Linkkejä matkan varrelta... hyvää viikonloppua!
“There are decades where nothing happens; and there are weeks where decades happen.” - Lenin
Syyskuuhun tultaessa, positiointi oli viritetty äärimmilleen: sijoittajat olivat merkittävässä ylipainossa momentum-osakkeita ja alipainossa valueta. Syyskuun alussa viritetty kuminauha lopulta katkesi ja nähtiin varsin raju vastaliike. Seuraavassa Twiitti-ketjussa kurkkaus siihen, mitä markkinan pinnan alla oikein tapahtui...
Michael Burry sai kiivaan keskustelun aikaiseksi siitä onko passiivinen sijoittaminen kupla vai ei. Tässä läpikäynti eri osapuolien argumenteista, jotka loppuviimein eivät niin radikaalisti ole ristiriidassa keskenään. Keskustelu kiteytyy tähän: onko passiivista flowta niin paljon ettei aktiivista vastaanottoa sille löydy markkinoilta? Sellaisesta ei (ainakaan vielä) ole merkkejä.
Sijoittamisessa on vain muutamia varsinaisia totuuksia. Niistä ei kuitenkaan kuulla sillä niistä ei olla eri mieltä. Sen sijaan, mistä puhutaan ja väitellään, ovat asioita, joihin kaikilla on omat totuutensa. Kukin on yksilö, ja kullakin on omat lähtökohtansa ja tavoitteensa. Riippuen sijoitushorisontista ja riskinkantokyvystä yhden ihmisen mielestä osake tai markkina voi olla kallis ja riskinen, mutta toisen mielestä taas ei. Tiedosta siis omat lähtökohtasi ja peilaa niitä markkinoiden totuuksiin. Muilta ota oppia ainostaan heidän virheistään.
Liian vähän yhtiöt antavat ulos julkisuuteen tietoa asiakaskunnastaan. Yhtiöitä analysoidessa olisi havainnollistavaa, jos näkisi miten kasvu on jakaantunut olemassa olevien asiakkaiden ja joka vuosi saatujen uusien asiakkaiden kesken. Muutamat tuoreet listautujat kuten Slack ja Lyft, sekä jotkin jo pidempään listalla olleet yhtiöt, kuten Zooplus, ovat julkaisseet “Customer Cohort Chartinsa” (C3). Siitä saa paremmin kuvaa uusasiakashankinnasta, asiakkaiden vaihtuvuudesta, sekä asiakaskunnan heterogeenisyydestä. Näistä sijoittajan voi olla parempi muodostaa näkemys yhtiön arvosta kuin pelkästään perinteisistä taloudellisista mittareista. Tämä olisi myös yhtiöiden eduksi, sillä täydellisemmän tiedon valossa sijoittajat voisivat olla valmiimpia maksamaan täydempää valuaatioita yhtiöiden osakkeista.
Millä aloilla ostajien ja myyjien tiedot tuotteen ominaisuuksista ja hinnasta ovat eniten epäsymmetriassa? Tällä lähtöajatuksella Rich Barton on disruptoinut kolme alaa ja perustanut kolme menestynyttä 2-20bn dollarin yritystä perinteisesti haastavassa B2C-markkinassa: Zillow (asuntomarkkina), Expedia (matkailuala) ja Glassdoor (tietoa työnantajista ja eri työtehtävien palkoista). Ajatuksena oli tuoda valta takaisin kuluttajalle. Tiedon epäsymmetrian keskiössä on ”datasisällön luuppi”. Käyttäjät luovat tietoa, joka lisää sisällön houkuttelevuutta ja luotettavuutta, joka taasen tuo lisää käyttäjiä ja kysyntää. Tähän yhdistetty äärimmilleen viritetty hakukoneoptimointi mahdollisti lähes koko kysyntäpuolen omistamisen. Näin asiakashankinta, joka perinteisesti näillä aloilla oli ollut kallista, muodostuikin lähes ilmaiseksi.
Mikä tekee teknologiayhtiön? Ovatko listaamista harkitsevat WeWork ja Peloton sellaisia? Periteisesti ohjelmistopohjaisten teknologiayhtiöiden ominaisuuksia ovat olleet: 1) ne luovat uuden ekosysteemin, 2) ne mahdollistavat myynnin skaalautuvuuden ilman marginaalikustannuksia, 3) niiden tarjonta paranee ajan myötä, 4) ne tarjoavat loputtoman vivun laajentumiseen, 5) ne mahdollistavat olemattomat vaihdannan kulut. Näillä kriteerein edellä mainittuja ei voi pitää teknologiayhtiöinä. Kirjoituksessa myös hyvä pintapuolinen historiallinen katsaus teknologiayhtiöihin IBM:stä ja Microsoftista Salesforceen ja muihin SaaS-yhtiöihin.
Unohda sähköskootterit ja taksit! Sähköiset lentotaksipalvelut keräävät VC-pääomia ja ovat lähdössä lentoon...
Podcastit:
Startupit, etenkin miljardin dollarin “yksisarviset” vievät suuren osan huomiosta. Kun yhtiö on saatu lentoon ja kypsään vaiheeseen, alkavat kuitenkin uudet ongelmat. Luovan tuhon myötä useimmat yhtiöt katoavat joko yrityskaupan tai sulautumisen myötä, tai sitten ne kuolevat pois. Vain ani harvalla yhtiöllä on yli 100 tai saati 200 vuotta vanha historiansa. Reed Hoffman tutkii, miten jotkut yhtiöt menestyvät pitkäikäisiksi, ja aina vaikeuksien kautta, kuin Feenix-lintu konsanaan, nousevat tuhkasta aina uuteen nousuun. Haastattelussa Fiat Chryslerin hallituksen puheenjohtaja John Elkann, jonka isoisoisoisä Giovanni Agnelli perusti Fiatin vuonna 1899.
Ruotsalainen filosofi Nick Bostrom esitti 2000-luvun alussa simulaatioteoriansa. Sen mukaan sivilisaatio todennäköisesti tuhoaa itsensä ennen kuin se saavuttaa posthumaanin älykkyyden tason (jonka yleisen tason tekoäly voisi mahdollistaa). Tai sitten jos sivilisaatio saavuttaakin posthumaanin älykkyyden tason, eikö se olisi kiinnostunut simuloimaan oman evoluutiohistoriansa (esim. ymmärtääkseen omaa historiaansa paremmin)? Ja jos niin olisi, miksi emme jo nyt eläisi yhdessä noista simulaatioista? Bostrom on antanut alle 50% todennäköisyyden, että elämme simulaatiossa. Elon Musk on pitänyt sitä todennäköisimpänä vaihtoehtona. Pitääkö tekoälyä pelätä? Lisää aiheesta haastattelussa, jossa Bostrom oli Joe Roganin vieraana.
Viikon kuva:
Vuoden teema aina syyskuuhun tultaessa asti oli: osta bondeja! Globaalit bondimarkkinat keräsivät pääomia osakkeiden kustannuksella jokaisena rullaavana kahden viikon pätkällä. Tämä muuttui, kun pääomavirrat kääntyivät toiseen suuntaan ja alkoivat jälleen virrata osakkeisiin. Onko kyseessä vain hetkellinen korjaus, vai isomman aallon alku...?
[[{"fid":"5093","view_mode":"default","attributes":{"height":"749","width":"1257","class":"media-element file-default"},"fields":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":"","field_file_image_title_text[und][0][value]":""},"type":"media"}]]
