Kirjoitus on vastine professori Vesa Puttosen kolumniin
Rahoituksen professori Vesa Puttonen esitti ”Miksi en sijoita kryptovaluuttoihin” -kolumnissaan ansiokkaita kysymyksiä ja hyviä pohdintoja. Puttosen kolumnista paistaa kuitenkin selkeä substanssiosaamisen puute kryptoista, minkä johdosta hänen mietteitään on syytä pohtia teknologisesta, matemaattisesta ja psykologisesta näkökulmasta. Käytän kolumnissani termiä krypto, sillä vain pieni osa kryptoista on kryptovaluuttoja. Kryptovaluutta -termi on vanhanaikainen, ja tulisi mielestäni käyttää vain kryptoista, joiden pääasiallinen tarkoitus on valuuttana toimiminen. Puttosen kryptoihin liittyvät ihmetykset eivät ole mitenkään poikkeuksellisia, vaan varsin samantyylisiä, mitä usein fiksuilta kryptoihin perehtymättömiltä ihmisiltä kuulee.
Keskeistä on ymmärtää, että vaihdannan välineenä toimiminen on vain yksi lukuisista kryptojen potentiaalisista käyttökohteista. Kryptot voidaan jakaa karkeasti kolmenlaisiin: valuutat, platformit (=alustat) ja tokenit. Valuuttoja ovat esimerkiksi Bitcoin ja Tether (stable coin). Platformeja ovat esimerkiksi Ethereum ja Polkadot. Tokeneja ovat esimerkiksi Aave -token ja Chainlink -token. Yrittäessäni selventää maallikoille Bitcoinin ja Ethereumin eroa käytän usein puhelin-vertausta. Bitcoinin voi ajatella olevan lankapuhelin – toimii varmasti, mutta se ei sovellu kuin puhelujen soittamiseen. Ethereumin voisi puolestaan mieltää varhaiseksi älypuhelimeksi. Pelkkien puhelujen sijaan siinä voi olla jo erillisiä ohjelmia, mutta se vaatii jatkuvaa päivittämistä ja kehittämistä toimiakseen potentiaalin edellyttämällä tasolla. Tokenit ovat arvopaperiosakkeiden kaltaisia, esimerkiksi Aave-tokenin omistajilla on äänioikeus protokollaan tehtäviin muutoksiin liittyen.
” Kerrankin markkinoille tulee jotain täysin uutta, mikä haastaa vanhat rakenteet. ”
Bitcoin on jo yli 10 vuotta vanha keksintö, eikä voida enää puhua uudesta innovaatiosta. Toki uusia innovatiivisia kryptoja tulee, mutta kryptot ovat yleisesti early adopters –vaiheessa teknologisen adoption syklissä.
” Tuntuu siltä, että uusissa innovaatioissa pitäisi itsekin olla mukana ainakin hajautusmielessä. ”
Tämä on fiksusti ajateltu, sillä eri omaisuusluokkiin hajauttaminen on hajauttamista parhaimmillaan. Mikäli omaisuutesi on vaikka 100% Helsingin pörssin indeksissä, ei portfoliostasi ole hajautettu muuta kuin tuottoprosentteja pois, sillä osakemarkkinariski on edelleen olemassa, mutta olet sijoittanut myös moneen heikon tuottopotentiaalin omaavaan firmaan.
” Uskallanko enää pitää rahani euroissa? … Uusi digitaalinen vaihtoehto kuulostaa houkuttelevalta. Jotenkin tuntuu, että on pakko olla järkevämpi vaihtoehto kuin vanhanaikainen fiat-rahajärjestelmä. ”
Kryptojen ensisijainen tarkoitus ei ole fiat-järjestelmän korvaaminen, ja on utopistinen ajatus että tämä tapahtuisi vielä lähitulevaisuudessa. Varsinkin kauppatieteilijät tuntuvat pitävän kryptoja uhkana fiat-järjestelmälle. Olisiko taustalla tulevan muutoksen tuomaa pelkoa? Datan siirto valtioiden suljettujen ja julkisten hajautettujen lohkoketjujärjestelmien välillä mahdollistavat eri järjestelmien rinnakkaiselon. Rahoituksen professorina varmasti tiedätte, että eri maiden keskuspankkien kehittämät digitaaliset valuutat ovat olleet jo useamman vuoden kehitystyön alla. Fiat-järjestelmä on siis jo siirtymässä lohkoketjuun tai muuhun digitalisaation mahdollistavaan ratkaisuun. Vaikka keskuspankit päätyisivät omaan lohkoketjuratkaisuun, niin järjestelmä säilyisi edelleen fiat-järjestelmänä.
” Jos ajattelen kryptovaluuttoja valuuttoina (en siis sijoituskohteena), haluaisin niiden olevan käteviä maksuliikenteessä. Samoin haluaisin niiden pitävän arvonsa ainakin lyhyellä aikavälillä. … Vielä isompi ongelma on kryptovaluuttojen volatiliteetti. Vaihdannan välineenä kryptovaluutat siis häviävät perinteiselle rahalle. ”
On totta, että esim. Bitcoin ei sovellu tällä hetkellä (ja ei ehkä tulevaisuudessakaan) tavallisten ihmisten arkisen maksuliikenteen hoitamiseen johtuen mm. Bitcoinin hitaasta kehitystyöstä, skaalautuvuusongelmista ja verotuksellisista syistä. Kryptojen volatiliteetti ei sen sijaan ole ongelma, sillä on olemassa joukko kryptovaluuttoja, joiden arvo ei muutu esimerkiksi suhteessa dollariin (stable coin). Sen sijaan krypto-tokeneilta odotetaan volatiliteettia ja sitä kautta arvonnousua. Kryptoteknologian ja valtioiden keskuspankkien digivaluuttaprojektien myötä varmasti tulee päteviä kryptovaluuttoja arkiseenkin maksuliikenteeseen. Olet siinä oikeassa, että tällä hetkellä tavallisen kuluttajan on helpompi hoitaa maksuliikenteensä perinteisellä rahalla.
” Jos kryptovaluuttojen määrä on rajattu ja kysyntä ajaa niiden hintoja pitkässä juoksussa ylös, niitä ei kannata käyttää vaihdannan välineenä. Miksi maksaa Tesla Bitcoineilla, jos uskoo kryptovaluutan arvon nousevan? ”
Olen kuullut tämän pohdinnan aikaisemminkin. Tarkasteltaessa asiaa sekä käyttäytymistieteiden että matemaattisen näkökulman kautta voimme löytää vastauksia. Matematiikan kautta tarkasteltuna Tesla-auton ostaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa – olipa kyse sitten fiat-rahalla tai kryptolla ostetusta. Fiat-rahallakin ostetussa Teslassa on yhtä lailla vaihtoehtoiskustannuksia, sillä sama autoon käytetty pääoma voisi kasvaa esimerkiksi osakkeissa. Käyttäytymistieteistä on opittu, että ihmisen ostokäyttäytymistä ohjaa tarve tai mahdollisesti esimerkiksi taitavalla markkinoinnilla ja altistamisella luotu tarve. Näin ollen moni ihminen tulee ostaneeksi Teslan, koska uskoo tarvitsevansa sitä enemmän kuin mahdollista kryptovaluutan arvonnousua tulevaisuudessa. Asia ei muutu miksikään fiat-valuuttoja käytettäessä, sillä taloudellisesti järkevintä on pitää käyttötilillä vain se rahamäärä mitä akuutisti tarvitsee elämiseen ja loput sijoituksissa. Totta kai ihmisten välillä on isoja eroja; löytyy nuukailijoita, törsääjiä ja kaikkea tältä väliltä. Ostaako joku oikeasti länsimaissa jotain rahan arvonalentumisen vuoksi? Voiko kenenkään elämän tarkoitus olla koko elämän jatkuva pihistely vain kuollakseen vanhana mahdollisimman suuren krypto-position kanssa?
” Mutta tuplaantuuko Bitcoinin arvo? ”
En ole sijoitusneuvoja, enkä jaa sijoitusvinkkejä. Bitcoinin on kuitenkin havaittu historiallisesti noudattavan tiettyjä neljän vuoden välein toistuvia syklejä, jotka perustuvat Bitcoin-louhijoiden palkkioiden puolittumiseen. Bitcoinin historiallisesta kehityksestä on voitu tilastotieteen menetelmin johtaa erilaisia indikaattoreita ja malleja, joilla voidaan ennustaa todennäköistä syklin kurssihuippua. Näitä erilaisia indikaattoreita, kuvaajia ja malleja ovat esimerkiksi: MVRV Z-Score, Logarithmic Growth Curve, Pi indicator, erilaiset liukuviin keskiarvoihin perustuvat kuvaajat, Stock-to-flow -malli, Google-hakujen määrät sekä erilaiset kuvaajat kryptopörsseihin ja sieltä pois siirtyvistä kryptoista. Suosittelen tutkimaan näitä ennen mahdollista sijoituspäätöstä. Lyhyellä tähtäimellä ja syklin huippukohtaa metsästäessä myös markkinasentimenteillä on iso merkitys.
” Mutta kun hinnanmuodostus perustuu pelkästään siihen, moniko maailman ihminen innostuu ostamaan kryptoja spekulointimielessä ja mikä krypto sattuu olemaan se muodikkain. ”
Tämä kommentti ei kyllä yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Viimeisen vuoden aikana on kryptoihin tullut iso määrä uusia institutionaalisia sijoittajia. Myös iso pörssiyhtiö Tesla on ottanut Bitcoineja taseeseensa.
” Ikivanha sijoitussääntö sanoo, että ei pidä sijoittaa sellaiseen, mitä ei ymmärrä. Ymmärrän osakkeiden arvonmuodostuksen periaatteet. ”
Tämä pätee kyllä kryptomarkkinoihin erittäin hyvin, sillä psykologinen paine painaa myyntinappia voi olla kova kryptoportfolion ottaessa päivässä -20%. Fomo toimii sekä ylös- että alaspäin. Stressi vähenee tiedostaessa, että -20% päiviä tulee kryptoissa väistämättä. Väittäisin, että Bitcoinin arvonmuodostumisen ymmärtäminen on helpompaa kuin monen monikansallisen jättiyhtiön. Kenelläkään yksityissijoittajalla ei ole resursseja ymmärtää esimerkiksi Googlen toimintaa läpikotaisin.
” Ymmärrän osakkeiden arvonmuodostuksen periaatteet. Minä en ymmärrä kryptojen hintojen muodostumisen mekanismia. Jos tällä hetkellä omistaisin Bitcoineja, haluaisin ymmärtää johtuiko niiden viime viikon 15 prosentin kurssilasku sähkökatkosta Kiinan Xinjiangissa vai Bidenin veronkorotuspuheista. ”
Kryptojen hinnat muodostuvat kuten markkinoilla yleensäkin – kysynnän ja tarjonnan perusteella. Hinnanmuodostuminen ei poikkea mitenkään olennaisesti kasvuosakkeiden hinnanmuodostuksesta. Ethereumin keskihintaa nostaa pitkässä juoksussa mm. Defi -sektorin (Decentralized finance) kasvu sitä mukaa kun Defi ”kaappaa” rahavirtoja traditionaaliselta (Cefi) pankkisektorilta. Bitcoinin kurssilasku johtui todennäköisesti sekä negatiivisista uutisista että kurssigraafiin muodostuneesta teknisen analyysin rising wedge -kuviosta, joka lisää todennäköisyyttä kurssilaskulle lyhyellä aikavälillä.
Summasummarum: Ennen kryptovaluuttoihin sijoittamista kannattaa antaa itselleen rauhassa aikaa aiheeseen perehtymiseen. Tietoa voi nykyään ammentaa monista eri lähteistä esimerkiksi kirjallisuudesta, tieteellisistä julkaisuista, kryptoihin keskittyviltä nettisivuilta, Instagramista, Youtubesta, Twitteristä, kryptopörssien uutiskirjeistä tai vaikkapa Sijoitustiedon keskustelupalstalta. Varsinkin altcoineihin (muut kuin Bitcoin) sijoittaessa tai kryptoilla treidatessa on tärkeää ymmärtää teknistä analyysiä osto- ja myyntipaikkojen hahmottamiseksi. Sijoittaja- ja markkinapsykologian opiskelustakin on huomattavaa etua. Oma ohjeeni kryptosijoittamista harkitseville: do your research, ole rohkea ja älä paniikkimyy. Lopuksi vielä pieni varoituksen sana. Mitä enemmän kryptoja tutkii, sen vaikeampaa niihin on olla sijoittamatta.
Keskustele kryptovaluutoista tässä ketjussa
Mikko Paukkunen
31 -vuotias kirjoittaja on proviisori (farmasian teknologia pääaine) ja harrastellut kryptojen parissa reilut 10 vuotta
