Linkkejä matkan varrelta... hyvää viikonloppua!
“We learn from history that we do not learn from history.” - Georg Hegel
Keskiviikkona jopa suomalainen talousmedia heräsi kun “pahaenteinen ‘kääntynyt korkokäyrä’ säikäytti sijoittajat”. USA:n 2-vuotinen valtionlainan korko ylitti 10-vuotisen. Markkinoita vähänkään seurannut, on huomannut, että korkokäyrän tasaantumisesta ja lopulta kääntymisestä on puhuttu jo pari vuotta. Niin yleensä käy, kun talouden noususykli lähtestyy loppuaan, ja nyt nousukautta on takana reilu kymmenen vuotta. Jos keskiviikkona oli syitä myydä, ei tämä ollut se. Korkokäyrän kääntyminen ei ole syy välittömään paniikkiin. USA:n taantuma on alkanut keskimäärin vasta 17kk päästä käyrän kääntymisestä. Sillä välin osakkeet ovat nousseet keskimäärin 15%.
Korkokäyrän “kääntymisestä väärinpäin” ei muuten juuri puhuttu kun niin tapahtui 1970-luvulla. Kun niin kävi 1980-, 1990- ja 2000-lukujen lopuissa alettiin siitä puhumaan jokainen kerta aikaisempaa enemmän. Koskaan siitä ei kuitenkaan ole puhuttu enempää kuin viimeisten parin vuoden, mutta etenkin tämän vuoden aikana. Tietoa on maailmassa enemmän kuin koskaan. Kun mistään asiasta huolestuu Hesaria lukiessaan, on hyvä muistaa, että todennäköisesti markkinat ovat jo (ainakin osin) valmistautuneet siihen. (ks viikon kuva)
Syy ja seuraus. Olisikin se niin yksinkertaista. Maailma ja markkinat ovat kaoottisia ja pitkälti ennustamattomia. Joskus markkinat vain liikkuvat ilman suurempaa ”syytä”. Haluamme selityksiä asioille, joita ei varmuudella voi selittää. Olemme alttiita tarinoille. Ne vaikuttavat ajatteluumme ja toimiimme. Ja myös media tietää tämän. Siksi sijoittajan on tärkeää pystyä sulkemaan itsensä pois melulta. On täysin ok sanoa itselleen, ettei tiedä miksi jotain tapahtuu. Sen sijaan tulisi keskittyä siihen mihin voi vaikuttaa, omaan päätöksenteon ja sijoitusprosessin parantamiseen.
Mitä opimme historiasta? Alun sitaatti väittää, ettemme opi mitään. Ja se pitäneekin paikkaansa siinä mielessä, että ihmisluonne ei ole muuttunut. Läpi evoluution olemme kehittyneet vain niukasti - ainakin mitä tulee tunteisiin ja älylliseen logiikkaan. Siksi talouden ääripäiden kuplat ja romahdukset toistuvat. Samat aivot, dopamiini ja kortisoli. Näin on käynyt ei pelkästään viime vuosisadalla vaan satojen ja tuhansien vuosien ajalta. Historiasta voi kuitenkin yrittää itse oppia, jotta tunnistaa paremmin nykyhetkeä, sekä omaa ja muiden kanssaihmisten käyttäytymistä. Investor Amnesia on aarreaitta sijoittamisen ja markkinoiden historiasta kiinnostuneille.
Sijoittaminen ei ole mikään eksakti tiede. Siitä voisi lukea miljoona eri kirjaa. Sen voi kuitenkin kiteyttää muutamiin yleispäteviin ja aikaa vastaan testattuihin “lakeihin”. Kukas muukaan, kuin Morgan Housel, osaisi ne paremmin kiteyttää. Ne on hyvä jokaisen sisäistää.
Ollakko stockpikkeri vaiko eikö olla, siinä pulma. Tämän statistiikan valossa voi olla parempi vain keskittyä indeksisijoittamiseen. Tutkijat seurasivat yli 62 tuhannen globaalin listatun yhtiön kokonaistuoton (ml. osingot) vuosina 1990-2018. He saivat selville, että vain viisi yhtiötä (AAPL, MSFT, AMZN, GOOGL & XOM) toivat yli 8% globaalista arvon luonnista. Top 300 eli 0.5% kaikista yhtiöistä tuottivat 73%. Top 800 eli 1.3% tuottivat KAIKEN arvonluonnin. 38.5% osakkeista olivat plussalla, mutta näiden tuotot kumosi heikoimmat 60% yhtiöistä, jotka tuottivat omistajilleen tappiota.
Podcastit:
Monesti menestyksekäs yrittäjätarina on kulkenut epäonnistumisten kautta voittoon. Niin myös Shopifyn. Saksalaissyntyinen Tobias Lütke perusti yhtiön vuonna 2006, hieman jopa sattumalta. Nyt vuonna 2019, sen markkina-arvo on vajaat USD40bn. Tobias ei missään vaiheessa halunnut rakentaa mitään isoa, vain riittävän menestyvän yhtiön, jotta voisi elättää perheensä. Hän olisi halunnut keskittyä koodaamiseen, mutta joutui opettelemaan toimitusjohtajan työn. Nykyisin Shopify työllistää 5000 ihmistä. Tobias on pysynyt vaatimattomana ja tiedostaa onnekkuutensa; hän sanoo tuurilla olleen 90% merkitys menestykseensä.
Mielenkiintoinen ja monivivahteinen keskustelu eri liiketoimintamalleista ja -strategioista aina tiimidynamiikkaan ja siihen mitä me kaikki voimme oppia taistelulentäjiltä. Kaveri on pureutunut syvälle mm. Walmartin ja Amazonin bisnesmalleihin. Miksi ne ovat niin menestyksekkäitä kuin ovat olleet?
Viikon kuva:
Bank of America Merrill Lynch seuraa kuukausittain kyselyillään sijoittajien positioitumista. Viimeisten kuukausien aikana näyttäisi siltä, että näkemykset ovat päätyneet äärimmäisen varovaiseksi. Suhteessa historiaan, sijoittajat ovat reilussa ylipainossa käteistä, velkakirjoja sekä defensiivisiä osakkeita kuten REITs, utilities ja kulutustuotteet. Vastaavasti sijoittajat ovat selvässä alipainossa yleisesti osakkeita, mutta niissä etenkin syklisiä osakkeita. Tämä liikehdintä on näkynyt viime aikoina voimakkaasti edellä mainittujen omaisuuserien hinnoissa. Jos taantuma nyt vielä vältetään ja riskinottohalut edes hieman palautuvat, voivat hinnat palautua kuin äärimmilleen venytetty kuminauha.
[[{"fid":"4967","view_mode":"default","attributes":{"height":"548","width":"848","class":"media-element file-default"},"fields":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":"","field_file_image_title_text[und][0][value]":""},"type":"media"}]]
