Linkkejä hikisen tuloskauden tiimellyksestä... hyvää viikonloppua!
“The correct lesson to learn from surprises: the world is surprising.” - Daniel Kahneman
Ray Dalio kirjoittaa sijoitusympäristön perinpohjaisesta muutoksesta. Hänen perustamallaan, nykyisin maailman suurimmalla hedge fundilla Bridgewaterilla on tutkimusresurssit parhaasta päästä. Heidän makrotalouden suuret linjaukset ovatkin viimeisten vuosikymmenten aikana osuneet hyvin kohdalleen. Pitkän kirjoituksen pointti on, että sijoittajat katsovat liian paljon mennyttä vuosikymmentä tehdessään sijoituksia ja olettaessaan asioiden jatkuvat ennallaan. Nyt ollaan uuden tällaisen “paradigman” muutoksen kynnyksellä: tiedossa on alhaisia tuottoja kautta linjan ja paljon epävarmuutta. Keskuspankkien elvytysvara on rajallinen ja globalisaatiossa otetaan takapakkia. Näissä olosuhteissa Dalio kirjoittaa, että kulta olisi hyvä sijoitus. Itse olemme samaa mieltä, ja kulta on ensimmäistä kertaa merkittävässä painossa meidänkin salkussa.
Se on alkamassa. Narratiivi on vahvistuu. Maailman suurimman varainhoitotalon Blackrockin sijoituspäälliköitä oleva kaveri kirjoitti FT:n mielipidekirjoituksessaan, että EKP:n pitäisi seurata Japanin keskuspankin jalanjäljillä ja alkaa ostamaan osakkeita: “Lowering the cost of equity would stimulate growth through organic channels of investment, including research and development, which can provide durable economic gains.” Draghi kuulostikin eilen jo hieman epätoivoiselta. Kenties hän tai seuraajansa ottaakin lopulta pöydälle myös osakkeiden ostot...
Jos luuli, että Bernie Sanders olisi markkinoille huono presidenttikandidaatti, on hän vain huru-ukko verrattuna Elisabeth Warreniin. Hänen tuore manifestinsa pankkien ja private equity-sektorin polttamiseksi poroiksi on varsin hälyttävä. Warren on selvästi perehtynyt aiheeseen ja niihin kipukohtiin, jotka ovat olleet epäreilun suosiollisia alan toimijoille. (Vedonlyöntitoimistot antavat Warrenin valinnalle Demokraattien kandidaatiksi tällä hetkellä 25% todennäköisyyden.)
Peter Lynch opettaa, että pitäisi sijoittaa vain niihin yhtiöihin ja bisneksiin, jotka ymmärtää perinpohjaisesti. Tästä johtopäätöksenä joillekin voi olla se, että sijoittaa vain kotimaisiin yhtiöihin koska ne on ainakin helpompi tuntea. Tästä voi kuitenkin seurata liian keskittynyt kotimaa-riski. Peter Lynchin opit eivät ole ristiriidassa tämän kanssa: koska tuskin tuntee riittävän hyvin riittävän monta yhtiötä, jotta hajautuksen hyödyt tulisivat esiin, tulisi sijoittaa hajautetun globaalisti. Sijoittajan olisikin hyvä pyristellä eroon kotimaa-biaksestaan. Tällä hetkellä eritoten USA:n markkinoille ylipainossa olevat sijoittajat voivat olla haavoittuvaisia. Tuotto-odotukset ovat paremmat muualla maailmassa, etenkin kehittyvillä markkinoilla.
Startup-sijoittamisessa on tärkeä pystyä erottamaan oikea kasvu näennäisestä kasvusta. Etenkin kun liian suuri määrä rahaa metsästää tuottoja ja hasarditkin ideat saavat rahoitusta. Kasvuhakkeroinnista on puhuttu paljon, mutta ennen kasvuvaihetta yhtiön pitää pystyä hakkeroimaan arvo. Se miten startupin pitäisi lähteä sitä ratkaisemaan riippuu siitä, onko kyseessä B2B vai B2C, SaaS vai hardware-tuote, täysin uusi niche vai disruptiivinen tuote, säännelty vai ei-säännelty markkina. Kokenut VC-sijoittaja, Floodgaten perustaja Mark Maples kertoo omat vinkkinsä. Hän kertoo myös miksi hän lähtökohtaisesti sijoittaa aina perustajiin, eikä välttämättä niinkään itse ideaan. (podcast)
Sijoittamisessa olennaista ei ole niinkään talousdatan muutokset, vaan pikemminkin sen ennakoiminen miten muut sijoittajat ennakoivat talousdatan muutoksen. Makrotason datasta kun puhutaan, on yksittäisen datapisteen merkitys kyseenalainen. Pikemminkin tulisi miettiä, miten pidemmän aikavälin trendit kehittyvät. Onko edes trendiä? Mutta ennen kaikkea tulisi miettiä, mitä miljoonista osapuolista koostuvat markkinat jo tällä hetkellä hinnoittelevat odotuksiin.
Ennustaminen on tunnetun vaikeaa. Siihen vaikuttaa monia psykologisia ja teknisiä haasteita. Jotta ennustamisessa pystyisi kehittymään, tulisi ainakin seuraavat 12 aspektia huomioida ja sisäistää.
Maailma on monimutkainen paikka. Ihmisillä on kuitenkin tarve selittää tapahtunutta. Ja koska emme millään voisi ymmärtää asioiden oikeita äärettömän monimutkaisia syy-seuraus-suhteita, teemme yksinkertaistuksia. Emme kuitenkaan muista miten itse koimme edes vuoden takaiset asiat. Miten sitten voisimme tarkasti kuvata muiden kertomusten perusteella miksi jotain tapahtui vuosikymmeniä tai -satoja sitten? Näin kuitenkin historiaa kirjoitetaan. Ja tätä historiaa joudumme opiskelemaan tulevaa silmällä pitäen.
Kymmenen havaintoa kuluneista kymmenestä talouden ja markkinoiden nousuvuodesta, sekä kymmenen ennustusta tuleville kymmenelle vuodelle.
Viikon kuva:
Eilen EKP ei ilmoittanut uusista toimista, mutta piti oven auki koron laskulle, uudelle QE:lle ja eri varallisuusluokkien ostoille. EPK myös edelleen tutkii tieringin mahdollisuutta, jolla helpotettaisiin pankkien tilannetta. EKP on sitoutunut erittäin kevyeen rahapolitiikkaan ja markkinoille jääkin spekuloitavaa, mitä kaikkea on syyskuussa luvassa. Viikon kuvassa tällä kertaa Saksan Buntti suhteessa Fedin ja EKP:n QE:hen. Nähdään, että korot voivat nousta tai edes pysyä paikoillaan (eivätkä laske) QE:n aikana. Se käykin järkeen: Jos markkinat uskovat edes vähän, että QE:lla saadaan inflaatio-odotuksia heräämään, pitäisi korkojenkin reagoida ylös. Tämä mahdollisuus on hyvä pitää mielessä, nyt kun uutta QE:ta ollaan virittelemässä.
