Toisessa ketjussa ehdin jo kehua taloustoimittajan juttua Nordeasta. Sitten näen Kauppalehden otsikon "Outokumpu nostaa kannattavuustavoitteitaan".
Retail ostotoimeksiantoja on tullut yli 100k markkinalle, vaikka tämä on parhaimmillaankin 0-tiedote Outokummun kurssin kannalta. Capex ohjeistus jopa selkeän negatiivinen osingonjaon kannalta.
EBIT ei ole yhtä kuin EBITDA. Koita tässä nyt treidata. 750 meur ebitda ei juuri eroa 500 meurin EBIT tavoitteesta, ja muuten on vuoden 2020 konsensuksen alle. Ei nyt hirveesti uskalla Outsaa myydä. Tän markkinan IQ on tippunut viidessä vuodessa aika paljon. Ja taloustoimittajille pitäisi kyllä vaatia joku laskentatoimen ajokortti.
Näyttää noin pintapuolisesti halvalta verrattuna yleiseen osakkeiden hintatasoon Yhdysvalloissa. Tykkään kyllä GE:n liiketoimintojen portfoliosta. Siellä on uusiutuvaa energiaa, öljyä, ilmailua, energiaa, terveydenhuoltoa ja muuta ihan mielenkiintoista. Yhtiön analyisointi veisi aika paljon aikaa, kun ilmeisesti mukana on vielä vähän GE Capital jämiäkin, jotka tekevät taseesta nopeasti katsottuna hyvin vaikean analysoida. En oikein osaa sanoa juuta eikä jaata. Osingon lasku ja sijoittajien uskon loppuminen voi viedä osakkeen yllättävän alas, joten en näe mitään pointtia ostaa yhtiötä kun se näyttää oikein hinnoitellulta. Tämä oli tämmöinen 5 minuutin analyysi.
Ensinnäkin suuri kiitos erittäin mielenkiintoisista kolumneista. Kaikkea en ymmärrä, mutta paljon tässä on jo oppinut termistöä googlaamalla ja useampaan otteeseen kirjoituksiasi lukemalla. Tästä vajavaisesta asioiden hahmottamisesta päästäänkin aiheeseeni.
Jos rahoitusala yleisesti ja erityisesti treidaaminen kiinnostaa, niin mitä lähtisit kauppatieteiden opiskelijana lukemaan? Rahoitustiede on tietysti itsestäänselvyys. Sivuainevalinnan suhteen mietin minkä oppisuunnan osaaminen parhaiten tukisi treidaamista, jos sille tielle päättää lähteä? Laskentatoimi ja kansantaloustiede ovat pyörineet itselläni eniten mielessä. Pääsin OMXH:n Husmanilta tiedustelemaan sivuainesuositusta hetki takaperin ja hän piti tietojenkäsittelytieteiden perusteiden osaamista hyvänä nykyisillä rahoitusmarkkinoilla.
Koetko jonkun näistä tieteenaloista selvästi hyödyllisimpänä vai kannattaisiko opiskella vähän kaikkea ja painottaa sitä mikä sattuu itseä eniten kiinnostamaan? Onko tällä valinnalla edes loppupeleissä mitään merkitystä? :D Käytännön osaamista olisi tarkoitus alkaa kerryttämään opiskeluaikana, oppirahojen makselun minimoimiseksi laitoinkin pari suosittelemaasi kirjaa jo tilaukseen. Tämä asioiden opettelu käytännössä, spesifimmän teorian lukeminen ja maksetut oppirahat taitavat merkitä huomattavasti enemmän loppupeleissä kuin teoria yliopiston penkillä. Mutta kun tarvisi tuo tutkinto sieltäkin hoitaa, niin mielipiteesi kiinnostaa.
Itse sanoisin että sivuaineena rahoituksessa ja treidaamisessa on nykyään paras tietotekniset taidot, niitä olen itse joutunut opiskelemaan paljon rahoituksen ohella ja niiden painotus tulee vain kasvamaan tulevaisuuteen mennessä. Etenkin jos haluat tehdä mitään kvantitatiiviseen rahoitukseen liittyvää niin koodaamistaidoista on erittäin paljon hyötyä ja urapolulle must jos haluat töitä kyseiseltä linjalta saada. Toki itse perus treidaamista ei yliopistosta opi, että se opetellaan käytännössä, mutta malleja, backtestaus taitoja jne, mitä hyödynnetään kvantitatiivisessa treidaamisessa oppii yliopistosta.
T. M.sc in Finance & M.sc in Financial Engineering
Kiitos itsellesi. Koitan jatkossa vielä vähän enemmän tsempata, että selitän asioita vähän enemmän auki, tai ainakin linkkaan selityksen. Nykyään varmaan suurin osa suosittelee, että opettelee matematiikkaa ja koodaamista. Mutta itselleni tuommoset on aika pakkopullaa, joten olen keskittynyt muuhun pakollisten opintojen jälkeen.
Ongelmahan kysymyksessäsi on juuri, että treidaamista on niin monenlaista. Tottakai rahoitus on hyvä perusta. Itse olen lukenut pääaineena rahoitusta, sivuaineet ovat kvantitatiiviset metodit ja kansantaloustiede. Se on ihan hyvä paketti.
Tilastotieteestä ollut yllättäen eniten hyötyä kvantsuun liittyen. Todennäköisyyksien ja tilastojen syvällinen ymmärtäminen on nykypäivänä muillakin aloilla hyvin aliarvostettu juttu. Ja vaikka Nassim Taleb on jokseenkin ylimielinen ja ärsyttävä, hänen kirjansa Fooled by Randomness, Black Swan ja Antifragile ovat tähän liittyen viihdyttävää ja hyödyllistä lukemista.
Laskentatoimen osaaminen on tärkeää vähän hommassa kun hommassa. Ehkä kuitenkin se 4-5 kurssia riittää, kunhan ne opettelee sitäkin paremmin. Parhaiten tilinpäätösanalyysiä oppii sitten ihan tekemällä.
Itse olen lukenut yliopistolla myös psykologiaa treidaamisen ohessa, mutta siellä oli niin paljon läsnäolopakkoa että mitään tutkintoa en lähtenyt lopulta suorittamaan. Sijoitusmaailman psykologiaan liittyen kaikki mitä Kahneman, Tversky, Thaler, Shefrin ovat kirjoittaneet, kannattaa jossain määrin ymmärtää. Eikä pahitteeksi ole vähintään lukiotason psykologian ymmärtäminen klassisempien teorioiden suhteen.
Tärkeintä on opiskella niitä asioita mitkä kiinnostaa. Tylsän teorian pänttääminen on harvoin tuotto/vaiva suhteeltaan hyväksi, ellei asia todella kiinnosta. Jos pitää edes jossain määrin todennäköisenä, että päätyy treideriksi, suosittelen opettelemaan rentoutumaan tavalla tai toisella. Meditointia kannattaa koittaa (Headspace appsia kannattaa testata). Jos pystyy pitämään mielen objektiivisena ja rauhallisena hankalissakin tilanteissa, se on valtava etu kaikessa.
Jonkun markkinoinnin ja johtamisen opiskelu tuntuu aikamoiselta diagrammihelvetiltä. Mutta käytännön kokemuksen jälkeen niitä malleja oppii arvostamaan ja niistä voi olla hyötyä hommassa kuin hommassa.
Juuri mitään ei opi pelkästään lukemalla. Syvällinen oppiminen tapahtuu kaavalla opiskele-> tee> opiskele- tee> opiskele-> epäonnistu-> opiskele-> onnistu
"Emme tiedä tulevaisuudesta paljoakaan. Kaikki me toki luulemme tietävämme. Kaikkein parhaiten tulevaisuuden tuntuvat tietävän analyytikot ja markkinastrategit. Juurikaan kukaan TV:ssä pyörivistä asiantuntijoista ei pysty kuitenkaan päihittämään markkinatuottoja näkemyksillään. Aamukuudelta kuntosalin TV:ssä pyörivät energiaparantajat ja tarot-kortteista ennustajat sentään jättävät sopivasti epävarmuutta ennusteisiinsa. Ja vaikkeivat edes jättäisi, ainakin he ovat vähemmän omahyväisiä kuin markkinagurut ruudussa."
Minusta markkinat toistavat subprime-virhettä olettaessaan, että nykyinen korkotaso, ja siitä seuraava riskimarginaali, vastaa nykyisten yritysten todellista riskiä. Toisin sanoen koko markkina on keskimäärin liian kallis. Ollut sitä vuosia.
Olen alkanut panostaa datan keräämiseen, jotta tietäisin mitä tehdä enemmän ja mitä vähemmän. Muistiin kun ei aina voi luottaa.
Kun vuosi on ollut suhteellisen heikko, niin ajatteli vaikka väkisin treidaavan tuottoja, vaikka kelit ovat surkeat. Alla kuitenkin näkyy, että mukaan mahtui negatiivinenkin viikko ja muuten aika vaisua meininkiä. Graafin vaaka-akselilla on päivät, eli viimeiset 40 treidipäivää. Punainen viiva on kumulatiivisen treidituotto päätyen 56,6 tuhanteen euroon. Eihän se surkea ole, mutta viimeiset kolme viikkoa on kyllä ollut yhtä tyhjän kanssa, eipä sitä ole montaa tuntia yleensä koneella jaksanut istuakaan. Pitäisi olla kokonaan pois koneelta ja tehdä jotain rakentavaa. No etukäteenhän ei ikinä tiedä mitä pörssissä tulee tapahtumaan. Siniset palkit ovat siis pelkästään päiväkaupasta tuotot per päivä.
Joku kysyi aiemmin, miltä setuppini treidaamiseen näyttää. Mulla on toimistolla ja kotona aika identtiset työpöydät. Kuvasta saa jotain kuvaa. Ylhäällä seuraan maailma uutisvirtaa Bloombergin terminaalista ja alhaalla on Nordnetin kaupankäyntisovellus auki, ja siellä on myös Interactive Brokers koko ajan auki. Jotkut treiderit panostaa älyttömään määrään näyttöjä. Mulla tulee joskus jo näistäkin niska kipeäksi.
Ilmeisesti rahalle on vaikea saada tuottoa. Viime viikolla joku ruotsalainen lähestyi yhteistyöehdotuksella. Hän ensin kyseli juttuja ja yhdessä vastaukset ja sharevillessä näkyvät tuotot saivat hänet tarjoamaan pääomaa. Kuulemma pystyisi järkkäämään kymmeneen miljoonaan euroon asti pääomaa. Ei kyllä yhtään kiinnosta järjestely varsinkaan hänen ehdottamallaan 10% tuotto-osuudellaan mulle. Lisäksi Fiva haluaisi jossain vaiheessa toimiluvan ja valtio keräisi ALV:n. Nojoo, en pysty mitenkään vahvistamaan, että kaverilla tämmöisiä rahoja edes olisi. Mutta aika paljon viime vuosina on tullut kyselyitä. Prosenttiosuus tuotosta kuulostaa hyvältä kun downside riskiä ei ole. Olen kuitenkin koittanut muiden rahojen hoitamista muutaman vuoden. Päänsärkyä se aiheuttaa. Voisin nähdä olevani jossain hyvässä tiimissä mukana joka hoitaa varoja, mutta yksin ei kyllä ole mitään kiinnostusta moiseen ainakaan lähivuosina.
On kyllä loistava tämä blogi. On mukava saada ammattilainen kertomaan näkemyksiään ja on hienoa että sinulla on aikaa kirjoitella tänne. Itselläni on pari omaa näkemystä mihin olisi mukava saada toinen näkökulma:
Ensinäkin olen jo nyt yli vuoden ajan huomannut valuutta parissa EUR/USD "omituisia" piirteitä. Lähes kaikissa muissa pareissa valuutan X arvo laskee jos maa antaa huonoa työllisyys/CPI tai GDP growt lukuja mutta EUR hinta ei laske lähes mitään jos euroopasta tulee huonoja lukuja mutta jos USA kyykkää edes vähän tai odotukset ovat sama kuin ilmoitettu arvo niin USD laskee jopa 0,5% tai enemmän. En tiedä oletko kuinka tarkasti "perillä" valuuttamarkkinoista mutta omaan silmään pistää EUR "kohtelu" ja miten se käyttäytyy verraten esim USD.
Toiseksi tuli mieleen se että oletko perehtynyt kuparin hinnankehitykseen? Mielestäni kupari tulee nousemaan vielä reilusti koska tarve sähköteollisuuteen tulee kasvamaan kovaa tahtia ja se on yksi syy minkä takia kupari on hyvä sijoitus ajatellen tulevaisuutta.
EUR/USD pariin mulla on joskus ihan hyvin perusteltu näkemys ja olen sitä yrittänyt hyödyntää. Usein kyse on tosin siitä, että hedgaanko vaikka parin sadan tonnin USD omistuksiani vai en. Vähän isompia valuuttavoittoja olen tehnyt lähinnä EUR/NOK, EUR/CHF ja EUR/GBP pareissa kun niissä on muutaman kerran loppunut likviditeetti ja liikkeet ovat olleet holtittomia. EUR/CHF parissa tein kymmenen prosentin tuoton sijoitetulle pääomalle alle tunnissa, kun keskuspankki vapautti valuutan. Tässä voisi luulla, että sain liikkeen 1,15 -> 1,03 tms. Se ei montaa sekuntia vienyt ja ilmaiset lounaat meni isoille pojille. Sen sijaan itse olin mukana hetken myöhemmin liikeessä luokkaa 0,87 -> 0,96. Spreadi oli pahimmillaan yli kolme prosenttia. Se oli omituinen päivä.
Jos tarkoitat Euroalueen laajuisia talouslukuja, niin niillä ei yleensä ole mitään virkaa. Komponentit ovat jo tulleet aiemmin eri maista ja näppärät pojat ja tytöt ovat excelissä laskeneet mitä lukuja tulee. Toisaalta taas mikään maa, edes Saksa, ei ole niin iso osa Euroaluetta, että sen talousluvut yksistään riittäisi aiheuttamaan 0,5 % liikettä. Lisäksi analyytikoiden ennusteet eivät vastaa aina markkinoiden ennusteita. Yleisesti ottaen yksittäiset talousluvut ovat kuin hienot harhautukset jalkapallossa. Niille hurrataan huomattavasti enemmän kuin mikä niiden vaikutus on peliin. Esimerkiksi ehkä kaikista tärkein luku maailmassa, US non-farm payrolls, on kyselytutkimus, jossa on hyvin suuri virhemarginaali ja satunnaisuuksia mm. säistä ja pyhistä riippuen. Silti aikaisempina vuosina on nähty monen prosentin liikkeitä raporttiin valuutoissa ja osakemarkkinalla. Jos oikeasti haluaa tietää mitä taloudessa tapahtuu, seuraa lukujen kokonaisuuksia ja niiden useamman kuukauden keskiarvoja. Yksi luku kertoo hyvin vähän.
Seurasin kuparia hyvin tarkasti noin viisi vuotta sitten kun olin sitä shorttina. Nyt en tiedä riittävän hyvin fundamentteja, mutta arvaillahan aina voi! Olen samaa mieltä, että kuparin kysyntä tulee kasvamaan myös tulevaisuudessa, muttei ehkä niin paljon kuin odotetaan. Nyt markkina on tiukka. Toisaalta Uponor puhuu, että muovi on uusi kupari rakentamisessa. Tämä lienee tosin aika pieni sivujuonne. Isompi on Kiina. Uskon, että Kiinan BKT kasvaa seuraavat 10 vuotta keskimäärin 2 prosenttia vrs 5 prosentin konsensus. Uskon, että siellä tulee olemaan heikko kohta kysynnässä. Mitäköhän nykyään on Kiinan osuus maailman kuparin kysynnästä? Heitetään vaikka 40%. Hyvin konsensuksen vastainen näkemykseni on, että Kiina käyttää 10 vuoden päästä vähemmän kuparia kun nyt. Kiina näkemyksissä luotan aika paljon Michael Pettiksen kehyksiin. Hän on ollut systemaattisen oikeassa Kiinan suhteen. Hän ennustaa, että jos Kiinan talouskasvun nyt annetaan laskea alemmaksi, ei mitää talouskriisiä tarvitse syntyä. Mutta kuuden prosentin BKT-kasvu ei ole kestävää missään suhteessa ja jos sitä tekohengitetään, tulee ennen pitkää hard landing. Linkki miehen teksteihin http://carnegieendowment.org/chinafinancialmarkets/ . Hänen kirjansakin lukemisen arvoiset: https://www.amazon.com/Michael-Pettis/e/B001ITW1FY
Jos tarkoitat Euroalueen laajuisia talouslukuja, niin niillä ei yleensä ole mitään virkaa. Komponentit ovat jo tulleet aiemmin eri maista ja näppärät pojat ja tytöt ovat excelissä laskeneet mitä lukuja tulee. Toisaalta taas mikään maa, edes Saksa, ei ole niin iso osa Euroaluetta, että sen talousluvut yksistään riittäisi aiheuttamaan 0,5 % liikettä. Lisäksi analyytikoiden ennusteet eivät vastaa aina markkinoiden ennusteita. Yleisesti ottaen yksittäiset talousluvut ovat kuin hienot harhautukset jalkapallossa. Niille hurrataan huomattavasti enemmän kuin mikä niiden vaikutus on peliin. Esimerkiksi ehkä kaikista tärkein luku maailmassa, US non-farm payrolls, on kyselytutkimus, jossa on hyvin suuri virhemarginaali ja satunnaisuuksia mm. säistä ja pyhistä riippuen. Silti aikaisempina vuosina on nähty monen prosentin liikkeitä raporttiin valuutoissa ja osakemarkkinalla. Jos oikeasti haluaa tietää mitä taloudessa tapahtuu, seuraa lukujen kokonaisuuksia ja niiden useamman kuukauden keskiarvoja. Yksi luku kertoo hyvin vähän.
Vähän epäselvästi kirjoitin aiemmin noista talousluvuista mutta tarkoitin juurikin näitä merkittäviä en niinkään kaikki. Olen huomannut monia tapauksia missä US non-farm payrolls tulos on ollut positiivinen mutta se ei vaikuta EUR/USD pariin läheskään yhtä paljon kuin negatiivinen tai jopa odotuksiin käyvä tulos. Pointtini on siinä että tuloksen pitää olla huomattavasti posiitiivinen että saada toiseen suuntaan yhtä iso muutos kuin negatiiviseen mikä on mielestäni hieman outo mutta en ole viimeaikoina ollut aktiivinen tämän parin kanssa.
Jos tarkoitat Euroalueen laajuisia talouslukuja, niin niillä ei yleensä ole mitään virkaa. Komponentit ovat jo tulleet aiemmin eri maista ja näppärät pojat ja tytöt ovat excelissä laskeneet mitä lukuja tulee. Toisaalta taas mikään maa, edes Saksa, ei ole niin iso osa Euroaluetta, että sen talousluvut yksistään riittäisi aiheuttamaan 0,5 % liikettä. Lisäksi analyytikoiden ennusteet eivät vastaa aina markkinoiden ennusteita. Yleisesti ottaen yksittäiset talousluvut ovat kuin hienot harhautukset jalkapallossa. Niille hurrataan huomattavasti enemmän kuin mikä niiden vaikutus on peliin. Esimerkiksi ehkä kaikista tärkein luku maailmassa, US non-farm payrolls, on kyselytutkimus, jossa on hyvin suuri virhemarginaali ja satunnaisuuksia mm. säistä ja pyhistä riippuen. Silti aikaisempina vuosina on nähty monen prosentin liikkeitä raporttiin valuutoissa ja osakemarkkinalla. Jos oikeasti haluaa tietää mitä taloudessa tapahtuu, seuraa lukujen kokonaisuuksia ja niiden useamman kuukauden keskiarvoja. Yksi luku kertoo hyvin vähän.
Vähän epäselvästi kirjoitin aiemmin noista talousluvuista mutta tarkoitin juurikin näitä merkittäviä en niinkään kaikki. Olen huomannut monia tapauksia missä US non-farm payrolls tulos on ollut positiivinen mutta se ei vaikuta EUR/USD pariin läheskään yhtä paljon kuin negatiivinen tai jopa odotuksiin käyvä tulos. Pointtini on siinä että tuloksen pitää olla huomattavasti posiitiivinen että saada toiseen suuntaan yhtä iso muutos kuin negatiiviseen mikä on mielestäni hieman outo mutta en ole viimeaikoina ollut aktiivinen tämän parin kanssa.
Edit. Taas kerran luin huolimattomasti alkuperäisen viestin joten vähän tyhmä tuo oma postaus. Ei toki pidä katsoa vain muutamaa lukua vaan pitää katsoa kokonaisuutta. Oma pointti oli se että viimeisen vuoden aikana mielestäni vaikuttaa siltä että USD on "liian" halpa verraten EUR kun vertaa lukuja(mitä nyt on kerennyt seuraamaan muun ohessa) Voisi verrata huippu-urheilijaan joka voittaa jatkuvasti niin tappiot tuntuvat suuremmilta ja voitot taas ei ole enään niin "tärkeitä" eli USD pitää "ylisuorittaa" EUR nähden koska edes perustaso ei riitä arvostuksen pitoon.
Pettiksen kirjoitus kiinan BKT:sta oli kyllä erittäin mielenkiintoinen (http://carnegieendowment.org/chinafinancialmarkets/72997). Kyseisessä kirjoituksessa on esimerkki, missä on kaksi siltaa joihin investoidaan. Toinen luo arvoa ja toinen ei. Alussa kun investointi on tehty molemmat nostavat BKT:tä, ja BKT korjaantuu vasta kun huonompi investointi joudutaan alaskirjaamaan.
Olen tutkinut Kiinan kansalaisille paljon myytyjä WMP(Wealth Management Products) ja AMP (Asset Management Products) sijoitustuotteita ja mitä ne pitää sisällään ja minkälaisen riskin luovat. Ja mielestäni tilanne näiden "sijoitustuotteiden" kanssa on erittäin huolestuttava. Business Insiderin artikkelissa ilmoitetaan että kyseiset tuotteet yhdistettynä ovat yhteensä 51% Kiinan BKT:sta. (Ainankin jos on Autonomous Researchia uskominen http://nordic.businessinsider.com/chinas-shadow-banking-system-is-a-tic…).
Myydäänköhän tällä hetkellä Kiinassa noita huonoja sijoituksia nyt WMP tuotteina eteenpäin tavallisille kansalaisille? Tällä tavallahan käsittääkseni pystyttäisiin kiertämään tuo BKT:n luvun korjaantuminen, kun alaskirjausta ei tapahdu vaan investointia pyöritetään järjestelmässä eteenpäin.
Toki koko Kiinan shadow banking skene on täysi arvoitus. Hyvin epämääräisiä tuotteita ajautuu yhteiskunnan joka kolkkaan. Mitä enemmän ongelmallisia tuotteita päätyy valtiojohtoisten yhtiöiden ulkopuolelle, sitä isompi ongelma on. Mielestäni tarpeeton silta tulee näkyviin selkeästi kasvuluvuissa vasta siinä vaiheessa kun se rajoittaa kannattavien siltojen rakentamista - käytännössä varmasti vasta kun finanssisektori ajautuu hankaluuksiin tai hankaluuksiin aletaan ennakolta varautua. Se alaskirjataanko turhaa siltaa ikinä, ei ole niin oleellista muuten kuin kirjanpidon kannalta.
Ihmisten usko Kiinan johtoon on mielestäni käsittämätön. Käsitys on, ettei olekkaan niin suurta ongelma, jota Kiinan johto ei pystyisi ratkaisemaan. Heitä pidetään jonain hyväntahtoisten nerojen komiteana. Ei Kiinan nousu ole sen ihmeellisempi kuin Japanin ja Etelä-Korean vuosikymmeniä aikaisemmin. Mutta myös näiden maiden nousu päätyi kriisiin. Eiköhän tämäkin pääty. Ongelmien siirtäminen kun on helpompaa kuin niiden ratkaisu.
Treidauksessa onnistuin ottamaan tiistaina 7 tonnin turskapäivän. Suurin osa tuli Kemirasta. Hölmönä ostin ison kasan kun laski voimakkaasti ilman näkyvää syytä. Tarkistin, ettei ollut kilpailijoilta mitään uutta tai kurssiliikettä, eikä kukaan firmaa analysoivat ollut downgreidannut tms. No oli UBS:n uusi noheva analyytikko sittenkin taikonut kunnon bear casen Kemiraan kun pankki otti juuri tiistaina yhtiön seurantaa. Yli 5% se sitten laski. Tavoitehinta 9,5 euroon ja madon luvut liiketoiminnalle. En oikein ymmärtänyt mistä olivat moiset luvut taikoneet, mutta eipä auta taistella vastaan ja myin suurimman osan osakkeista yli 5 tonnin tappiolla. No eilen onnistuin taikomaan 7 tonnia voittoa metsäsektorilta, joten ei viikko pelkästään heikosti ole mennyt.
Bitcoinilla olisi kyllä hauska käydä kauppaa. Aika älyvapaata meininkiä kun tekee yli 10% päiväliikkeitä. Ei auta asettautua liikaa bear-poteroon sen suhteen, vaan mennä avoimin mielin.
Virheitä pitäisi huomioida ja arvostaa. Jos virheiden käsittelyä välttelee, päätyy tekemään virheet helposti uudestaan vähintään jossain muissa muodoissa. Usein välttelykeino on syyttää ketä tahansa muuta kuin itseään, kuten Huopainen hyvin kirjoitti( https://www.sijoitustieto.fi/sijoitusartikkelit/kolumni-vaarin-noustu ).
Toki sijoitusmaailma on täynnä satunnaisuuksia, joita ei määritelmällisesti voi kovin hyvin ennustaa. Mutta näiden lisäksi kaikki tekevät puhtaita virheitä. Jotkut jopa tekevät virheitä enemmän kuin oikeita asioita. Mutta markkinalla hyvinkin pärjäävät tekevät karmivia mokia, kunhan vain aikaa kuluu riittävän paljon. Virheen huomaa helposti esimerkiksi silloin, kun satunnaisuudet tuntuvat jatkuvasti olevan itseään vastaan. Vaikkei erottelu ole ikinä täydellistä, kyllä usein tietää jälkikäteen, että tämä oli hyvin todennäköisesti virhe. Etenkin kun kyse on huonosta riskienhallinnasta.
Jos pitäisi arvioida kuka on tämän hetken arvostetuin makrosijoittaja, niin laittaisin ehkä Ray Daliolle tämän hatun - ei välttämättä mun kirjoissa, mutta noin yleisesti. Ted talk -puheessaan (https://www.ted.com/talks/ray_dalio_how_to_build_a_company_where_the_best_ideas_win ), hän näyttää pari videota vuodelta 1982 (5 min kohdalla), jossa hän 33-vuotiaana kertoo ylimielisesti, että Yhdysvaltain talous on tuhon partaalla. Todellisuudessa talous ja pörssi lähtivät ehkä kaikkien aikojen Bull-markkinaan ja Dalio joutui irtisanomaan lähes kaikki työntekijänsä väärän näkemyksensä johdosta. Tämä oli hänen mukaansa kaikkein tuskallisin kokemus hänen elämässään. Mutta myös tärkein, koska hän oppi nöyryyttä ja kyseenalaistamaan oman näkemyksensä.
Olen nyt suunnilleen samassa iässä ja jossain määrin tuskailen työni kanssa. Teen käytännössä jatkuvasti saman virheen, eli odotan sijoittajien diskonttaavaan jotain osakkeet tai muun omaisuuserän arvoon aiemmin (miksei vaikka lähes heti) kuin todellisuudessa tapahtuu. Lopulta oikeassa olo ei juuri eroa väärässä olosta, jos välissä on riittävästi aikaa. Eli otaksun liikaa, että muilla sijoittajilla olisi edes lähellekään samankaltainen ajattelutapa kuin itselläni, mikä on sosiaalipsykologian kentällä yksi ihmisen perusharhoista. Todellisuudessa suuri osa sijoittajista on jossain määrin viehättynyt momentumista ja kulloisestakin uutisvirrasta, kun itse taas luonnoltani pyrin katsomaan asioiden arvoa ja konsensuksesta eroavia skenaarioita tulevaisuuteen.
Tässä ongelma ei ole ainoastaan, että pääoma on huonossa käytössä, koska vaikka lopulta on oikeassa, pääoma on turhaan kiinni jossain tietyn ajan. Vähintään yhtä suuri ongelma, että fundamenttinäkemyksen odottelu on turhauttavaa. Joskus aika helvetin turhauttavaa. Aika moni miljardöörikin on valittanut samasta asiasta. Maailman parhaan quant -rahaston Renessaince Technologiessin perustaja Jim Simmons kuvasi makrotreidausaikaansa ennen kvantsumalleihin siirtymistä termillä 'gut wrenching'. Ajattelin pitkään, että ottamalla riskiä, voi harjoittaa itsensä kestämään takaiskuja ja salkun vaihteluita. Ehkä jossain määrin, mutta tuskin itseään koneeksi sentään voi harjoittaa.
Tavoitteeni olisi jatkossa sijoittaa enemmän sen perusteella mitä näkee, eikä sen perusteella mitä odottaa. Älyllisesti on toki kiehtovaa olla oikeassa jo paljon ennen muita. Mutta sillä ei ole mitään tekemistä rahanteon kanssa. Se nyt vaan tyhmää istua position päällä ja hekumoida kuinka muut kyllä huomaavat olevansa väärässä vuosien päästä. Huonoimmassa tapauksessa en edes ole ajoissa, vaan olen myös koko asian suhteen väärässä. On hyvä olla varautunut ajoissa, muttei liian sitoutunut. Tulee mieleen case Orion. Shorttasin sitä 46 eurosta, koska sen hinnoittelussa ei ollut päätä eikä häntää ja odotukset olivat liian korkealla. Kurssi nousi lähes 60 euroon. Eikö olisi ollut helpompaa shortata sitä huonon tuloksen jälkeen yli 50 eurosta, mielummin kuin positiiviseen nousutrendiin 46 eurosta. Olisi säästynynt monen kuukauden jokapäiväiseltä ihmettelyltä, että mitä se nyt taas nousee.
Ostanko nyt salkut täyteen osakkeita, koska keskuspankit ajavat sijoittajat ilmeisen väkisin aina vain riskisimpiin kohteisiin - oli keskuspankkien toiminta sitten minusta järkevää tai ei? Tuskin sentään. Mutta ehkä täysi hedgaus ei ole tarpeen. Vaikka menisin 40%:n osakepainolla 20%:n päiväromahdukseen, se olisi 8%:n lovi pääomaan. Luulisi, että sellaisen kanssa voisi elää. Osunko juuri bull markkinan huippuun? Ehkä, mutta mitä sitten. Isompi kolaus se on egolleni kuin pääomalleni.
Lopetanko makrotreidailun koska nykyisellä suhteellisen pienellä pääomalla se kuitenkin on odotusarvoisesti alle 1/3 tuloista (viime vuonna esimmäistä kertaa yli 50% mutta tänä vuonna negatiivinen), mutta valtaosa päänvaivasta ja iso osa työajasta? Makrotreidailussa saa olla aika velho tehdäkseen yli 20% vuosituottoa, kun taas päivätreidailulla se on itselleni helppoa. Se olisi kyllä houkutteleva ajatus edes muutamaksi vuodeksi. Työelämästäni tulisi vähemmän kiehtovaa, mutta toisaalta varmasti muusta elämästäni tulisi kiinnostavampaa. Sitten kun joitain assetteja saisi ostaa taas hyvällä tuotto-odotuksella ja pääomaa on kertynyt entistä enemmän, voisi taas panostaa uudelleen. Epätodennäköistä, että keskittyisin täysin lyhyempään kauppaan, mutta ihan pohdinnan arvoista. Se, että onko eläkeiässä x, xx vai xxx määrä miljoonia, tuskin on juuri mitään väliä onnellisuudelle?
Ehkä paras keino suojella itseään väärässä ololta, on ottaa vähän rauhallisempia näkemyksiä. Sijoita 30% osakkeisiin, mieluummin kuin 0% tai 100%. Tehdä kaikki vähän pienemmin. Ottaa asiat kehittymisen kannalta, eikä niin, että kaikki pitää nyt hyödyntää maksimaalisesti. Poistaa ego kuvioista.
Tää oli tämmöistä päiväkirjamatskua tuleville vuosille.
Macro sijoittamisen huonoja puolia on juuri se, että markkinoiden konsensus voi olla niin pitkään kohde-etuuden "oikeasta" arvosta irrallaan, tästä syystä Teslaakaan ei voi shortata kuin kunnon dipeissä. Macro sijoittajan salkku kärsii muutenkin suuresta volatiliteestistä sekä drawdownit voivat olla turhan isoja omaan makuuni. Itse enemmän olen keskittynyt sijoittamaan nykyään pitkän aikavälin salkun lisäksi quantitatiivisiin strategioihin ja erikoistilanteisiin (viimeisin esimerkki short EA). Erikoistilanteisiin sijoittamisessa se on taas huonoa, että sijoitusvarallisuutesi makaa suurimman osan ajasta turhanpanttina tililläsi, kun odotat seuravaa tilaisuutta mistä nyhjästä tuotot. Tosin tämä pitää sitten ajatella jonkin sortin "maksuna" mahdollisuuksien luonnista. Quantitatiiviset strategiat taas ovat siitä mukavia että strategioita voi testailla ja muokata niin kauan kunnes ne vaativat omat tuotto ja maxDD odotusarvosi, tosin todelliset tuotot ovat aina heikompia kuin backtest tuotot, mutta jos tämän tiedostaa voi aina vaatia backtest tuloksille turvamarginaalia, mikä heikentää riskiä pettyä strategiaasi.
"Kun jälkikäteen käyn läpi sijoitusmokiani, en vain kerta kaikkiaan pysty ymmärtämään oman idiotismini mittakaavaa. Koska olen pärjännyt varsin hyvin, uskoisin että muillakin on peiliin katsomista. Siinä lieneekin tosin ongelma, koska suurimmalle osalle ihmisistä itsensä realistinen arviointi on suunnilleen yhtä miellyttävää kuin paksusuolen tähystys."
Hyvä ja mielenkiintoinen postaus, jossa on laadukkaita neuvoja.
Tässä kuitenkin kommentteja muutamaan kohtaan:
Kohta 1. Vältä tappiollisten sijoitusten keskihinnan alentamista
Tämä on hyvä perussääntö. Yleensä ottaen panosten lisääminen, kun on tappiolla, ei ole hyvä idea, sillä menee poikki niin pörssissä kuin pokeripöydissäkin.
Toki tähän on poikkeuksena koirasijoitusstrategia, jossa sijoituspäätökset perustuvat omaan analysiin. Markkinoiden parhaat sijoituskohteet ovat usein vähän epäsuosiossa, dogs tai falling knife - osakkeita.
Suurin osaa laskutrendissä olevista osakkeista on huonoja tai hyvin huonoja sijoituskohteita ja yleensä ottaen niistä pitää pysyä erossa. Jotkut niistä kuitenkin ovat käänneyhtiöitä tai eri syistä aliarvostettuja, ne löytyvät usein vähemmän tunnetuista tai epäsuosituista firmoista, joita analysoidaan vähän tai olemattomasti eli oma analyysitaito on tärkeä. Käänteen ajoittaminen on kuitenkin huikean vaikeaa. Strategia, jossa mennään pienellä panoksella sisään ja lisätään panoksia jos fundamentit suhteessa hintaan näyttävät hyvältä on oikein toteutettuna tehokas.
Toinen puoli tässä strategiassa on kuitenkin se, että koko ajan todellisena vaihtoehtona on myydä huono positio. Kokonaisuudessaan kohteita voi olla vaikka kymmenen, joista viisi myydään nopeasti, pokeritermein kipataan, ja kaksi kääntyy nopeasti, yksi on siirtyy tasamaalle ja kaksi vaikuttaa lisälaskun jälkeen niin paljon aikaisempaa paremmalta kohteelta, että ostetaan lisää.
Tässä kuitenkin koirasijoittamisen sääntöjä:
1. Jos positio vituttaa, myy kaikki heti. (Voit ostaa position takaisin vaikka huomenna, jos mieli muuttuu ja toki huonon likviditeetiin osakkeita ei voi aina kaataa laitaan, mutta tämä on perusperiaate.)
2. Suhtaudu omaan analyysiisi erittäin kriittisesti varsinkin jos kurssikehitys ei tue sitä. Ole koko ajan avoin muuttamaan mieltäsi.
3. Älä koskaan pyri väkisin omille lisäämällä panoksia.
4. Yksittäisen position riski ei saa nousta sietämättömän korkealle.
2. Treidaaminen ja sijoittaminen ovat maratonin juoksua, ei sprintti. Pelaa siis puolustuspeliä.
Tämä puoli sijoittamisessa korostuu kun pääoma kasvaa. Niin sijoittaminen kuin pokerikin vaativat että osaa sekä lyödä että kipata oikeissa paikoissa. Jossain vaiheessa pääomaa voi myös olla niin paljon, että konservatiiivisempi strategia on järkevämpi. Warren Buffet loi ensimmäiset miljoonansa erittäin kovan riskin pelillä, Richard Kinder meni poikki eli konkkaan vuonna 1980, Aki Pyysing selvisi aika uskottamattomien sattumien kautta 1990-luvun alun lamasta, kuten myös Donald Trump. Itselläni salkku meni 30 % kuoppaan tilanteessa, jossa siihen ei oikeastaan olisi ollut varaa, no osakkeet pomppasivat aika nopeasti takaisin ylös, mutta riskinhallintastrategiaan tuo kuitenkin vaikutti.
Näiden oppimiskokemusten jälkeen kaikilla näistä sijoitusstrategia muuttui. Osalla enemmän ja osalla vähemmän, mutta joka tapauksessa mukaan tuli selvästi solidimpi puolustuspeli. Sijoittamisessa hyökkäyksen ja puolustuksen pitää olla oikeassa tasapainossa. Korjaisin tuon ohjeen siis muotoon. Pelaa siis myös puolustuspeliä.
9. Tee suunnitelma ja noudata sitä.
Minulla on summittainen sijoitusstrategia päässä, muttei sijoitussuunnitelmaa paperilla. Tämä on sekä heikkous että vahvuus. Kyse on siitä, että sijoitussuunnitelman tekeminen ja sen noudattaminen on hidasta. Markkinat ovat nopeita, minulla kunkin hetken sijoitussuunnitelma löytyy päivittäisestä salkusta ja päästä. Sijoituksista taas poistun kun löytyy parempia kohteita tai haluan pienentää riskitasoa.
Ja sitten vielä lisämausteeksi yksi täysin vastuuton ja vaarallinen ohje Akin sijoitusmessujen puheenvuorosta tai miten minä tämän puheenvuoron käsitän:
Älä hajauta tuottojasi pois
Hajautus on samaan aikaan äärimmäisen yli- ja aliarvostettu osakemarkkinoiden hyve.
Kyse on siitä, että hyviä sijoituskohteita on rajallinen määrä ja toisaalta osakkeiden riskitasot vaihtelevat rajusti.
Otetaan esimerkki: Salkkuni suurin positio on Technopolis, jota on noin 45 % salkun arvosta, ihan liikaa siis. Mitä tuon paperin takana on? Taloja, sijoituskiinteistöjä ja vuokrasopimuksia, monessa maassa ja monessa kaupungissa, paljon eri vuokrakohteita, jotka luontaisesti hajauttavat riskiä ja tekevät kassavirrasta ja osakkeesta aika hidasliikkeisen. Myös vahva positiivinen kassavirta vähentää riskiä. Toisaalta jos alkaa mennä huonosti reaktioaikaa on jonkin verran kun osake liikkuu aika hitaasti. Tämä pätee myös moniin hyviin muihin REITeihin.
Toinen esimerkki: Otetaan daytraderin salkusta vaikka Tesla (daytraderillä short). Teslan arvostus perustuu täysin odotuksiin ja unelmiin, sillä ei ole käytännössä mitään reaalista omaisuutta ja kassavirta sekä tulos ovat tukevasti miinuksella. Jos tulee riittävän huonoja uutisia osake putoaa kuin kivi ja pohjaa ei ole, mahdollisuus reagoida on myös ajallisesti aika rajoitettu. Toisaalta hyvistä uutisista osake voi pompata hetkessä.
Toki jos salkun osakeallokaatiot ovat hyvin epätasaisia, se vaatii sijoituskohteiden seurantaa. Jos ei seuraa pörssikursseja ja -uutisia joka päivä, on syytä hajauttaa paljon enemmän. Toisaalta hyvin korkean painon positioissa pitää olla syvä "moat", muuten mennään ennemmin tai myöhemmin poikki.
Kiitos Drontti ja petteri mahtavista kommenteista!
Drontti: Sehän se makrossa on ongelmana. Vähän kuin Keynesin kauneuskilpailu esimerkki. On tärkeämpi ajatella mitä muut uskovat ja miten ovat siihen positioituneet, kuin että mitä pitemmällä tähtäimellä tulee tapahtumaan. Varsinaiset muutokset makrossa tapahtuvat aina myöhemmin kuin itse uskoisi, ja toisaalta tuppaavat olemaan odotettua voimakkaampia.
Erikoistilanteet on viihdyttäviä treidata. Pitää olla vaan tarkkana, ettei ole se, jolla informaatiota on vähemmän kuin muilla. Erikoistilanteita tuppaa olemaan älyttömän paljon enemmän mun makuun, kun kaikkeen ei suhtauduta niin pirun optimistisesti. Viisi vuotta sitten oli melkein jatkuvasti jotain arbiakin tarjolla, mutta nykyään aika hiljasta sillä puolella.
Kvantissa ei ole mun edge. Aika moni luulee sen olevan helpompaa kuin todellisuudessa on. Data mining saa kaiken näyttämään mahtavalta. Barry Ritholtzin haastattelusarjassa 'Masters in Businessä' on muuten monta fiksua quant -tyyppiä. https://www.bloomberg.com/podcasts/masters_in_business . Nää on hyviä podcasteja vaikka kuntoillessa. Ei tosin mene ihan käytännön tasolle. Tuli vaan mieleen, kun noita päivittäin olen kuunnellut.
petteri: Mitkään säännöt eivät ole universaalin hyödyllisiä kaikille sijoittajille. Moni tekee rahansa juuri putoaviin puukkoihin tarttumisella, mutten sitä kyllä suurimmalle osalle suosittelisi.
Keskihinnan alentamisesta: Tämän takia lisäsin, että arvosijoittaja voi tehdä KHAT:ttia, jos osaa asiansa. Senkin puolen, ettei jää henkisesti jumiin. Tiedän vain niin monesta keshihinnanalennus tragediasta, niin asian suhteen on pakko olla varovainen. Todella moni itseäni fiksumpii investori on kokenut kovia juuri tämän takia.
Puolustuspelistä. Joskus on toki paikka hyökätä velkarahallakin tilaisuuksiin. Ongelma on, että 70 vuoden sijoitusuralla välttämättäkin tapahtuu jossain vaiheessa jotain todella outoa ja ihmeellistä. Esimerkki: Volkswagen 2008 syksyllä. Fiksu sijoittaja uskoo maailman olevan menossa taantumaan. Hän shorttaa 25% omaisuutensa arvosta Volkswagenia, koska on varma että se tulee kärsimään lähes itsenstäänselvästä taantumasta monellakin tasolla. Kurssi on maanantaina 200. Hinnoittelu on tähän markkinaolosuhteeseen haastava, ja tulevien vuosien tuloksella naurettavan korkea (Kurssi lopulta laskee 60 euroon ja on vielä 9 vuotta myöhemmin alempana). Kuulostaa ihan järkevältä ajatukselta, mutta seuraavan viikon tiistaina sijoittaja on menettänyt aivan kaiken mitä tässä maailmassa omisti ja jäi vähän velkaa brokerille.
Mitä helvettiä tapahtui? Porsche käynnistää nurkkausoperaation, jonka tarkoituksena oli ilmeisesti satuttaa VW:n shorttaajia ja kerryttää Porschen voittoja. Kurssi nousi 200 euron yliarvostetusta hinnasta yli 1000 euron ja käynnisty margin call aallon. Moni arvostettu hedge fund sai pahasti siipeensä. Tämä oli yksi maailman suurimmista yhtiöistä, eikä se estänyt tätä järjettömyyttä. Hyvin tarkkana pitää olla jopa fraud-shorttien kanssa. BTW, varsin hyvä kirja, jossa hyviä esimerkkejä muutamista hullutteluista: https://www.amazon.com/Hedgehogging-Barton-Biggs/dp/047006773X
Opetus: vaikka fundamentaalisesti olisit täysin oikeassa ja varma tästä, et voi laittaa yksittäiseen kohteeseen liian isoa shorttia. VW kaltaisia caseja on harvassa, mutta pienempiä vaikka kuinka monta. Sama pätee longin kannalta. Kunnon aliarvostustilanteessa 3x hajautettu vipu saattaa kuulostaa hyvältä ajatukselta. Mutta sen laittaessaan, pitää ymmärtää, että markkina on ennenkin laskenut hyvin aliarvostetusta aivan naurettavan halvaksi. Ja niin tulee käymään vielä uudestaan. Ihminen ei etukäteen pysty arvioimaan kuinka hyvin kestäisi edes 50% omaisuuden laskun. Suurin osa meistä ei ota sitä kovin hyvin.
Hajautukseen pätee vähän sama. On ok ottaa hyvin suuria riskejä, kunhan ymmärtää, että silloin on pieni vaara mennä nurin. Ei ehkä pelkästään sen kyseisen position takia, vaan ehkä siitä seuraavaan tilttiinmenon takia. En nyt puhu 45% Technopolis positiosta. Ei se kuulosta vielä kohtuuttomalta. Mutta pointtini on, että jos ei missään nimessä halua kokea isoa pudotusta omaisuudessa, niin pitää myös pystyä ajattelemaan asioita, joiden todennäköisyys on yhtenä vuonna muutamia prosentteja. Emme tiedä mitä Aki Pyysing nykyään tekisi, jos olisi jäänyt velkaloukkuun ahtaalla ollessan. Sieltä nousu 1990-alun koroilla ei olisi ihan sama kuin nykyisillä.
Kaikki on omasta riskiprofiilista kiinni. Ei ole universaaleja kaikille sopivia sääntöjä. Ehkä nuo kolumnini säännöt ovat sellaisia, jotka sopivan vähintään suurimmalle osalle populaatiosta. Meitä riskiin vastahakoisesti suhtautuvia on kuitenkin enemmistö.
Kun riittävästi rämpii ja valittaa, niin pitää muistaa iloita niistä harvinaisista hauskoista työpäivistä. Tänään oli ihme sekoilua aamulla ilmeisesti itsenäisyyspäivän tauon takia. Nokian Tyres nousi esim euron sekunneissa ja laski takaisin muutamassa minuutissa, vailla mitään selittävää tekijää. Viimeisen 10 päivän aikana on tullut niin monta kertaa nenilleen(mm Kemira, Nokia downgreidit), että nyt ei uskaltanut kunnolla myydä piikkiin.
Mutta 4 tonnia plussaa tunnissa ilman mitään funda-uutisia on positiivista. Kun markkina liikkuu kunnolla, näitä tulee kyllä useammin. Nykyään tuntuu, että ainoa positiivisen odotusarvon treidi on kyseessä, kun takana on jotain fundamuutosta. Ja silloinkin ihan herran hallussa, miten muu markkina sen huomaa. Mutta ajat muuttuvat molempiin suuntiin.
Pitkät possat menevät edelleen päin prinkkalaa, mutta murehditaan sitä joskus toiste!
Veromyynnit tuntuvat olevan hyvässä vauhdissa. Tässä on keräilty tammikuun nousua varten heikosti kehittyneitä yhtiöitä. Martela, Stockmann, Oriola kuuluvat tähän kategoriaan. Olen ostanut myös Nordeaa, Nokiaa ja Teliaa viime päivinä ja viikkoina. Olen pitänyt shortit paikallaan, mutta nyt mennään sit huikealla 15% sijoitusasteella. Toivottavasti tulee vielä hätäisiä veromyyntejä. Kyttäillään rauhassa vielä pienempiä firmoja jos tarttuisi salkkuun.
Stockmannista olen samaa mieltä kun Inderes. Osion summa on 5-6 euroa hyvin konservatiivisin arvioin. Pientä piristymistä Retailiin tai Lindexiin, niin 6-7 ei olisi kaukana. Toki jonkin verran alennusta pitääkin olla SOTP-arvoon. Mutta tosiaan, en meinaa montaa vuotta holdata retail sektorin firmoja. Hyvä jos tammikuussa pääsis eroon vitosella alkavalla kurssilla.
Kuin joululahjaksi(sarkasmia) BRENT-WTI leveni huomattavasti kun Pohjanmeren tärkeimpään öljyputkeen tuli särö ja se poistui käytöstä. Suljin position aika reippaalla tappiolla lopulta. Eiköhän tässä ole parempi alkaa keskittymään joulunviettoon. Jätetään sankariteot tekemättä ja tyydytään tilanteeseen, että 2017 oli välivuosi.
"Sijoitat sitten osakkeisiin tai asuntoihin, voit toki toivoa voimakasta talouskasvua. Mutta se voi olla viimeisin asia mitä oikeasti tarvitset. Mutta vanha viisaushan kertoo, että osakkeet nousevat vauhdilla kun taloudella menee lujaa? Viisaus saattaa olla vanha, mutta paikkaansa se ei pidä. Tutkimukset osakemarkkinoiden ja talouskasvun suhteesta kertovat, ettei talouden vauhdikas kasvuvauhti ole paras tilanne sijoittaa osakemarkkinalle. Olemme itseasiassa siirtymässä taloussyklin vaiheeseen, jossa osakekurssit alkavat reagoida negatiivisesti talouden hyviin lukuihin."
Nyt kun alalt lopetella vuotta 2017 niin tuli mieleen että mitä uskot että markinoilla tapahtuu vuonna 2018. En nyt kysy mitä syväluotavaa analyysia vaan ihan vain miten näet itse markkinoiden kehityksen. Onko ensi vuonna tulossa se "romahdus" mitä on nyt odotettu tapahtuvan vai jatkuuko nousu.
Itselläni suurimmat odotukset 2018 on punnan vahvistuminen ja siihen otan varmasti buy position ja uskon että USA osakkeet jatkaa nousuaan vielä ensi vuonna.
Vastailen tuohon tässä viikon sisällä! Mietin, et jos aiheesta kerkeis samalla kirjoittaan vähän pidemmin. Kiirettä pitelee kun yks vedonlyöntimalli tuottaa eksponentaalisesti.
Ilmeisesti rahalle on vaikea saada tuottoa. Viime viikolla joku ruotsalainen lähestyi yhteistyöehdotuksella. Hän ensin kyseli juttuja ja yhdessä vastaukset ja sharevillessä näkyvät tuotot saivat hänet tarjoamaan pääomaa. Kuulemma pystyisi järkkäämään kymmeneen miljoonaan euroon asti pääomaa. Ei kyllä yhtään kiinnosta järjestely varsinkaan hänen ehdottamallaan 10% tuotto-osuudellaan mulle. Lisäksi Fiva haluaisi jossain vaiheessa toimiluvan ja valtio keräisi ALV:n. Nojoo, en pysty mitenkään vahvistamaan, että kaverilla tämmöisiä rahoja edes olisi. Mutta aika paljon viime vuosina on tullut kyselyitä. Prosenttiosuus tuotosta kuulostaa hyvältä kun downside riskiä ei ole. Olen kuitenkin koittanut muiden rahojen hoitamista muutaman vuoden. Päänsärkyä se aiheuttaa. Voisin nähdä olevani jossain hyvässä tiimissä mukana joka hoitaa varoja, mutta yksin ei kyllä ole mitään kiinnostusta moiseen ainakaan lähivuosina.
Olen itse miettinyt kovasti oman fundin perustamista, mutta tähän kyllä tarvitsisin rehellisesti nuorena kundina jonkun kokeneemman treidaajan/mentorin avuksi, etenki kun suuremmilla pääomilla ja muiden rahoilla sijoittaminen on psykologisesti aivan eri asia kuin omilla rahoilla treidaaminen. Toistaiseksi minulla ei ole muutenkaan riittävästi varallisuutta että voisin elättää itseni treidaamisella, joten ulkoisen rahoituksen etsiminen olis käytännössä välttämätöntä, jos näihin hommiin Suomessa haluaisi jäädä. Toinen vaihtoehtohan on toki aina lähteä ulkomaille töihin, mutta eipä sitä Suomesta kauheasti noin vain ilman aikaisempaa kokemusta alalta saa jalkaa oven väliin. Kuten sanoit että et yksin haluaisi muiden rahoja lähteä hoitamaan ja kun fundissa päänsärkyä aiheuttaa homman hallinnolliset puoletkin eikä vain sijoittaminen niin harvapa sitä fundia yksin pystyykään toimivasti pyörittämään, siinä mielessä ajattelin asiasta kysyä jos sinulla ideasta olisi jotain mielipidettä.
Btw: Macro fundeihin on tänä vuonna ollut suurimmat inflow:t markkinoilla.
Drontti: Kannattaa joo todella pitkälti miettiä kuinka paljon stressiä ja vittuilua kestää ilman, että se vaikuttaa performanssiin. Mun mielestä fundin perustamiseen ei riitä, että saa rahat kokoon. Pitää saada oikeanlaista rahaa - kärsivällistä ja joka ymmärtää täysin mitä teet. Eikä juokse viimeisen puolen vuoden trackin perusteella managerilta toiselle. Suurin osa sijoittajista jäättää sut vuoden aliperformanssin perusteella juuri sillä hetkellä kun treidit alkaisi toimimaan. Tämä ei ole vain Big Short -elokuvan juttuja. Sama on toistunut ihan maailman huippujen kanssa vuosikymmenestä toiseen. Howard Marks kerää sen takia sijoitussitoumukset jo ennen laskusuhdannetta, jotta varmasti on kuivaa ruutia. Bridgeway Capitalin Capitalin John Montgomery kertoi haastattelussa, että keskimääräinen fundiin sijoittaja on menettänyt 2/3 pitkän ajan kokonaistuotosta(korkoa korolle takia, mutta keskimääräisestäkin 1/3), koska asiakkaiden ajoitus on joka käänteessä ollut pielessä (rahat pois kun momentum ylisuorittaa, rahaa sisään kun value ylisuorittaa - huono homma jos etsii valueta).
Käytännössä fundien toiminnot pystyy ulkoistamaan aika pitkälti, mutta kyllä siinä tulee aika monta kymppitonnia käsittääksen kiinteitä kuluja kaikkineen(fiva, backoffice, data, uutiset yms). Nykyään on lisäksi mahdollista perustaa vaihtoehtoisrahasto(AIF), jossa sääntely ja hallinnointi on kevyempää, koska asiakkaina on rajallinen määrä ammattimaisia asiakkaita. http://www.finanssivalvonta.fi/fi/Finanssiasiakas/Tuotteita/Sijoittaminen/vaihtoehtorahastot/Pages/Default.aspx
5-10 meurilla voi tulla alkuun hyvin toimeen, jos ei ole heti mitään älyttömiä tulovaatimuksia ja asuntolainoja. Aika moni nykyisistä about 10 miljardin fundista on aloittanut alle tuon pääoman (Einhorn, Loeb tulee heti mieleen, hoitivat itse alkuun koko setin). Eihän sitä tiedä, vaikka täältä Sijoitustiedostakin löytyis pääomia(tuskin ihan fundiin asti, mutta että saisi jonkun trackin vähän isommalla pääomalla) jos prosessi ja persoona on kohdillaan. Itseäni ainakin voisi kiinnostaa. Loin ihan sähköpostinkin, jos kiinnostaa olla yhteyksissä. daytrader.suomi [at] gmail.com (daytrader[dot]suomi[at]gmail[dot]com). Itselläni on joitakin miljoonia ulkopuolista pääomaa hoidossa, mutta niitä teen aika minimaalisilla palkkioilla. Mutta on ollut hyvä huomata, että alle 10 vuodessa hyvin maltillisella B&H osakestrategiallakin on tullut 400% tuottoa, vaikkei siitä itse olekkaan rahallisesti juuri kostunut.
Nagamorich: Kiitos! On tässä aika paljon vielä parannettavaa, mutta tekemällähän sitä oppii.
Tänään ollut hyvä päivä markkinalla. 8 tonnia riihikuivaa intrasta, kaikki 6 treidiä mennyt putkeen. En kyllä ollenkaan tajua miksi isotkin firmat liikkuvat yhden analyytikon suosituksen muutoksiin yli 5%. Aika epärationaalista, mutta tarjoaa hyviä treidipaikkoja, niinkuin tänään Norjan lohisektorilla. Olen aika varma, ettei suosituksen muutoksissa enää nykyään ole systemaattista rahantekopaikkaa, mutta kun tekee kotiläksynsä hyvin, niin on niissä paikkoja(kuka analyytikko greidaa, minkälaisessa tilanteessa ja kuinka hyvät argumentit on). Tuntuu vähän veden kantamiselta kaivoon, kun pitkät possat vuotaa, mutta jotain silti. Näköjään WTI-Brent napsahti kiinni suunnilleen surkeimpaan aikaan mitä mahdollista.
