalla niin LSE korkealla. Vuoteen 2016 mennessä 27%(13/48) Nobelin taloustieteen palkinnon saaneista olivat LSEstä. Esim. Financial Timesia lukiessa jos joku jenkkien ulkopuolinen proffa kommentoi jotain aihetta, niin oon huomannut sen yllättävän usein olevan LSEn professori. Seurasin aktiivisesti hakuprosessini aikana netissä muiden kovien hakijoiden keskustelua, ja ykkösvaihtoehdot olivat lähes aina LSE+Oxbridge (Oxford tai Cambridge). Kun kyseessä oli rahoitus pääaineena ei edes Cambridgestä ihan niin paljoa innostuttu. Vasta näiden koulujen jälkeen tuli nää UCL, Warwick, Imperial sun muut brittiyliopistot, joista jotkut näytti olevan sun listoilla paljon korkeammalla mutta ei välttämättä vaatinut edes GMATia sisäänpääsylle. Mulla on myös yksi tuttu, joka ei päässyt LSEhen, mutta pääsi useampaan näistä.
Hei dom_7, viesti ei ollut provo jos sitä vihjailit vaan aito ihmetys sillä mielestäni Jenssillä varmaan olisi mahkuja hakea ihan oikeaankin huippuylipistoon, johon en itse kyllä LSE:tä laske.
Ja brittiläisellä Timesilla on tapana antaa britti yliopistoille erittäin korkeat pisteet verrattuna muihin rankingeihin niin sillä en ottanut sitä mukaan.
Nyt kun etsin tässä välissä lisää rankingejä niin löysin sellaiset kuin 53 (CWTS Leiden) ja 38 (QS) sijoitukset, jotka ovat parannus noihin aikasempiin, mutta ei edelleenkään huippuyliopisto tasoa.
Se että jos joku ohjelma on jossain "hyvä" ei vielä tarkoita, että kyseinen yliopisto olisi huippuyliopisto.
Varsinkin monissa huippuyliopistoissa tai kaikissa yliopistoissa ei ole edes pelkkää Finance alalinjaa niin sillä on mielestäni aika hölmö tapa perustella huippuyliopistoa.
Myös yhden alalinjan vertailu on hyvin ongelmallista sen suhteen, että mikä on toista parempi ja sen takia näistä hyvin harvat edes tekevätkään rankingejä. Yliopistojen kesken vertailu onkin jo paljon helpompaa ja selkeämpää.
Kyllä se huippuyliopisto ratkeaa ihan virallisista rankingeista. Itse rajaan huippuyliopistot parhaasee top10.
Jenssille, se sinun finance linja voi olla hyvä, mutta pointtini oli, että (mielestäni) LSE ei ole huippuyliopisto. Se edellyttää parempaa pärjäämistä rankingeissa vaikka erikoistuneilla yliopistoilla olisi niissä vaikeampi pärjätä.
Yhtä alalinjaa on paljon vaikeampi vertailla eri koulujen välillä ja sitä ei välttämättä edes pysty järkevästi tekemäänkään mikä selittää nuo heitot vertailluissa.
Sitä en ihmettele että jos LSE on ollut suosittu Oxfordin ja Cambridgen kanssa kun eihän noiden kahden (O+C) jälkeen siellä enää juuri olekkaan enää paljoa vaihtoehtoja, jos haluaa hyvään kouluun.
Tuo naisten määrä ranking perusteena on kyllä naurettava, mutta en jaksa uskoa että sillä olisi mitään maatamullistavaa väliä kuitenkaan ranking sijoitukseen.
Palkoista sen verran, että olen ollut siinä käsityksessä, että esim. Ivy-league yliopistoista valmistuneilla on uran edetessä ollut paremmat palkat kuin brittiyliopistoista ja että Ivy-league yliopistoista valmistuneita on enemmän maailman suurimmissa yrityksissä korkeissa johtotehtävissä kuin brittiyliopistoista. Tämä perustuu osittain omaan tutkintaan mitä olen joskus näitä jaksanut läpi käydä näitä maailman suurimpia ja tuottavampia yrityksiä, toimarien ja muiden ylimpien johtajien taustoja yms. Saat toki korjata jos väitteeni on virheellinen. Olet perehtynyt aiheeseen varmaankin minua paremmin.
Semmoinen kysymys, että miksi esim. et katsonut riittäisikö rahkeet päästä sisään vaikkapa maailman parhaana business kouluna pidettyyn Harvardiin? Sinun taustalla sinne olisi saattanut päästäkkin, kun siellä arvostetaan erilaisia taustoja ja olit pokerissa pärjännyt huipulla. Sitä arvostetumpaa tutkintoa saa työelämässä hakea business puolella ja itsekkin saisi varmuuden että on niin hyvä että pääsee vaativammasta business koulu karsinnasta sisään ja on pärjännyt absoluuttisen parhaiden sakissa business opinnoissa. LSE:ssä on moni suomalainen opiskellut, mutta Harvardin MBA tutkinto on todella harvalla suomalaisella.
Itse olisin sinun tilanteessa kyllä ainakin yrittänyt päästä sinne sisään.
Eli oikeastaan kyse on siitä, miten huippuyliopisto määritellään. Siitä voi tietenkin olla montaa eri mieltä ja niin me selvästi ollaan, joten en usko sen kummemman väännön auttavan.
Siitä oon samaa mieltä kanssasi, etteivät parhaimmat brittiyliopistot pärjää parhaimmille jenkkiyliopistoille. Mulla oli alun perin Ivy League + MIT + Stanford tähtäimessä, mutta 2017 jenkkityöharjoitteluni jälkeen tajusin, että mulla on liian hyvä elämä ja kaveripiiri Suomessa, että jaksais alkaa rakentamaan uutta toisella puolella maapalloa. Sen lisäksi maisterit jenkeissä ovat useimmiten kahden vuoden pituisia kun briteissä vaan vuoden. Sit kun Lontoosta kuitenkin löytyy tän tason koulu just sille alalle, joka mua kiinnostaa niin näin sen aika no-brainerina. Lontoo on siisti kaupunki ja tarkoituksena on tulevan lukuvuoden aikana lennellä paljon Lontoon ja Helsingin välillä. Jos näitä ei huomioitais enkä haluis jenkkeihin, niin oisin myös hakenut Oxfordiin ja nähnyt sen ehkä vielä ihan hiukan kovempana vaihtoehtona LSEhen verrattuna, mutta LSEn siis silti vähintään maailman toiseksi kovimpana vaihtoehtona jenkkien ulkopuolelta.
Tähän vielä täsmennys, että siis 27% (48/13) kerroista kun Nobelin taloustieteen palkinto on jaettu niin yksi vastaanottajista on LSEstä. Yhteensä vastaanottajia on ollut 78, joista 13 LSEstä eli ~17% kaikista vastaanottajista. Tämä sen takia, että palkinto joskus jaetaan useamman vastaanottajan välillä.
Katos perhana ja sisältää vielä 10% painon Emerging Marketsia. Sit tää on tehty helpoks, koko osakesijoituskassa Vanguard Total World Stock ETFään vaan.
Edit: Tosin tota näyttäis olevan tarjolla vaan jenkkien AMEX-pörssissä. Oliko niin, että se jenkki-ETF sotku on vielä meneillään, jossa jenkki-ETFiä ei saa EUn sisällä ostaa, ellei avaintietoesitettä ole käännetty kotimaan kielelle?
Eiko Vanguardin FTSE All World ETF aja saman asian? Jenkki- ja EU-ETF:n kuluja vertaillessa pitaa myos katsoa miten kulut on ilmoitettu, expense ratio ei taida olla sama kuin OCF tai TER.
Mulla Nordnet ainakin tarjoaa ostettavaksi Vanguardin Total Worl Stock ETF (vt). Nordnetin tietojen mukaan kehittyvillä olis 5,6% ja Jensin esitteessä noin 10% mitä myös ihmettelin. Aattelin laittaa ainakin puolet suorista sijoituksista lihoiks ja tähän rahastoon, joten olis kiva et ostan edes oikeaa rahastoa =)
Eiko Vanguardin FTSE All World ETF aja saman asian?
Eikö tolla oo 0,25%/vuosi kulut?
Kapteeni Ilmiselva kirjoitti:
Jenkki- ja EU-ETF:n kuluja vertaillessa pitaa myos katsoa miten kulut on ilmoitettu, expense ratio ei taida olla sama kuin OCF tai TER.
Avaatko hieman? En pikaisella googlaamisella keksinyt mitä eroa näissä on.
Katsoin tata tarkemmin, ja vaarassa taisin olla. Expense ratiossa nayttaa olevan pitkalti samat asiat kuin OCF:ssa ja TER:ssa. Jostain syysta oletin, etta expense ratio olisi pelkka management fee, mutta on siella SEC:n mukaan muutakin (ja pikavertailu iShares UK vs US saiteilla antoi samoille ETF:ille saman TER:n ja expense ration). Tosin uskomattomalta tuntuu, etta vastaavaa sijoitusta tarjoava rahasto voisi olla Euroopassa yli tuplat kalliimpi. Jenkkimarkkinoilla on enemman kilpailua, mutta silti.
Kuluja vertaileville voi myos olla hyva katsoa tracking difference, Morningstarin raportin sivulla 9 on hyva kuvaus. OCF / TER / expense ratio eivat sisalla rahaston kaupankayntikuluja kuitenkaan. Verotustaan suunnitteleville merkitysta on myos varmaan osinkojen uudelleensijoittamisella, muistaakseni Vanguardin rahastot eivat yleensa sijoita niita uudestaan.
Jes! Mulla on ollut hämärä muistikuva siitä, että pidin itselleni kirjaa peleistä ihan pokeriuran alkuvaiheissa jossain blogissa ja oon vuosien varrella useamman kerran yrittänyt epäonnistuneesti löytää sitä. Nordea-ketjun Rahamiäs-nickin linkistä blogspotiin tuli äsken vahva nostalginen fläsäri kun näytti niin tutulta ja löytyihän mun blogi: https://jeanssi.blogspot.com/2007/
Tää oli siis vaan kirjanpitoa itselleni joten sisällöllisesti ei todellakaan mitään mielenkiintoista, ja suurin osa päivityksistä ruotsiksi. Olin tuolloin lukion tokalla luokalla ja alkuksi jouduin pelaamaan feikkinimellä, koska täytin 18 vasta heinäkuussa 2007. Oli kuitenkin hauska muistutus ihan "uran" alkuvaiheista. Näköjään 25.4.2007 se lähti kun olin voittanut 10,2 dollaria freerollista, jonka grindasin pienimmissä teksulimiittipöydissä 280 dollariin 30.6.2007 mennessä ja sieltä no-limit pöydissä 2080 dollariin 23.8.2007. Yllätyin siitä, että olin noin varhaisessa vaiheessa jo ottanut Pokertrackerin ja hudin käyttöön. Harmi, että kirjanpito jäi siihen. Ton jälkeen nousu oli sitten erittäin nopeeta ja abivuoden opiskelut kärsivät siinä sivussa.
Oon Tesla-keissin myötä antanut täällä aika paljon raippaa Elon Muskille. Vaikka oonkin sitä mieltä, että Tesla kärsii Muskin liian isosta egosta kun hän kuvittelee aina tietävänsä alan asiantuntijoita paremmin miten asiat kuuluu tehdä, niin pidän häntä silti tosi älykkäänä, määrätietoisena, ahkerana ja just sellaisena tyyppinä, joka saa asioita aikaiseksi. Siksi tää äskettäinen twiittiketju Muskin ja Ethereumin perustaja Vitalikin kanssa on mielenkiintoinen. En yllättyisi yhtään jos Musk pistäisi lyhyessä ajassa pystyyn jonkun noista Vitalikin ehdottamista ideoista, ja siitä seuraava hypearvo voisi helposti nostaa Ethereumin kurssia kymmenillä prosenteilla.
Jep, muutenki ollut viimeaikoina Muskilla melko mielenkiintoista Twitter-menoa, miltä mieltä olette tosta menosta ketkä pystyy tarkemmin analysoimaan some-käytöstä että onkohan siellä jokin "suurempi" tarkoitus takana, muuten vaa "hauskuuttelua" vai lievää flippaamista?
Ollut vähän turhan paljon Musk/Tesla -juttua blogissa niin laitan vielä tän ja koitan sit vähentää.
Gamblerrr3 kirjoitti:
Jep, muutenki ollut viimeaikoina Muskilla melko mielenkiintoista Twitter-menoa, miltä mieltä olette tosta menosta ketkä pystyy tarkemmin analysoimaan some-käytöstä että onkohan siellä jokin "suurempi" tarkoitus takana, muuten vaa "hauskuuttelua" vai lievää flippaamista?
Joo on välillä vaikuttanut siltä, että Musk on sekoamisen partaalla. Varmaan aika kovat stressit Teslasta tällä hetkellä. Jotenkin toi kysymys siitä, mitä pitäisi kehittää Ethereumin päällä vaikutti siltä, että aidosti kiinnostaa.
Vaikuttaa siltä, että ne edelleen kaikkien Muskin virheellisten väitteiden jälkeen uskoo kaikkea mitä hän sanoo. Esim. uskoivat sitä, että Elonilla oli "funding secured" ja joku ostaisi Teslan pois pörssistä $420 hintaan, kun niin moni asia viittasi siihen, ettei pidä paikkansa, bearit osasivat epäillä asiaa ja olivat oikeassa. Tuolta näkyy myös naurettavan sinisilmäisiä laskelmia siitä, miten ovat päätyneet $4000 hintaan. En oo varma uskooko ne itse omiin juttuihinsa vai onko joku PR-kikka saadakseen huomioita fundeilleen. Usein käy niin, että se joka antaa rajuimman tavoitehinnan saa eniten huomiota ja TV-aikaa. Sama kävi esim. pahimman kryptokuplan aikana niiden kanssa, jotka antoivat Bitcoinille $100k tavoitehintoja. Joka tapauksessa tossa haastatelussa ei tullut mitään järkevää uutta tietoa. "Meidän analyytikot ovat sitä mieltä, että tää on tosi hyvä juttu, mutta en kerro miksi". Esim. hehkuttaa miten se Teslan self driving computer chippi on vuosia edellä kilpailua vaikka kuten aikaisemmin mainitsin niin Tesla vertasi NVIDIAn väärään chippiin. Sama sitä miten Tesla on vuosia edellä muita itseohjautuvissa autoissa. Toki se on mahdollista, mutta mulle vaikuttaa vaan äärimmäisen epätodennäköiseltä, ottaen huomioon miten alas Teslan capexi on väännetty samaan aikaan kun kilpailijat survoo miljardeja ratkaistakseen saman ongelman, ja NVIDIA varmasti paljon Teslaa enemmän chippeihin.
Saatavilla olevat faktat eivät tue Muskin väitettä nykypäivänäkään. Suosituin ja lähes ainoa tapa seurata yhtiöiden kehitystä itseohjautuvassa teknologiassa on Kalifornian disengagement stats. Lukuisat eri yhtiöt testaavat itseohjautuvia autoja Kaliforniassa ja yhtiöiden on pakko ilmoittaa kuinka usein ratin takana varmuuden vuoksi istuva kuski joutuu ottamaan ohjat kun itseohjautuva auto on tekemässä virheen. Googlen Waymo on ykkösenä statseissa ja tätä tapahtuu niille enää kerran per 17000km. Todella kova lukema, siis tyyliin alle kerran vuodessa jos miettii paljonko normi-ihminen ajaa. Yllättäen Tesla ei halua testata autojaan Kaliforniassa. Kenties koska disengagement data näyttäisi eri kuvaa Teslan itseohjautuvasta teknologiasta, kuin Muskin puheet?
Toinen on Navigant Researchin kerran vuodessa tuleva tutkimus itseohjautuvasta teknologiasta:
Viimeisin tutkimus on tän vuoden maaliskuusta ja näyttää Teslan olevan vikojen joukossa.
Tämän lisäksi on todella paljon juttua ja videoita netistä Teslan onnettomuuksista ja tilanteista, joissa autopilot yrittää ohjata autoa jotain estettä päin.
Kaiken järjen mukaan Teslan ei pitäisi olla kilpailua edellä itseohjatuvassa teknologiassa, vaan päinvastoin perässä. Yksi asia, jota Musk hehkuttaa on se, että Tesla saa dataa kaikista nyt jo liikenteessä olevista Tesloista, eikä kilpailijoilla ole samaa etua. Itselläni ei riitä kompetenssi arvioimaan tätä hyötyä, mutta luulisi, että jos se olisi suuri niin muut autonvalmistajat ryhtyisivät tekemään samaa. Mielenkiintoista on myös, että Musk hehkuttaa sitä, että nykyinen $40k Tesla pystyy tuomaan $150-200k cash flowta robotaxina kun Tesla ensi vuonna saa teknologian kondikseen. Teslan osto on hänen mukaan siis nykypäivänä on erittäin tuottava sijoitus, "an appreciating asset". Se toki pistää miettimään, että miksi Tesla ylipäätänsä myy autojaan, eikä tuota niitä itselleen jos ne kerran vuoden päästä ovat noin arvokkaita. Eli tällä hetkellä shortti Teslaan on vähän niin kuin betsi sen suhteen, että Musk jälleen kerran jauhaa paskaa eikä Teslalla ole etua itseohjautuvassa teknologiassa. Jos Muskin puheet pitävät paikkansa, niin nykyinen $40 miljardin valuaatio on halpa.
Instituutiosijoittajat ovat reippaasti pienentäneet omistustaan Teslassa. Vielä viime vuoden lopussa Teslan kolmanneksi suurin instikkasijoittaja T Rowe on myynyt jotakuinkin koko omistuksensa. Teslan toiseksi instikkasijoittaja on Fidelityn fundit, joiden myyntitahti on ollut kova:
Samaan aikaan suositulla Robinhood-nimisellä osakevälittäjältä on saatavilla tietoa sen sivuston Teslan osakkeen-omistajien lukumäärästä:
Lukumäärä yksittäisiä omistajia on siis on rajussa kasvussa samaan aikaan kun osakkeen hinta on laskussa, mikä tarkoittaa sitä, että isot omistajat (fundit, varakkaat yksityishenkilöt) eli todennäköinen smart money myy, ja pienet yksityiset sijoittajat ostavat pieniä määriä per naama.
Lähdin vähän turhan aikaisin tuulettelemaan, sillä Tesla ilmoitti eilen suorittavansa osakeannin, jonka takia osake lähti 5% nousuun. Tänään selvisi, että osakeantiä suurennettiin, koska kysyntää riitti ja osake on taas 4% nousussa. Tämä toki tappoi joidenkin beareiden thesisin siitä, että Teslalla on jokin syy, miksi eivät pysty hakemaan markkinoilta rahaa, ja saattavat siksi mennä lähiaikoina konkurssiin. Itse en pitänyt tätä erityisen todennäköisenä eikä vaikuta hirveesti omiin fiiliksiin. Toki se, että equity raise meni niin onnistuneesti läpi tuo uutta optimismia osakkeelle ja tilanne pitkittyy. Mutta ei tässä mikään kiire ole, ihan hyvin fiiliksin pysyn shorttina ja venailen Q2 delivery numbereita. Vaikka Q1 meni Teslalla vituiksi niin Musk pitää kiinni 2019 360-400k vehicle delivery guidancesta, johon mä näen, että tulee olemaan hyvin vaikea päästä.
....of additional goods sent to us by China remain untaxed, but will be shortly, at a rate of 25%. The Tariffs paid to the USA have had little impact on product cost, mostly borne by China. The Trade Deal with China continues, but too slowly, as they attempt to renegotiate. No!
Jännitys tiivistyy. Mä en usko, että Trumppi oikeasti kelaa tullien olevan osasyy USAn talouden vahvuuteen. Tässä kohtaa peliä pidetään pokerinaama yllä ja annetaan ymmärtää, että ollaan valmiita vaikka mihin eikä tunnu vielä missään. Kansainvälisessä talousmediassa on ollut paljon juttua jenkkien maanviljelijöiden ahdingosta Kiinan tullien takia. Kiina kohdentaa fiksusti omat tullinsa erityisesti sellaisiin tuotteisiin, jotka johtaa Trumpin kannattajien kärsimykseen. Esimerkiksi soijapapuun ja maissiin; enemmistö maanviljelijöistä äänesti viime vaaleissa Trumppia ja Trump tarvitsee heitä jälleen 2020. Jos kauppasota tästä eskaloituu, se iskee myös todennäköisesti kovaa pörssiin ja maailmantalouteen, mikä luonnollisesti huonontaa Trumpin mahdollisuuksia tulla uudelleenvalituksi. Tämä on jenkkien akilleenkantapää neuvotteluissa ja Kiina tietää sen tasan tarkkaan. Xi on siinä mielessä onnekas, ettei hänellä ole samanlaista vaaraa. Onneksi Kiinalla on paljon enemmän vientiä Yhdysvaltoihin kuin päinvastoin ja kärsii siksi huomattavasti enemmän kauppasodasta. Molemmilla puolilla on siis kova halu saada sopu aikaiseksi. Trumpin kerroin Betfairilla tulla uudelleenvalituksi on 2,27, eli hänellä nähdään olevan 44% mahdollisuus siihen. Uskoisin tämän pompahtavan pitkälle yli 50% jos sopu kauppasotaan syntyy.
In recent years, we have seen some evidence of successful challenger banks being set up by tech companies. One of the most prominent of these is in Korea, where popular social messaging app Kakao Talk, launched a digital-only bank in 2017, acquiring two million customers in a short span of just two weeks from launch date. Further, Kakao Bank's user base has continued to growth even in 2019, reaching around 6 million users, which accounts for about 15% of Korea's adult population.
Jännitys tiivistyy. Mä en usko, että Trumppi oikeasti kelaa tullien olevan osasyy USAn talouden vahvuuteen.
...Tai saattaa ehkä sittenkin uskoa...
Kiina selvästi yliarvioi Trumpin epätoivon diilin aikaansaamiseksi, kun lähti viime metreillä kikkailemaan parempia ehtoja. Ihan oikein, että laitetaan Kiinalle nyt kunnolla painetta.
Teslan shortin pitäisi toimia erityisen hyvänä hedgenä kauppasotariskille. Yhtiön Kiinan Gigafactory-projektille voisi kuvitella syntyvän kaikennäköisiä riskejä jos Yhdysvaltojen ja Kiinan välit huononevat entisestään. Tesla odottaa myös tänä vuonna reipasta kysyntää Model kolmoselleen Kiinasta.
Toinen näkökulma Trumpin toimintaan: maaliskuun talousluvut olivat hyvät ja Trump uskaltaa painaa kaasua. Trump on aiemminkin laittanut hässäkän päälle, kun tilanne kotimaan politiikassa on käynyt tukalaksi. Nyt siellä riidellään Muellerin raportin julkaisemisesta.
Tesla shorttisi on toiminut hienosti, congrats. Itse en uskaltanut.
Ja jos foliohattuosastolle mennään, Trump on aiemminkin heilutellut kursseja ja rahastanut samalla:
As losses from his core enterprises mounted, Mr. Trump took on a new public role, trading on his business-titan brand to present himself as a corporate raider. He would acquire shares in a company with borrowed money, suggest publicly that he was contemplating buying enough to become a majority owner, then quietly sell on the resulting rise in the stock price.
The tactic worked for a brief period — earning Mr. Trump millions of dollars in gains — until investors realized that he would not follow through.
Onnittelut vielä LSE:stä, varmasti parhaita kouluja tehdä rahoituksen maisteritutkinto maailmassa. Tuo laskis&rahis-linja voi olla jopa parempi siinä mielessä että se tuskin hankaloittaa minkään entry-level positioiden hakemista (siinä missä PE-linjalta tullessaan voisi olla selittelemistä haastiksissa kun sittenkin haluaisikin traderiksi).
Jos sulla on mielessä pankkeihin sales & trading-puolen harkkoihin/FT:ksi hakeminen niin voin heittää kaksi senttiäni hakuprosesseista käytyäni muutamassa sellaisessa onnistuneesti. Ja jos olet kesällä Lontoossa (tosin LSE alkanee muistaakseni kai vasta syksyllä?) niin voin lähteä vääntämään vaikka kauppasodasta oluenkin äärelle.
Omat riidit Trumpista on oikeastaan että hän ei tarvitse edes diiliä. USAlla on niin vahva kotimainen ostovoima ettei full blown kauppasota saa Trumpin äänestäjäkuntaa hylkäämään häntä ennen vaaleja, vaikka taloudellinen hitti on ihan kiistaton ja osuu varsinkin keskilännen äänestäjiin. Meni kauppasota kummin päin tahansa niin tuon saa puhuttua äänestäjille pitkälti voittona (ellei sitten USA joudu nöyrtymään pakkosopimukseen, mikä lienee epätodennäköistä + Kiinan on helpompi tulla neuvotteluissa vastaan).
Huonompi homma meille muille; Fiskarshan tais jo varoittaa tuloksestaan ja jälkisyklinen konepajateollisuus ottanee hittiä viiveellä (Cargotec/Konecranes/Wärre) kun meriteiden kauppaliikenne hidastuu ja asiakkaiden investoinnit menee jäihin.
Itse aika ajoin törmää tällaisiin firmoihin, jotka väittää, että heidän suosituksiaan seuraamalla pystyy voittamaan markkinoiden keskimääräisen tuoton. Kuitenkin kun asiaa tutkii tarkemmin, niin voi todeta, että jopa kolikonheitolla pääsee parempaan lopputulokseen pitkällä aikavälillä.
Entä mitä mieltä olet odotusarvon soveltamisesta vedonlyöntiin? Voiko sillä tehdä ns. "+ev sijoituksia"? Vedonlyöntifirmat osaavat kyllä varmasti suht kohdilleen arvioida nuo kertoimet, mutta välillä silti törmää sellaisiin kohteisiin, joissa voiton todennäköisyys on suurempi kuin mitä vedonlyöntifirma on arvioinut.
Onnittelut vielä LSE:stä, varmasti parhaita kouluja tehdä rahoituksen maisteritutkinto maailmassa. Tuo laskis&rahis-linja voi olla jopa parempi siinä mielessä että se tuskin hankaloittaa minkään entry-level positioiden hakemista (siinä missä PE-linjalta tullessaan voisi olla selittelemistä haastiksissa kun sittenkin haluaisikin traderiksi).
Jos sulla on mielessä pankkeihin sales & trading-puolen harkkoihin/FT:ksi hakeminen niin voin heittää kaksi senttiäni hakuprosesseista käytyäni muutamassa sellaisessa onnistuneesti. Ja jos olet kesällä Lontoossa (tosin LSE alkanee muistaakseni kai vasta syksyllä?) niin voin lähteä vääntämään vaikka kauppasodasta oluenkin äärelle.
Omat riidit Trumpista on oikeastaan että hän ei tarvitse edes diiliä. USAlla on niin vahva kotimainen ostovoima ettei full blown kauppasota saa Trumpin äänestäjäkuntaa hylkäämään häntä ennen vaaleja, vaikka taloudellinen hitti on ihan kiistaton ja osuu varsinkin keskilännen äänestäjiin. Meni kauppasota kummin päin tahansa niin tuon saa puhuttua äänestäjille pitkälti voittona (ellei sitten USA joudu nöyrtymään pakkosopimukseen, mikä lienee epätodennäköistä + Kiinan on helpompi tulla neuvotteluissa vastaan).
Huonompi homma meille muille; Fiskarshan tais jo varoittaa tuloksestaan ja jälkisyklinen konepajateollisuus ottanee hittiä viiveellä (Cargotec/Konecranes/Wärre) kun meriteiden kauppaliikenne hidastuu ja asiakkaiden investoinnit menee jäihin.
Kiitti! En osaa tällä hetkellä tarkemmin sanoa koulun jälkeisistä suunnitelmista mutta nyt on fiilis, ettei haku ulkomaille duuniin kiinnosta. Mulla on pari ihan mielenkiintoista mahista perustaa jotain tuttujen kanssa täällä Suomessa, mutta katsotaan sitten lähempänä.
Joo mäkin uskon, ettei Trumpilla ole tällä hetkellä kauheasti paineita ainakaan hyväksyä mitään heikkoa diiliä Kiinan kanssa, erityisesti koska on saanut läpi tukipaketteja maanviljelijöille. Jenkeillä on tällä hetkellä erittäin kova poliittinen tahto sekä republikaanien että demokraattien puolelta laittaa Kiinalle kampoihin. Siksi ei demokraattien presidenttiehdokkaat ole juurikaan viitsinyt kritisoida Trumpin kauppasotalinjaa ja esimerkiksi Yhdysvaltain senaatin vähemmistöjohtaja demokraattisenaattori Chuck Schumer antoi vahvan tukensa Trumpille:
Hang tough on China, President @realDonaldTrump. Don’t back down.
Silti en ihan sitä osta, että Trumppi uskoisi itse siihen, että nykyinen tullitilanne on kauppasopimusta parempi. Miksi hän sitten yrittäisi saada kauppasopimusta aikaiseksi. Toki vaikea välillä ymmärtää, mitä herran päässä pyörii.
Joo LSE alkaa syksyllä, käydään ihmeessä oluella.
JJJJ kirjoitti:
Mitä mieltä Jens oot sijoitusanalyysifirmoista?
Itse aika ajoin törmää tällaisiin firmoihin, jotka väittää, että heidän suosituksiaan seuraamalla pystyy voittamaan markkinoiden keskimääräisen tuoton. Kuitenkin kun asiaa tutkii tarkemmin, niin voi todeta, että jopa kolikonheitolla pääsee parempaan lopputulokseen pitkällä aikavälillä.
En usko, että sokeasti seuraamalla suosituksia olisi juurikaan alphaa tarjolla. Mä näen kuitenkin analyysien lukemisen erittäin hyödyllisenä. Niistä tulee aina välillä asioita esille, joita ei itse ole tullut ajatelleeksi, mutta tärkeimpänä niistä on saatavilla jonkinnäköinen kuva siitä, mitä konsensus ajattelee, ja jos on jostain asiasta eri mieltä niin edgeä saattaa olla tarjolla.
JJJJ kirjoitti:
Entä mitä mieltä olet odotusarvon soveltamisesta vedonlyöntiin? Voiko sillä tehdä ns. "+ev sijoituksia"? Vedonlyöntifirmat osaavat kyllä varmasti suht kohdilleen arvioida nuo kertoimet, mutta välillä silti törmää sellaisiin kohteisiin, joissa voiton todennäköisyys on suurempi kuin mitä vedonlyöntifirma on arvioinut.
Ilman muuta ja tunnen useita, jotka tekevät sitä ammatikseen. Vetojahan ei tarvitse pelkästään vedonlyöntifirmoja vastaan tehdä vaan löytyy myös urheiluvedonlyöntipörssejä, kuten Betfair, joissa vedot tapahtuu toisia pelaajia vastaan Betfairin ottaen vaan komission välistä. Niin kauan kuin komissio on tarpeeksi pieni, niin aivan varmasti voi olla edgeä tarjolla kun jompikumpi vedon osapuoli on väärässä, aivan samalla tavalla kuten osakepörssissä myyjä tai ostaja.
Tällä viikolla kävi muuten erityisen hyvät ja päädyin keskustan hitas-asunnon omistajaksi. Kaveri vinkkas mulle yhtenä iltana sellaisen tulleen juuri Oikotielle julkiseen myyntiin ja laitoin samantien kyselyä toivoen nopeita kauppoja. Pääsin seuraavana päivänä katsomaan asuntoa ja tehtiin samantien kaupat. Arvioisin asunnon hinnan olevan ainakin 25% markkinahintaa halvempi ja se vapautuu vielä (toivottavasti) jo vuonna 2025 hitas-järjestelmästä, kun on kulunut 30 vuotta asunnon rakentamisesta. Myyjä kertoi, että oli tullut kymmeniä yhteydenottoja vuorokauden aikana, mutta oli googlannut mut ja ajattelut, että mä ainakin pystyn nopeisiin kauppoihin. Aina silloin tällöin tulee pohdittua tota julkisuusaihetta ja oon aina tullut siihen tulokseen, että oon juuri sopivan tunnettu. Oon hyötynyt siitä vuosien varrella huomattavasti eri tavoin, mutta samaan aikaan ei oo juurikan tarvinnut kokea niitä haittapuolia, joita oon esim. nähnyt joillain mua huomattavasti tunnetummilla kavereillani, jotka eivät juurikaan pysty liikkua julkisesti missään, ilman että on joku tuntematon kimpussa tai kuva seiskassa.
Ja oon edelleen sitä mieltä, että hitas-järjestelmä on typerä ja se pitäisi lakkauttaa. Niin kauan kun se tosin on olemassa niin oon vähän "don't hate the player, hate the game"-mieltä siitä.
