Linkkejä matkan varrelta... hyvää viikonloppua!
"Markets are constantly in a state of uncertainty and flux, and money is made by discounting the obvious and betting on the unexpected." - George Soros
Sijoituspäätöstä valmisteltaessa kerätään informaatiota päätöksenteon tueksi. Mutta mistä tietää kuinka paljon tietoa on riittävästi, ja mitkä ovat ne kriittiset tiedonjyväset juuri käsillä olevan päätöksen kannalta? Tutkimukset osoittavat, että tiedon lisäys ei kuitenkaan välttämättä paranna päätöksen osumatarkkuutta. Sen sijaan lisätieto nostaa itsevarmuutta päätöksen suhteen. Luulemme siis virheellisesti olevamme varmemmin oikeassa jos päätöksemme pohjautuu laajempaan aineistoon.
USA:n osakemarkkina on kallein globaali markkina ja arvostettu lähelle oman historiansa huippuja. Parempi tuotto-odotus löytyy muualta maailmasta. Mutta mistä tarkalleen? Kehittyneistä markkinoista Japani ja Singapore nousevat esiin sekä suhteellisen että absoluuttisen edukkaan arvostuksensa vuoksi. Kehittyviltä markkinoilta kiinnostaviksi arvostusvertailussa nousevat Venäjä, Turkki ja Meksiko. Euroopasta taasen Portugali ja Kreikka ovat edullisimpia. Kun valuaatioita verrataan maiden tuloskasvuihin (arvoansojen välttämiseksi) ovat houkuttelevimmat järjestyksessä: Portugali, Kreikka ja Venäjä.
Hajautuksesta puhuttaessa korostetaan usein vähän toistensa kanssa korreloivien assettien tärkeyttä. Hajautushyödyn saavuttamiseksi avainasemassa ovat keskinäisen korrelaation sijaan tuottojen hajonta yli ajan. Esimerkki havainnollistaa tämän USA:n ja UK:n markkinoiden historiallisten tuottojen kautta. Näiden korrelaatio on viimeisten 100 vuoden aikana ollut niinkin korkea kuin 0.7, mutta silti nämä ojat ajoittain voittaneet toisensa jopa 200%+ eri vuosikymmeninä.
Onko arvo kuollut? Ei välttämättä. On sijoitusstrategiasi kuitenkin mikä tahansa, on aina hyvä kriittisesti tarkastella sen kestävyyttä. Seuraavassa pohdintoja arvo-faktorin toimivuutta vastaan.
Vastuullinen ESG-sijoittaminen on noussut viime vuosina kuumaksi teemaksi. USA:ssa jo 12 biljoonaa dollaria on sijoitettu “vastuullisesti” eli lähes neljännes kaikista aktiivisesti hoidetuista varoista. Euroopassakin yli 80% varainhoitotaloista tarjoaa vastuullisia sijoitusstrategioita. Mutta miten tämä vastuullisuus määritellään? Alalle ei ole vallitsevia yleisesti hyväksyttyjä kriteerejä, joka mahdollistaa erinäiset kepulikonstit. Myöskin eri ESG-pisteytyksiä antavat tahot saattavat päätyä täysin eri johtopäätöksiin. Esim. Tesla oli yhden tutkimuksen mukaan maailman paras autovalmistaja ESG-mittareilla, kun taas toinen päätyi täysin päinvastaiseen tulkintaan. Tämä on hyvä pitää mielessä kun vastuullisesti haluaa sijoittaa varojaan...
Lähes kaikista suomalaisista rahastoista löytyvät ne samat Nokiat ja Sammot, ja palkkioiden jälkeen markkinoiden voittaminen on lähes mahdotonta. Pienyhtiöihin sijoittavien rahastojen salkkuja on kuitenkin mielenkiintoista tarkastella ideoiden toivossa. Karo Hämäläinen on kirjoittanut jutun Taalerin salkunhoitajasta Olli Viitikosta, joka on muun muassa legendaarisen arvosijoittajan Mika Heikkilän kanssa luotsaamassa pienyhtiöihin sijoittavia Arvo Markka- ja Mikro Markka -rahastoja, . Viitikko antaa jutussa näkemyksiään sekä suomalais- että saksalaisyhtiöistä.
Viikon kuva:
Indeksien lähestyessä 200 päivän liukuvia alkaa usein kohina. Kyseessä siis on edellisten rullaavien 200 päivän keskimääräinen closing-hinta. Sitä pidetään maagisena veteen piirrettynä viivana, jonka alla tapahtuu ikäviä asioita, ja jonka päällä elämä hymyilee. Näinhän se onkin. Pörssiromahduksia ei ole liiemmin tapahtunut indeksin ollessa kyseisen liukuvan päällä. Kuten kuvasta huomataan, se toimii ajoittain hyvin vedenjakana. Se antaa tukea nousutrendissä ja vastustusta laskutrendissä. Niin kävi nytkin. S&P500-indeksi alkoi taipumaan käytyään koskettamassa sitä. 200 päivän liukuva on hyvä työkalu, mutta ei suinkaan aina yksiselitteisen toimiva. Seuraavassa pari oppituntia siitä miten sitä olisi hyvä soveltaa omaan sijoittamiseen: tässä ja tässä.
Kuva: S&P500-indeksi ja 200 päivän liukuva
