Olen lopettanut venyttelyn kaksi kertaa. Päätin nimittäin sekä aitajuoksun 1988 että pöhköpallon 1996 lopettaessani, että nyt on venyttelyt venytelty. Olin joutunut venyttelemään molempia lajeja varten verrattain paljon – ja vihannut joka venytystä.
Minulla pahenivatkin selkäkivut kiihtyvästi tämän vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen loppua kohti. Hain ensin apua akuuttiin kriisiin kiropraktikolta ja sitten saliharjoittelusta ja siihen liitetystä lihashuollosta, joka pitää sisällään paljon vihaamaani venyttelyä. Moneen vuoteen minulla ei ole ollut oikeastaan mitään selkäkipuja.
Mursin sormeni nelossarjapelissä pari kuukautta sitten. Sormi leikattiin onnistuneesti, tosin siihen särkee edelleen eivätkä liikeradat ole täydellisesti palautuneet. Toipumisajan olen lähinnä pelaillut pokeria ja tissutellut. Lisäksi olen tietysti yrittänyt kuntouttaa sormea. En ole siis aloittanut saliharjoittelua uudelleen vielä enkä venytellyt muuta kuin yhtä sormea.
Prahan EPT:ssä majoituin kasinohotelliin. Tarkoitus oli palata salille ja loppuvalveillaoloaika käyttää lähinnä pelaamiseen. Huomasin melko alussa, että alaselkä oli pirun kipeä. Hoidin selkää lähinnä vodkalla ja nousemalla seisomaan jakojen välissä ja yrittämällä varovasti venytellä. Nukuinkin huonosti ja syöksähdin herättyäni heti – pelaamaan takaisin. Salille olisi pitänyt mennä ja venytellä kunnolla, mutta aika ajoin särkevä sormi, koko ajan kipeä selkä, orastava flunssa ja pikku kankkuset toimivat tehokkaana barrikadina salin oven edessä. En käynyt edes katsomassa kuulemma oikein kelvollista hotellisalia.
Lisäksi sekä käteis- että turnausfieldit olivat törkeän hyvät. Ajattelin, että paiskitaan töitä nyt ja kuntoutetaan sitten myöhemmin. Kolme päivää kituuttelin pääturnauksessakin saaden aikaan pikkurahastuksen.
Pottihiloturnaus
Olin turnauksista ja käteisistä vähän voitolla, joten päätin viihdyttää itseäni 500 euron pottihiloturnauksella turnaussession toiseksi viimeisenä päivänä. Tämä ei kyllä ollut pelkkää viihdettä, sillä kokemusteni mukaan näitä pelaavat pääsääntöisesti eivät osaa joko turnauspeliä tai sitten pottihilo on pelinä vieras.
Aloituspöydässäni totesin parin tason jälkeen, että pöydässäni kukaan ei välittänyt solidista turnausstrategiasta tuon taivaallista, eikä osannut juuri pottihiloakaan. Esimerkiksi K987 ja 9875 eivät ole hilokäsiä lainkaan, vaikka high-serkussa ihan hyvin pelaavia läpysköitä. Tämän tyyppisillä käsillä näin jatkuvasti työnnettävän surutta merkkejä keskelle.
Pelasin absolutistina ensimmäiseen taukoon asti. Olin menettänyt merkeistäni neljänneksen ja kireänä kuin hellankoukku. Päätin hakea helpotusta baaritiskiltä. Tämäkin oli virhe, koska huono työmoraalinikin alkoi heikon kortinkulun lisäksi ahdistamaan.
Kun vasemmalle puolelleni myöhemmin istahti isolla stäkillä Sampsa Nyysti, tiesin olevani kusessa. Sampsan on mainittu olevan maailman viiden parhaan pottihiloveturin joukossa. Turnauksia hän ei pelaa juuri lainkaan. Pelkäsin, että käteispelaaja pelaa turnaukseen liian löysää, ja osaava peloton isostäkkinen kaveri positiossa on vanhan nitin turnauselämälle yhtä helvettiä.
Ensimmäisestä kädestämme samassa pöydässä vetelinkin sitten ranteita heti auki. Avasin UTG:sta A2K9s ja Sampsa otti ja seuraava kaveri painoi potin lisää. Mie arvelin rereissaajalla olevan ässät ja Sampsalla A2xx. Naurakaa rauhassa tiukkuuttani, mutta mie kippasin. Kukaan muu pöydässä ei varmasti olisi preflopista irrottanut. Tosin tämä ei ole edes kovin tiukka, vaan ihan selvä tapaus. Tällä kädellä skuupin hakeminen näillä oletuksilla on aika paljon demarien pilkkaamista haastavampaa. Olisin muuten mennyt poikki tähän jakoon Sampsan A25J:lle.
Sampsa pelasi seuraavaan jakoon UTG:stä KK44ss, mikä on hiloon minusta (ei tosin juuri muista) aika liberaalia. Hän floppasi keskisetin ja tuplasi kaverin, joka sai värin-, lown- ja suoranvedon. Hilpaisin baaritiskille, kun seuraavassakin jaossa Sampsa oli mukana isossa potissa. Kun palasin, Sampsa käveli vastaan ja sanoi joutuneensa hirveällä biitillä ulos. Käsiä en nähnyt enkä kysellyt.
Jatkoin pikkustäkillä kituuttamista. Onnistuin semibluffaamaan muutaman potin flopista/turnista ja pääsin kipuamaan ennen ruokataukoa jo lähelle keskistäkkiä. Ilman outteja olisi näitä sankareita ollutkin varsin uhkarohkeaa yrittää pillittää.
Meitä oli 18 jäljellä ja 13 pääsemässä rahoille, kun meidät siirrettiin pääsaliin. Nyt alkoivat pelaajat jo vähän haistaa rahan ja kippaillakin käsiä jopa ennen floppia. Minun vasemmalla puolellani oli kolme pienempää nippua, joten tilanne oli varsin hyvä.
Otin isosta blindista pikkureissun kiinni neljäntenä AKT3 kymppivärin vedolla. Tässä olisi perusteita kipatakin ilman salettivärin tai lown vetoa, mutta olisi tämä liian tiukkaa jopa miulle. Floppiin T95 rainbow en uskaltanut ensimmäisenä lyödä, eikä kukaan muukaan sitten lyönyt. Turnin nelonen avasi kymppivärin vedon ja antoi second nut lown vedon lisäksi wheelin (A2345 suoran) välivedon. Löin täyden potin. Pidin hyvin mahdollisena, että kellään ei ollut A2:sta. Avaajalla ei ainakaan ollut, koska reissasi vain vähän. Ensimmäisenä maksaneella chipleaderilläkään ei ollut, koska olisi sillä rereissannut avannutta pikkustäkkiä. Napilla ollutta kaveria en tuntenut, oli juuri tullut toisesta pöydästä.
Muut kippasivat, mutta nappi maksoi. En ihan hirveästi tykännyt. Riveristä minulle tuli sekä kymppiväri että second nut low. Menin alle all-in ja nappi salettivärillä ja salettilowlla maksoi minut lauluun.
Kyseessä oli oikein kiva pikku turnaus, ja lämpenemiseni muiden huonosti pelaamiseen hävettää myös jälkikäteen. Siitähän sitä eletään, että muut pelaavat hivenen heikommin.
Suomipokerista löytyy myös pottihiloturnausspesialisti. Kim Källman voitti Prahassakin yhden turbohillon ja helmikuussa tuli Dublinista 19.800 euron pytty viiden kortin hilosta. Näin Kimiä ja jupisin pelaajien tasosta. Kim luuli miun tarkoittavan itseään, kun oli jo turnauksesta tippunut. Puhuin kyllä niistä, joiden kanssa olin samana iltana pelannut. Lisäksi tiedän Kimin osaavaksi käteishiloveturiksikin, olimme muutaman viikon ajan Mikonkadun pottihiloringin peruspilarit.
Praha turnauskaupunkina
Olin tähän asti jättänyt EPT Prahan väliin, koska joulukuussa minulla on aina kaikenlaista muutakin askarteltavaa. Tämä on varmasti ollut virhe. Prahaan on hyvät lentoyhteydet kaikkialta Euroopasta ja kaupunki on vieläkin hintatasoltaan varsin edullinen. Tämä houkuttelee paikalle paljon kansaa niin idästä kuin etelästä. Nämä ovat ilmansuunnat, mistä saa liveturnauksiin oikein mielellään tulla.
Tällä hetkellä Praha ei ole PokerStarsin ensi vuoden turnausohjelmassa. Turnaussarjahan vaihtaa nimeäkin ja siirtyy enemmän verollisiin maihin. En täysin ymmärrä bisneslogiikkaa, kun 5000 euron pääturnaukseen Prahassa tuli 1.200 pelaajaa ja 30 käteispöytää oli aika ajoittain kaikki täynnä.
Jos ei Stars järjestä isoa turnausta ensi vuonna Prahassa, joku muu kyllä tekee sen. King’s Casinon omistaja Leon tosin varmasti ilahtuu, jos Stars Prahasta vetäytyy. Leonhan oli avannut tällä kertaa popup-kasinon Prahan Hiltonin viereen, jossa itsekin pelasi tuttuun tapaansa isoa käteistä. Lisäksi hän kävi Hiltonissa voittamassa saman High-Rollerin, jossa Suomen Turku sai joulurauhaa pronssisijastaan.
Suosittelen pokerimatkailua Prahaan kaikille, ja aion itsekin venytellä itseni Prahaan aiempaa aktiivisemmin.
P.S. Prahan tapahtumista lisää ReportAasi ratsastaa: EPT Praha-ketjussa Pokerisivujen puolella.
