Löysin Raumalta lauantaina epäpyhän allianssin. Sanoma Oy nimittäin pakotti porilaisen Satakunnan Kansan ja raumalaisen Länsi-Suomen avioliittoon helmikuusta 2024 alkaen. Nimihirviöisen (Satakunnan Kansa Länsi-Suomi) fuusiolehden sisältö oli sikäli edistynyt Sanoman valtauksesta, että mukana oli isoja kierrätysjuttuja saman viikon siitä Pravdasta, jota Sanomatalolla Hesariksikin kutsutaan.
Vieläkin vaikeammin ylitettävän Pitkänsillan yli tultiin, kun vihreät ja persut löysivät toisensa sekä kaivos- että datakeskusasioissa. Tämän liiton voinee kuitenkin aika turvallisesti ennustaa olevan vain tilapäinen syrjähyppy. Nämä kaksi ovat taas toistensa kurkuissa kiinni jo reilusti ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Luultavasti siis ensi viikolla viimeistään.
Seuraan SaiPan playoff-paikkakuntien paikallislehtien lisäksi paljon muutakin mediaa. Ajattelin, että tästä ei hyvää seuraa, kun Iso Media lähti joku aika sitten kivittämään sekä kaivoksia että datakeskuksia.
Neljännen valtiomahdin voimaa on hyvin vaarallista aliarvioida. Oli sitten median tai sisäistä painetta, valtiovarainministeri Riikka Purra joka tapauksessa esitti datakeskusten ja kaivosten sähköveron nostamista kuluttajien maksamalle tasolle eli 44-kertaiseksi. Tämä tarkoittaa yksiselitteisesti Suomeen vähemmän kaivoksia ja datakeskuksia.
Tämä sopii hyvin vihreille, jotka mielellään lopettaisivat olemassa olevankin teollisuuden Suomessa. Myös persujen ulkomaalaisvastainen 80 prosentin siipi hurraa. Eivätpähän tule ulkomaanpellet viemään naistemme lisäksi vielä mineraaleja ja sähköäkin.
Hilpeää kyllä Iso Media suhtautui esitykseen kriittisestikin, koska se tuli inhokiltaan Saksi-Purralta. Itse olen pitänyt Purraa parhaana valtiovarainministerinä sitten Iiro Viinasen ja saksikuvan julkaisemista TikTok-nuorisolle tyypillisenä huomionhakemisena asiassa, jossa se ei kannata. Ja katsellut median Riikka-ajojahtia lähinnä tuhahdellen.
Älkää investoiko Suomeen
Väliotsikon sanoma on takautuvien veronkorotusten sanoma. Pohdiskellaanpa hetki amerikkalaisen sijoittajan silmin. Kuinka innokas se on lähtökohtaisesti sijoittamaan maahan, jolla on 1343,6 kilometriä itärajaa yhdessä ydinaseellisen roistovaltion kanssa? Tuskin ihan sukat pyörivät jalassa. Sitten kun se kuulee, että maahan on houkuteltu ulkomaisia sijoituksia, joiden veroja korotetaan investointien jälkeen, luulisi lähtevän viimeinenkin investointi-into.
Usein kehumassani valtiovarainministeriössämme ei olla kovin vahvoja laskemaan dynaamisia vaikutuksia. Jos otetaan kaivosten ja datakeskusten koko elinkaari huomioon, tuleekohan niiden sähköveron korotuksella yhtään nettohyötyä edes valtion kassaan? Kansantaloudelle nyt tulee vahinkoa joka tapauksessa.
Se on niin pientä
Olen melkein koko sijoitusurani kuullut askartelevani liian pienten linjojen parissa. Mutta kun vetää isot linjat vihkoon, on syytä hakea liikaa pidätetyt ennakkoverot Norjasta, ottaa ipo-markkinoilta pieniä pikiksiä ja tehdä heikkokatteistakin vastaan tulevaa arbitraasia. En kyllä näe varsinaista syytä olla tekemättä oikeansuuntaisia pieniä asioita, vaikka vetäisi isotkin linjat oikein.
Pienten liikkeiden miehenä saan keuhkokuumetta aina kun vesivoimala suljetaan, koska sen sähköntuotanto oli niin pientä. Siinä sai väistyä ”pieni” määrä puhdasta energiaa viihdekalastajien isojen etujen edestä. Jotka pöräyttävät paikalle kalastamaan vihreillä sähköautoillaan. Joiden tarvitsemia mineraaleja löytyisi Suomesta. Joiden kaivamisen Suomesta sama väki haluaa estää.
Silloin kun paikalliset vihreät kalastajat haluavat jonkun vesivoimalan sulkea, ei käytetä lehdistössä muuten termiä ”säätövoima”, vaan ”lohijoki”.
Samaa viestintästrategiaa käytetään datakeskuksien ja kaivosten kanssa. Ne maksavat niin ”vähän” veroja. Nythän on niin, että ellei datakeskus nouse, tai kaivos aukea, ne eivät maksa ollenkaan veroa.
Kaivosten suhteen huomautan vielä, että kyllä ne kansallisaarteet nousisivat ihan kotimaisin voimin, jos olisi a) osaamista b) pääomia. Mutta kun ei oo, ei tuu. Ei ole hilloo, eikä sano juu.
Ja kun taloutemme on kaikkine vajeineen ajamassa ensimmäisessä luokassa helvettiin, olisi erinomaisen hyvä aika ottaa vastaan ulkomaisia investointeja, jotka tuottavat verotuloja ja työllistävät vaikka vähänkin.
Toki ajattelutapa ”Kaivoksia, hyi kamalaa” on hyvin suosittu. Välttääkseni fyysisiä konflikteja Vallilan vassareiden kanssa kerron, että kannatan kaivoksille vähintään täysimääräisiä pakkorahastointeja sulkutilille ympäristöhaittojen korvaamiseen.
Mutta se on eri asia kuin kannattaa Kalliosta käsin sitä, että Itä-Lapissa ei mitään kaiveta. Koska se on likaista, pthyi.
P.S.
Jotta olisi jotain spekulointiinkin liittyvää, kurkatkaapas parin vuoden dollarikäppyrää. Vakaa Nero on saanut kuin saanutkin dollarin heikoksi.
Jos dollari jää nykytasolleen, vaikka tullit peruuntuisivat (mikä on epätodennäköistä), eivät eurokuluiset dollariviejät loppuvuodesta tosiaankaan pankita. Alkaneen osarikauden tuloksista on tavallistakin vähemmän syytä päätellä koko vuoden tulos esimerkiksi nelinkertaistamalla Q1-luvut.
Trumputininen maailma on vinksinvonksin. Tai ainakin heikun keikun. Mutta onneksi miun ei tarvitse antaa numeraalisia ennusteita vientiyhtiöidemme loppuvuoden tuloksista.
IS 17.4.2025: Purra haluaa nostaa datakeskusten sähköveron 44-kertaiseksi – elinkeinoelämältä täystyrmäys
