Milloin romahtaa? (Eräs akateemisesti tutkittu vinkkeli.)

Hei,

En ole edistynyt sijoittaja, mutta.

Moni on viime aikoina pohtinut, että onko jo päällä osakekupla vai ei, ja että onko riski pörssiromahdukselle kasvanut jo suureksi.

Tuon tässä esiin yhden  viime vuosikymmenellä Kauppakorkeakoulussa opiskellessani esillä olleen tutkimuslinjan aiheesta, jonka nyt jostain syystä satun muistamaan. Tutkimuslinjan perusajatus on sama, jonka mm. Aki on moneen kertaan toistanut jossain muodossa:

Ziemban "bond-stock earnings yield differential model (BSEYD)":ssa perusideana on, että kun korot ovat selvästi korkeammalla tasolla kuin osakemarkkinoiden keskimääräisen P/E luvun käänteisluku, ollaan "danger zonella", mitä seuraa yleensä pörssiromahdus. Syynä se, että koska bondien korko on "danger zonella" oltaessa korkeampi kuin osakkeiden, virtaa raha pois osakkeista bondeihin ja tällöin osakkeet selvästi halpenevat. Tällä idealla on sitten tutkittu eri maiden markkinoita suunnilleen aikavälillä 1940-2014 ja katsottu, löytyykö vahvaakin korrelaatiota. Ja korrelaatiota löytyy. Ei ehkä yllätä ketään. Yksi Ziemban tuoreempi artikkeli aiheesta löytyy tuolta: http://www.systemicrisk.ac.uk/sites/default/files/downloads/publications/dp-21.pdf

Danger zonella Ziemban eräässä mallissa ollaan kun korkotaso (30 year Government bondissa) on 2,5%-yksikköä suurempi kuin osakemarkkinan keskimääräisen P/E-luvun käänteisluku. 

Tsekataan USA:n nykyhetken tilanne: (En tiedä mitä lukuja pitäisi käyttää Suomen tapauksessa)

Nyt korot ovat selvästi alemmat (30 year government bondin korko vissiin 2,5% jos ymmärsin oikein tuolta: http://www.bloomberg.com/markets/rates-bonds/government-bonds/us/) kuin osakemarkkinoiden keskimääräisen P/E luvun käänteisluku (Dow Jones 1 /  P/E  = 1 / 16,33 = 6,1% , luvun nappasin tuolta: http://www.wsj.com/mdc/public/page/2_3021-peyield.html).

Eli ei olla Amerikassa danger zonella nyt läheskään, koska em. lukujen erotus on 2,5% - 6,1% = -3,6%, kun lukujen erotuksen pitäisi olla suurempi kuin +2,5% jotta oltaisiin danger zonella.

Toki dippi voi muulloinkin tulla kuin danger zonella ollessa. Mutta Ziemban väite vissiin menee niin, että lähes aina silloin tulee dippi kun oon käyty danger zonella. Jossain määrin yritän pitää tätä ajatusta mielessä kun pohdin koska kannattaisi myydä salkkuni osakkeita.

Tässä alla vielä linkin Ziemba & Lleo:n vuoden 2014 artikkelin tiivistelmästä copy-pastea, jos vaikka ovat osanneet ilmaista tutkimusajatuksensa selkeämmin kuin minä yllä...

Abstract

We provide a historical perspective focusing on Ziemba's experiences and research on

the bond-stock earnings yield differential model (BSEYD) starting from when he first

used it in Japan in 1988 through to the present in 2014. The model has called many

but not all crashes. Those called have high interest rates in long term bonds relative to

the trailing earnings to price ratio. In general, when the model is in the danger zone,

almost always there will be a crash. The model predicted the crashes in China, Iceland

and the US in the 2006-9 period. Iceland had a drop of fully 95%. For the US the call

was on June 14, 2007 and the stock market fell 56.8%. A longer term study for the US,

Canada, Japan, Germany, and UK shows that over long periods being in the stock

market when the bond-stock signal is not in the danger zone and in cash when it is in

the danger zone provides a final wealth about double buy and hold for each of these

five countries. The best use of the model is for predicting crashes. Finally we compare

Shiller's high PE ratio crash model to the BSEYD model for the US market from 1962-

2012. While both models add value, the BSEYD model predicts crashes better.

Keywords: stock market crashes, BSEYD and Fed models, long term investing