Linkkejä matkan varrelta... hyvää viikonloppua!
“So if you’re going to trade using models... You do whatever the hell it says no matter how smart or dumb you think it is at that moment.” - Jim Simons
Mikä saa sinut jouksemaan täysillä joka päivä? Mikä pelottaa? Jos ei mikään, niin yritä tarpeeksi eikä kehity. ”When you support your family by managing your own capital it’s a different mental game. If you take a big loss managing other people’s money it hurts your bonus. If you take a big loss when you’re a private investor you hurt your family. Fear continues to chase me. A few times per week I wake up at 4am worried that someone might know more than me about a businesses I own. This might sound unhealthy but it isn’t. If you aren’t waking up in the middle of the night every once in a while thinking about what you own or what you could own you don’t have enough at stake.”
Onko Euroopan aika ottaa vetovastuu? USA:n ja Euroopan osakemarkkinat tulivat vuorovedoin 1980-luvulta aina finanssikriisiin ja vuoteen 2009 asti. Yhtenä vuosikymmenenä USA ja toisena Eurooppa oli vetovastuussa. Maaliin tultiin kuitenkin lopulta kokonaisuutena tasatahtiin ja molempien näiden 30 vuoden keskimääräinen vuosituotto oli tasan 11.5%. Nyt 2010-2019 on kuitenkin USA vetänyt kovan kaulan 13% vuositahdillaan. Euroopan tahti on ollut vaatimaton 6.9%. On monia syitä miksi näin on ollut aina finanssikriisin jälkihoidosta teknologiainnovaatioon (yksi perustelu myös eläkejärjestelmissä). Mutta onko kiveenhakattua, ettei USA:n osakemarkkinan kaulaa voisi kuroa umpeen kohta alkavana seuraavana vuosikymmenenä?
Viime viikolla oli puhetta EM:n suhteellisesta edullisuudesta. Seuraavassa on esitetty vasta-argumentteja EM-teesille. Lähinnä ne pohjaavat sille, kuinka EM-markkinat koostuvat (esim. USA:n markkinaan verrattaessa) enemmän pankeista, energiasta ja materials-yhtiöistä. Muut EM-sektorit on arvostettu lähemmäksi kehittyneitä markkinoita. Se kuitenkin onkin ihan ok. EM-markkinat ovat halpoja juuri siksi, että niiden sektorit ovat halpoja. Pankit, energia ja materials (kaikki syklisiä aloja) osuvat kaikki tällä hetkellä arvo-faktoriin, joka itsessään on myös poikkeuksellisen edullinen suhteessa mm. kasvuun. Opetuksena onkin, että jos EM:ää haluaa omistaa (saati ylipainottaa), niin se on hyvä tehdä oikeista syistä. Aina, riippumatta siitä, mihin sijoittaa, on hyvä tietää, mitä omistaa ja miksi.
Cliff Asness: nyt on aika laittaa arvoa ylipainoon! Asness on kirjoituksissaan korostanut ajoittamisen vaikeutta, etenkin kun puhutaan faktoreista. Hän on sanonut ajoittamista synniksi. Nyt hän on kuitenkin valmis tekemään hieman syntiä. Arvo on monella mittareilla ollut houkuttelevampi vain teknokuplan aikaan - ja tämän jälkeen tuotot olivat varsin hyvät. Me olemme ylipainottaneet arvoa jo jonkin aikaa, ja vastineeksi lyöneet vetoa tasaisen tuoton (low vol) osakkeita vastaan. Elokuun jälkeen on hienoista käännettä näkyvissä, ja arvon kannalta positiivisia näkemyksiä on alkanut näkyä entistä enemmän.
Pääomien tehokas allokointi on toimitusjohtajan kenties tärkein tehtävä. (Kiinnostuneille erinomainen kirja aiheesta: The Outsiders.) Tästä yhtenä nykyaikaisena esimerkkinä on Netflixin päätös joko investoida omaan alkuperäiseen sisältöön tai ostaa/vuokrata sisältöä ulkopuolisilta tarjoajilta. Oliko Netflixin järkevää maksaa USD600m oikeudesta näyttää Seinfeldia viisi vuotta? Olisiko ollut järkevämpää panostaa omaan sisältöön? Kuluttaja olisi todennäköisesti tykännyt enemmän jälkimmäisestä vaihtoehdosta. Suoratoistopalveluiden kiristyvä kilpailu on kuitenkin ajanut alan pelurit maksamaan tähtitieteellisiä summia harvoista “varmoista” yleisömagneeteista. Pitkässä juoksussa se voi olla ainoa keino pysyä hengissä loppupeleihin asti…
Päätöstä tehdessä, oli sitten kyseessä sijoitus tai salkunhoitajan valinta (tai mikä tahansa päätös), nojaudumme yleensä sisäiseen tuntemukseen tai narratiiviin. Mikä kuulostaa tai tuntuu oikealta kullakin hetkellä, on se mihin päädymme. Ihminen on kuitenkin pahamaineisen huono tekemään päätöksiä mututuntumalta. Usein markkinoilla syntyvät sijoitusmahdollisuudet eivät edes ole järjellä selitettävissä. Kuten Jim Simons kertoo tuoreessa kirjassa The Man Who Solved the Market, vastauksella kysymykseen “miksi?”, ei ollut väliä. Jos treidillä oli positiivinen odotusarvo, se laitettiin päälle. Se kvantitatiivisten mallien perusteella sijoittamisessa on hyvä, että se sulkee pois tunnepohjaiset päätökset, joissa harva meistä on hyvä - ei edes Jim Simons.
Podcastit:
Afrikasta ei puhuta tarpeeksi. Seuraavassa hyvä yleiskatselmus maanosan potentiaaliin ja sen tämänhetkiseen yksityiseen ja julkiseen markkinaan. Haastateltava on Afrikassa operoiva VC-sijoittaja, joka on rahoittanut useampia eri alojen yrityksiä (infra, ruoka, rahoitus, koulutus), joista monet ratkaisevat länsimaisin lähtökohdin varsin perusongelmia, mutta sikäläiset olosuhteet huomioiden kuitenkin varsin vaikeita ongelmia. Kasvava, nuori (keski-ikä <20v) väestö mahdollistavat dynaamiset markkinat, joilla on iso potentiaali. Kiina on sen jo nähnyt ja pumpannut Afrikkaan kymmeniä ja jälleen kymmeniä miljardeja dollareita...
Vuonna 1975 nuori startup-yrittäjä perusti parhaan kaverinsa kanssa yrityksen, jonka tarkoitus oli alusta alkaen olla vielä kehittyvän PC-markkinan aallonharjalla. Bill Gates, maailman toiseksi varakkain henkilö, kertoo Reid Hoffmanin podcastissa Microsoftin alkuaikojen haasteista ja siitä miten hän näki useat informaatioteknologian muutokset ja pystyi varautumaan niihin. Yksittäisiä taisteluja hävittiin kilpailijoille, mutta niistäkin selvittiin kovalla työllä. Myöhemmiksi epäonnistumisiksi Gates luettelee mm. kännykät (Nokia) ja tabletit.
Jos on harrastanut (tai yrittänyt harrastaa) meditointia, on todennäköisesti kuullut Headspacesta. Applikaatiosta on tullut supersuosittu. Miljoonat ihmiset meditoivat sen avittamana. Yhtiön vuotuinen liikevaihto ylittää jo sata miljoonaa dollaria. Headspacen syntytarina on erityisen mielenkiintoinen. Se syntyi kun buddhalais-munkki ja burnoutista kärsinyt markkinoinnin menestyjä kohtasivat. Kuten monasti, tie menestykseen ei ollut mutkaton…
Viikon kuva:
Nomadit vetäytyvät syysloman viettoon. Todennäköisesti seuraavaa blogimerkintää joudutaan odottamaan muutama viikko. Kuulemiin!
[[{"fid":"5231","view_mode":"default","attributes":{"height":"472","width":"796","class":"media-element file-default"},"fields":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":"","field_file_image_title_text[und][0][value]":""},"type":"media"}]]
