Pekka Salmi on aina sanonut, että häviöiden kestäminen on helppoa, mutta voittojen kestäminen se vasta vaikeaa on. Tässä Pekka on hyvin jäljillä. Epäilen tosin, että yleensä kuuntelijat eivät ole ymmärtäneet mitä Pekka höpisee punaviinipäissään.
Eräs kalju pokerikirjailija taas on aina sanonut, että pahinta mitä aloittelevalle pokeriammattilaiselle voi tapahtua on suhteettoman iso turnausvoitto. Voisin luetella kymmeniä pelureita, joiden ura meni liian hyvään onneen yksittäisessä turnauksessa. Ison turnausvoiton jälkeen on oltu tukevasti jalat puoli metriä ilmassa ja pidetty itseä Stu Ungarin reinkarnaationa.
On lähdetty rivakasti turnauskiertueelle ja turnauksesta tiputtua isoimpiin käteispöytiin. Nämä kiertueet loppuvat tavallisesti kesken. Sisäänostoihin vaaditaan nimittäin edelleen käteismaksu.
Uran alkuvaiheessa tulevat liian isot käteispelivoitot ovat myös olleet vaarallisia. Miljoonan netissä voittaneita ja sitten sen hävinneitä on käsittämättömän suuri määrä. Tässä on myös kysymys siitä, että voittamista ei ole kestetty. Muuten voisi ajatella, että jos ensin voittaa miljoonan, niin siitä puoli miljoonaa hävittyään jarruttaisi vähän. Jos olettaa ilman muuta voittavansa toisen miljoonan, kun on kerran voittanut sen ensimmäisenkin, on toki järkevää jatkaa painamista vanhaan malliin huolimatta pienistä takaiskuista.
Aivan tämänlaisia ongelmia minulla ei ole juuri ollut. Onnekseni kehittelin pienenä poikana isot arvopaperivelat, joista onnekkaasti selvisin. Siperia opetti sen verran, että vastaavaan tilanteeseen en enää hankkiudu.
Mutta on minulla edelleen jossain määrin sitä ongelmaa, jota Pekka etusijassa tarkoitti. Kun minulla kävi melkoinen munkki Grand Casinolla, ja muutaman kuukauden kulut sain kasaan parissa viikossa, en selvästikään kestänyt näitä voittoja. Nettipeliprojekti meni tauolle, ja lisäksi sekä harjoitus- että alkoholinkäyttösuunnitelmat jäivät toteutumatta. Helpot kesärakeracet ovat olleet vielä helpompia, kun minä en ole osallistunut. Harjoituskalenterimerkintöjä on harvakseltaan, mutta kuppikalenterissa on sen verran merkintöjä, ettei ilkeä edes julkaista.
Suurin vaje tavoitteisiin tuli, kun päätin lähteä juhannuksen aikaan kolmeksi yöksi Karjalan laulumaille. Olin tosin sen verran järjissäni, että olin varannut paluun jo juhannuspäiväksi. Lähtiessäni nuoremmat karjalaiset jäivät saunan kuistille tyhjentämään isoa pulloa, jossa oli kirkasta nestettä. Lauantaina tapahtuneen paluun Karjalasta jälkeen minulla oli seuraavan kerran normaaliolo tiistaina.
Tämä ongelma minulla oli osin buuminkin aikaan. Kun melkoisen pehmeät pelit olivat helppoa biitata, pelasin vähemmän tunteja, koska rahaa tuli ”riittävästi”. Sen sijaan 1990-luvun loppupuolella pelasin aina, kun vain jossain oli jonkinlaiset pelit. Tuntituotot olivat näissä markoissa tavallisesti huonompia kuin buumiaikana euroissa. Samaten nyt alkuvuonna laitoin sisään kovan määrän tunteja, kun pelasin nollanollaa.
Vanha osakemarkkinaviisaus "anna voittojen juosta, katkaise tappiot lyhyeen" pätee erinomaisesti myös pokeriin. Pekan esimerkki huonosta voittojen kestämisestä kertoo kouvolalaisesta autokauppiaasta, jolta Pekka voitti kaikki käteiset, mutta jolle jäi autoja talliin, kun Pekka halusi lopettaa. Hit & runiin en ole syyllistynyt juuri koskaan, mutta laiskuuteen ja liialliseen juhlimiseen hyvinä aikoina kyllä aiemminkin.
Olen sentään käynyt Grand Casinolla ahkerammin kuin koskaan turnausviikkojen ulkopuolella. Jumalainen hohotukseni on jatkunut. Tuntituotto on lähellä samaa kuin 2004-2007 nettipeleissä. Tämä ei voi mitenkään olla realistinen taso. Mutta jos tätä jatkuu, yritän edes nämä voitot kestää.
Elämän pieniä iloja osa 7: Juhannuspäivän aamuna oli aavistuksen heikko olo. Korkkasin siiderin aamupalaksi. Kukaan ei tuijottanut minua murhaavasti.
P.S. Harkitessaan autoilun promillerajan alennusta oikeusministeriö voisi tutkia, kuinka monta juhannuksena hukkuneista oli 0,2- 0,5 promillen humalassa. Melkein löisin vedon sen puolesta, että kukaan ei ollut. Arvaukseni on, että oli selviä kuntonsa yliarvioineita ja sitten tietysti umpikännisiä sepalusaukisia.
