Linkkejä matkan varrelta... hyvää viikonloppua!
“Warren Buffett says most people should index, and I agree with him. But Warren Buffett doesn’t index, and neither do I.” - Joel Greenblatt
Viime viikolla tarkasteltiin, mitä PE-luku oikein tarkoittaa. PE:n jälkeen sijoittajien suosituimpia tuloskertoimia on EV/EBITDA. Aikoinaan 1980-luvulla aggressiivisesti laajentuneen kaapeliyhtiön TCI:n toimarin John Malonen kehittelemä termi EBITDA (käyttökate) on nykyisin yleisesti käytetty sijoittajien keskuudessa. Se on erityisesti Private Equity-sijoittajien suosiossa. Sen tarkoitus on kuvastaa yhtiön kassavirtaa, mutta sen ongelmana on, ettei se määritelmänsä mukaisesti huomioi poistoja ja arvonalentumisia. EBITDA siis olettaa, ettei yhtiön kiinteään omaisuuteen tai käyttöpääomaan tarvitsisi enää investoida. Se ei myöskään huomioi veroja, kuten nettotulos. Mm. Charlie Munger onkin kutsunut sitä termillä “bullshit earnings”. Miten EV/EBITDA-kerrointa tulisi sitten hyödyntää, jos ollenkaan?
Private equitystä puheenollen… harvalla sijoitusalalla on mennyt niin hyvin kuin heillä. Siinä missä hedge fundit (ja aktiivinen salkunhoito yleisestikin) on finanssikriisin jälkeen ollut paineessa, ovat PE-kavereiden kulta-ajat saaneet vain jatkoa. Alhaisen koron maailmassa sijoittajat ovat kauhoneet heille rahaa kuin viimeistä päivää. PE-sijoittajia, jotka tienaavat yli USD100m vuodessa, on enemmän kuin vastaavasti tienaavia muita sijoittajia, pankkiireja ja ammattiurheilijoita yhteensä. Private equityssä on ongelmansa, joista ensimmäisenä on pääoman määrä ja houkuttelevien kohteiden vähäisyys. PE-firmat joutuvat käyttää koko ajan enemmän velkavipua, jotta saavat tyydyttävää tuottoa pääomilleen. He voivat myös loppusijoittajaa hämätäkseen manipuloida tuottotasojaan varsin helposti. Heidän ostamansa yritykset määritelmän mukaisesti eivät ole listattuja, joten niiden arvonmääritystä voi hieman soveltaa. Myöskin tuottojen ajoituksessa suhteessa reservissä olevaan sijoittajien pääomiin voi kikkailla. Lisäksi on yhteiskunnallinen vaikutus. PE-omisteiset yritykset karsivat kuluistaan ja työvoimastaan isolla kädellä ja ovat monasti myös kaatuneet velkataakkansa alla.
Morgan Houselin mukaan kolme tärkeintä asiaa, jotka muokkaavat maailmaamme tulevina vuosikymmeninä ovat: 1) väestön ikääntyminen, 2) varallisuuserojen kasvu saavuttaa murtumispisteen, ja 3) internetin myötä tiedon saatavuus ja yhteydet jatkavat maailman mullistamista. Kuulostaa ehkä itsestäänselvyydeltä, mutta hienosti kirjoitetun jutun jälkeen ymmärtää asioita taas hieman paremmin. Yleensä tekoäly ja ilmastonmuutos tuntuvat vievän tulevaisuuskeskustelussa päähuomion. Ehkä meidän pitäisi kuitenkin myös miettiä asioiden juurisyitä?
Mikä on yrityksen liiketoimintamalli? Miksi sen ymmärtäminen on tärkeää? Miksi yrittäjälle oikeanlaisen liiketoimintamallin suunnittelu ja rakentaminen on tärkeää? Se on paljon muutakin kuin myyntistrategia. Liiketoimintamallin ymmärtämiseen liittyy yrityksen muut operaatiot, kustannusrakenne, asiakashankinta ja -pysyvyys, toimitusketjun hallinta jne. Eri yrityksille ajan myötä eri osa-alueet voivat muodostua tärkeimmiksi ja osa-aluiden painopisteet voivat muuttua. Joillakin voi olla useampia liiketoimintamalleja samanaikaisesti. Siksi yritykselle on tärkeä pystyä innovoimaan ja myös muuttamaan liiketoimintamalliaan tarpeen tullen. Seuraavassa on esitettynä 30 erilaista liiketoimintamallia.
Rahat vai arvot? Viikon puheenaiheena on ollut se, kun Kiina veti herneen nenään NBA-joukkueen edustajan puolustettua Hong Kongin vapautta Twitterissä. Ben Thompson huomautti, aivan oikein, että Kiina on aloittanut sananvapauden - tai ainakin heidän ideologiansa kanssa ristiriidassa olevien näkemyksien - rajoittamisen jo aikapäivää sitten. Onhan Twitterkin kielletty Kiinassa! Toistaiseksi useat amerikkalaiset yhtiöt ovat kumartaneet kiinalaisten suuntaan ja valinneet rahan. Jokainen länsimainen yhtiö, jonka tulorahoitus kulkee kuluttajien lompakon kautta, joutuu kuitenkin jatkossa entistä ponnekkaammin valitsemaan länsimaisten arvojen ja rahan välillä. Yleinen mielipide Länsimaissa on muuttumassa sitä enemmän vaativaksi. Tällä voi olla jatkossa jopa isompi merkitys kuin tariffeilla...
Podcastit:
Mistä ovat menestyneet yritykset tehty? Osakekurssia ennustaessa, luvut (ainakaan konsensusluvut) eivät aina anna hyvää kuvaa tulevasta. Yleensä olisi hyvä pystyä ymmärtämään mitä yritysten sisällä tapahtuu. Seuraavassa 2.5-tuntinen oppitunti aiheeseen. Jim Collins on kirjoittanut mm. sellaiset klassikot kuten “Good to Great”, “Built to Last” ja “How the Mighty Fall”. Niissä hän on kuvannut, miten joistakin harvoista tulee sellaisia yrityksiä, jotka menestyvät vuosikymmenestä toiseen, ja mikä jos jokin ajaa ne lopulta tuhoon. Keskiössä on pitkäjänteinen johtajuus, jossa tehdään oikeita asioita, vuodesta toiseen, pitkän aikavälin arvon luomiseksi (“20-mile march”). Onni voi suosia monia, mutta ainoastaan ne, jotka osaavat hyödyntää sen, ja saavat liikkeelle “voimapyöräefektin” (“flywheel”), eräänlaisen korkoa korolle ilmiön, voivat kasvaa todellisiksi menestyksiksi. Fokus on prosessissa, eikä niinkään lopputuloksessa. Uutta luodessaan, on parempi ampua luoteja, ja kalibroida osumatarkkuus, ennen kuin ampuu mörssärillä (esim. iPod → iPhone). Jos yritys ei pysty ennakoimaan muutoksia, vaan joutuu reagoimaan, on riskinä joutua kuoleman spiraaliin (“doom loop”). Sen ensimmäisiä oireita voi olla menestyneen yrityksen ylimieliseksi ja yli-itsevarmaksi muuttunut toiminta (esim. liiallinen kasvu).
Viikon kuva:
Syy miksi Jenkki-kuluttaja on niin tärkeässä roolissa maailman talouden kannalta on se, että heidän osuus globaalista BKT:sta on suurempi kuin Kiinan. Se on myös suurempi kuin Japanin, Saksan, UK:n ja Italian BKT:t yhteensä. Toistaiseksi USA:n kuluttajasektoreiden luottamuusindikaattorit ovat pitäneet pintansa muuta taloutta paremmin. Itse asiassa esim. kuluttajapalveluiden aktiviteetti oli syyskuussa vuoden kovimmilla tasoilla. Samoin kuluttajatuotteiden tuotanto oli korkeimmillaan seitsemään kuukauteen. Tämä on ollut meille syy olla suhteellisen positiivinen talouden (ja markkinoiden) lähiajan näkymiin. Niin kauan kuin Jenkki-kuluttaja puuskuttaa, voidaan muiden sektoreiden heikkoutta katsoa normaalina syklisenä hidastumisena.
[[{"fid":"5158","view_mode":"default","attributes":{"height":"678","width":"789","class":"media-element file-default"},"fields":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":"","field_file_image_title_text[und][0][value]":""},"type":"media"}]]
