Rikhard Wacker

+38
Liittynyt:
11.6.2017
Viestejä:
65

Tervehdys vain kaikille! Jo vuosia olen tätäkin palstaa lueskellut, vaan vasta nyt uskaltauduin luomaan tunnukset. Tämän sivuston olen löytänyt joskus Akin kolumnien kautta, ja täytyy Akia kehua näistä kirjoituksista. Jokaiseen sunnuntai-iltaani kuuluu oleellisena asiana Akin kolumnin lukeminen, niin tärkeä siitä on minulle tullut.

Omasta taustastani sen verran, että olen 23v metsätalousinsinööri joka työskentelee metsäteollisuudessa. Sijoittaminen lähti ylioppilaslahjasta viisi vuotta sitten, ja osakkeiden aktiivinen harrastaminen on kestänyt sellaiset neljä vuotta. Aika vähän, mutta eipä tällä iällä kovin pitkää kokemusta voisikaan olla. Neljässä vuodessa on tullut opittua paljon, mutta vielä on paljon oppimattakin.

Aiemmin olen pitänyt eräänlaista blogia Nordnetin Sharevillessä. Shareville-profiilini löydät tästä linkistä. Aktiivinen kommentointi Sharevillessä aiheutti sen, että Nordnet teki minusta pienimuotoisen haastattelun viime syksynä, linkki vie Nordnetiin. Myöhemmin sitten aloin kyllästymään paljon bugittavaan ja huonon kirjoitusalustan omaavaan Sharevilleen, ja jatkuvasti ajatuksissani pyöri oma sijoitusaiheinen blogi. Sen avaaminen kuitenkin jäi, koska kuvittelin ettei minulla olisi tarpeeksi sanottavaa. Huhtikuussa rohkaisin itseni, ja avasin blogini. Metsätalousinsinöörin sijoituspäiväkirjan nimi tulee lähinnä tuosta Nordnetin haastattelusta, kun he päättivät nostaa niin kovasti esille minun tutkintoni.

Tällä hetkellä minulla on suurin osa sijoituksistani suorissa osakesijoituksissa, pääasiassa ”hyviä osinkoyhtiöitä”. ASP-tilille olen säästänyt myös, ja noin kuukauden päästä pitäisi ASP-tilin muuttua ASP-lainaksi kun ostan ensiasuntoni. Tätä asuntoa olisi tarkoitus asuttaa vain ”lain määräämät” kaksi vuotta, kunnes laitan sen vuokralle. Katsotaan miten tapahtuu. Pienet siivut minulla on myös Nordnetin Superrahastoissa (Tanska ja Ruotsi), sekä S-ryhmän osuuskunnissa.

Blogini on ollut avoinna pari kuukautta, ja tällä hetkellä kirjoittamiani tekstejä on julkaistu 15 kpl. Aivan näin nopeaa postaustahtia en jatkossa lupaa, vaan pyrin kerran viikossa kirjoittamaan jotakin. Tällä hetkellä minulla on työpöydälläni 28 kpl erilaisia blogitekstejä, osa täysin valmiita ja osa pelkkiä otsikoita. Eli tuohon teksti per viikko-tahdissa on vielä tässä vaiheessa aika helppo pysyä. Tekstejä tulee tulemaan vähän laidasta laitaan. Sieltä tulee niin yhtiökohtaisia nostoja, ajankohtaisia asioita, säästövinkkejä kuin myös erilaisia tietopaketteja mm. opintolainasta. Käyn läpi myös melko henkilökohtaisia asioita, kuten ensiasunnon ostaminen.

Jotain esimerkkejä blogistani voisin nostella tänne. Ensinnäkin teen joka kvartaalin päätteeksi salkkuraportin, jossa käyn salkkuni sisällön ja kvartaalin aikana tehdyt liikkeet läpi. Näiden raporttien tekemisen aloitin viime syksynä Q3:n jälkeen, ja nyt tämän vuoden alusta blogin puolella otin uuden linjan jossa kerron euromääräisesti kaikki sijoitukseni. Aiemmin ujostelin kertoa omaisuuteni määrän, koska vanhemmilta opittu linja käskee pysymään täysin hiljaa raha-asioistaan – jopa internetissä! Kaikki kolme salkkuraporttia löytyy alta, ja näistä toki vain viimeinen on sellainen jossa eurojen määrät on paljastettu.

2017 Q1 - Salkkuraportit blogin puolelle

2016 Q4 - Hyvästit vuodelle 2016!

2016 Q3 - Raporttien teko alkaa

Muitakin kirjoituksia minulla on vielä 12 kpl. En niistä kaikista jaksa alkaa teille kertomaan, vaan tyydyn paljastamaan tässä viestissä vain rusinat pullasta. Ensimmäiseksi voisin mainita sen kirjoitukseni, jossa tämä palsta mainitaan. ”Esikuviani sijoitusrintamalta”-tekstissäni mainitsen Aki Pyysingin Sijoitustietoineen. Olen myös kirjoittanut siitä miten sijoittamiseni alkoi viisi vuotta sitten. Eniten kritiikkiä olen varmaan saanut tekstistäni, jossa ihmettelen Erkki Sinkon ajatustenjuoksua. Säästövinkkejä ja ”lifestyle-osastoa” ovat kirjoitukseni autoilun kuluista sekä muuttamisesta. Välillä tartun myös ajankohtaisiin asioihin, kuten Alexandriaan, Hesarin kolumneihin tai Eurojaskan miljonääriin.

Tarkoituksenani olisi lisätä linkki blogiini tänne aina sitä mukaa kun uutta tekstiä tulee. Linkin lisäksi luonnollisesti vähän pohjustusta, ettei mene pelkäksi linkkispämmäämiseksi. Kommentteja, kehitysehdotuksia kuin kysymyksiä otan vastaani niin blogistani kuin salkustani. Etenkin blogini on vielä visuaalisesti melko alkutekijöissään yhä, koska mitään aiempaa bloggauskokemusta ei ole.

Lisäksi tarkoituksenani olisi tällä käyttäjällä osallistua keskusteluun muutenkin tällä palstalla. Aiemmin olen keskustellut sijoittamisesta lähinnä Sharevillessä, mutta vähän valitettavasti joudun toteamaan että siellä taso on laskenut viime aikoina huimasti. Ihan luonnollista, sillä Nordnet markkinoi tuota sivustoa juuri aloittelijoille. Tämä yhdistettynä sekavaan ja huonoilla hakutoiminnoilla varustettuun sivustoon, niin joka päivä saa lukea samoja peruskysymyksiä. Oikeastaan tämänkin takia rohkaistuin nyt tekemään tunnukset tänne Sijoitustietoon. Koska Sharevillessä taso on laskenut, niin olen löytänyt itseni yhä useammin lukemasta tätä palstaa. Tunnuksia en ole aiemmin uskaltanut tehdä, koska olen kuvitellut että olen liian noviisi vielä tälle palstalle. Katsotaan nyt keskitynkö tällä käyttäjällä vain lukemaan muuta palstaa, vai uskallanko jopa osallistua keskusteluun. Kuitenkin, luen myös muuta palstaa, eikä tämän käyttäjän tarkoituksena ole vain mainostaa blogiani täällä. Tämä tiedoksi siltä varalta että postaamiseni keskittyy vain tähän viestiketjuun.

Toivottavasti en nyt tästä aloitusviestistäni unohtanut mitään oleellista. Ei muuta kuin antoisia sijoitushetkiä kaikille palstatovereille!

0
0
16.6.2017 - 12:46

Rikhard Wacker

OP
+38
Liittynyt:
11.6.2017
Viestejä:
65

Kirjoittelin tänään blogiini ensimmäisen osan (luultavasti) trilogiaksi venähtäneestä seikkailusta nimeltään omistusasunnon hankkiminen. Tässä ensimmäisessä osassa keskityn kertomaan miten löysin tämän asuntoni, muistelen miten aloitin ASP-säästämisen ja jälkiviisaana totean että onneksi vitkuttelin ASPin avaamisen kanssa. 

"Oikeastaan tämän tarinan alkuun päästäkseen pitää palata niinkin kauas kuin joulukuuhun 2015. Oli vuoden viimeisen kvartaalin loppu ja minulla oli kiire avata ASP-tili, jotta vuoden 2015 Q4 olisi ensimmäinen säästämäni kvartaali. Tai oikeastaan sana "kiire" on todella huono mitä tulee seikkailuuni ASP-tilin kautta. ASP-tilin perustamista olen jahkannut jo vuodesta 2014 asti. Tässä on ehkä yksi pienoisista virheistäni, jonka tekisin nyt kyllä jälkikäteen toisin. Aloittaisin ASP-säästämisen aiemmin. "

Lievä ylimielisyys ja ahneus kuitenkin venyttivät reilulla vuodella aloittamistani. Minulla oli kiire laittaa kaikki ylimääräinen kiinni osakkeisiin. Takaraivossani kolkutti ahneus, koin saavani osakkeista parempaa tuottoa kuin ASP-tilistä. En osannut oikein nähdä muuta kuin tuoton. Opiskelija jonka asunnon osto on monien vuosien päässä, ei osannut antaa arvoa ilmaisille valtiontakauksille tai lainan korkokatolle. Ylimielisesti myös ajattelin, että mikäli säästän pelkkiin osakkeisiin, ja ehdin sitä kautta kerryttää itselleni muhkean potin, niin saan lainaa helpommin kuin ASP-tilin ja vähän pienemmän osakesalkun kanssa. En oikein tiedä mitä päässäni tuolloin liikkui, en nimittäin ole oikeastaan koskaan halunnut myydä osakkeitani pois asunnon tieltä. Myydyt osakkeet eivät tuota osinkoa, ja suurin tavoitteeni on kasvattaa jatkuvasti vuotuisia osinkojani, joten asunnon osto olisi siinä tapauksessa ollut iso askel taaksepäin."

Koko teksti löytyy seuraavasta linkistä:

Kohti omistusasuntoa, osa I - ensiaskeleeni oman asunnon hankintaan 

 

edit: Minkähän takia en voi tuota jälkimmäistä kappaletta kursivoida? Tässä vaiheessa vielä kursivointi näkyy, mutta esikatselun ja tallentamisen aikana kursivoitu teksti muuttuukin normaaliksi. Outoa.

- Nyt kursivoitu, vaikea sanoa mikä siinä oli...
- Pistimme mailiisi viestiä. -yp

0
0
18.6.2017 - 13:58

Rikhard Wacker

OP
+38
Liittynyt:
11.6.2017
Viestejä:
65

Turhan aikainen herätys ajoi meikäläisen lukemaan selaamaan Arvopaperin nettisivuja. Hetken selaaminen taas sai minut kirjoittamaan blogin puolelle tekstiä. Arvopaperilla ei meinaa mennyt Tokmannin uutisointi ihan putkeen. Viime viikon lauantaina hehkutettiin kenties hyvää ostopaikkaa, ja alle viikko myöhemmin haukuttiin pulju pystyyn.

***

Pirun vuorotyöt! Sisäinen kelloni on taas aivan sekaisin. Kello 5 aamulla vapaapäivänä minä olen jo pirteänä ylhäällä. Olipahan hyvää aikaa tutustua sijoitusmaailman nettilehtien kirjoituksiin.

Arvopaperi takasi tällä kertaa jutut joista teki mieleni kirjoittaa pari riviä. Silmiini osui kaksi uutista Tokmannista lyhyen ajan sisällä, ja juttujen sisältö oli täysin päinvastaista. Takki oli siis ehtinyt kääntyä ympäri kuudessa päivässä.

Ensimmäinen uutinen on päivätty reilun viikon päähän tästä hetkestä, eli viime viikon lauantaihin. Siinä käsitellään Tokmannin nykyistä hintatasoa ja uutinen on räväkkäästi otsikoitu "Tokmanni on nyt törkeän halpa". Omien tutkimisteni mukaan monet ihmiset eivät jaksa lukea uutisesta kuin otsikon. Tästä hyvänä esimerkkinä on kun pari kuukautta sitten useampi kaverini jakoi Facebookissa uutista siitä miten Sauli Niinistö on taas laskenut omaa presidentin palkkaansa. Klikkasin jutun auki, ja se olikin vuoden 2012 uutisia. Joku laittanut linkin kiertämään, ja porukka jakaa sitä innoissaan lukematta koko uutista. Sitten ihmetellään miksi mediat tekevät koukuttavia klikkiotsikoita ja ilmiannetaan niitä vihaisena Klikinsäästäjälle.

Joko ostoksille? Tokmanni on nyt törkeän halpa (Arvopaperi 10.6.2017)

Uutisessa käsitellään Tokmannin nykyistä hintaa (8,72e/kpl) suhteessa analyytikkojen ennusteisiin, ja lasketaan tulevien vuosien P/E-lukuja. Ennustettuihin voittokertoimiin kannattaa mielestäni suhtautua varauksella, ne kun on laskettu puhtaasti ennusteiden pohjalta.

"Voi kuitenkin olla, että analyytikot ovat yliarvioineet Tokmannin kyvyn menestyä supermarkettien, muiden halpakauppojen ja yleistyvän verkkokaupan puristuksessa. Mikäli analyytikot joutuvat reivaamaan tulosennusteitaan alas, karisee edullisuus osakkeesta nopeasti."

"Markkinat ovat selvästi eri mieltä kuin analyytikot. Sijoittajan tehtäväksi jääkin miettiä, kummat ovat oikeassa."

Enää ei tarvitse pohtia kummat ovat oikeassa. Perjantaina 16.6.2017 Tokmanni antoi tulosvaroituksen, ja osake lähti vapaapudotukseen. Pelkästään perjantaina osake päätyi rumiin -15 %:n lukemiin.

Arvopaperi, ja vieläpä sama toimittaja Mirko Hurmerinta (josta muuten normaalisti tykkään, ollut vieraana mm. Ylen Pörssipäivässä) teki tästä uuden uutisen, vain 6 päivää edellisestä julkaistusta Tokmannin uutisesta. Tai vitsikkäästi voisi sanoa miten oli siinä välissä kuitenkin sen verran aikaa, että yhtiön arvosta ehti viidesosa sulamaan pois.

Kommentti: Tokmanni on sekaisin kuin seinäkello (Arvopaperi 16.6.2017)

Olipa ääni muuttunut seinäkellossa kuudessa päivässä. Mirko Hurmerinta lyttää kommentissaan koko yhtiön. Saman yhtiön, jota hieman jopa hehkutettiin vain alle viikkoa aiemmin. Eipä siinä kommentissa varsinaisesti mitään vikaa ollut, ihan samaa mieltä itsekin Tokmannista yrityksenä olen. Mutta vähän pisti naurattamaan näin lyhyt aika edellisestä ja aikalailla toiseen äärilaitaan osuneesta kommentista. Nämä on näitä, Arvopaperi kirjoittaa ja kansalaiset (minä mukaan lukien) klikkailee uutisia auki.

Arvopaperin nettiversio on mielestäni aika suurta kuraa nykyään. Kaikki laadukkaimmat uutiset ovat maksumuurin takana, ja se mitä meille ilmaiskansalle tarjotaan, on vähän niin jä näin. Arvopaperin lehtipainoksesta pidän, ja siellä jutut ovat paljon parempia. Yhtiöanalyysit perustuvat muuhunkin kuin pelkkiin hatariin analyytikkojen ennusteisiin. Itse en ihan periaatteesta suostu Arvopaperin maksullista jäsenyyttä hankkimaan. En edes sitä ilmaista kuukauden kokeilua. Poltin päreeni niin pahasti talvella kun lehti tämän nykyisen uudistuksen teki. Siinä samassa meni mm. pilalle Arvopaperin aamun uutiskirje. Sain joka päivä sähköpostiini listan mielenkiintoisia otsikoita, ja kun niitä availin, niin ensimmäisen kappaleen jälkeen huomasinkin että loppu on vain tilaajille. Ne uutiset jotka minulle näkyivät, olivat sitten näitä "nollatason uutisia". Laitoin Arvopaperiin palautetta sähköpostilla, ja ihan AP:n päätoimittaja minulle siihen henkilökohtaisesti vastasi. Taso ei silti ole kohentunut ollenkaan, ja siksi lopetin tuon aamun uutiskirjeen mainoskirjeen.

Mitä taas tulee Tokmanniin, en siihen rahojani ole ikinä laittanut, enkä myöskään ajatellut laittaa. Halpaketjuilla on sellainen ongelma, että porukka ei ole järin uskollisia niille. Jos joku tuote on halvempi toisessa halpaketjussa, asiakkaat ostavat sen sieltä. Tokmannilla ei ole myöskään mielestäni minkäänlaista brändiarvoa ja Tokmanni on lisäksi valitettavan pieni yhtiö. Halpaketjut voivat olla hyviä sijoituksia jos ne täyttävät nämä tekijät, esim. Ruotsista Ikea ja H&M (joista jälkimmäiselläkään ei ole nyt häävisti mennyt). Tokmanni ei tule hetkeen päätymään omaan salkkuuni. Ei vaikka he itseään ovat joskus hyvänä ja vakaana osingonmaksajayhtiönä mainostaneet.

 

***

Teksti löytyy myös osoitteesta:

http://inssinosingot.blogspot.fi/2017/06/takki-ympari-kuudesssa-paivass…

Keskustelua tekstistä löytyy myös Sharevillen puolelta:

https://www.shareville.fi/osakkeet/tokmanni-group-oyj/kommentit/turhan-…

0
0
3.7.2017 - 05:33

Rikhard Wacker

OP
+38
Liittynyt:
11.6.2017
Viestejä:
65

Pari viikkoa tullut oltua poissa tältä palstalta, mutta laitetaan nyt tännekin pienellä viiveellä viimeaikaiset blogimerkintäni. 

 

Ennen juhannusta pohdiskelin politiikkaa. Vielä yläaste- ja osittain lukioiässä haaveilin urasta politiikan puolella. Nyt taas en lähtisi Arkadianmäelle mistään hinnasta. 

***

Onko politiikkaan sotkeutuminen riskinottoa?

Nuorempana haaveilin kansanedustajan "ammatista". En kyllä enää ymmärrä miksi. Kansanedustajahan ei ole ammatti, vaan luottamustehtävä, siksi heittomerkit sanan ympärillä. Nuorempana kuvittelin ilmeisesti että siinä olisi helppo, hyvin palkattu tehtävä, jossa voisi jotain saada aikaankin. Noh, nyt vanhempana en pidä kansanedustajan roolia helppona, hyvin palkattuna tai edes tehtävänä jossa jotain saisi aikaan. Ryhmäkuri estää sinua kuitenkin tekemästä täysin omia päätöksiä. Se oli sitä aikaa ennen sosiaalista mediaa, nykyään saan jo tarpeekseni politiikasta kun lukee Facebookista joidenkin ihmisten mielipiteitä. Vanha sanonta pitää tässäkin paikkansa: tyhjät tynnyrit kumisevat eniten.

Minä ihmettelen niitä puheita joiden mukaan kansanedustajat tienaavat hyvin. Minun mielestäni kansanedustajat tienaavat liian vähän. Jatkuvasti kuitenkin sosiaalisissa medioissa törmää väittämään että kansanedustajien palkkaa, anteeksi palkkiota, tulisi vähentää. Luottamustoimesta maksetaan palkkiota eikä palkkaa. Minä olen sitä mieltä että kansanedustajien palkkiota voisi nostaa. Miksi maamme tärkeimmistä asioista päättävät ihmiset joutuisivat tekemään päätöksiään talkootyönä? Alhaiset palkkiot houkuttelevat Arkadianmäelle teuvohakkaraisia, kun koulutetut ihmiset saavat Eduskuntatalon ulkopuolelta paremman liksan.
 

Juha Sipilä - rahat vai kolmipyörä

Sen lisäksi, että kansanedustajat saavat usein vähemmän palkkaa kuin "siviilitöissään" saisivat, saavat he myös enemmän lokaa niskaansa. Ei mielestäni järin hyvä diili.
 

 

Tästä syystä Juha Sipilän loikkaa politiikkaan ihmettelen. En ihmettele tätä Suomen kansan kannalta, vaan Juhan omalta kannalta. Jätkä laittoi kaiken sivuun poliitikon uran tieltä. Vuonna 2012 Sipilä päätti panostaa täysillä politiikkaan ja laittoi sen vuoksi suurimman osan sijoituksistaan lihoiksi. Keskiverto suomalainen kun ei katso hyvällä sijoituksia muuhun kun omaan omistusasuntoon. Sipilä myi mm. Bittiumin (silloin vielä Elektrobit) osakkeensa aika heikkoon saumaan (Kauppalehti). Sipilä oli 6,4 miljoonalla osakkeellaan (huom. kappaleita, ei euroja) Elektrobitin kuudenneksi suurin omistaja. Juhan irtaantuessa EB:stä kurssi oli 1,02e/kpl. Tänään (20.6.2017) Bittium noteerataan 7,65 eurossa. Lasketaanpa huvikseen paljonko Sipilän politiikan uralle tuli hintaa:

Tämän päivän kurssi 7,65e/kpl - Sipilän myyntihinta 1,02e = 6,63e/kpl. Tämä kerrotaan Sipilän omistamien osakkeiden määrällä 6 400 000 kpl x 5,32e/kpl. = 42 432 000. Eli Sipilältä meni noin 43 miljoonaa sivu suun siinä yhteydessä, kun tämä päätti politiikan uransa tieltä siivota osakeomistuksiaan.

Eikä tässä vielä kaikki. Kauppalehden osinkohistoriaa katsellessani huomaan, että Elektrobit/Bittium on jakanut myös aika avokätisesti osinkoja sekä pääomanpalautusta. Koska Juha Sipilä hankkiutui osakkeistaan eroon, hän menetti myös oikeutensa osinkoihin sekä pääomanpalautukseen. Lasketaanpa vielä lopullinen tappio.

Pääomanpalautuksia on tullut vuonna 2013 0,11e/kpl + osinkoja 0,01e/kpl (2013) + 0,02e/kpl (2014) + 0,04e/kpl (2015) + 0,3e/kpl (2016) + 0,3e/kpl (2017) = 0,78e/kpl. Tämä sitten kerrottuna ennestään tutulla 6 400 000 osakkeella x 0,78e/kpl = 4 992 000. Sipilältä meni osinkoja siis näiden alle viiden vuoden aikana ohi viiden miljoonan euron edestä.

Voidaankin sanoa että Sipilä maksoi  47 424 000 euroa eli siis 47 miljoonaa euroa ja risat siitä, että pääsi suomalaisten Facebook-meemeihin kestokasvoksi. Kumman sinä valitsisit arvon blogini lukija, 47 miljoonaa euroa, vai kestopuheenaiheen sinua nälvivissä suomalaisissa internet-meemeissä? Vaikeita valintoja, tai sitten ei.
 

Nykynuorisoa kosiskellaan nykyään erilaisilla meemeillä, joten kannoin nyt oman korteni kekoon. Yllä omatekemäni legendaariseen Akkari-tarinaan perustuva meemi. Mielestäni tämä naurattaa enemmän kuin suurin osa heikoimmista Sipilä-meemeistä. Kuvassa lukee "vain" 40 miljoonaa, koska tein tämän tekstin alunperin jo toukokuun alussa Bittiumin kurssin ollessa 6,34e/kpl. Sen jälkeen osakekurssi on kuitenkin noussut reippaasti, ja siinä syy "puuttuville " reilulle 7 miljoonalle. Voidaankin siis vitsailla että viimeisen 7 viikon aikana Sipilä on ottanut takkiin sellaisen miljoonan viikossa. 
 

Anne Berner - jopa Sipilääkin vihatumpi?

Anne Bernerin motiiveja lähteä politiikkaan en ymmärrä myöskään yhtään. Berner oli tunnettu yritysmaailmassa, ja vieläpä ihan hyvässä mielessä. Nyt tämän parin vuoden aikana kaikki kansalaiset tunnistavat Bernerin, ja varmasti suurimmalle osalle tunnistus tapahtuu negatiivisessa mielessä. Bernerin hallinnoimia yhtiöitä on kansalaisten keskuudessa laitettu boikottiin. Osansa ovat saaneet niin "oikeutetusti" Bernerin omat yhtiöt kuten Vallila, mutta myös Anne Berneriin täysin liittymättömät yhtiöt kuten Berner. Suurin osa boikotoijista ei jaksa perehtyä yhtiön taustoihin. Vaikka sukunimi on sama, niin Anne Bernerin suku tulee Sveitsistä, kun taas Berner-yhtiön Bernerit Norjasta. Noh, ei pilata kivaa protestihenkeä tylsillä faktoilla.

Kuitenkaan tarkoitukseni ei ollut puolustella Anne Berneriä. Ihmettelen vain mikä oli Bernerin motivaatio lähteä politiikkaan. Siinä missä hän sai ennen olla suht rauhassa, nyt luultavasti koko Suomi hänet tunnistaa. Berner on varmasti tienannut myös paljon paremmin politiikan ulkopuolella. Hyvät tienestit ovat vaihtuneet rooliin kansan kusikeppinä. Samoin yritystesi myynti ja maine on mennyttä. Ei mielestäni järin hyvä diili. Vähän samoin kävi rapakon takana eräälle tosi-tv:stä tutulle kasvolle. Ennen Trumpia pidettiin suht harmittomana kaverina Diili-ohjelmasta, mutta presidentinvaalit käänsivät Trumpin maineen täysin päinvastaiseksi. Ja kuten Bernerillä, myös Trumpin bisneksiä on asetettu kansalaisten keskuudessa boikottiin.

Siitä olen myös aika varma, että Trumpin tai Bernerin bisnekset eivät palaa enää ennalleen. Ei,  vaikka Annen politiikan ura katkeaisi alle kahden vuoden päästä oleviin eduskuntavaaleihin, tai Donaldin presidentin kausi ei jatkuisi enää neljän vuoden päästä. Pieni pyrähdys politiikassa on varmasti tehnyt ikuisia arpia kaksikon omistamiin yhtiöihin.
 

Pohdittavaa piensijoittajalle

Täytyykö piensijoittajan ottaa huomioon Anne Bernerin kaltaista riskiä, missä yrityksen myynti saattaa laskea kansan boikotoinnin johdosta? Ehkä eniten tätä riskiä löytyy Sammosta, Nordeasta ja UPM:stä, ja syy löytyy hallituksen puheenjohtajan penkiltä. Siinä missä Berner on luultavasti vain purkkapoppia, ja unohtuu kansan syviltä riveiltä viimeistään seuraavien vaalien jälkeen (mihin Berner ei tietääkseni aio asettua ehdolle), niin Björn Wahlroos on suomalaisten kestoinhokki jo usean vuosikymmenen ajan. Nallestahan kiertää kaikenlaisia legendoja jo 1980-asti. Näistä tunnetuin varmasti on legendaarinen toteamus siitä, miten asiakkaat eivät tuo mitään muuta kuin hiekkaa kenkiensä pohjissa pankin marmorilattioille. Nalle ei muuten myönnä, joskaan ei myöskään kiistä kyseistä lausahdusta. En muista mistä luin tarinan siitä kun toimittaja kirjoitti jutun Nallesta, ja juttuun lisättiin luonnollisesti tuo tarina hiekasta pankin lattialla. Nallella oli oikeus oikolukea kirjoitus ennen sen lähtemistä painoon, ja Wahlroos oli hieman muokannut tuota kohtaa. Hän ei pyyhkinyt tarinaa kokonaan pois, vaan muokkasi sen muotoon "Wahlroosin väitetään sanoneen". Ai vitsi mä niin tykkään tuosta lystikkäästä suomenruotsalaisesta!

Ai niin siitä riskistä piti kertoa, eikä jälleen keskittyä tyhjänpäiväisiin legendoihin. Nallellahan on aika negatiivinen maine suomalaisten keskuudessa, niin kansalaisten kuin poliitikkojenkin. Esimerkiksi parisen vuotta sitten Paavo Arhinmäki lopetti kaikki Vasemmistoliiton tilit Nordeassa Panama-kohun takia. Kansan syvissä riveissä taas Nalle mielletään vain veropakolaiseksi, joka karkasi Ruotsiin jotta voi antaa pojalleen Thomasille Joensuun kartanon perintöverotta. Kun Wahlroos avaa suunsa ja kertoo mielipiteensä, täyttyy uutisen kommenttiosio negatiivisista ja ilkeistä kommenteista. Noissa kommenteissa on muuten juomapelin ainekset. Ennen kuin alat lukemaan kommentteja, ota viereesi jokin alkoholipitoinen juoma. Ota aina huikka kun joku kommenteissa mainitsee miten Nalle oli 1970-luvun alussa, eli siis kohta 50 vuotta sitten pari vuotta taistolaisia. Tämäkin luultavasti aika pitkälle vain siksi, että Nalle halusi parikymppisenä vain ärsyttää isäänsä Buntta Wahlroosia. Tätä juomapeliä et varmasti selviä selvin päin maaliin!
 

Piipahdus politiikassa voi tuhota koko urasi

Seuraavaksi tarina miten pieni piipahdus politiikassa voi tuhota koko urasi. Näin tapahtui Mitro Repolle, tuttavallisemmin Isä Mitrolle. Isä Mitrohan on/oli Helsingin ortodoksisen seurakunnan tunnetuin pappi, joka oli etenkin viime vuosikymmenellä erittäin arvostettu henkilö ja puhuja. Isä Mitro osallistui moniin keskusteluohjelmiin, ja erilaisia tunnustuksia sateli joka suunnasta. Wikipedia kertoo että Isä Mitro on mm. Vuoden puhuja 2005 ja vuotta myöhemmin Mielenterveyden keskusliiton Vuoden hyvän mielen lähettiläs.

Vuonna 2008 Isä Mitro asettui ehdolle seuraavan vuoden Europarlamenttivaaleihin ja tästä alkoi mennä sukset ristiin Isä Mitron ja ortodoksisen seurakunnan välillä. Seurakunta kun ei politiikkaa ja pappeutta samaan aikaan katsonut hyvällä. Lopulta Isä Mitrolta kiellettiin papin viran toimittaminen eurovaali-ehdokkuuden ja myöhemmin vaalikauden aikana. Vaikka sukset menivät ristiin seurakunnan kanssa, kansa oli vielä Mitron takana. Ainakin vielä.

Europarlamenttivaaleissa 2009 Mitro Repo oli suurin yllättäjä, ja yli 71 000 äänellään oli kolmanneksi eniten ääniä saanut ehdokas Suomessa heti kokeneiden Timo Soinin ja Anneli Jäätteenmäen jälkeen. Kansa tuntui rakastavan Isä Mitroa. Kansan mielipide alkoi muuttumaan 2011, kun Repoa syytettiin naisten ahdistelusta. Repo oli heittänyt useille naisille vähän "rasvaista jerryä" ja kädet olivat saattaneet eksyä naisten ahtereille. Sattuuhan näitä. Siinä missä vain paria vuotta aiemmin Isä Mitro oli koko kansan rakastama henkilö, nyt kansa kertoi kilpaa iltapäivälehdille tarinoitaan kokemastaan Mitro Repon ahdistelusta. Niin se vain kelkka kääntyy äkkiä ympäri. Repo ei omien sanojensa mukaan tunnistanut itseään muiden syytöksistä, vaikka pyysikin samalla käytöstään anteeksi. Kansan luottamus tästä episodista kuitenkin kärsi sen verran paljon, että seuraavissa parlamenttivaaleissa 2014 Mitro Repo tippui parlamentista. Repon äänisaalis oli vuoden 2014 Europarlamenttivaaleissa vain 8800 ääntä, eli noin 63 000 ääntä vähemmän kuin vain kautta aiemmin. 

Vaalien jälkeen Mitro Repo oli jälleen Isä Mitro, joskin ura ei palanut yhtä suureen lentoon kuin ennen ehdokkaaksi ryhtymistä. Isä Mitro ehti hoitaa virkaansa ortodoksisessa seurakunnassa vain pari vuotta, kunnes sai potkut epäasiallisen käytöksen vuoksi. Oli työpaikkakiusaamista ja sellaista. Epäasiallinen käytös johtui ilmeisesti turhautumisesta, kun epäonnisten vaalien jälkeen vanhaa paikkaa Uspenskin katedraalissa ei enää irronnut, vaan Isä Mitrolle tuli käsky lähteä papiksi Järvenpäähän. Hyi yök, böndelle! Tällä hetkellä Isä Mitro on haastamassa Helsingin ortodoksista seurakuntaa käräjille, mutta mitä nyt iltapäivälehtien juttuja lukemalla tulee äkkiä siihen tulokseen, ettei Repo järin suurta sympatiaa tunnu enää saavan. Vaikka kaikki syyt Mitro Revon suosion kääntymisestä päälaelleen eivät johdukaan puhtaasti noista viidestä Europarlamenttivuodesta, en voi olla silti miettimättä mitä Isä Mitrolle kuuluisi, mikäli tämä ei olisi politiikkaan lähtenyt kymmenisen vuotta sitten. Jälkiviisaana voi todeta piipahduksen politiikkaan olleen virhe.

***

Alkuperäinen teksti sekä kommentteja löytyy niin blogin puolelta kuin myös Sharevillestä.

0
0
3.7.2017 - 05:40

Rikhard Wacker

OP
+38
Liittynyt:
11.6.2017
Viestejä:
65

Pari viikkoa sitten minulle soitettiin LähiTapiolasta ja pyydettiin juttelemaan säästämisestä, sijoittamisesta sekä vakuutuksista konttorille. Ensimmäinen soittokerta meni aika harakoille kun vastasin töissä puhelimeen kaiken melun keskeltä. Sovittiin että soittellaan seuraavana päivänä uudestaan ja jutellaan kun kuulenkin jotain. Ei ollut ensimmäinen kerta tänä vuonna kun odottaessani sovittua soittoa, puhelin ei lopulta soi ollenkaan. Kuitenkin, lopulta kun soittaja sai minuun yhteyden, kävin juomassa kahvit LähiTapiolan konttorilla. Eipä tuosta reissusta mitään muuta käteen jäänytkään. 

***

Kahvilla LähiTapiolan piikkiin

Kesäkuu 2017. Silloin oli ensimmäinen kerta kun saan sijoitusaiheista puhelinmarkkinointia. LähiTapiolasta, jonka vakuutusasiakas olen, soittivat ja pyytelivät käymään keskustelemassa. Keskustella piti niin säästämisestä, sijoittamisesta kuin myös vakuutusmaksujeni hinnoista.

Meikäläisellä on näköjään aika loistavaa tuuria mitä tulee puhelinmarkkinointisoittoihin. LähiTapiolan ensimmäinen soitto tuli kun olin töissä suht meluisalla työmaalla. Sovittiin että seuraavana päivänä soittavat uudestaan kun kuulen jopa puhelusta jotain. Tietenkin silloin kun odotat sovittua soittoa, puhelin ei luonnollisesti soi. Sama homma kävi Nordealla. Laitoin heille joskus keväällä yhteydenottopyynnön, johon laitoin selvästi minulle sopivat yhteydenottoajat. Kaipaamani soitto tuleekin lopulta niiden aikojen ulkopuolelta. Noh, kuitenkin lopulta LähiTapiolastakin saivat soitettua minulle asti, ja näin sovittiin tapaaminen.

Matka kohti tapaamista alkoi eräänlaisella esitietolomakkeella. Siinä kyseltiin varallisuuteni määrää, mihin olen sijoittanut, kuinka kokenut olen sijoittamisessa ja mitkä asiat minua askarruttavat. Lomakkeen päätteeksi tuli sitten pieni läjä linkkejä mihin tutustua. Linkkien sisällöstä lisää tuonnempana.
 

Kohti konttoria

Lopulta koitti sovittu päivä ja menin tapaamiseen paikalle. Minut otti vastaan minua muutaman vuoden vanhempi, silti alle 30-vuotias kaveri. Keskustelu alkoi kun vastapuolen sijoituspalveluneuvojan tittelillä liikkeellä ollut kaveri kysyi minun taustaani säästämiseen ja sijoittamiseen liittyen. En tiedä tyhjensinkö pajatson vähän liiankin nopeasti ja tapoin tunnelman kertomalla miten olen innokas piensijoittaja, joka aiemmin teki suoria osakeomistuksia, mutta on nyt halvempien kulujen perässä siirtymässä indeksisijoittamiseen. Tuntui että tämän lauseen jälkeen vastapuolella tyhjeni kaikki ajatukset täysin. Sijoituspalveluneuvoja ei osannut neuvoa minulle kuin Seligsonin passiivisia matalakuluisia rahastoja. Se jäi tosin vähän auki miten ne liittyivät sitten LähiTapiolaan. Kuulemma niitäkin saa LähiTapiolan kautta, mutta ohjeistus minulle tuli tutkia asiaa suoraan Seligsonin sivuilta käsin. Noh, eipä tämä minun murheeni ole.

Lopulta tuo noin 30 minuutin mittainen keskustelu olikin sitten aika pitkälle vain "yleistä sijoituskeskustelua". Spekuloitiin yhdessä kieli poskessa koska nykyinen nousumarkkina tulee päätökseen, mietittiin verotusta, juteltiin asunnon ostamisesta, asuntojen hintakehityksestä sekä asuntosijoittamisesta yleisesti. Ei mitään sijoitusmaailmoja mullistavaa siis, mutta olihan se kiva rupatella kahvikupin ääressä ja saada hieman ulkopuolista näkemystä. Toki jos olisin ajanut puoli tuntia autolla suuntaansa tapaamista varten, niin yksi kahvikuppi ja rupattelutuokio tuskin olisivat tehnyt reissusta kannattavaa. Onneksi itselläni oli nyt vain lyhyt kävelymatka.

Mitenkään aggressiiviseksi markkinoinniksi en ainakaan itse tapaamista luonnehtisi. Missään vaiheessa ei tullut ahdistavaa oloa. Tässä olisi esimerkiksi Nordealla opittavaa. Kirjoittelin omia Nordea-kokemuksiani mm. Alexandriaa käsittelevässä blogikirjoituksessa. LähiTapiolassa ei tuputettu väkisin mitään, sain suunvuoroja miten halusin eikä niitä keskeytetty, eikä vaadittu mitään seuraavia tapaamisia. Joku voisi sanoa että eivätkö nämä asiat ole aivan itsestäänselvyyksiä, mutta valitettavasti omien Nordean kokemuksieni pohjalta asia ei ole aina noin.

Ehkä eniten minulle tarjottiin LähiTapiolan omista valikoimistaan jonkinlaista asuntorahastoa. Se myönnettiin rehdisti, että luultavasti osakkeille hävitään, mutta kuulemma 5-6 %:n tuotto oli odotettavissa. Kuluista ei puhuttu oma-aloitteisesti mitään, joten jouduin niistä itse kysymään. Olikohan ne kulut jotain 2,49 % vuodessa. Joku voisi sanoa että sinnehän ne tuotot sitten menevätkin. Korkeista kuluista huomauttaessani eteeni lyötiin joku LähiTapiolan "Maailma 80"-rahasto, jonka tarkoituksena oli kertoa että vaikka rahastossa on kuluja, voi se kulujen jälkeen vielä voittaa vertailuindeksin. Sitä ei muuten oltu kerrottu, että mikähän tuo vertailuindeksi mahtoi olla. Toki tuokaan rahasto ei jokaisella saralla vertailuindeksiään voittanut, mm. pisimmällä eli 5 vuoden aikajaksolla takkiin oli tullut hieman. Kolmen vuoden aikajaksolla taas oli voitettu.
 

Mainitsiko joku sanan "kulut"?

Kuluista muuten sen verran, että kovin nihkeästi LähiTapiola tuntui kulujaan mainostavan. Kun täytin netissä tuota aiemmin mainitsemaani esitietolomaketta, sen erään tuli liuta erilaisia linkkejä mihin tutustua ennen tapaamista. Näistä linkeistä yksi oli joku testi, jolla testata, mikä rahasto minulle sopi parhaiten. Vastauksena sain Maailma 50-rahaston, mutta kuluja en sille helposti löytänyt. Helpommin löytyivät kyllä napit josta päästä helposti laittamaan omia rahojani kyseiseen rahastoon. Olisi ilmeisesti pitänyt kirjautua ensin verkkopankkiin nähdäkseni kulut. Samoin myös odotellessani konttorin aulassa, ehdin lukaista nopeasti parit mainosesitteet. Sielläkin eri rahastoja kyllä kehuttiin, mutta kuluja en lappusista löytänyt ollenkaan.

Mitään kättä pidempää en vierailustani saanut mukaan. En saanut mitään esitteitä, linkkejä, käyntikortteja tai muutakaan. Sen takia mm. kuluja oli aika vaikea muistaa enää tässä käynnin jälkeen. Kyllähän se vastapuoli niitä ruutupaperille kirjoitteli, mutta vaikea niitä oli muistaa enää kun erilaisia tuotteita käytiin läpi 3-4 kpl, ja jokaisessa useat erilaiset kulut. Yhtä tuotetta minulle mainostettiin siinä mielessä hyvänä, että verottaja ei pääse iskemään voittoihin kiinni halutessani nostaa sieltä rahaa. Nuo nostot olisivat maksaneet minulle kuitenkin 25e/kpl, joten missään nimessä alle tuhansien eurojen nostoja sieltä ei kannata tehdä.
 

Loppupäätelmät 

Mitä tuosta reissusta jäi sitten käteen? Eipä oikeastaan muuta, kuin jutustelut. Niin, ja tietysti se yksi kuppi kahvia. LähiTapiolan palvelut eivät oikein istuneet omaan elämäntilanteeseeni. Plussat siitä että vastapuoli myönsi tämän itsekin, eikä lähtenyt edes yrittämään tuputtamaan minulle niitä. Se jäi toki vähän harmittamaan, että puhelimessa lupailtiin myös vakuutuksien kilpailuttamisella, mutta eipä nykyisiä LähiTapiolan vakuutuksiani katsottu ollenkaan. Enpä toki itsekään muistanut niistä kyselläkään.

Vierailu oli ihan mukava, vaikka kerrottavaa jälkipolville ei juurikaan jäänyt. Ainakin sain yhden blogikirjoituksen aiheen tuosta reissusta. Ehkä se oli myös yksi motivaatio lähteä kuuntelemaan mitä asiaa heillä minulle on. Kiitokset myös minua palvelleelle sijoituspalveluneuvojalle. Jos pöydän toisella puolella olisi minulla ollut vastassa aggressiivinen markkinoija, jota kiinnostaa vain omien tuotteidensa myyminen, olisi reissu valahtanut negatiivisen puolelle. Nyt pysyttiin kuitenkin neutraalissa. Mitään ei jäänyt käteen, mutta toisaalta parempaakaan tekemistä minulla ei tuolloin ollut. Sainpahan rupatella hetken markkinan nykytilanteesta. Niin, ja se kuppi kahvia.

Hyvä nyrkkisääntö piensijoittajalle on, että kaikki puhelinkaupustelu on kannattavaa lähinnä vain sitä tarjoavalle yhtiölle, ei niinkään piensijoittajalle itselleen. Tämä selittyy ihan sillä faktalla, että soittaminen maksaa, saati se että joku henkilö palkataan sitä työtä tekemään. Eikä ilmaista ole sekään että joku kauppiksen käynyt ja kauluspaitaan pukeutunut juoksee hakemassa sinulle automaattikahvia samalla kun rupattelette niitä näitä. Oma-aloitteiselle piensijoittajalle tapaamisilta jää harvoin käteen yhtään mitään. Erityisesti jos olet huono sanomaan "ei", suosittelen kieltäytymään näistä tapaamisista. Mikäli vastaan osuu oikein aggressiivista markkinointia harrastava neuvoja, voi piensijoittajalla alkaa kainalot kastumaan.

***

Alkuperäinen teksti sekä kommentteja löytyy niin blogin puolelta kuin myös Sharevillestä.

0
0
3.7.2017 - 05:46

Rikhard Wacker

OP
+38
Liittynyt:
11.6.2017
Viestejä:
65

Viimeinen teksti tältä istumalta liittyy kesäkuun ja sitä kautta toisen kvartaalin loppumiseen. Toisen kvartaalin salkkuraportin kirjoitin eilen aikamoisella kiireellä. 

***

2017 Q2 - Viimeiset hetket asuntovelattomana

Jaahas, joko se taas 3 kuukautta meni? Vuoden 2017 ensimmäinen puolisko on nyt käyty läpi, ja mitä on jäänyt käteen? Siitä lisää tässä blogikirjoituksessa.
 

ASP-tili

ASP-tilille jatkettu säästämistä täydellä 3000 euron summalla. Nyt takana on jo 7 kvartaalia kahdeksasta. Viimeinen puuttuva säästökvartaali laitetaan maksuun nyt heti heinäkuun alussa, ja sen jälkeen aletaan tekemään papereita asuntolainasta! Minulla riittää mietittävää seuraavaa salkkuraporttia tehdessä että miten mahdan ujuttaa omistusasunnon näihin taulukoihin. Asuntolaina korvaa varmasti ASP-sarakkeen, mutta miten? Noh, ei mietitä sitä vielä.
 

Osingot

Osingot toisella kvartaalilla olivat 968,5e (2016: 1064,38e). Lievä lasku johtuu viime kesänä tekemistäni Fortumin myymisistä. Myin silloin 200 kpl Fortumin osakkeita pois, ja sen vuoksi tämän kevään osingoista "puuttuu" 220 euroa (200 x Fumin 1,1e osinko). Fortumeista saadut rahat laitoin kiinni paljon maltillisempaa osinkoa maksavaan Unileveriin. Huomattavaa on myös dollarin selvä heikkeneminen kevään aikana, mikä aiheuttaa sen että saan euroissa mitattuna vähemmän osinkoja kuin aiemmin.

Ensimmäisellä kvartaalilla osinkoni olivat 914,44e ja kun tähän lisätään toisen kvartaalin osingot, niin vuoden 2017 ensimmäisellä H1-puoliskolla osinkoja tuli 1882,94e (H1/2016: 1916,86e). Vähän ollaan siinäkin siis takaa-ajossa viime vuoteen verrattuna.

S-ryhmän osuuskuntajäsenyydet

S-ryhmän osuusmaksun korot ovat varma alkavan kesän merkki, ja niitä alkoi jälleen tipahdella tililleni. Huhtikuussa korkonsa maksoi Suur-Seudun Osuuskauppa SSO maksaen 6e (2016: 6e). Toukokuussa neljä osuuskuntaa muisti minua korollaan. Osuuskauppa KPO 20 eurollaan, Pohjois-Karjalan Osuuskauppa 10 eurolla, Helsingin Osuuskauppa Elanto 10 eurolla ja Osuuskauppa Suur-Savo 10 eurolla. Kaikkien korot pysyivät samana kuin edellisenä vuonna. Suur-Savo maksoi myös jostain syystä minulle pääomanpalautusta 0,56e. Pääomanpalautuksia en olekaan aiemmin S-ryhmästä saanut. Kesäkuussa maksunsa antoivat Eepee 20e, Etelä-Karjala 5e, Turku 10e, Pirkanmaa 8e, Keskimaa 6e, Satakunta 6e ja Hämeenmaa 3e (2016: 5e). Hämeenmaata lukuunottamatta kaikki kesäkuun maksajat pitivät maksunsa viime vuoden tasolla.

Tällä hetkellä näyttäisi siltä että Varuboden-Osla sekä Kymen seutu jättävät maksamatta koron tänä vuonna kokonaan. Varuboden ei sitä maksanut viimekään vuonna, mutta Kymen seutu jäi nollille nyt ensimmäistä kertaa. Luultavasti ainakin Varubodenista otan tulevaisuudessa rahani ulos, kenties myös Kymestä. Satasista toinen sijoitetaan Maakunnan osuuskuntaan, joka minulta on joskus jäänyt ostamatta. Se maksoi tänäkin vuonna korkoa 5e.

Yhteensä S-ryhmän koroista minulle tuli Q2 aikana (ja myös koko vuoden 2017 aikana) 116,56e (2017: 121e). Ensi viikolla olisi tarkoitus julkaista isompi ja tarkempi blogikirjoitus S-ryhmästä. Muistakaahan seurata blogia!
 

Suorat osakesijoitukset 

Myös suoria osakesijoituksiakin ehdin toisella kvartaalilla tehdä. Realty Incomea tuli salkkuun erä numero 3. Vaikka sainkin keskikurssiani hilattua alaspäin, en silti ole täysin tyytyväinen maksamaani hintaan. Osakkeen hinta luisti alaspäin vielä parikin päivää ostoni jälkeen. Onneksi Realty tuo kuitenkin joka kuukausi hieman hiluja salkkuuni osinkojen muodossa, mikä vähän helpottaa oloa. 

Tein kvartaalin aikana myös hieman myyntejä kun päätin luopua Metson ja Valmetin osakkeistani. Näistä kirjoitin tarkemmin omassa blogikirjoituksessa. Metson ja Valmetin myynnin yksi suurimmista pointeista oli alle tuhannen euron verovapaat myynnit. Ne kuitenkin taisivat kurahtaa heti pari päivää myyntien jälkeen. Sain nimittäin Betssonilta pääomanpalautusta osinkojen sijasta. Pääomanpalautus katsotaan ymmärtääkseni myynniksi, ja eiköhän se minun tonnini paukahtanut sitten rikki muutamalla eurolla. Hyvää tuuria minulla! Jatkossa tonnin myynnit kannattanee tehdä ihan vain vuoden viimeisinä päivinä.
 

Opintolaina ja muut velat mukaan raportteihin

Tämä salkkuraportti on ensimmäinen jossa otan velkani mukaan taulukoihin. Tällä hetkellä se tarkoittaa pelkkää opintolainaa. Ensi kvartaalilla minulla pitäisi olla velkaa paljon enemmän, kun tarkoituksena olisi ostaa se asunto.

Sharevillessä 300 seuraajaa rikki!

Tällä hetkellä minulla on Sharevillessä jo 318 seuraajaa, ja toisen kvartaalin aikana puhkeutui uusi sataluku. Shareville-profiilini löydät tästä linkistä.

Yhteenveto

Lähtökohdat toiselle kvartaalille olivat maltilliset, koska muutto sijoittui tälle kvartaalille. Varauduin siis siihen, että rahaa menee niin muuttamiseen, kuin myös kalusteiden hankintaan. Onneksi kesäkuussa tililleni tuli lomarahat, joten voidaankin ehkä sanoa niiden kuitanneen nuo muuttokulut. Siksi siis tästä kvartaalista muodostui suht normaali, siis hyvä säästämisen suhteen.

Ensi kvartaali tulee olemaan melko hämärä, johtuen tuosta mahdollisesta asunnon ostamisesta. Koskaan en ole asuntovelallinen ollut, ja asumiskuluni kasvavat hieman nykyisestä, joten vielä en osaa sanoa miten asuntolainan ottaminen voi vaikuttaa säästämisiini.
 

Taulukot

Seuraavaksi laitan jälleen tuttuja taulukoita. Kolme ensimmäistä piirakkadiagrammia ovat vanhoja tuttuja, ja neljäs taas liittyy tähän uuteen lisäykseeni, eli velkoihin.

Aloitetaan taulukolla:

 

Taulukosta näkyy koko varallisuuteni velkoja myöten. Vaikka pörssi onkin viime aikoina ottanut hieman ilmoja pois, osakkeideni arvo nousi silti jopa ilman lisäostoja. Lisäostoja tein reilulla 800 eurolla. Tämä sisältää siis Realty Incomen ostamisen. Tästä summasta on kuitenkin miinustettu Metsosta ja Valmetista saadut eurot, eli taulukossa on todellakin vain uudet sijoitukset.

Myös Superrahastot nousivat ilman lisäostojakin. Pidän silti yhä kiinni linjastani laittaa 50 euroa joka kuukausi Tanskan sekä Ruotsin Superrahastoon.

Toisen kvartaalin aikana varallisuuteni nousi 4309 euroa (Q1 2017: 5137,17e).
 

Seuraavaksi salkkuni sisältö kokonaisuudessaan. ASP-tilillä on nyt reilu neljäsosa varallisuudestani.
 

Valuuttahajautukset näyttävät seuraavalle. Dollareita on hieman enemmän kuin edellisellä kvartaalilla, johtuen tekemästäni Realty Incomen ostosta. Muutenhan dollarin kurssi on laskenut suhteessa euroon. Ilman tuota laskua dollarien osuus olisi vieläkin isompi.

 

Jakautuminen eri maiden välillä ei paljoa eroa edellisestä taulukosta. Lähinnä Saksa tulee sinne kummittelemaan.
 

Uusin diagrammi kertoo paljonko minulla on velkavipua salkussani. Tällä hetkellä vain 10 %. Olisin heittänyt lonkalta isomman luvun, ja vähän yllätyin miten pieni siivu enää velkaa on. Toki tähän vaikuttaa varmasti sekin, että velkaa olen viimeksi ottanut tammikuussa 2016. Asiaan tulee muutos jo ensi kvartaalilla, mikäli vain pääsemme yhteisymmärrykseen pankin kanssa asuntolainan järjestelyistä.

Näillä eväillä kohti seuraavaa kvartaalia! Palataan näihin tunnelmiin taas syyskuun lopussa.

 Aiemmat salkkuraportit:

2017 Q1 - Salkkuraportit blogin puolelle

2016 Q4 - Hyvästit vuodelle 2016!

2016 Q3 - Raporttien teko alkaa

***

Alkuperäinen teksti sekä kommentteja löytyy niin blogin puolelta kuin myös Sharevillestä.

0
0
5.7.2017 - 15:48

Rikhard Wacker

OP
+38
Liittynyt:
11.6.2017
Viestejä:
65

Ketkähän tuota Nordnetin Facebook-sivustoa oikein päivittävät? Vetävät ihan hyvin noita "päivän poimintojaan". TalSan tusinauutinen miten Volvo Cars lopettaa kaikki polttomoottorinsa jo reilun vuoden päästä, ja poiminnan myötä linkataan Volvo AB:n Shareville-sivulle.

Nordnetin sometiimille tiedoksi, Volvo AB:lla ei ole mitään tekemistä Volvon henkilöautojen kanssa. Volvo AB pitää sisällään kuorma-, linja-autojen, maanrakennuskoneiden ja merimoottoreiden valmistuksen. Henkilöauto-Volvoista vastaa tällä hetkellä kiinalaisten omistama Volvo Cars, joka ei ole listattu yhtiö. Tosin mikäli oikein muistan niin henkilöauto-Volvojen listautumista on väläytelty joissakin yhteyksissä.

Volvo AB: https://fi.wikipedia.org/wiki/Volvo

Volvo Cars: https://fi.wikipedia.org/wiki/Volvo_(henkil%C3%B6auto)

 

Vähän samaa sarjaa kuin kotimaista pörssiyhtiömme Valmetia kuulemma luullaan yhä usein traktorivalmistajaksi, vaikka Valmet ei ole traktorien nimessä ollut sitten vuoden 2001. Muistan kun joskus selailin Valmetin nettisaitilta sijoittajainfoja, ja sielläkin erikseen oikein mainittiin se, ettei Valmetilla ole enää mitään tekemistä traktoriteollisuuden kanssa. Väärinkäsitys juontaa lähes parinkymmenen vuoden taakse, kun oli Valmetin traktoreita, nykyään siis Valtroja. Valmetin sijaan Valtran traktorit omistaa nykyään yhdysvaltalainen AGCO, joka osti Valtrat vähän yllättävästä osoitteesta, nimittäin hissivalmistaja Koneelta vuonna 2003. 

0
0
16.7.2017 - 13:26

Rikhard Wacker

OP
+38
Liittynyt:
11.6.2017
Viestejä:
65

Osakkeita joihin en itse sijoittaisi

Tällä kertaa ajattelin tarinoida teille muutamasta yhtiöstä, joihin en tällä hetkellä koskisi sillä kuuluisalla pitkällä tikullakaan. Korostan jo nyt sitä, että vaikka minä en yhtiöön sijoittaisi rahojani, yhtiö voi olla silti kannattava sijoitus. Siksi ei kannata ottaa nokkiinsa mikäli tekstistä löytyy sinun salkustasi löytyvä yhtiö. Teksteissä olen pyrkinyt käyttämään mahdollisimman paljon omaa pohdintaani. Kerron vain sen, miksen itse rahojani kyseisiin yhtiöihin sijoittaisi.

 

Kotipizza

Aivan aluksi todettakoon että olen vilja-allergikko, enkä täten normaalia pizzaa syö. Siksi olen ehkä huono analysoimaan pizzayhtiötä. Sijoittajalegenda Warren Buffet ohjeisti olemaan sijoittamatta sellaiseen, mistä ei itse ymmärrä. Allergikkona en ymmärrä pizzojen päälle, joten tämä olisi jo sellaisenaan varmaan yksi hyvä syy olla sijoittamatta Kotipizzaan.

Nyt asiaan. Kotipizza on ollut varmaan viime vuosien listautujista yksi parhaiten onnistuneista yhtiöistä. Se on melko uniikki yhtiö Helsingin pörssissä, sillä ruokaan liittyviä yrityksiä meillä on ainoastaan HK Scan, Atria ja Apetit, sekä juomayhtiö Olvi. Ja näistä yksikään ei kilpaile samoilla markkinoilla Kotipizzan kanssa. Kotipizzalla on erilaisia hyviä innovaatioita, kuten oma älypuhelinsovellus tai mahdollisuus ostaa pizza osamaksulla. Toki kannattaa miettiä ovatko osamaksu-pizzan ostajat sitten sitä osaa kansasta, jotka jättää kylmästi laskut maksamatta eivätkä maksuhäiriömerkinnät tunnu mistään. Tästä huolimatta Kotipizzalla on erittäin vahva brändi Suomessa.

Mutta kuinka pitkälle Suomessa voi pötkiä pelkän brändin avulla? Vaikka Kotipizza onkin pörssissä ainoa pikaruokala, niin kilpailua on muuten kaupunkien keskustat täynnä. Varmaan jokaisesta Suomen tuppukylästäkin löytyy ainakin yksi ulkomaalaistaustaisten ihmisten pyörittämä pitseria. Näissä hinnat ovat poikkeuksetta selvästi Kotipizzaa halvempia. Lisäksi pizzat ovat yleensä pikkupitserioissa isompia kuin Kotipizzassa, joten voidaankin puhua puolta halvemmista pizzoista ainakin kokoon suhteutettuna. Monista pitserioista on saanut myös halvalla olutta pizzan kylkeen, tietääkseni kaljaa ei saa pizzan kaveriksi Kotipizzasta ollenkaan. Nämä pikkupitseriat tosin ovat olleet välillä jopa niinkin halpoja, että poliisikin on alkanut epäilemään alle kuuden euron pizzoja verovilpiksi.

Kotipizza on franchising-ketju, eli toisin sanoen siinä ihmiset voivat ostaa ravintolalleen Kotipizzan nimen, brändin ja pizzojen reseptit. Riski siirtyy näin Kotipizzalta franchising-yrittäjälle. Tuloja emoyhtiö saa yrittäjiltään niin raaka-aineiden oston, kuin myös myynnin provikan osalta. Tosin mikään kultakaivos Kotipizza ei tunnu yrittäjilleen olevan. Eräs tuttavani oli vastaavanlainen yrittäjä noin 20 vuotta, ja hän koki sen ajan erittäin raskaaksi kaikin puolin. Tuttavani ehti lopettaa yrittäjän hommat ennen vuoden 2014 "Kotipizzan franchising-kohua". Siinä useat eri franchising-yrittäjät valittivat miten Kotipizzan pyörittäminen ei kannata. Närää aiheutti mm. se, että yrittäjät velvoitetaan ostamaan raaka-aineensa Kotipizzan kautta, kun tukusta saisivat samat raaka-aineet halvemmalla. Myös provisiot olivat kovat, sillä rojaltit maksetaan bruttoliikevaihdosta josta vähennetään kaikki kulut. Joku äkkinäinen voisi sanoa että pitäähän Kotipizzan maksimoida tulonsa. Kannattaa kuitenkin muistaa että Kotipizza on yhtä kuin franchising-yrittäjänsä. Yhtiön tulos on riippuvainen täysin yrittäjien työpanokseen. Pidemmän päälle on tärkeää että touhu on kannattavaa myös yrittäjälle itselleen. Ilmeisesti jotain Kotipizza on tehnyt tuon kohun jälkeen asialle, sillä sen jälkeen vastaavia uutisia ei ole enää tullut.
 

Tokmanni

Tokmannia käsittelin jo kesäkuussa eräässä tekstissäni. Siinä kirjoittelin Tokmannista sen tulosvaroituksen jälkeen seuraavaa:

"Mitä taas tulee Tokmanniin, en siihen rahojani ole ikinä laittanut, enkä myöskään ajatellut laittaa. Halpaketjuilla on sellainen ongelma, että porukka ei ole järin uskollisia niille. Jos joku tuote on halvempi toisessa halpaketjussa, asiakkaat ostavat sen sieltä. Tokmannilla ei ole myöskään mielestäni minkäänlaista brändiarvoa ja Tokmanni on lisäksi valitettavan pieni yhtiö. Halpaketjut voivat olla hyviä sijoituksia jos ne täyttävät nämä tekijät, esim. Ruotsista Ikea ja H&M (joista jälkimmäiselläkään ei ole nyt häävisti mennyt). Tokmanni ei tule hetkeen päätymään omaan salkkuuni. Ei vaikka he itseään ovat joskus hyvänä ja vakaana osingonmaksajayhtiönä mainostaneet."

Olen yhä täysin silloisteni sanojen takana. Mitään korjausliikettä Tokmanni ei ole minun silmissäni nähnyt.

Kilpailu halpakauppojen genressä on kova. Pelkästään Jyväskylästä Tokmannin kilpailijoiksi voisin sanoa Clas Ohlsonin, Hong Kongin, Bilteman ja Motonetin. Ja hieman Jyväskylän ulkopuolella Muuramessa on vielä Halpa-Halli. Lisäksi kilpailijaksi voi hyvin laskea nettikaupat. Itse olen välttänyt monet asioinnit edellä mainituissa liikkeissä eBayn ansiosta. Ostokset voi suorittaa samalta istumalta blogin kirjoittelun lomassa ja usein vieläpä murto-osalla siitä hinnasta mitä nuo kivijalkakaupat tarjoavat. Toki rehellisyyden nimissä täytyy todeta että kivijalkakaupasta saan tuotteen käsiini heti, paketin tulo jostain Kiinasta saattaa viedä viikkoja. Eiköhän nettikauppa tule tulevaisuudessakin vain kasvamaan entisestään, ja kivijalkakauppojen myynti vähenemään. Tokmannilla on jonkinlainen nettikauppa, mutta sitä ei voi mitenkään kilpailijoitansa parempana pitää. Verkkokauppaan tulisi panostaa selvästi tulevaisuudessa.
 

Tokmannilla tuntuu olevan samoja piirteitä kuin Keskolla, eli ne elävät tarjouksilla. Liikkeeseen otetaan muutama sisäänheittotuote (pakko mainita ne kuuluisat ämpärit tässä vaiheessa), ja luotetaan siihen että asiakkaat niitä hakiessaan ostavat muutakin. Muutenhan valikoima on suppeampaa ja kalliimpaa kuin esim. Prismassa. Valikoimat Tokmannissa ovatkin pääasiassa täynnä kiinaromua tai muita "halpismerkkejä". Laatutuotteita hakeva ei löydä Tokmannista juuri mitään, vaan joutuu suosiolla marssimaan muihin liikkeisiin.

Tokmannia kehuvat tarttuvat usein myös tukityöllistettyyn ja työharjoittelua suorittaviin työntekijöihin. Ilmeisesti Tokmanni käyttää usein tätä ns. "halpaa työvoimaa". En ole tästä mitään virallista lähdettä huomannut, mutta hyvinkin mahdollista sillä eräs tuttavani on tälläkin hetkellä jonkinlaisessa työharjoittelussa Tokmannissa. Kehujien mielestä Tokmanni saa etulyöntiaseman käyttäessään näitä tukityöllistettyjä sekä työharjoitteluja, sillä heille palkkaa pitää maksaa vähemmän kuin muille. Tämäkin on mielestäni huono perustelu. Ensinnäkin tukityöllistetyt tarvitsevat varmaan vielä normaaliakin enemmän työhönopastusta, mikä tarkoittaa sitä että opastajienkin työtahti hidastuu. Toiseksi, "palkattomasta työssä" on erilaisia moraalisia ongelmia. Jos näitä tapauksia aletaan käyttämään väärin, seurauksena tulee äkkiä kansan keskuudessa boikotti ja jopa pääsy Orjafirmojen Facebook-sivulle.

 

Kamux

Autokauppa Kamuxia välttelen kahdesta eri syystä. Ensimmäinen syy on ollut tapetilla viimeisen parin vuoden aikana useasti. Kamuxin ensimmäinen pörssilistautumisyritys vuonna 2016 karahti kiville verovilpin takia. Vanha työntekijä käräytti miten yhtiö maksaa osan palkasta pimeästi polttoaineena. Käry oli niin suuri, että se perui listautumisen kokonaan. Uusi yritys oli vuotta myöhemmin, ja silloinkin vanhat työntekijät antoivat loskan lentää Kamuxin tuulilasille. Vaikka kärhämät Verottajan kanssa olivat selvitetty, toimintatavat olivat vielä kaukana. Kamux joutuikin melkoiseen ryöpytykseen mediassa. Ongelmia tuntui löytyvän vähän kaikkialta. Minäkin näin jo jollain foorumilla ilkeän hauskan kommentin, missä todettiin Kamuxin olevan siinä mielessä monipuolinen autoliike, että normaali autoliike huijaa vain asiakasta, Kamux asiakkaan lisäksi myös Verottajaa sekä työntekijöitään.

Vitsit sikseen. Median ryöpytys meni osaltaan myös hitusen överiksi. Esimerkiksi Arvopaperi julkisti miten Kamuxin johto oli piiskannut myyntilukujaan ennen antia. Tässä en näe itse mitään poikkeavaa. Jos minulla olisi listautuva yhtiö käsissäni, totta kai käskisin työntekijöitä ottamaan "loppukirin" ennen listautumista, jotta antiesitteeseen on lyödä mahdollisimman hyvät lukemat piensijoittajille. En ihmettele tätä toimintaa pätkääkään. Sitä taas ihmettelen, että Kamuxin anti tosiaankin ylimerkittiin kaikesta huolimatta. Tuntuu että mikään ei riitä tällä hetkellä, kun hyvinkin epämääräisten listautuvien yhtiöiden osakkeet revitään käsistä. Joku voisi sanoa että meno on kuin 2000-luvun alun IT-kuplan aikaan.

Noh, jätetään Kamuxin epäselvyydet nyt tähän. Toinen syy miksi en Kamuxia haluaisi ikinä omistaa, on yhtiö itsessään. En näe autokauppaa mitenkään hyvänä liiketoimintana. Jos sijoittaisin autokauppaan, vaatisin että yhtiöllä tulisi olla myös omat huoltopalvelut sekä uusien autojen myynti. Kamux ei huolla autoja itse, eikä se myy uusia autoja. Kamux tuntuukin vielä kilpailijoitaan enemmän keskittymään halvan hintaluokan (alle 10 000e) autoihin. Mitään tilastoa minulla ei ole, mutta uskon niiden myynnin olevan kannattamattomampaa kuin uudempien ja kalliimpien autojen myynti. Esimerkiksi Veljekset Laakkonen ei halvan hintaluokan autoja ota myyntiin, vaan myy vaihdossa tulleet halpikset eteenpäin pienemmille autoliikkeille.

Se millä Kamux pyrkii erottumaan muista, on pyrkimykset ulkomailla, mutta minä en oikein usko sen kannattavuuteen. Ulkomailta autoja uittavia pieniä autoliikkeitä on pilvin pimein, ja ei niillä ainakaan huonompi maine voi olla kuin Kamuxilla. Jos googlailee autoliikkeiden nimiä ja lisää perään sanan "kokemuksia", niin Kamuxilta tuntuu tulevan muita enemmän negatiivisia kokemuksia. Toki näitä löytyy ihan jokaiselta autoliikkeeltä, mutta Kamuxilta tuntuu vielä muitakin enemmän.

Netti on muutenkin mullistanut autokaupan viimeisen 10 vuoden aikana. Siinä missä ennen yksityisen automyyjän ainoat markkinointikanavat olivat Keltainen Pörssi (lepää rauhassa) ja marketin ilmoitustaulu, nykyään autot myydään Nettiautossa, Autotallissa tai Torissa. Ilmoitukset näkee kuka tahansa missä päin Suomea tahansa. Auton ostaminen ja myyminen ilman autokauppiasta onkin nyt helpompaa kuin koskaan. Helsingin Sanomat listasi netin yhdeksi suurimmista syistä miksi autokauppa junnaa vuodesta toiseen paikallaan, eikä kasvua alalla ole Kamuxia lukuun ottamatta. Eräs kanahäkkien suojissa toimiva autokauppias totesikin taannoin, miten internet tulisi räjäyttää:
 

Mikäli haluat lukea koko artikkelin, kuvan saa suuremmaksi myös tästä linkistä.

Minä jättäisin Kamuxiin sijoittamisen koska a) ongelmia Verottajan ja työntekijöiden palkanmaksun kanssa, B) brändiarvo kehno, huonoja kokemuksia myös asiakkailla ja C) ei huoltopalveluita tai uusia autoja. Jos minun pitäisi johonkin autoliikkeeseen sijoittaa rahojani, tekisin sen mieluummin vaikkapa Veljekset Laakkoseen. Siellä homma pyörii selvästi pienemmillä kohuilla.

***

Keskustelu tekstistä jatkuu:

Blogin puolella: http://inssinosingot.blogspot.fi/2017/07/osakkeita-joihin-en-itse-sijoi…

Sharevillen puolella: https://www.shareville.fi/ryhmat/suomi-finland-212/kommentit/taman-viik…

0
0
16.7.2017 - 13:45

Rikhard Wacker

OP
+38
Liittynyt:
11.6.2017
Viestejä:
65

Onko joku nähnyt kesädippiä 2017?

"Ostin nyt kesädipin innoittamana."

"Hyödynnetään kesädippi ja tankataan halvalla."

Vastaavanlaisia kommentteja olen Sharevillestä bongannut useampia. En toki muista yhtään mitä kyseiset kaverit ovat ostaneet, joten en voi oikein ottaa kantaa ovatko kaverit oikeassa vai aivan hakoteillä. Luultavasti he ovat jossain siinä välillä.

Sen keskustelun kuitenkin muistan, missä joku käyttäjä hieman ehti jo kuumotella markkinaa. Aloittamassaan keskustelussa valitteli miten viime aikojen ostokset (joita ei tarkentanut) ovat menneet reisille, pörssi pukkaa miinukselle ja pieni paniikki kutittaa lahkeessa. Minä sitten koitin käyttäjää lohduttaa kertomalla miten nopeasti kurkistamalla Helsingin indeksi vuoden alusta +7,71 %, viim 3kk +6,61 %, viim 1kk -0,3 % ja viimeinen viikko -1,96 %. Siis viimeisen kuukauden ajan ollaan hädin tuskin pakkasella, ja porukka vetelee ranteita auki! Toivottavasti kaveri ei ottanut tätä kommenttia vinoiluna, vaikka se siltä saattaakin näyttää.

Mutta kyllä minä henkilökohtaisesti ihmettelen niitä jotka nyt jo panikoivat. Kieltämättä hyvin usein törmää kommentteihin, missä toisena tai kolmantena peräkkäisenä mietona laskupäivänä aletaan miettimään paniikkimyyntejä. En ymmärrä. Ensin voidaan vetää aivan huoletta, mikäli pörssi tarjoaa joka päivä vihreällä kirjattuja ja plusmerkillä alkavia lukemia jopa pari viikkoa putkeen. Sitten kun tulee pari laskupäivää putkeen niin hikikarpalot ilmestyvät piensijoittajan otsalle. Sekään fakta ei hikikarpaloita hillitse, että viimeisen kuukauden aikajaksolla ollaan vielä jopa plussalla.

Sekin ihmetyttää että todella suuri laskupäivä kummittelee vain noin vuosi sitten. Brexitin (ja juhannuksen) jälkeen pörssit laskivat 8 % yhdessä ainoassa päivässä. Tuota voisi jo dipiksi sanoa ihan hyvällä omatunnolla. Siis näin suuri pudotus on noin lyhyen muistijakson päässä, ja porukka hermoilee aivan normaalin pörssipäivän tarjoamista lukemista!

 

Tätä tekstiä kirjoittaessa (15.7.2017) Helsingin pörssin OMXHPI-indeksi tarjoaa seuraavia lukuja:

 

1 vko: +1,51 %

1 kk: +1,11 %

3 kk: +7,41 %

YTD: +9,8 %

1 v: +20,08 %

 

Eli huhtikuusta tähän päivään ollaan noustu sellaiset 7,5 %. Sehän on muistaakseni keskiverron pörssivuoden kokoinen nousu. Missä se kesädippi olikaan?

 

Mitä taas tulee kotimaisiin laatuyhtiöihin, siellä on huomattavissa samanlaista ilmiötä. Nykykurssit lähentelevät yhtiöiden ATH-lukemia:

 

 

 

Huomattavaa on, että kaikki viisi suht summassa valitsemaani laatuyhtiötä ovat selvästi plussalla kun katsellaan viimeisen 3 kk menoa. Tähdet Elisan ja Sampon perässä tarkoittavat, että viimeisen 3 kk aikana niistä on irronnut osinkoa 4-5 %, eli täten kolmen kuukauden tuotto on todellisuudessa hieman suurempi. Kaikki näistä yhtiöistä kiikkuvat tällä hetkellä ATH-lukemissa. Toki Elisa ja IT-kupla ovat asia erikseen, mutta Elisakin on tällä hetkellä viimeisen 15 vuoden huippulukemissaan. 

 

Missä sitten dippiä on ollut havaittavissa? Minä olen havainnut sitä rapakon takana Jenkkien REIT-yhtiöissä. Siellä niitä painaa niin halventunut dollari, kuin myös korkojen nousemisen kuumoittelu. Nousevat korot kun tekevät enemmän tai vähemmän hallaa REIT-yhtiöille. Näissäkin on sitten suuria eroja eri REIT-yhtiöiden välillä miten hyvin he ovat valmistautuneet korkojen mahdolliseen nousemiseen tulevaisuudessa. 

 

Minä en pane yhtään pahakseni vaikka mitään dippiä ei tulisi. Minulla on nyt asuntolainaneuvottelujen myötä tilanne, jossa joudun oikeasti keräämään käteispuskuria. Ensi talvelle kun minulla ei vielä työsopimustakaan ole allekirjoitettuna. Minä tervehdin ilolla ATH-lukemia! Käteistä on kivempi kerätä kun ei löydä mitään ostettavaa. 

 

Loppuun vielä toteamus, että mitään kesädippejä ei aina välttämättä edes tule. Kesädippiähän perustellaan sillä, että salkunhoitajat keventävät ennen kesälomia omistuksiaan ja myyntilaidalle siirtyminen hieman laskee hintojaan. Toinen vastaavanlainen legenda on "tammiralli", jonka mukaan alkuvuodesta osakkeet nousisivat keskivertoa enemmän. Tammirallia perustellaan sillä, että salkunhoitajat ovat päättäneet vuoden alusta rukata sijoitussuunnitelmiaan tehokkaammiksi, ja siksi siirtyvät ostolaidalle, jonka myötä kurssit nousevat. Minä olen kerran koittanut hyödyntää tammirallin. Se oli vuonna 2016 kun tankkasin Nordeaa muistaakseni hintaan 10,50 e/kpl. Seuraavana kesänä samoja osakkeita olisi saanut 7:llä alkavilla summilla. Se minun yrityksestäni hyödyntää näitä "ennalta tiedettyjä" markkinaliikkeitä.

 

Osakemarkkinoilla piilee samat lait kuin puolukkametsässä. Mikäli havaitset antoisan marjapaikan, josta saa helposti kerättyä päivässä vuoden puolukat, kannattaa pitää suu kiinni asiasta. Tarpeeksi kun Esson baarissa hyvistä marjapaikoista huutelee, joku vuosi tuo marjaisa paikka onkin vielä tyhjä. Kaikki muut kun pyrkivät samalle apajalle, ja lopulta kenellekään ei jää mitään. Tälle ilmiölle on olemassa joku hieno sanakin, mutta en sitä tässä Suomipop-festaritunnelmassa muutaman lonkeron jälkeen tietenkään muista. Kertokaa se kommenteissa mikäli tiedätte mitä sanaa haen.  

 

Keskustelu tekstistä jatkuu:

Blogin puolella: http://inssinosingot.blogspot.fi/2017/07/onko-joku-nahnyt-kesadippia-20…

Sharevillen puolella: https://www.shareville.fi/ryhmat/suomi-finland-212/kommentit/koska-en-p…

0
0
18.7.2017 - 14:31

Aki Pyysing

+13503
Liittynyt:
16.12.2013
Viestejä:
7012
RJW kirjoitti:

 

Mutta kyllä minä henkilökohtaisesti ihmettelen niitä jotka nyt jo panikoivat. Kieltämättä hyvin usein törmää kommentteihin, missä toisena tai kolmantena peräkkäisenä mietona laskupäivänä aletaan miettimään paniikkimyyntejä. En ymmärrä. Ensin voidaan vetää aivan huoletta, mikäli pörssi tarjoaa joka päivä vihreällä kirjattuja ja plusmerkillä alkavia lukemia jopa pari viikkoa putkeen. Sitten kun tulee pari laskupäivää putkeen niin hikikarpalot ilmestyvät piensijoittajan otsalle. Sekään fakta ei hikikarpaloita hillitse, että viimeisen kuukauden aikajaksolla ollaan vielä jopa plussalla.

Mie en ihmettele enää, vaan olen tyytyväinen ilmiöön. Useimpia sijoittajia ohjaavat vuorotellen ahneus ja pelko. Tämä tekee halvalla ostamisen ja kalliilla myymisen semiaktiivisesti treidaavalle huomattavasti helpommaksi. Kun suku on tehnyt torikauppaa 50 vuotta, on tinkiminen ja mahdollisimman hyvän hinnan saaminen myytäessä tullut verenperintönä. Ja kun on tehnyt osakekauppaa 30+ vuotta, ei enää jaksa jokaisesta miinuspäivästä panikoida. Ei edes tämänpäiväisestä.

0
0
18.7.2017 - 19:42

Rikhard Wacker

OP
+38
Liittynyt:
11.6.2017
Viestejä:
65

Kiitokset Akille keskustelun "avaamisesta"! Saa tänne yksinpuheluni sekaan muutkin kommentoida, vaikka tiuhaan tahtiin tulevat tekstini saattavatkin vaikuttaa sekemetelisopalta. 

Bloggerin puolella tuli sunnuntaina 10 000 lukijaa täyteen. Viime aikoina onkin yllättävän paljon tullut lukijoita ainakin Bloggerin puolella, laskin noin 2 000 kertaa kolmeen päivään. Kymppitonnistakin kirjoitin päivityksen, mutten sitä viitsi tänne Sijoitustiedon puolelle kopioida kun sisältö keskittyy lähes täysin Bloggeriin. Jos kiinnostaa niin sieltähän se löytyy. En muutenkaan viitsi ihan kaikkia tekstejäni kopioida tänne, pyrin valitsemaan vain ne mitkä uskoisin kiinnostavan tämän foorumin lukijoita. 

***

Hesari julkaisi viikonloppuna uutisen Lindasta, joka luotti pankin sijoitusneuvojaan, vaihtoi papan suorat osakesijoitukset pankin omiin rahastoihin, joutui välissä maksamaan isot verot ja poltti kaiken huipuksi vielä samalla opintotukensa. Tämä ei ole ensimmäinen kerta kun kotimaan mediat näistä kertovat, vaan tämä oli jo vuoden kolmas vastaavanlainen uutinen. 

Jälleen yhdet menetetyt opintotuet - ja tälläkin kertaa aivan turhaan

Suomalaisilla medioilla on ollut viime aikoina ihmeellinen tapa nostaa tapetille nuoria osakesijoittajia, jotka purnaavat kun omaa hölmöyttään menettävät erilaisia tukia. Hölmöydellä tarkoitan sitä, että ei selvitetä yhtään miten osakkeet voivat vaikuttaa opinto- tai toimeentulotukiin. Tältä keväältä ja kesältä muistan tältä istumalta kaksikin eri tapausta joissa näin kävi. Molemmat tapaukset olen purkanut läpi myös täällä blogin puolella.

Ensin oli opiskelija-Niko, joka myi osakkeitaan pois sekä voitolla että tappiolla. Tappioita oli niin paljon, että jopa voittojen miinustamisen jälkeen pakkasella oltiin 5 000 euroa. Tästä huolimatta Nikolta perittiin opintotukia takaisin, koska Kela huomioi ainoastaan luovutusvoitot, eikä sitä mitä jää viivan alle kuten Verottaja tekee. Täysin typerä systeemi Kelalla, mutta toisaalta se kerrotaan todella selvästi Kelan sivuilla. Niillä sivuilla olisi Nikonkin kannattanut vierailla ajatuksen kanssa.

Seuraavaksi tuli Hesarin mielipidepalstalla esiin nimimerkki "Poikaystävä", joka ihmetteli sitä että tämän osakesijoitusten takia hänen avopuolisonsa ei saa toimeentulotukea. Tai siis kirjoittajan mukaan kyseessä ei ollut avopuoliso, vaan ihan pelkkä tyttöystävä. Tämä siitä huolimatta että ovat asuneet jo kuukausia yhdessä ja myöntää kyseessä olevan seurustelusuhteen. Tämä ei ollut siis niitä tapauksia missä miehestä ja naisesta koostuva kämppis-parivaljakko lähettelee Kelalle kuvia eri sängyistään, ikään kuin todisteena siitä että he eivät seurustele tai ole avopari. Tässäkin tapauksessa tämä "Poikaystävä" oli jättänyt selvittämättä mitä tarkoittaa avoliitto, ja millä kriteereillä toimeentulotukea oikein jaetaan. Nämäkin netistä aika selvästi löytyvät, mikäli yhteiskuntaopin tunneilla on tullut nukuttua. Ihan turhaa siis valittaa Hesarissa asiasta.
 

Linda (nimi muutettu)

Nyt olemme saaneet Nikolle ja Poikaystävälle uuden kaverin, tällä kertaa toisen sukupuolen edustajan Lindan (nimi muutettu). Lindasta on Hesari tehnyt todella tyngän jutun, johon aion tässä tekstissä nyt paneutua. Alkuperäisen tekstin löytää allaolevasta linkistä:

Opiskelija menetti opintotukensa, kun pankki neuvoi myymään osakkeet ja sijoittamaan rahastoon – näin varallisuus vaikuttaa eri tukiin (hs.fi)

Jep jep, taas niin monta eri mokaa ehti Linda tekemään pienessä hetkessä, ja lopuksi sitten laitetaan juttuvinkkiä Hesarille. Toki tässä tapauksessa uutta oli, että mukana oli taas jonkin sortin "sijoitusneuvoja". Heittomerkit siksi että ei tässäkään tapauksessa tuo neuvoja ole yhtään neuvoja antanut asiakkaan näkökulmasta ajatellen.

Tiivistelmänä uutisesta kerrottakoon, että Linda on perinyt isoisältään läjän osakkeita jokunen vuosi sitten. Linda on jostain syystä päättänyt marssia heti perinnön saatuaan jonkun pankin sijoitusneuvojalle kyselemään, mitä näille osakkeille tulisi tehdä. Harmi että tämän pankin nimeä ei jutussa kerrota. Pankki nimittäin neuvoi Lindaa myymään osakkeet pois ja ostamaan tilalle pankin omia rahastoja.

Ensimmäinen yllätys Lindalle tuli siitä, että osakkeiden myynnistä ja niistä koituneista myyntivoitoista hän joutui maksamaan tuhansia euroja veroja. Sitä jutussa ei kerrota että mitä osakkeita pappa Lindalle testamenttasi, ja koska pappa ne oli ostanut. En malta olla spekuloimatta sitä, että isoisä olisi ostanut joskus useita kymmeniä vuosia sitten osakkeita, ja ne olisivat nyt satoja - jopa tuhansia prosentteja voitolla. Niistä joutuu myydessä maksamaan ihan poskettomat verot. Ja pappakin varmaan pyörii haudassa hyrrän lailla kun nuoremmat sukupolvet vaihtavat rakkaat osakkeet pankin kovin kuluin varustettuihin rahastoihin.

Luultavasti Linda kuvitteli, että kun vaihtaa osakkeet pankin omiin rahastoihin ja sijoittaa rahat heti uudestaan, verottaja ei pääse väliin. En ymmärrä miten tämä ei ole tullut mieleen. Eikö sijoitusneuvojan pitäisi vastaavista asioista aika selvästi sanoa?

Juttu ei kerro mihin pankin rahastoon Linda kätensä työnsi, mutta eiköhän sieltäkin ole valittu joku poskettoman kallis rahasto, jossa on isot merkintäpalkkiot ja näiden päälle vielä isot hallinnointi- ja lunastuspalkkiot. Nämä ovat niitä kuuluisia rahastoja, jotka ovat tuottavia ainoastaan pankille. Asiakkaalle ei jää mitään käteen kulujen jälkeen.

Kaiken huipuksi tässä tapauksessa Lindalle tuli vielä lopulta yllätyksenä että pääomatulotkin vaikuttavat opintotukeen, ja näin opintukia peritään takaisin. En ymmärrä miten tämä tuli Lindalle jotenkin yllätyksenä, että tulot vaikuttavat opintotukiin. Tästä on jauhettu varmasti yläasteen ja lukion yhteiskuntaopin tunneilla, eikä pääomatulot tee asiaan poikkeusta. Kai se ajatus osakkeiden vaihtamisesta pankin omiin rahastoihin oli, että välissä ei tarvitse maksaa veroja, eikä näitä näin katsota siksi tuloiksikaan.
 

Sijoitusneuvojat, nuo pirulaiset

Tänä vuonna sijoitusneuvojat ovat saaneet kunnolla niskaansa sitä itseään, eikä ollenkaan syyttä. Nordea sai talvella miljoonan edestä rapsuja Finanssivalvonnalta kun olivat antaneet 90-vuotiaalle suorastaan järjettömiä sijoitusneuvoja. Tai olivat ne neuvot fiksuja Nordean itsensä kannalta. Suurimmat kurat niskaansa kevään aikana sai kuitenkin Pankkiiriliike Alexandria, josta tehtailtiin ikävän negatiivisia uutisia kuin liukuhihnalta. Minäkin aiheesta kirjoitin muutaman rivin.

Tämän vuoden uutisoinnin jälkeen ihmettelen miten ihmiset viitsivät mennä edes yhdenkään sijoitusneuvojan puheille enää. Eivätköhän monet kansalaiset olekin jo ehtineet kieltäytyä kun puhelinmarkkinointiosasto pyytelee kahville. Ikävä asia toisaalta on se, että nämä "sijoitusneuvojat" pilaavat koko piensijoittamisen maineen. Ei uskalleta lähteä sijoittamaan ollenkaan, kun ei tiedetä kehen luottaa. Siksi onkin oksettavaa että tämän kaltaista sijoitusneuvontaa edes sallitaan. Finanssivalvonta nyt hereillä!

Lindan tapauksessa sijoitusneuvoja hoiti kyllä mallikkaasti asiakkaansa salkun ja toimeentulon tuhoamisen. Lindan olisi kannattanut vain istua osakesalkkunsa päällä läpi opintojen, tai miksei koko loppuikänsä, samalla nauttien osinkosateesta. Nyt sijoitusneuvoja antoi asiakkaalle varmaan paskimmat vinkit mitä vaan voi antaa. Alan ammattilainen löi oikeastaan kolmesti Lindaa ruoskalla. Ensimmäinen isku oli kun suorat osakesijoitukset muuttuivat kalliiksi pankin omiksi rahastoiksi. Toinen isku tuli kun tästä vaihdosta johtuen Linda joutuu maksamaan välissä veroja. Ja kolmas isku tulee siitä kun tämän puljailun myötä Linda polttaa opintotukensa.
 

Omat vinkkini opiskelijoille

1. Opintojen aikana hyvin harvoin oikeasti kannattaa myydä mitään. Jos joskus niin opiskelujen aikaan osakkeita ei kannata mielestäni myydä ollenkaan, ainakaan mikäli mielii saada opintotukea. Opiskelijan kannattaakin ostaa osakesalkkuunsa vain laatuyhtiöitä pitkällä tähtäimellä, ei siis mitään lyhyen spekulaation kohteita joista pitää tarvittaessa päästä äkkiä eroon.

2. Sijoitusneuvojiin ja pankin omiin rahastoihin kannattaa suhtautua aina suurella varauksella. Kuten tässäkin tapauksessa, sijoitusneuvojat ajattelevat valitettavan usein vain edustamansa yrityksen parasta. Jos sijoitusneuvoja on kutsunut sinut soittamalla paikalle, ja tapaamisessa sinulle tarjotaan kahvia ja vehnästä, sitä suuremmalla todennäköisyydellä tarjoukseen ei kannata tarttua. Puhelinsoitot ja pullat täytyy maksaa jollakin, ja yleensä ne maksetaan sillä että asiakkaalle myydään hänen itsensä kannalta typeriä ja kalliita ratkaisuja.

3. Perehtykää asioihin, selvittäkää oikeutenne ja velvollisuutenne. Nykyisen internetin aikakauden aikana tiedon hakeminen ei ole varmaan ikinä ollut yhtä helppoa. Nykyään vieläpä nettiin pääsee 24/7, ja jopa sijoitusneuvojan huoneessa voit kaivaa taskustasi laitteen jolla pääset netistä googlaamaan asioita.  Jos Kelan sivuista ei ota selvää, auttavat keskustelupalstat ja blogikirjoitukset. Ei kannata arvailla, olettaa tai vetää muuten silmät kiinni.

Näillä ohjeilla sitten kohti parempaa huomista. Toivottavasti meikäläisen ei tarvitse nyt hetkeen kirjoittamaan siitä, miten sijoittavat opiskelijat ovat tukiaan epätietoisuuden takia menettäneet.

 

Keskustelu tekstistä jatkuu:

Blogin puolella: http://inssinosingot.blogspot.fi/2017/07/jalleen-yhdet-menetetyt-opinto…

Sharevillen puolella: https://www.shareville.fi/ryhmat/suomi-finland-212/kommentit/hesari-jul…

0
0
19.7.2017 - 11:04

Lokki

+174
Liittynyt:
1.7.2014
Viestejä:
233

Kelan ja verottajan tulkinta tosiaan poikkeaa toisistaan, mutta mielestäni ihan ok logiikalla  eli verottaja huomioi myös tappiot, koska katsoo koko sijoitustoiminnan tuottoa. Kela taas huomioi vain tulot, koska opiskelijalle tosiaan tulee voitolla myynnistä tilille rahaa, jolla elää. Tappio ei taas mitenkään lähde tililtä pois (ok, se on joskus lähtenyt tililtä pois, mutta ei vaikuta esim. juuri kyseisen tukikauden elämiseen).

Olisihan se toisaalta hieman tukimielessä outoa, että opiskelijalle tulee tilille esim. 5000e, mutta tämän päälle täytyy saada tuet jotta pärjää? Tasa-arvoista tai ei, mutta ollaanko meidät tosiaan opetettu siihen, että tuet on saatava, "oikeasta tarpeesta" viis?

0
0
19.7.2017 - 11:09

Dharma

+100
Liittynyt:
25.6.2014
Viestejä:
1515

Minä en myynyt Soneraa ja Comptelia IT-kuplassa, koska laskin, että saisivat laskea 60 %, jotta kannattaisi vielä pitää, koska olin opiskelija, avoliitossa ja nostimme opintotukea. Se on jännä juttu, miten opiskelijalta ei edellytetä mitään omaa ymmärrystä alkeellisistakaan asioita, kun nämä jutut ovat olleet samat vuosikymmeniä. Mitenköhän tällainen jengi tulee pärjäämään jahka valtava tulonsiirto loppuu?

0
0
19.7.2017 - 12:53

peesaaja

+16
Liittynyt:
10.1.2016
Viestejä:
14
Lokki kirjoitti:

Olisihan se toisaalta hieman tukimielessä outoa, että opiskelijalle tulee tilille esim. 5000e, mutta tämän päälle täytyy saada tuet jotta pärjää? Tasa-arvoista tai ei, mutta ollaanko meidät tosiaan opetettu siihen, että tuet on saatava, "oikeasta tarpeesta" viis?

Tällä logiikalla pitäisi sitten huomioida kaikkien opiskelijoiden omaisuus ja arvioida sen perusteella heidän tarpeensa tukeen. Vai tarvitseeko sellainen opiskelija mielestäsi ennemmin tukia, jolla on se olemassa oleva osakesalkku tai ylipäänsä jotain myytäväksi kelpaavaa omaisuutta, mutta ei ole myynyt sitä kuin sellainen, joka on muuttanut omaisuuttaan rahaksi? 

 

 

 

0
0
19.7.2017 - 13:40

Lokki

+174
Liittynyt:
1.7.2014
Viestejä:
233

Tarkoitukseni ei sinänsä ollut ottaa kantaa siihen, kuka tukia tarvitsee. Pidän ylläolevaa kuitenkin esimerkkinä siitä, miten tuet saattavat saada ihmiset optimoimaan toimiaan, jottei tukia menettäisi. Kyllä, esimerkin kaveri voisi olla myymättä omistuksiaan ja saada täydet tuet - onko tällaisen systeemin ylläpito sitten järkevää on toinen asia.

Ongelma lienee, että tukia on tarjolla ja tasa-arvomielessä niitä pitää jakaa todella monelle. Silloin tulee näitä hankaliakin tapauksia pohdittavaksi. Pitkällä aikavälillä Suomessakin varmaan joudutaan näitä pohtimaan ihan tosissaan, tämän päivän tukien rajoitukset ja pienennykset saattavat muutaman vuosikymmenen päästä tuntua kovin pieniltä mittakaavassaan.

0
0
22.7.2017 - 20:23

Rikhard Wacker

OP
+38
Liittynyt:
11.6.2017
Viestejä:
65

Salkkuni Q2 tuloskausi yskii

Eipä siitä ole kauaa kun salkkuni kolme suurinta painotusta olivat Nordea, Kone ja Fortum. Fortumeita onneksi keventelin viime kesänä. Viime päivänä ei ole ollut herkkua omistaa näitä yhtiöitä. Kaikilta suht huonot osarit, ja kurssit suuntaavat kohti lattiaa.

Tähän mennessä ylipäätään koko Q2 on tuntunut olevan Suomessa heikko. Jenkkien tuloksia en ole seurannut sen suuremmin, mutta siellä meininki ei tunnu olevan yhtä synkkä. Pettymykset johtuvat tosin myös rankasta noususta viime aikoina. Osakekurssit ovat nousseet roimasti, mutta yhtiöiden tulokset eivät.

Nordea

Selvästi ennusteita huonomman tuloksen lisäksi Nordea ilmoitti pääkonttorinsa siirtopäätöksen lykkäämistä syksyyn. Tämä on luultavasti ikävä merkki meidän sijoittajien kannalta, sillä näin isojen päätöksien venyminen nostaa aina riskiä tehdä huono päätös. Tarkoitan tällä vain sitä, että jos päätös olisi Nordean kannalta ratkaisevan kannattava, ratkaisu löytyisi varmasti nopeammin. Minä toivon suuresti että mahdollinen pääkonttorin siirto tapahtuu Suomeen. En siksi, että kokisin kotimaani itsessään kilpailijoita paremmaksi, vaan lähinnä Tanskan osinkoverokäytännön. Minua vähän huolettaa, että mikäli konttori siirtyy Köpikseen, joudunko maksamaan enemmän veroja Nordean osingoistani? Tämän takia mieluummin vaikka Stokis kuin Köpis.

Sharevillessä porukka ostelee Nordeaa innoissaan tästä dipistä, mutta jätän ostot vielä tässä vaiheessa tekemättä. Syitä on useita. Ensinnäkin siitä ei ole kuin vuosi, kun Nordeaa sai ostettua hintaan 7,06e (hinta ulkomuistista). Vaikka tuloksen julkistamisen yhteydessä Nordea dippasi yli 5 %, tälläkin hetkellä (kurssi 10,95e) Nordea on noussut viime vuoden pohjista reilut 55 %! Siinä vähän miettimistä onko tuo vajaa 11 euroa nyt niin törkeän halpa.

Toinen syy miksi jätän ostamatta, on yhtiön maine ja jatkuvat tekniset ongelmat. Nordea mainittiin ihan hiljattain Suomen top 3 kansan keskuudessa huonomaineisimpien yhtiöiden joukkoon. Minullakin on tältä vuodelta monia negatiivisia kokemuksia Nordeasta asuntolainaa ja sijoituspalvelua hakiessa. Vaikka asiakaspalvelijani vaihtuvat joka kerta, joka ikinen kerta myös tuntuu jotain virheitä sattuvan. Teknisistä ongelmista taas, monet koittivat kauhoa Nordean välittäjäpalveluiden kautta Nordeaa omiin salkkuihinsa, mutta kas kummaa Nordea Investor olikin kaatunut. Jos viimeisen parin vuoden aikana seurataan uutisointia minkä pankin verkkopankit ovat kaatuneet, taitaa Nordea olla keulilla siinä.

Lisäksi oma henkilökohtainen syyni on, että tällä hetkellä minulla on Nordeaa todella isossa painossa. Jos lähtisin ostamaan lisää, niin omistus paisuisi vielä isommaksi.

Näillä eväillä itse ainakin olen vielä seuraajan paikalla. Seuraavaan osingon irtoamiseen on vielä aikaa noin 9 kuukautta, ja uskon että sinä aikana pörssissä ehtii tapahtua vaikka ja mitä. Mielenkiintoista on nähdä myös miten Nordeasta suht riippuvainen Sampo käyttäytyy, ja millaiset luvut Kari Stadigh meille ampuu lähiaikoina.
 

KONE

Kone pyöri ennen osaria lähes ATH-lukemissaan (all time high), joten ei ihme että osarin jälkeen tultiin kunnolla alas. Yhtiön tulos ei kovin paljoa analyytikkojen arvioiden alapuolella ollut, mutta silti riittävästi.

Kiinassa rakentaminen on hyytynyt viime aikoina, ja siksi uusia Koneen hissejä ei ole mennyt kaupaksi kuten ennen. Onneksi Koneella on olemassa myös hissien huoltopalvelut, ja pitkien huoltosopimusten ansiosta Koneen kassaan kilisee euroja vaikka yhtäkään uutta hissiä ei myytäisi. Siinä mielessä Konetta voi pitää osittain defensiivisenä osakkeena, kun taas uusien hissien myynti on syklistä. Hissejä rakennetaan pääasiassa uusiin rakennuksiin, ja mikäli rakentaminen pysähtyy, se näkyy myös Koneen tuloksessa.

Kone on aiemmin tuntunut olevan sekä laatu- että kasvuyhtiö, mutta jälkimmäinen tuntuu joka kvartaalilta katoavan enemmän ja enemmän. Vaikka kasvuyhtiön status Koneelta tippuisi, jäljelle jää silti laatuyhtiö. Mutta meille osinkosijoittajille huomattavaa on, että kasvun loputtua myös osingon kasvu hiljenee. Kenties jopa pysähtyy joskus.

Vaikka Kone ei enää ole yhtä kova kasvuyhtiö kuin aiemmin, se hinnoitellaan edelleen kasvuyhtiönä. Eli hinta on kallis. Mitään Verkkokauppa.comin hintoja ei tietenkään osakkeella ole, mutta mielestäni P/E 22 on kova hinta. Niin kova ettei suuria ostohaluja irtoa tässä vaiheessa vaikka kurssi onkin laskenut. Sanotaanko että aika roimasti tulee kurssin tippua tai näkymien parantua että salkkuuni lisää Konetta kahmisin. Sitä on tälläkin hetkellä aika iso siivu.
 

Fortum

Onneksi menin keventämään vuosi sitten kurssin ollessa 15,54 euroa. Heivasin tuolloin mäkeen yli puolet yhtiön osakkeistani. Fumista saadut roposet laitoin sitten kiinni Unileveriin, joka on tällä hetkellä noin 25 % plussalla alle vuoden omistuksella. Tässä esimerkkinä että usein kannattaa myös myydä tappiolla, sen sijaan että odottelisi kädet kyynärpäitä myöten ristissä ihmeitä käänteestä.

Kädet pitääkin Fortumin omistajalla olla ristissä tällä hetkellä. Reilu pari vuotta sitten tehty sähköverkkojen myynti on jatkuvasti kallistumassa typerämmäksi kaupaksi Fortumin kannalta. Kieltämättä itsekin tässä hieman tappioita tein, kun sokaistuin Fumin jättikassasta. Suuri sotakassa onkin nyt jo reilut pari vuotta maannut yhtiön tilillä tuottamatta mitään. Mitään suurempaa ostettavaa ei tunnu löytyvän, mitä nyt jotain paria pikkukauppaa lukuun ottamatta (mm. Ekokem).

Myös Fortumin osakekurssi notkahti osarin jälkeen. Sähkön hinta pysyy edelleen matalana ja mitään vihjeitä Fortumin kassan tulevalle käyttökohteelle ei tipahdellut. Tämä tuskin tosin yllätti ketään. Vähän pelottaa että Fortumin sähköverkkojen myynti löytyy vielä joskus 2010-luvun suurimpien bisnesmokien listalta. Iltalehti kirjoitti keväällä hyvän jutun Fortumin nykytilanteesta. Sekin fakta puhuu Fortumia vastaan, että historiallisesti yhtiöillä ovat myynnit onnistuneet ostoja paremmin, toisin sanoen suurimmat bisnesmokat on tehty ostaessa jotain liiketoimintaa. Tämä fakta johtuu usein siitä, että myyjä tuntee paremmin mitä on myymässä, kuin mitä ostaja tuntee ostettavan kohteen.

Fortumia en ole todellakaan ostamassa tällä hetkellä. En oikein tiedä millä hinnalla olisin valmis sitä ostamaan. Voin myöntää että pieni turhautuminen on syönyt mielenkiintoa perehtyä yhtiön nykytilaan. Tuntuu että mitä enemmän Fortumin asioita penkoo, sitä varmemmin saa itselleen pahan mielen.
 

***

Jos jotain hyvää tästä huonosta tuloskaudesta voisi sanoa, niin toivottavasti pörssistä lähtisi nyt ylimääräisiä ilmoja ulos. Kirjoittelin viikko sitten korkeista arvostustasoista ja kesäalennuksien olemattomuudesta. Osakekurssit ovat nousseet vuonna 2017 roimasti vailla mitään suurempia syitä, ja ilmaa on kertynyt aivan hirvittävästi joidenkin yhtiöiden ympärille. Ehkä paras esimerkki tulee salkkuni ulkopuolelta Orionin osakkeesta. Lääkevalmistajan osake lähes tuplaantui alle vuodessa ilman mitään selvää syytä, ja käväisi parhaimmillaan 58,2 euron hinnassa. Nyt osarin jälkeen kurssista lähti viidennes, mutta Orion on yhä yli 7 % noussut vuodenvaihteesta. Ja viime kesästä lähes 50 %.

Toisaalta en minulla ei ole mitään tarvetta tänä kesällä millekään alennusmyynnille. Tällä hetkellä minulla on hyvin lähellä asuntokaupat, ja siksi suurin ajatukseni liikkuukin siellä. Lisäksi tarkoituksenani on kerätä jatkossa asuntovelallisena hieman tavallista suurempaa käteiskassaa. Kassaa on kivempi kerätä kun ei löydä mitään ostettavaa.

 

Keskustelu tekstistä jatkuu:

Blogin puolella: http://inssinosingot.blogspot.fi/2017/07/salkkuni-q2-tuloskausi-yskii.html

Sharevillen puolella: https://www.shareville.fi/osakkeet/nordea-bank-ab-publ-fdr/kommentit/ki…;

0
0
22.7.2017 - 20:26

Rikhard Wacker

OP
+38
Liittynyt:
11.6.2017
Viestejä:
65

Olen havainnut että Jukka Oksaharju saa aiempaa enemmän kritiikkiä Nordnetin Sharevillessä, mm. siitä että Jukan Shareville-salkku on täynnä aivan eri tavaraa kuin mihin Jukka oikeasti sijoittaa. Näistä lähtökohdista lähdin perkaamaan sitä, mitä näillä henkilöillä on hampaankolossa. Ja kieltämättä ihan aiheesta. Kävin tekstissä läpi Jukan sanomisia ja tekoja, sekä tutkin miten hyvin ne ovat osuneet maaliin. Loppuun kerron vielä täysin Oksaharjuun liittymättömän tarinan siitä, että kaikkialla ei kannata kuunnella guruja. He eivät aina lopulta olekaan puolellasi. 

***

 

Kannattaako guruja aina kuunnella?

Monesti törmään "mitä tekisit jos voittaisit päävoiton lotossa"-keskusteluissa siihen kliseeseen, että voittaja palkkaisi henkilökohtaisen sijoitusneuvojan. Näitä puheita kuulee niin kahvipöydässä kuin ihan netin keskustelupalstoillakin. Alussa jaksoin vähän yrittää inttää vastaan että eipä taida olla sellaista sijoitusneuvojaa joka kykenisi markkinat voittamaan jatkuvasti, mutta enää en jaksa siitä paasata. Ihmiset jotka eivät edes tiedä millä kadulla Helsingin Pörssi sijaitsee, kertovat miten tällaisia ihmisiä on olemassa jotka kykenevät voittamaan helposti markkinat. Minä ihmettelen sitä että mikäli joku osaa joka päivä tehdä päiväkaupoilla vuosia putkeen voittoa, niin miksi kyseiset henkilöt eivät sitten ole maailman rikkaimpia ihmisiä? Jostain kumman syystä maailman rikkaimpien ihmisten listalla ei paljoa sijoitusneuvojia näy. Mistähän tämä mahtaa johtua?

Kukaan ei koskaan osaa nimetä ketään hyvää sijoitusneuvojaa, vaikka niitä kuulemma on. Okei, markkinoita jo hieman seuranneet osaavat sanoa sentään Warren Buffetin. Buffetistakin lentää muuten ihan uskomatonta legendaa. Olen useamman kerran törmännyt väitteeseen että Omahan oraakkeli on jo X-kymmentä vuotta putkeen joka vuosi voittanut indeksin. Vieläpä aivan selvästi. Todellisuudessahan edes Buffet ei kykene joka vuosi voittamaan indeksiä. Esimerkiksi 2010-luvulla Buffet on hävinnyt indeksille muistaakseni joka vuosi. Jutun juju on siinä että tälläkin hetkellä Berkshire Hathawayn tileillä lepää noin 90 miljardia euroa odottamassa niitä epämukavia päiviä kun jengi hyppää Wall Streetin pilvenpiirtäjäjistä ahdistuksissaan alas. Buffet tekee tilinsä yleensä romahduksien aikaan ja härkämarkkinassa taas jää kakkoseksi markkinoille. Että se siitä markkinoiden jokavuotisesta voittamisesta.
 

Jukka Oksaharju - kirjailija, guru vai molempia?

Näistä lähtökohdista lähdin tutkimaan Suomen kenties tämän hetken kuumimman "sijoitusgurun" Jukka Oksaharjun liikkeitä, taustoja ja sanomisia. Aika äkkiä kävi selväksi että henkilöpalvontaa on sijoittajan aivan turha harrastaa. Jopa Oksaharjulle on käynyt aika pahoja hasardeja viime vuosien aikana. Ja yllättäen näistä vahinkolaukauksista ei paljoa melua pidetä.

Jo lähtökohtaisesti aina kannattaa suorittaa lähdekritiikkiä. Lähdekritiikki oli muuten mielestäni tärkein asia mitä lukiossa aikanaan opin. Kannattaa miettiä aina kuka sanoo ja miksi sanoo. Etenkin politiikkaa seuraaville tämä on ihan peruskauraa. Usein ihmisillä on omat lehmät ojassa, ja se näkyy mielipiteissä. Jukka Oksaharju on Nordnetin, eli osakevälittäjän leivissä. Osakevälittäjä tekee tuloksensa kaupankäyntikuluilla, eli Nordnetin motivaatio on saada kansa tekemään kauppaa. Ja kauppaa saadaan aikaan kun laitetaan guruksi henkilöbrändätty Jukka Oksaharju heittelemään erilaisia sijoitusvinkkejä saaden porukka näpyttelemään toimeksiantoja Nordnetiin.

Sitä tikulla silmään joka vanhoja muistelee. Kaivakaa tikkunne esiin, sillä aion nyt muistella vanhoja. Tarkoitus tässä ei ole ilkkua Jukan virheille, vaan ennemmin osoittaa se fakta, ettei kukaan tiedä osakemarkkinoiden tulevaisuudesta. Ei edes sijoitusgurut kuten Jukka Oksaharju.

Case Trump
Aloitetaan muistelu viime vuoden marraskuulta, päivältä kun maailma yllättyi Donald Trumpin valinnasta Yhdysvaltain presidentiksi. Valinta tapahtui aikaisin aamulla Suomen aikaa, ja siksipä jäi useampi tunti aikaa ennen Helsingin pörssin aukeamista. Tänä aikana Oksaharju ehti päivittää blogiaan otsikolla "Pörssiin odotettavissa verenpunainen päivä". Lyhyessä blogikirjoituksessa Oksaharju kirjoittaa mm. seuraavaa:

"Keskiviikosta tulee joka tapauksessa maailman pörsseille todennäköisesti voimakas laskupäivä, jos Trumpin voitto varmistuu. Kaksinumeroisilta miinuslukemilta tuskin vältytään. Uskon, että jopa kaupankäynnin keskeytyksiä nähdään."

Noh, jälkiviisaana on helppo naureskella että yhtäkään kaupankäynnin keskeytystä ei nähty. Oksaharjun veikkaamat verenpunaiset kaksinumeroiset pakkaslukematkin olivat lopulta normaalia nousua, niin Helsingissä kuin Wall Streetillä.

Miksi Oksaharju sitten koki pakottavaa tarvetta lähteä tekemään arvailujaan? Jukan arvailu tuntui olevan lähinnä yritys luoda markkinapaniikkia. Koko komeuden kruunaa blogin päätteeksi oleva Nordnetin mainos silloisesta USA-kampanjasta. Liekö tällä kampanjalla jotain yhteyttä Jukan lausuntoihin? Ettei vain pieni yritys olisi ollut saada aikaan paniikkia ja kansa liikkeelle tekemään kauppaa.

Case Fortum
Toiseen esille nostamaani tapaukseen ehdin itsekin hairahtua, tosin Jukan puolustukseksi todettakoon että ostolaidalla oli silloin myös Erkki Sinkko ja Tapio Kuula. Näiden kolmen ison perässä päätin minäkin piensijoittajana laittaa kesällä 2015 roposeni kiinni Fortumiin. Tuolloin Jukka Oksaharju sanoi ostavansa Fortumia isolla lapiolla. Suora lainaus Jukan suusta oli "Olen ostanut osaketta isolla lapiolla ja näillä kurssitasoilla jatkan ostamista aina vaan, kun rahaa tulee tilille". Oksaharju hehkutti myös Fortumin tulevia osinkoja, miten kassassa on paljon rahaa ja miten Fortumin tavoitteena on maksaa kasvavaa osinkoa. Tuolloin Fortum noteerattiin noin 16-17 euron hinnalla, ja tällä hetkellä se maksaa noin 14 euroa. Toki tuossa välissä on tilille kilahtanut parit osingot, mutta silti ei voida puhua järin onnistuneesta sijoituksesta.

Tuon kesän jälkeen Jukka ei ole paljoa ostamistaan Fortumeistaan puhunut. Sen sijaan joka kerta kun Oksaharjua haastatellaan osinkoihin liittyen, Jukka jaksaa muistuttaa miten Fortumin osinko ei ole kestävällä pohjalla. Totta, mutta aika erilaista tekstiä tulee mitä tuli kesällä 2015. Saman asian on huomannut myös Rikas Erakko, joka kirjoitti Oksaharjun Fortumeista blogiinsa seuraavaa:

"Vajaa vuosi sitten [kesä 2015] Nordnetin Jukka Oksaharju huusi täyttä kurkkua kaikkien mahdollisten medioiden kautta, että ostakaa Fortumia. Muistan otsikon josssa hän kertoi lapioivansa Fortumia salkkuun niin paljon kuin vaan saa käteistä revittyä. Nyt, osavuosikatsauksen julkistamisen jälkeen, hän antaa kitkerää kritiikkiä Fortumin hallitukselle huonoista päätöksistä ja harkintakyvyn pettämisestä. Nämä päätöksethän oli tehty ja tiedossa jo silloin, kun Oksaharju kehoitti ostamaan Fortumia. Pakko kysyä, kenen harkintakyky tässä on pettänyt?"

Case Tikkurila
Fortumista hiljentymisen jälkeen Oksaharju on innostunut hehkuttamaan Tikkurilaa. Vanhimmat Oksaharjun Tikkurila-hehkutukset olen löytänyt vuodelta 2015, ja tuntuu että jokaisessa haastattelussa Jukka nostaa aina tuon maalivalmistajan esiin. Esimerkiksi Sijoitustiedon haastattelussa Jukka povasi vuoden 2017 kurssiraketin olevan Tikkurila. Aivan putkeen tämä veikkaus ei osunut, sillä heinäkuussa Tikkurila antoi tulosvaroituksen, ja osake notkahti selvästi. Eipä tunnu tällä hetkellä myöskään vuosi 2017 olevan se Tikkurilan käännekohtavuosi.

Tätä kirjoittaessa Tikkurila on noin 6 % pakkasella vuoden alusta, kun samassa ajassa Helsingin pörssin yleisindeksi on seitsemän prosenttia plussalla. Ne jotka hyppäsivät Tikkurilan kyytiin tuolloin 2015, ovat suunnilleen nyt omillaan. Osingot mukaan lukien toki jo plussalla, mutta silti selvästi indeksille hävinneenä. 
 

"Eihän taikuritkaan paljasta omia temppujaan"

Noiden "sijoitusvinkkien" lisäksi minua itseäni Oksaharjussa on häirinnyt se fakta, ettei Oksaharjun salkku ole koskaan ollut julkinen. Oksaharju tykkää kyllä harrastaa namedroppaamista ja jokaisessa haastattelussa Jukka heittelee ilmoille eri yhtiöiden nimiä. Lisäksi Sharevillessä Jukalla on oma salkku, mutta se on käsittääkseni täynnä aivan eri osakkeita mitä Oksaharju oikeasti omistaa. Shareville-salkulla ei ole siis mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Kunhan vain on taas lisää eri osakkeita sekoittamaan sopulilaumaisen piensijoittajan päätä.

 

Monet puolustelevat Jukkaa että eihän gurun kuulukaan kertoa salkkunsa sisältöä, sillä eihän taikuritkaan paljasta temppujaan. Minä olen eri mieltä. Sellainen "guru" joka ei paljasta salkkuaan on mielestäni pidemmän päälle aika heikko guru. Voisinhan minäkin piilottaa salkkuni ja lähteä jakamaan sijoitusneuvoja. Eiköhän aika äkkiä joku tulisi länkyttämään että eipä minulla ole varaa antaa neuvoja, kun en edes omaa salkkuani kehtaa näytellä. Se on kyllä kumma että Oksaharjun kohdalla monet ajattelevat eri tavoin.

Vesa Puttonen oli kanssani samaa mieltä. Vai olisiko realistisempaa olisi sanoa että minä olen samaa mieltä kuin Puttonen. Rahoituksen tohtori Puttonen (jonka luennoilla ymmärtääkseni myös Jukka Oksaharju on istunut) kirjoitti toukokuussa Sijoitustiedon kolumnissaan seuraavaa:

"Itsekurittomuuden tunnistaminen ja korjaaminen sekä markkinoiden ansojen tunnistaminen ei kuulosta kovin houkuttelevalta viestiltä sijoittajalle, joka haluaa tietää, mihin juuri nyt kannattaisi sijoittaa. Suomen Warren Buffett eli Jouko Brade opasti minua ystävällisesti aikoinaan. Hän totesi, että ei koskaan kannata neuvoa, mihin kannattaisi sijoittaa. Mutta aina voi kertoa, mihin itse on sijoittanut. Tällä hetkellä suurimmat sijoitukseni ovat seuraavat: 180 tuhatta Taalerin osaketta. 100 tuhatta Nokian osaketta. 110 tuhatta QPR Softwaren osaketta. 60 tuhatta NCC Groupin osaketta (tietoturvayhtiö Lontoon pörssissä). Miljoonalla eurolla osakehuoneistoja Helsingissä, Berliinissä ja Barcelonassa. Jonkin verran käteistä siltä varalta, että joku houkuttelevan tuntuinen kohde tulee vastaan."

Boldasin itse lausahduksen mielenkiintoisimman kohdan. Ei kannata neuvoa mihin sijoittaa, mutta voi kertoa miten on itse sijoittanut. Tällä hetkellä Oksaharju noudattaa tuota neuvoa juuri päinvastoin, eli neuvoo kyllä mutta omia sijoituksiaan ei kerro.

Sattumaa tai ei, Puttosen kolumnin jälkeen (jonka muuten vielä Ilta-Sanomat nosti esille) muutkin sijoittajille tutut henkilöt ovat alkaneet paljastamaan avokätisemmin omia sijoituksiaan. Ensiksi sen teki Inderesin pääanalyytikko Sauli Vilén. Myöhemmin saman teki myös Helsingin Pörssin toimitusjohtaja Henrik Husman, joka kertoi Arvopaperille melko kattavasti omistamansa kotimaiset suorat osakesijoitukset. Trendi näyttäisi nyt olevan sen puolella, että edes osa omista sijoituksista paljastetaan kansalle. Aika näyttää tarttuuko myös Jukka Oksaharju tähän syöttiin.

 

Gurut eivät aina ole sinun puolellasi - esimerkki vedonlyönnin puolelta 

Jos haluaisi oikein ilkeillä Oksaharjusta, häntä voisi verrata Suomen "betsiguruihin". Näillä betsiguruilla tarkoitan kolmikkoa Aleksi Valavuori (Godfather), Esko Seppänen (Urheilujätkä) ja Jaajo Linnonmaa (Ultimattinen Gämblääjä). Koko kolmikko esiintyy enemmän tai vähemmän ammattilaisena vedonlyöjänä ja jakavat sosiaalisissa medioissa erilaisia vetovinkkejä. Jokaisella heistä on omat peliyhtiönsä, joita suosittelevat seuraajiaan käyttämään. Vetovihjeet ovat usein naamioitu erilaisten meemien sekä omien "luksuselämää" sisältävien statuspäivitysten seuraan, joilla houkutellaan etenkin nuorisoa lyömään vetoa.

Reilu 2 vuotta sitten Yleisradion MOT teki tutkimuksen kuinka hyvin kolmikon antamat vetovihjeet lopulta tuottivat. Palautusprosentit olivat 83-94 % välillä, eli tarkoittaa sitä että mikäli asiakas panostaa 100 euroa gurujen vinkkeihin, hän saa takaisin 83-94 euroa. Eli siis lopulta vain talo voittaa. Kieltämättä tässä on vähän tuttuja piirteitä, jos osakevälittäjältään palkan saava sijoitusguru heittää omia sijoitusvinkkejään. Toki sillä erolla, että toisin kuin vedonlyönnissä, osakevälittäjä voittaa myös mikäli sinä voitat. Tärkeintä kuitenkin on että asiakas saadaan tekemään kauppaa.
 

 

Ylläoleva screenshot on otettu Seppäsen profiilista ennen Ylen julkaiseman tutkimuksen esittämistä. Sen jälkeen Seppäsen Twitter-profiilin tekstistä katosi kaikki vedonlyönti- ja peliyhtiöviittaukset. Samoin Urheilujätkän profiilit lopetettiin ja perustettiin uudestaan. Tästä syystä edellämainittuja meemejä on enää vaikea löytää.

Jos näiden betsigurujen toiminta kiinnostaa enemmänkin, niin kannattaa lukea Jatkoaika.comin foorumia. Sieltä löytyy omat kattavat viestiketjunsa niin Aleksi Valavuorelle kuin myös Esko Seppäselle. Siellä ei paljoa kaksikon päitä silitellä. Koko kansan suosikkipoika Jaajo taas pääsee selvästi kavereitaan pienemmällä kritiikillä, sillä hänellä ei ole omaa kritisoivaa viestiketjua olemassa. Näköjään sitä saa joitakin touhujaan anteeksi kun heittää arkiaamuina radiossa alapäähuumoria kansalle.
 

Lopuksi kuitenkin puolustuspuheita

Tarkoitukseni tällä kirjoituksella ei ole lytätä Jukka Oksaharjua maanrakoon. Jukka on loistava sijoituskirjailija, ja kirjoittaa hyviä kolumneja sekä jakaa tärkeää pörssitietoutta kansalle. Kirjat ovat helppoa luettavaa aloittelijoille ja Jukan sivallukset mm. poliitikkojen suuntaan ovat usein hyvinkin aiheellisia. Pidän yhä Oksaharjua eräänä suurimmista esikuvistani. En ole siis kääntänyt takkia aiemman Esikuviani sijoitusrintamalta-tekstini jälkeen. Oksaharju on nuorena miehenä raikas piristys vahvasti eläkeläisten harrastukseksi profiloituneessa piensijoittajapiireissä. Suomalaiset piensijoittajat tarvitsevat Jukan kaltaisia nuoria intoa täynnä olevia sijoittajia takomaan taloustietoa suomalaisten päihin.

Vaikka Jukan sijoitukset ovat salaisia, luen silti yhä tarkasti kaikki Oksaharjun antamat kommentit ja kirjoittamat blogit. Kuitenkin toivoisin, että Jukka Oksaharju vielä joskus paljastaisi meille omat sijoituksensa sen sijaan että jatkuvasti namedroppailisi eri yhtiöiden nimiä. Tai päivittäisi edes Shareville-salkkunsa noin about suunnilleen omistamiensa osakkeiden mukaiseksi.

Myös vertaus osakevälittäjän ja vedonlyöntivälittäjän välillä ei päde aivan yksyhteen. Osakemarkkinat eivät ole nollasummapeliä kuten vedonlyönti, eli osakevälittäjä tienaa vaikka voittaisit, vedonlyöntivälittäjä taas häviää sinun voittaessasi. Siinä mielessä huonoja vinkkejä antava sijoitusguru ei tule olemaan pitkäikäinen. Sellaisen gurun hylkää pian sekä kansa että työnantaja. Mutta taas (kansan näkökulmasta) huonoja vedonlyöntivihjeitä antava betsiguru taas pysyy vedonlyöntiyhtiöiden rakkaana työntekijänä.

Tämän kirjoituksen tarkoituksena oli muistuttaa piensijoittajia lähdekritiikin suorittamisesta, sekä siitä että sijoitusmaailmassa henkilöpalvonta ei kannata. Gurutkin voivat nimittäin erehtyä.

 

Keskustelu tekstistä jatkuu:

Blogin puolella: http://inssinosingot.blogspot.fi/2017/07/kannattaako-guruja-aina-kuunne…

Sharevillen puolella: https://www.shareville.fi/ryhmat/suomi-finland-212/kommentit/olen-havai…

0
0
24.7.2017 - 10:41

Lehtopöllö

+338
Liittynyt:
17.9.2014
Viestejä:
390

Oksaharju on viihdyttävä kommentaattori ja blogisti, mutta hänen kirjoituksistaan kannattaa tosiaan poimia faktoja ja ideoita, ei niinkään suoria suosituksia. Sharevillessä en ole käynyt keskusteluja seuraamassa, mutta esim nordnetblogissa hän on saanut nyttemmin ihan aiheellista kritiikkiä osakseen. Vielä muutama vuosi sitten Oksaharju kirjoitti ihan hyviä analyysejä esim Nokian renkaista, mutta nykyään hän tuntuu kirjoittavan paljon enemmän yleistä huttua, joka ei mene yhtään pintaa syvemmälle ja toistaa itseään hyvin pahasti. Jukka on kirjoittanut pariin vuoteen varmaan 10 blogausta, joissa jokaisessa kerrotaan että firma ei voi maksaa ikuisesti enempää osinkoa kuin tekee tulosta ja olisi kiva kun yrityksen maksama osinko nousisi ajan funktiona. Hyödyllisiä tekstejä Oksaharjulta tulee viime ajoilta mieleen tasan 1; Sammon osingon kasvumahdollisuuksia oli analysoitu ja Jukka varsin aiheellisesti osoitti että Sammon osinko ei voi juuri kasvaa ilman yritysostoja tai käännettä liiketoiminnassa. 

Muistaakseni Oksaharju varoitti ketään ostamasta mitään, missä lukee nimessä "outo". Tämä tapahtui aikana jolloin Outokummun kurssi oli 2 ja 3 euron välissä ja Outotec maksoi myös murto-osan nykyisestä kurssistaan :)

0
0
24.7.2017 - 20:27

Rikhard Wacker

OP
+38
Liittynyt:
11.6.2017
Viestejä:
65

Kieltämättä Nordnetblogin osalta Jukan tekstien taso on tippunut viimeisen parin vuoden aikana paljonkin. Enää harvemmin tulee kovin syvällisiä analyysejä, vaan se menee tuollaisen yleisen jorinan ja samojen lauseiden toistoksi. Aiemmin sieltä tuli oikeasti hyviäkin tekstejä, mutta kai se sijoitusguruksi nouseminen tässä hyvien tekstien vähenemisessä näkyy. Aikaa ei ole enää loputtomiin, kun iltapäivälehdet pyytävät kommentteja useammin ja useammin. Niin ja kirjojakin tulee aika kovalla tahdilla. 

Vähän ehkä nauratti (ja myöskin harmitti), että Sharevillen puolella tuo blogi tuntui herättävän närää aika monissa lukijoissa. Tuli paljon kommentteja siitä miksi olen tekstiin ottanut pelkästään Jukan epäonnistumisia, ja otantakin oli kuulemma liian lyhyt kun kaikki esimerkkini olivat alle kahden vuoden takaa. Tuntui menevän blogin pointti monelta ohi. Kuten otsikko sanoo, pohdin siinä kannattaako guruja aina kuunnella. En että kannattaako guruja ollenkaan kuunnella. Vähän sellainen kuva jäi, että monen nordnettiläisen piensijoittajan suurin jumala on Jukka Oksaharju, ja mitään kritiikkiä Jukasta ei saa esittää. 

Kun jälkikäteen katselee tuota Jukan analyysiä Trumpin valinnan seurauksista kaksinumeroisine pudotuksineen ja kaupankäynnin keskeytyksineen, niin ihmettelen ettei siitä kukaan kuittaile Jukalle. Auta armias jos tuon saman analyysin olisi heittänyt joku poliitikko, vaikkapa Li Andersson. Eiköhän tuota kirjoitusta nyt jälkikäteen revittäisi eri meemeihin ja kyseltäisi Liltä todella omaperäisesti että miten meni niinku omasta mielestä. Nyt kun kommentin heittikin sijoitusguru, niin se pitää ohittaa olankohautuksella. "Sattuuhan näitä, ei edes gurut voi tietää kaikkea."

0
0
25.7.2017 - 00:56

Jeans

+2316
Liittynyt:
7.7.2014
Viestejä:
1076

Olen sen verran uusi sijoitusmaailmassa, että saattaa olla tyhmä kysymys mutta mistä syystä Jukka Oksaharjua pidetään guruna? Oon lukenut muutaman Jukan artikkelin, joissa ei mielestäni ollut mitään spessua ja tiedän hänen kirjoittaneen muutaman sijoituskirjan.

0
0
25.7.2017 - 09:52

Rikhard Wacker

OP
+38
Liittynyt:
11.6.2017
Viestejä:
65

Varsinainen sijoitusgurun titteli taitaa olla iltapäivälehtien alunperin keksimä titteli, jota luonnollisesti Nordnet ei tietenkään ainakaan toppuuttele yhtään. Kaikki tuo hehkutushan sataa myös heidän laariinsa. Lisäksi nyt viimeisen vuoden sisään muistan useammankin Oksaharjun syvähaastattelun, missä kerrattiin Jukan ura läpi. Itä-Helsingin lähiöistä kotoisin oleva ja vailla minkäänlaista suurempaa alkupääomaa Jukka onnistuu ensin kasaamaan 100k salkun 20 ikävuoteen mennessä, ja lopulta miljoona paukahtaa rikki alle kolmekymppisenä. Kaikki tämä osakkeiden avulla. Ainakin Kauppalehti, Ilta-Sanomat ja Iltalehti ovat Jukasta tästä kertovat jutut tehneet viimeisen vuoden aikana. Kaikissa näissä kerrotaan miten Oksaharju aloitti teininä sijoittamaan, ja vain reilussa kymmenessä vuodessa sai sijoitettua itselleen miljoonaomaisuuden. Eli eiköhän se gurun maine ole peruja siitä, että aivan tavallinen suomalainen "nollista lähtien" onnistuu kasaamaan miljoonaomaisuuden sijoittamalla vain reilussa kymmenessä vuodessa.

Tässä vielä edellä mainittuja haastatteluja mikäli aihe kiinnostaa:

KL: Jukka Oksaharju nousi Malmilta Wahlroosin rinnalle (8.8.2016)
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/jukka-oksaharju-nousi-malmilta-wahlr…

IS: 28-vuotias Jukka Oksaharju innostui sijoittamisesta teini-ikäisenä – näin hän kasasi 15 vuodessa miljoonaomaisuuden (9.9.2016)
http://www.is.fi/kotimaa/art-2000001256983.html 

IL: Miljonääri kertoo: Näin onnistut saavuttamaan taloudellisen riippumattomuuden (16.7.2017)
http://www.iltalehti.fi/tyoelama/201707152200260702_tb.shtml

0
0
26.7.2017 - 04:49

Jeans

+2316
Liittynyt:
7.7.2014
Viestejä:
1076
RJW kirjoitti:

Eli eiköhän se gurun maine ole peruja siitä, että aivan tavallinen suomalainen "nollista lähtien" onnistuu kasaamaan miljoonaomaisuuden sijoittamalla vain reilussa kymmenessä vuodessa.

Okei joo. Toi ei kyllä onnistu pelkällä sijoittamisella ilman nousukautta ja älytöntä riskinottoa, vaikka kuinka biittais markkinat. Toki kauppalehden artikkelissa mainittiin, että jossain vaiheessa oli 300ke sijoituslainat, joten jossain toisessa universumissa saattoi käydä hyvinkin huonosti. Omaisuuden kasvattamisen kannalta tuossa rolliluokassa on huomattavasti relevantimpaa suuret palkkatulot ja pienet menot, kuin taitava sijoittaminen. Ei siinä etteikö Jukka voisi olla taitava sijoittaja, mutta imo tuo taustatarina ei kerro siitä paljoa.

Mielenkiintoiset jutut pitää ainakin olla jos kirjoittaa kolumneja yhdeksään lehteen.

0
0
26.7.2017 - 10:25

Dharma

+100
Liittynyt:
25.6.2014
Viestejä:
1515

Kuka tahansa riskinottaja pärjää, kun markkina nousee. Katsotaan laskukausi tai pari, niin jyvät erottuvat akanoista. Ihmisellä on tyypillisesti hirveä kiire vaurastua, jos asia kiinnostaa. Vaurastuminen on kuitenkin vähittäistä siinä, missä laihtuminenkin. Verrattuna laihtumiseen varaustuminen tosin on hyvin epäjatkuvaa, koska suurin kontribuutio vaurauden kasvulle tulee niinä aikoina, joilloin muilla ei ole varaa ja halua ostaa. Laihtuminen taas voi olla lineraarista.

Kiinaa johtavat 60+ vuotiaat menestyneet teknokraatit. Siitä kannattaa ottaa oppia. Tosin opin soveltamisessa kannattaa muistaa kulttuurierot: länsimaissa 60-vuotiaalla voi olla hyvinkin kiire, koska haluaa itse kokea ja saavuttaa vielä omassa elämässään. Kiinaa johdetaan vuosisataisella perspektiivillä menestyvän sukuyhtiön tapaan.

0
0
28.7.2017 - 13:45

Rikhard Wacker

OP
+38
Liittynyt:
11.6.2017
Viestejä:
65

Nyt seuraa tietoisku sekä säästövinkki Nordeassa osakesalkkuaan pitäville käyttäjille: Nordeassa on todellisuudessa mahdollisuus avata valuuttatili aivan kuten täällä Nordnetissä. Ainakin itselleni väitettiin ensiksi kivenkovaan, ettei mahdollisuutta ole, mutta ankaralla vaatimisella se onkin mahdollista avata. Tekstissä siis omat kokemukseni valuuttatilin avaamisesta. Tarina on pitkä, mutta sen lukemalla voit saada aikaan 0,6 % säästöt Nordeassa. 

Ja mikäli salkkua Nordeasta ei löydy, niin tarina koskettaa myös Nordean omistajia/omistajaksi aikovia. Tarina on hyvä esimerkki siitä miten "hyvin" Nordea hoitaa asiakaspalvelunsa.

***

Nordeassa on mahdollista avata valuuttatili

Päätin nyt kirjoittaa tästä case-Nordean valuuttatilistä myös tänne blogiin, kun niin usein törmään yhä näihin virheelliseen tietoihin ja oletuksiin. Olen asiasta monesti kirjoittanut Shareville-profiilissani, mutta jospa tämä Blogger tavoittaisi paremmin suomalaiset piensijoittajat. Kuten otsikko sen sanoo, Nordeassa on oikeasti mahdollisuus avata valuuttatili.
 

Mikä on ongelma?

Ongelmana Nordean asiakkailla on, että Nordean osakesalkkuun ei mukamas ole mahdollisuutta kytkeä ns. valuuttatiliä kuten Nordnetissa. Valuuttatili tarkoittaa sitä, että osakesalkkuun on mahdollisuus säilöä muitakin valuuttoja kuin euroja. Eli saadessasi osinkoja esimerkiksi valuutoissa USD, SEK, NOK tai DKK, ne jäävät salkkuun sillä summalla, mitä lähdeveron jälkeen olet saanut.

Miksi tämä on ongelma?

Koska valuuttatiliä ei mukamas ole mahdollisuus Nordeassa perustaa, sen vuoksi eri valuutoissa tulleet osingot käännetään salkussasi takaisin euroiksi. Näistä osingoista Nordea perii valuutanvaihtokustannusta 0,3 %. Kun taas haluat näillä osingoilla ostaa jotain muussa valuutassa kuin eurossa noteerattua osaketta, sinulta veloitetaan jälleen 0,3 % valuutanvaihtokuluja.

Esimerkkilasku
Olen ostanut OY Esimerkki AB:n osakkeita 100 kpl hintaan 10 USD/kpl. Tämän hetken valuuttakurssilla yksi dollari on 8,59 euroa, joten ostokseni maksavat 859 euroa. Tästä valuutanvaihdosta Nordea veloittaa minulta 0,3 %, eli 0,003 x 859 e = 2,58e.

OY Esimerkki AB maksaa osinkoa joka kvartaali yhden dollarin osakkeelta, eli sadalta osakkeelta saan osinkoja 100 USD (85,9e) joka kolmen kuukauden välein. Jos sinulla ei ole olemassa ns. valuuttatiliä, Nordea veloittaa sinua taas 0,3 % kuluilla kun dollari-osingot käännetään euroiksi salkkuun. Eli 0,03 x 85,9e = 0,26 e menee taas Nordean kassaan. Tämän jälkeen osingoista lähtee vielä se 15 % lähdeveroa. Kun haluat sijoittaa saamasi osingot uudestaan, ja vieläpä samaan yhtiöön OY Esimerkki AB, joudut jälleen maksamaan taas 0,3 % valuutanvaihtoa. Eli osinkojen uudelleensijoittajat maksavat periaatteessa 0,6 % siitä, että osinkoja venkoillaan jatkuvasti USD-EUR-USD-välillä.

Jos taas sinulla on käytössäsi valuuttatili, osinkosi 100 USD (miinus tietenkin lähdeverot) pärähtävät sellaisenaan salkkuusi, eikä pankki pääse niihin valuutanvaihdon muodossa väliin ollenkaan. Kun taas sijoitat nuo dollari-osinkosi uudelleen johonkin dollarissa noteerattuun kohteeseen, et joudu maksamaan ollenkaan valuutanvaihtokuluja, koska valuutta on jo "oikea".
 

Niin mitä siitä Nordeasta?

Nordea se on melkoinen ketkuilija. Näin kirjoitin Sharevillessä keväällä. Lyhyesti kerrottuna tarina meni näin:

Hain asuntolainaa, minulle markkinoitiin Nordean sijoituspalveluita. Sanoin kyllä, koska kiinteä prosenttihinnasto houkutti versus Nordnetin kiinteät minimisummat. Sain seuraavalle päivälle ajan jollekin Nordean sijoituspalveluvastaavalle. Nohevana piensijoittajana olin kerännyt lapulle useita kysymyksiä, ja yksi niistä oli valuuttatilin mahdollisuus Nordeassa. Vastaus about sanasta sanaan oli seuraava. "Meillä ei valitettavasti ole mahdollisuutta valuuttatilin avaamiseen. Olen tietoinen Nordnetin tavasta, ja olen jatkuvasti vaatinut Nordeaakin ottamaan sen käyttöön. Valitettavasti tätä ei Nordeassa ole kuitenkaan mahdollista tehdä, enkä usko että hetkeen niin tulee käymään." Minä uskoin tämän, sillä mielestäni ihan mahdollinen skenaario.

Homma sai kuitenkin hassun käänteen kun Sharevillessä ilmoitin tehneeni salkun myös Nordeaan. Samalla tuli mainittua ohimennen että ainoa harmi on valuuttatilin avaamisen mahdottomuus. Sitten kuvaan astuivatkin Sharevillen käyttäjät Mikerk ja Tharkun. Kaksikko sanoi minulle miten Nordeassa onkin oikeasti mahdollisuus tehdä valuuttatili. Sen tekemistä täytyy vain osata vaatia. Lähes samalta istumalta tilasinkin sitten soittopyynnön Nordealta. Jätin soittopyyntöön liitteenä ajan koska minua saa häiritä, olenhan vuorotyöläinen. Laitoin että koko aamun kello 14 asti minua saa pommittaa soitoilla. Sen jälkeen olen töissä.

Noh, eiköhän puhelin soi luonnollisesti kello 16 ja työpaikalla pahimpaan aikaan, eli kahvitunnilla. Siinä selitin sitten asiani miten minulle sanottiin Nordeasta että valuuttatilin avaaminen on mahdotonta, mutta eräällä kaverillani se kuitenkin onnistui. Taas alkoi samat lätinät kuin viimeksi. "Meillä ei ole mahdollisuutta avata valuuttatiliä, vaan niistä valuutanvaihdoista joutuu aina maksamaan. Mutta eihän se ole kuin 0,3 % per kerta!"Jossain vaiheessa jouduin muuttamaan äänenpainoani vähän äkäisemmäksi, ja sanoin suoraan miten kaverini sanoi, että nyrkkiä pöytään hakkaamalla Nordeasta lopulta saa valuuttatilin. Lopulta vastapuolen täti lupasi selvittää asian, ja seuraava puhelinsoitto sovittiin viikon päähän. En tiedä miksi näin pienen asian selvittämiseen piti viikko varata, mutta sovittiin kuitenkin että Nordea on minuun yhteydessä tiettynä päivänä tiettyyn kellonaikaan.

Tietty päivä ja tietty kellonaika tuli, mutta puhelua ei kuulunut. Koska ajankohdan oli tällä kertaa esittänyt Nordea itse, laitoin nettisaitin chatin kautta suht äkäistä viestiä että miksei teiltä soiteta vaikka on luvattu. Tunnin päästä sovitusta ajasta myöhässä puhelimeni soi, ja vastapuoli pahoitteli unohdustaan. Mutta muuten asenne oli viikon aikana muuttunut. Nyt jostain syystä valuuttatilin avaaminen olikin mahdollista Nordeassa! "Tässä oli sattunut joku väärinkäsitys. Minäkin jouduin tämän asian selvittämään esimieheltäni."Joopa joo, minusta haiskahtaa sille että Nordea koittaa vedättää tässä piensijoittajiltaan pennosia esittämällä typerää.

Mutta eihän sitä valuuttatiliä nyt voinut puhelimessa avata. Se vaati vielä käynnin konttorilla! Piti kuulemma allekirjoittaa lappusia. Jouduin varaamaan ajan ja menemään paikalle lattamaan nimet paperiin, että saisin valuuttani vaihdettua halvemmalla. Paikanpäällä minulle tuli mieleen että jospa avaisin tilin dollarien lisäksi myös Ruotsin kruunuille. Eihän se käynyt. En oikein ymmärtänyt väittikö Nordea että vain yksi valuuttatili kerrallaan, vaiko että paperien tulostamisessa kestää taas viikon. Minulla v-tutus oli siinä vaiheessa jo niin suuri, että annoin asian olla. Mennään vain dollareilla.

Nordnetissä valuutanvaihto ilman valuuttatiliä maksaa Nordeaa vähemmän, eli 0,25 %. Mikäli valuuttatilin haluaa, sen avaaminen onnistuu noin 15 sekunnissa. Vain muutamat "kyllä" ja "hyväksyn"-nappuloiden painamiset. En ymmärrä miten Nordnetissä näin rutiinitason juttu on Nordeassa niin kiven alla, että valuuttatilin avaaminen kestää operaationa parikin viikkoa.
 

Loppusanat

Tämä oli ehkä räikein esimerkki huonosta kokemuksestani Nordean kanssa. Useamman asuntolainaehdotuksen kevään aikana Nordeasta hakeneena voin kuitenkin sanoa, ettei kyseessä ole ainoa kerta kun ongelmia riitti. Tuntui että jokaisella kerralla jotain sanomista löytyi. Joskus minulle myytiin turhia maksullisia palveluita, joskus minun haluamani edullisia kikkoja ei ollut mahdollista suorittaa. Lopulta aina pienen vänkäämisen jälkeen palvelut menivätkin kuten piti. Kun kysyin miksi tämä ei onnistunut heti ekalla yrittämällä, vastaukset olivat aina "Tässä on sattunut nyt pieni inhimillinen virhe. Tästä täytyy laittaa palautetta eteenpäin."

Pohdin viikko sitten salkkuni Q2 tuloskauden kirjoituksessa Nordeaa, ja miksi en sitä nyt pienen laskun jälkeen tankkaa. Mainitsin yhdeksi lukuisista syistä henkilökohtaiset huonot kokemukset, mitä olen tämän vuoden aikana Nordeassa kokenut. Tämä tarina oli yksi esimerkki tästä. Kenties se räikein kaikista. Ainakin minulle jäi sellainen kuva, että Nordea koittaa "huijata" asiakkaitaan maksamaan enemmän kuluja. Vähän huolettaa kieltämättä, kun Nordea on ylivoimaisesti suurin osakeomistukseni ja ollut vuosia oma lempilapseni. Nyt tällä hetkellä vähän mietityttää mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Tällä sähläämisellä ainakin tapettiin minun innostukseni ottaa Nordean salkku käyttöön Nordnetin salkun rinnalle. Nordeassa minulla on ollut salkku jo pian puoli vuotta, mutta omistuksia sinne ei ole tullut hankittua.

Jos sinä haluat Nordean salkkuusi riittää valuuttatilin, ota yhteys pankkiin. Jos ja kun sinulle sanotaan sen olevan mahdotonta, väitä vastaan. Linkkaa vaikka tämä minun blogitekstini heille mikäli mahdollista. Kaipailisin myös teiltä muilta kommentteja ja kokemuksia siitä, onnistuiko valuuttatilin teko kerralla. Onko asiaan tullut kenties parannusta viime talvesta?

 

Keskustelu tekstistä jatkuu:

Blogin puolella: http://inssinosingot.blogspot.fi/2017/07/nordeassa-on-mahdollista-avata.html

Sharevillen puolella: https://www.shareville.fi/ryhmat/suomi-finland-212/kommentit/nyt-seuraa-tietoisku-seka-saastovinkki-nordeassa-osakesalkku-11025900

 

0
0
28.7.2017 - 14:00

Dharma

+100
Liittynyt:
25.6.2014
Viestejä:
1515

Nordea on huono vitsi. Olen sieltä erään  kerran pyytänyt asuntolainatarjouksen. Aina on ollut laina nostettu ja kohde ostettuna ENNEN kuin Nordea on palannut asiaan. Kerran kävin konttorilla. Kyselivät kaikkea ja sain lainatarjouksen, joka oli ok. 150ke ja hyvä marginaali. Pyysin samalla MasterCardia, johon toimihenkilö ilmoitti, ettei sellaista, voida myöntää, koska tuloni ovat liian epäsäännölliset. Siis samalla istumalla 150ke asuntolainaa, muttei 1,5ke Masteria. Koska kone komensi virkailijaa. Nooassa pankkineiti ilmoitti vastaavassa tilanteessa, että pankki takaa luottokorttini samantien, niin ei tule viipeitä. Eikä maksanut mitään. Ja laina hoitui kahdessa päivässä nollasta sataan ok-marginaalilla.

Nordean lainapäätökset on keskitetty. Sekin luo niihin viivettä ja byrokratiaa. Mutta aikuisten oikeasti: ei heitä kiinnosta kasvattaa asuntolainakantaansa. Se on omaisuudenhoito, rahastot ja vakuutukset, joilla raha tehdään. Ja sitten isojen yritysten peruspalvelumaksuilla volyymin takia. Huonomp on vain Aktia. Suosittelen kombinaatiota: S-pankki, Nooa-pankki, Nordnet ja sitten maksuttomat luottokortit esim. Stockan Master (Nordea) ja K-kauppojen Master (Osuuspankki). Näistäkin on ollut sellainen iloinen vaiva, että Stockan Masteria ei voinut uusia kuin konttorissa, mikä on hankalaa, kun asuu ulkomailla. Piti käydä allekirjoittamassa paikanpäällä ja kortti oli jo silloin vanhentunut. Kerran taas tuli ilmoitus, että rinnakkaismasterini on kuolletettu, koska en asu enää vaimoni kanssa Töölössä ja vaimoni asuu Hanoissa. Oltiin siinä vaiheessa asuttu jo kaksi vuotta Wienissä ja sitä ennen kaksi vuotta Hanoissa, aina yhdessä. Kortinkin siis tietysti sulkivat. Eivät vaivautuneet esim. soittamaan ensin.

0
0
28.7.2017 - 14:27

Rikhard Wacker

OP
+38
Liittynyt:
11.6.2017
Viestejä:
65

Samanlainen outo kokemus oli ensimmäinen asuntolainaneuvotteluni. Aloitin Nordeasta ja videopuheluneuvottelussa minulle osui moottoriturpa-räpätäti. Täti oli niin kova puhumaan, että kysyessäni jotain en ehtinyt kysyä kysymystäni loppuun kun tämä minut jo keskeytti. Ja vastasi sitten ohi kysymyksen. Hain ASP-lainaa, ja minulla oli jo tarvittava 10 % omaa rahaa täynnä, mutta kvartaaleita uupui pari. Tämä käytiin ihan selvästi läpi ja sen tätikin ainakin väitti tajunneensa. En tiedä missä meni pieleen, kun lopulta saatuani sähköpostiin lainaehdotuksen, se sisälsi mm. että joudun tuplaamaan oman rahoitukseni määrän (eli noin 20 % oma osuus) sekä silti tämän lisäksi maksamaan omatakausta yli 900 euroa. ASP-lainahan sisältää ilmaisen valtiontakauksen, joten aivan typerä ehdotus. Kuten myös joku tarjous korkoputkesta, ASP-laina kun sisältää jonkinlaisen korkokaton. Näiden lisäksi täti suorastaan vaati laittamaan heti nimet paperiin, vaikka laina olisi astunut vasta aikaisintaan heinäkuussa voimaan. Jäi todella vahva kusetuksen maku suuhun tuosta asioinnista. Myöhemmin tätäkin reissua seliteltiin sillä että nyt on tapahtunut joku inhimillinen virhe, laitamme palautetta eteenpäin.

Minun lähes puoli vuotta kestäneistä lainaneuvotteluista tulee varmasti myös blogitekstiä joskus. Ensi viikosta alkaen minäkin sitten olen asuntovelallinen. Ja ei, Nordea ei voittanut sitä kilpailua. 

0
0
28.7.2017 - 19:28

Dharma

+100
Liittynyt:
25.6.2014
Viestejä:
1515

Minä nostin ensimmäisen asunto/sijoituslainani Samposta aikanaan. Laina tuli about sekunnissa pari prommillen marginaalilla. Lähdin konttoriin tekemään sopimusta ja katsoin, että tilille tullut 1500 e Sampolta. Kysyin konttorissa asiasta ja "rahoituspäällikkö" sanoi, että ajatteli, että haluan vähän kulutusluottoakin, niin pisti pyytämättä. Ne "rahoituspäälliköt" noissa pankeissa elää noiden kalliiden tuotteiden myyntiprovikoilla. Varmaan monelle menee läpi tuollainen tuputusmyynti, mitä sinullekin tarjottiin.

0
0
2.8.2017 - 20:13

Rikhard Wacker

OP
+38
Liittynyt:
11.6.2017
Viestejä:
65

Tänään olemme saaneet lukea jälleen Hesarista huonosta sijoitusneuvonnasta by pankkiiriliike Aalto. Jutun todellinen helmi ei löytynyt kuitenkaan tällä kertaa Hesarin jutusta, vaan eräältä netin foorumilta. Aallon rahasto "Aalto varovainen" ottaa palkkiota 20 % vertailuindeksin ylittämästä tuotosta. Ja mikä se vertailuindeksi sitten on? Noh Euribor 3 kk (tänään -0,336 %)! Helppohan se on voittaa indeksi, kun vertailuksi valitaan joka on ollut viimeiset kaksi vuotta miinuksen puolella.

***

Tällä kertaa myrskyn silmässä pankkiiriliike Aalto

Jaahast, taas pääsee kirjoittamaan näistä roistoista joita myös sijoitusneuvojiksi kutsutaan. Tämä ei ole ensimmäinen kerta kun tässä blogissani aiheesta rustaan, sillä toukokuussa käsittelin Pankkiiriliike Alexandriaa. Kotimaiset mediat Helsingin Sanomat etunenässä on tämän vuoden aikana nostellut kiitettävästi esiin näitä suorastaan huijauksen puolelle meneviä sijoitustuotekaupusteluja.

Tällä kertaa myrskyn silmässä on pankkiiriliike Aalto. Jutussa "Ritva" (nimi muutettu) kertoo, miten Hesarin taannoinen uutisointi Aulista sai hänet selvittämään omien sijoituksiensa tilan. Sijoitukset kun olivat samassa pankkiiriliikkeessä kun Aulilla. Neuvokkaana rouvana Ritva oli yhteydessä Hesariin, otti nauhurin mukaan ja lopulta HS:n ammattilainen taloustoimittaja tulkkasi kaiken mitä nauhurille tarttui. Aika äkkiä kävi ilmi että puutteita oli lähes kaikkialla. Sijoitusneuvoja sekoitti asioita ja jätti mainitsematta riskit sekä muita oleellisia asioita. Ritva oli hävinnyt tuhansia euroja kahden ja puolen vuoden sijoittamisen aikana. Sijoitetut rahat olivat peräisin suorista osakesijoituksista, eli vaihto ei todellakaan kannattanut.

Valitettavasti juttu ei ole netissä esillä kuin maksumuurin takana. Minäkin jouduin sen lukemiseksi tekemään reissun kirjastoon. Linkki uutiseen löytyy täältä, mutta nähdäksesi sen kokonaisuudessaan tarvitset tunnukset. Paperista Hesaria hamuaville tiedoksi, että juttu löytyy 2.8.2017 päivätystä lehdestä.

Mitään uuttahan tässäkään casessa ei lopulta ole. Jälleen kerran joku on hairahtunut menemään sijoituspalveluneuvojan luokse, vaikka netti on pullollaan negatiivisia foorumiviestejä aiheesta. Ja nimiäkin on tullut laitettua papereihin vaikka niihin ei täysin olla perehdytty. Jospa vuoden 2017 uutisointi aiheesta alkaisi tuottamaan tulosta vielä joskus. Tarinan Ritva oli sijoittanut rahansa talvella 2015, joten tämän vuoden uutisoinnit eivät paljoa häntä olisi auttaneet.

Tällä kertaa kuitenkin jotain uutta

Koska case on tuttu, kuvittelin jo etten viitsi blogiini tästä alkaa raapustelemaan "samaa vanhaa". Mitään uutta tässä tapauksessa ei ole. Mutta olinpa sittenkin väärässä. Eräällä nettifoorumilla löysin erään Aallon rahaston palkkiomallin, ja kyllä teki mieli alkaa kirjoittamaan saman tien. En ole nimittäin vielä aiemmin näin röyhkeää nyhtämistä tavannut. Tässäpä foorumilla kiertänyt screenshot rahaston hinnoista:
 

 

 

Kyseessä on siis Aalto pankkiiriliikkeen Aalto varovainen-rahasto. Tarkemmin asiasta kiinnostuneet voivat tutkia lisäinfot täältä.

Lähdetään liikkeelle merkintäpalkkioista. Pelkästään jo siinä 3 % kulut. Eli pankkiiriliike vie heti kättelyssä 3 % sijoittamastasi pääomasta. Tämä on aikalailla ylärajoilla mitä tulee merkintäpalkkioihin. Lunastuspalkkio taas on hieman miedompi, "vain" 1 %. Eli kun haluat ottaa rahat ulos, jälleen menee prosentti kuluja. Ja näiden kahden välissä vielä sitten 1,5 % hallinnointipalkkiota. Että semmoista. Kuulostaa aika perusdiililtä sellaisessa rahastossa joka tuottaa vain sitä myyvälle pankkiiriliikkeelle, ei siis siihen sijoittavalle.
 

Vertailuindekseistä parhain - ainakin pankin kannalta

Mutta eikä tässä vielä kaikki. Kaikista naurettavin palkkio on "tuottosidonnainen palkkio", joka on aivan posketon. Siis 20 % palkkiota vertailuindeksin ylittävältä osalta! Huh! Ja mikä parasta, vertailuindeksi on Euribor 3 kk! Se on tällä hetkellä -0,336 %, ja ollut negatiivinen viimeiset pari vuotta! En ole itse vastaavaa vielä nähnyt että vertailuindeksiksi otetaan joku negatiivinen indeksi. Tämä on mielestäni suorastaan järjetöntä toimintaa.

Vedetäänpä mutkia vähän suoriksi. Leikitään että rahastonhoitaja sijoittaa nuo rahansa pankkiirin omaan takataskuun säilöön. Takataskussa rahat eivät tuota mitään, toisaalta eivätpä myöskään menetä mitään. Tuotto on tällöin pyöreät 0 %. Vertailuindeksi Euribor 3 kk on taas -0,336 %, joten "ylituottoa" kertyy tuon 0,336 %:n verran. Tuosta 20 % tekee taas 0,672 %:n lisäpalkkiot rahastonhoitajalle.

Vedelläänpä lisää mutkia suoriksi ja jatketaan leikkimistä. Rahastonhoitaja hukkaa takataskustaan pari seteliä, tämän takia sijoituksen tuotto on aavistuksen negatiivinen. Sanotaan nyt vaikka että rahasto tekee tappiota -0,2 %. Tuotto on yhä 0,1 % korkeampi kuin vertailuindeksi, ja täten rahastonhoitaja saa yhä palkkiota 0,02 % lisää. Ihan hyvät palkkiot, etenkin kun ottaa huomioon että rahastonhoitaja hukkasi matkalla hieman rahaa.

Kuten vaasalainen punk-orkesteri Klamydia sen sanoo; Hyi paska huono yök! Ja ammattimies piti olla.
 

Ei se tyhmä ole joka pyytää, vaan...

Hieman yllättäen tälläkään kertaa Helsingin Sanomat ei saanut Aallon pääomistajalta kommentteja. Omistaja saatiin kyllä kiinni, muttei hän ole ikinä halunnut kommentoida asiaa. Eli pankkiiriliikkeelle on annettu mahdollisuus puolustautua, mutta he kokevat asian ilmeisesti turhaksi. Joten ei tarvitse yhtään sääliä toiselle osapuolelle antaa tästä "ilkeästä kirjoittelusta".

Sitä minä ihmettelen taas, ettei Finanssivalvonnalla ole mitään sanottavaa asiaan. Tämä jos mikä on asiakkaan huijaamista. Kai tässäkin toteutuu vanha sananlasku pukki kaalimaan vartijana. Finanssivalvonta kun valvoo niitä, jotka valvonnasta maksavat viulut.

Piensijoittajan ystävä Inderes kommentoi Facebookissaan mielestäni hyvin tätä casea. On ironista, että monesti osakkeita pidetään vaikeina sijoituskohteina mutta pankin sijoitusneuvojan tuotteita ostetaan, koska sijoitusneuvoja näin neuvoo. 

Näihin fiksuihin sanoihin on hyvä päättää tämä teksti. Valitettavasti kuitenkin uskon, ettei tämä ole viimeinen tapaus johon tulen tässä blogissani ottamaan vielä kantaa.

***

Keskustelu tekstistä jatkuu:

Blogin puolella: http://inssinosingot.blogspot.fi/2017/08/talla-kertaa-myrskyn-silmassa…

Sharevillen puolella: https://www.shareville.fi/ryhmat/suomi-finland-212/kommentit/tanaan-ole…

0
0
2.8.2017 - 22:14

Teemu Åkerblom

+229
Liittynyt:
30.8.2015
Viestejä:
208

Näin vastaavan kuvion vähän aikaa sitten, harmi vaan en muista minkä firman sivuilla, että osakerahaston vertailuindeksinä oli 3kk euribori. Saa korjata jos oon väärässä mutta markkinoinnissahan vastaavanlainen väärän vertailuindeksin käyttö on ymmärtääkseni lain vastaista "harhaanjohtavan esitystavan" tms takia mutta ilmeisesti sitten nettisivuilla saa touhuta mitä haluaa... Sitä en muista oliko tässä tapauksessa vertailuindeksin ylittävästä tuotosta ylimääräinen palkkio mutta kuitenkin.

0
0
7.8.2017 - 07:42

Rikhard Wacker

OP
+38
Liittynyt:
11.6.2017
Viestejä:
65

Tulipahan tuossa menneellä viikolla ostettua sitten ensiasunto. Asunto oli ASP-säästämisen seurausta. Ostoa edelsi aika pitkä kilpailutus kahden pankin välillä. Oli minun nykyinen pankkini Nordea, sekä Osuuspankki jonka asiakas en tällä hetkellä ollut. Olin toki takavuosina ollut OP:n asiakas, mutta äänestin jaloillani kun paikallinen konttori lopetettiin. Lopulta yhdeksänteen paperiin laitoin vasta nimeni alle, ja sitä ennen aika paljon sain kaikkia kuluja hilattua alaspäin. Tuli tästä touhusta kirjoitettua aika kattava blogi, joka sen pituuden vuoksi piti jakaa kahteen osaan. Tarina alkaa osasta 2, ensimmäinen osa on luettavissa tämän ketjun toisesta viestistä. 

***

Kohti omistusasuntoa, osa II - pankista hakemaan rahaa

Tämä on toinen osa omistusasunnon hankkimisen projektista. Ensimmäisessä osassa käsittelin mistä idea asunnon ostamiselle syttyi. Tässä toisessa osassa tarinoinkin sitten asuntolainaneuvotteluista, niissäkin ehti sattumaan ja tapahtumaan kaikenlaista. Jo lähtötilannekin oli hieman hullunkurinen; normaalisti asuntolainaa hakiessa tiedossa on budjetti, eli lainan määrä ja ostettava asunto saattaa olla vielä hämärän peitossa. Minulla oli asunto tiedossa, mutta hintalappua ei vielä myyjä ollut suostunut paljastamaan.

Tarinan ensimmäisen osan löydät tästä:

Kohti omistusasuntoa, osa I - ensiaskeleeni oman asunnon hankintaan
 

Ensimmäinen kierros liikkeelle Nordeasta

Asuntolainaneuvottelut alkoivat tammikuussa kun laitoin Nordean chatissa viestiä, jossa toivoin yhteydenottopyyntöä. Nordea valikoitui minulle siitä yksinkertaisesta seikasta, että ASP-tilini oli Nordeassa. Tiedossani oli kyllä että ASP-lainan voi ottaa myös eri pankista kuin itse ASP-säästöt ovat, mutta päätin aloittaa kierroksen omasta pankistani. Tiedossani oli myös että edessäni tulee olemaan nimenomaan kierros eri pankeilla. Asunnon ostaminen on minulle ylivoimaisesti suurin kauppa mitä olen reilun 20 vuoden elinaikani saatossa tehnyt, joten sen jos jonkin aion kilpailuttaa täysin. Autokaupatkin mitä olen tehnyt menevät aina aika pitkän väännön kautta, enkä ole ikinä ostanut autoa ensimmäisen kerran päätteeksi, enkä edes toisen. Kuten autokaupoissa, naapurissa kannattaa käydä kysymässä tarjous ja saatua tarjousta kannattaa aina yrittää vetää alaspäin. Tosin tiedän ihmisiä jotka eivät tätä tiedä, tai eivät muuten vain näin halua tehdä. Yksi kaverini otti ensimmäisen pankin ensimmäisen tarjouksen kiinni heti. Noh, minulla tähän ei ollut varaa. Ja hyvä etten tehnyt, sillä ensimmäisen kierroksen tarjous oli suoraan sanottuna paska.

Nordean chatin neitokainen sitten sopi kanssani puhelinneuvottelun tietylle ajalle parin päivän päähän. Koin sen sopivan hyvin meille molemmille osapuolille; minun ei tarvitse ajaa kaupunkiin, ja minä taas en tuo kengissäni hiekkaa Nallen lattialle. Jännitys oli melkoinen, olinhan tässä aika isoja kauppoja hieromassa. Vaikka chat-neiti minun käski olla läppärin ääressä puhelun aikana, en kuvitellut "puhelinneuvottelun" olevan niin Ameriikan meininkiä. Vitsillä mietin hetki ennen puhelimen pirahtamista että onneksi kyseessä on vain puhelinneuvottelu, voin tarvittaessa käydä vaikka vessassa kesken neuvottelun ilman että pankkivirkailija sitä huomaa. Lopulta sitä läppäriä tarvittiinkin muuhunkin kuin tunnistautumiseen. Olipahan hieno kokemus huomata kun kalsareissa läppärin ääressä istut, että Nordean verkkopankin tunnistautumisen yhteydessä webbikamera herää eloon. Näköjään Nordean puhelinneuvotteluun kuuluu myös webcam-touhut. Läppärin edessä istuminen toimi hyvin siihen asti kun puhelun loppuvaiheessa tarvitsin ajokorttiani, joka oli tietenkin lompakossa ja lompakko autossa. Siinä kohti kun koneen äärestä nousin, niin vastapuoli saattoi nähdä vilauksen Björn Borgeistani. Liekö sen takia sainkin niin heikon tarjouksen, heh.

Kaksi edellistä kappaletta lopetin lauseeseen, jossa totesin Nordean ensimmäisen tarjouksen olleen huono. Kiusallani pitkitän tarjouksen paljastamista edelleen. Ilman tuota kalsarit-episodiakin lainaneuvottelut olivat mielestäni aika ahdistavat. Ahdistus ei johtunut tulevasta 25 vuoden velkavankeudesta, vaan siitä että asuntolainan tuputtaminen oli todella aggressiivista. Tästä aggressiivisuudesta kirjoitin jo hieman eräässä toukokuun tekstissäni. Reilun tunnin neuvottelujen aikana en meinannut saada suunvuoroa ollenkaan. Tekstiä tuli ja todella paljon. Kun välillä sain kysyä kysymyksen, niin en ehtinyt kysyä edes kysymystä loppuun, kun vastapuolen pankkineiti alkoi heti puhumaan päälleni. Lopulta kun tarjous oli pöydällä, alkoi heti kyselyt että laitetaanko heti nimet alle, johon vastasin että täytyyhän näin isoja päätöksiä hetki sulatella. Vaikka tarjous olisi ollut hyvä, niin olisin halunnut nukkua varmasti parin yön yli. Kun en heti suostunut papereiden täyttöön, niin alkoi tuputtaminen että koska saan soittaa ja tehdään silloin paperit. Tästä tuputtamisesta en yksinkertaisesti päässyt mitenkään eroon, vaan lopulta minun piti sopia joku toinen tapaaminen viikon päähän. Seuraava tapaaminen olisi varmasti ollut nopeamminkin, ellen olisi valehdellut kuluvan viikon olevan jo täynnä menoja. Vastapuoli tarjosi heti seuraavaa päivää, ja seuraavaksi sitä seuraavaa. Toinen tapaaminen sovittiin, ja jo sopimishetkellä tiesin että laitan Nordean chatissa seuraavana päivänä viestiä että perukaa aika, sillä en aio vastata puhelimeen vaikka soittaisitte. Vähän ikävästi tehty, mutta markkinointi oli niin aggrssiivista etten tuntunut pääsevän tilanteesta mitenkään eroon.

 

Ensimmäinen tarjous

Se kuuluisa tarjous sitten pätkähti kopiona neuvottelujen jälkeen sähköpostiini, ja nyt sain rauhassa tutkailla sitä ilman että toinen osapuoli hoputtaa minua laittamaan nimiä paperiin. Eipä tuossa tarjouksessa lopulta ollut oikein mitään hyvää. Vaikka olen ollut Nordean ja sitä ennen Meritan asiakas jo pienestä pitäen, niin tarjous oli sellainen että pankkivirkailija tuskin voi hyvällä omatunnolla sanoa tarjouksen olevan asiallinen.

Ensinnäkin jostain kumman syystä minulta vaadittiin omatakausta 920 euroa. Oudon tilanteesta tekee se, että olin hakemassa ASP-lainaa, ja läpi neuvottelujen puhuimme jatkuvasti että tämä tulee olemaan ASP:n kautta otettu asuntolaina. Ja ASP-lainassahan on valtion ilmainen takaus. Nyt Nordea kuitenkin oli ottamassa minulta maksullista omatakausta, jossa maksaisin yli 900 euroa palvelusta jonka saisin ilmaiseksikin.

Outoudet eivät loppuneet tähän. Lainan koroksi oli laitettu 2,0 % sis. marginaalin 1,3 %. Eli aika paljon. Euribor 12 kk-korkona oli käytetty 0,7%, joka pienen pähkäilyn jälkeen paljastuikin eräänlaiseksi korkoputkeksi. Ilmeisesti Euribor-korkoni tulisi pyörimään 0,7-1,05 % välillä seuraavat 7 vuotta. Tuo 7 vuotta nauratti myös. Omasta mielestäni typerin mahdollinen valinta. Korot tuskin tulevat vielä pariin vuoreen nousemaan. Tämän ajan maksaisin siis korkoputken asiakkaana markkinaa korkeampaa korkoa lainasta. Mikäli korot taas äkkiä nousisivat muutaman vuoden päästä, niin kiitos 7 vuoden sopimuksen, en ehtisi tästä korkoputkesta kovin kauaa nauttia, vaan ajan tullessa täyteen maksaisin taas normaalin markkinahinnan. Ymmärrän vielä jonkun 25 vuoden kiinteän koron, mutta noin lyhyessä tapauksessa koen korkoputkien ottamisen kannattavan lähinnä pankin näkökulmasta eikä asiakkaan.

Edelliseen kappaleeseen viitaten ihmetystä aiheutti kun todelliseksi vuosikoroksi oli laitettu 1,8 %, joka on siis pienempi kuin ylempänä koreileva 2 %. Tätä kohtaa ei ymmärtänyt ei oma isäni, eikä myöskään Osuuspankin lainaneuvottelija kun tarjouspaperia OP:n lainaneuvotteluissa vilautin. Tämä jäi lopulta minulle mysteeriksi.

Mainitaan nyt vielä että Nordean tarjouksessa olisin maksanut vielä lainan avaamisen yhteydessä järjestelypalkkioita 460 euroa.

 

Ensimmäisen kierroksen toinen osa

Tiesin jo tässä vaiheessa tarjouksessa olevan jotain mätää, mutta päätin toiset neuvottelut aloittaa uudesta pankista, tällä kertaa Osuuspankista. Osuuspankin asiakas olen myös ollut joskus, vaan en enää vuosiin. Itse lainanhakuprosessi ei paljoa eronnut siitä oletko jo pankin asiakas vai et. Aiemmasta viisastuneena päätin sopia neuvottelun ihan kasvotusten.

Osuuspankin neuvottelut olivatkin sitten jo ihan toista maata, koin että minua kuunneltiin ja neuvottelu ei ollut sellaista yksipuoleista tykitystä kuin ruotsalaisella kilpailijalla. Osuuspankki tekikin minulle ihan kelpo tarjouksen. Ensinnäkin omat takaamiseni tipahtivat nollaan, kuten ASP-lainaa hakevalla kuuluukin. Järjestelypalkkio tipahti alle puoleen, eli225 euroon (Nordea 460e). Marginaaliksi tuli 1,00 % + 12 kk Euribor. Todellinen vuosikorko 1,1% (Nordean vastaava jäi lopulta arvoitukseksi).

Vilautin tarjouksen saatuani Nordean antamaa paperia Osuuspankissa, ja siellä oli joitakin kohtia joita ei edes kolleega ymmärtänyt. Joitakin kohtia ei ymmärtänyt ollenkaan, ja joitakin kohtia ihmetteli miksi näitä on tarjottu ensiasunnon hankkijalle. Nuo keskustelut vahvistivat käsitystäni siitä, että Nordean tekemä ensimmäinen tarjous oli suorastaan huijaus.
 

Toiselle kierrokselle aivan vahingossa

Myöhemmin jouduin käymään Nordean konttorilla, selvitellen ongelmia osakesalkkuni valuuttatileissä. Konttorilla sain asian kuntoon, ja lähtiessä tuli puheeksi että olen ollut heillä lainaneuvotteluissa lähiaikoina. Tällä kertaa minua palveli eri henkilö, joka sattui kysymään miltä tarjous tuntuu. Annoin ihan suoran palautteen heidän aiemmista neuvotteluista, ja siitä seuranneesta tarjouksesta. Kerroin miten minulta perittiin omia takaamisia vaikka niitä en tarvitse, miten järjestelypalkkiot olivat kalliit ja korot mitä sattuu. Minua nyt palvellut henkilö ei meinannut ensin uskoa puheitani, mutta löysi onneksi koneeltaan minulle tulleen tarjouksen, jonka jälkeen pyöritteli päätään. Myönsi sen, että tuo tarjous on aivan luokaton. Epäili että se kuuluisa virkailija nimeltään Joku Harjoittelija on tehnyt tuon tarjouksen. Lupasi antaa palautetta kyseiselle henkilölle, mutta tiedä nyt näistä sitten. Tästä lähdettiin kuitenkin sitten sorvaamaan uutta tarjousta vähän yllättäen.

Tämä toinen Nordean virkailija oli kanssani samaa mieltä siitä, että korkoputkiin minun ei kannata sekaantua. Samalla kun tämä rustaili minulle tarjousta, kerroin avoimesti mitä Osuuspankissa minulle lupasivat. Lopulta sain eteeni Nordean toisen tarjouksen, joka lopulta voitti jopa Osuuspankin. Nyt korko oli hiottu 0,9 % + Euribor 12 kk. Myös järjestelypalkkiot tipahtivat 200 euroon ja omatakauksella heitettiin vesilintua. Nyt alkoi Nordeankin tarjous vaikuttaa jo ihan oikealta tarjoukselta.
 

Pohdintaa korkoputkista

Korkokattoon yms. korkoputkiin suhtaudun suht varauksella. Minä en nimittäin niihin kovin paljoa usko. Miksikö? Pankki on varmasti paremmin selvillä tulevista koronnousuista kuin keskiverto asuntovelallinen. Pankit taas haluavat tehdä kovaa tulosta. Jos asiasta hyvin perillä oleva pankki tarjoaa sinulle jotain omaa sopimusta, eiköhän se tarjous ole laskettu siten että ei pankki siinä typerää kauppaa tee. Toki ymmärrän näihin diileihin tarttumisen siinä, mikäli asuntovelallinen haluaa nukkua yönsä rauhassa tietäen että minun asuntolainani korko ei tule nousemaan. Mutta siihen suhtaudun aika nihkeästi että joku oikeasti tekisi taloudellista voittoa näiden pankkien ehdotuksien pohjalta.

Vähän ihmettelen silti sitä ensimmäistä Nordean kierrosta. Minulle jäi siitä päällimmäisenä tunteena mieleen huijausyritys. Miksi minulle esimerkiksi tarjottiin maksullista takausta, kun ASPin kautta saan sen ilmaiseksi? Kieltämättä vähän pahalle haiskahtaa, etenkin kuin samaan aikaan Finanssivalvonta lätkäisi Nordealle miljoonan sakot puutteista sijoitusneuvonnasta. Linkki vie Hesarin juttuun aiheesta. Liekö sama touhu myös asuntolainojen puolella, eli asiakkaille myydään turhia heille palveluita pankin katteiden maksimoimiseksi? Ihmettelen toki sitä että kohteeksi valikoiduin juuri minä. Puhetta oli että olen sijoittamisesta ja raha-asioista todella kiinnostunut, ja osakesalkustani tuli myös neuvotteluissa puhe. Eli jotain pohjatietämystä asiasta jo löytyi, vaikken ensiasunnon ostaja ollutkaan. Salkustani selvästi suurin siivu on kiinni Nordean osakkeissa. Lisäksi olen Nordean vanha asiakas, muistaakseni siitä asti kun ensimmäisen oman pankkitilin olen saanut. Kieltämättä olo oli kuin oma koira olisi purrut. Pienessä mietinnässä oli myös omat sijoitukseni, kun Nordeassa olen isolla painolla kiinni. Onko tällainen kyseenalainen taktiikka pitkässä juoksussa hyvä pankin kannalta? Noh, jälkimmäinen kierros sai minut vähän rauhoittumaan, mutta täytynee silti seurata löytääkö FiVa lisää puutteita Nordeasta.
 

Keskustelu tekstistä jatkuu:

Blogin puolella: http://inssinosingot.blogspot.fi/2017/08/kohti-omistusasuntoa-osa-ii-pa…

Sharevillen puolella: https://www.shareville.fi/ryhmat/suomi-finland-212/kommentit/huh-mika-f…

0
0