”Sijoittajan kannattaa tutkia, ovatko hänen kannattamansa yhtiöt ja rahastot eettisiä. Vastuullinen sijoittaja myös kerää parhaat tuotot”. Näin Hesari otsikoi Hankenin laskentatoimen apulaisprofessorin Hanna Silvolan sanoneen.
Jutussa ei viitattu mihinkään tutkimukseen, jonka mukaan vastuullinen sijoittaminen olisi ollut erityisen kannattavaa. Olen törmännyt vain tutkimuksiin, joiden mukaan syntiosakkeisiin (tupakka, alkoholi, huumeet, uhkapeli yms.) rahansa laittamalla on saanut ylituottoja. Tätä on selitetty sillä, että kun vastuulliset sijoittajat väistelevät näitä, saavat hulivilipojat ja -tytöt ylituottoja. Tämä on järkeenkäypää, sillä ikuisesti omistavan osakkeenomistajien tuotto muodostuu pelkästään osingoista, ja syntiosingot ovat samanarvoista rahaa kuin eettisen tarkastelun kestävätkin.
Suoritin oman empiirisen tutkimukseni vastuullisen sijoittamisen suosiosta: Googlasin ”Vastuullinen sijoittaminen”. Tuli 499.000 osumaa ja ensimmäinen sivu johti kolmen mainoksen lisäksi pelkästään erilaisten rahastojen sivuille. Eli rahastot sekä ostavat googlenäkyvyyttä että googleoptimoivat tällä hakusanalla äreästi. Eivät ne rahaa tähän käyttäisi, ellei hakusana toisi pokaa hyvästi sisään. Vastuullisen sijoittamisen instrumenteille on siis Suomessa selkeää kysyntää.
Globaalit tutkimukseni toivat ”socially responsible investing” 18,5 miljoonaa osumaa, ”ethical investing” 32,9 miljoonaa ja ”green investing” 312 miljoonaa.
Jätän enemmät tutkimukset aiheesta oikeille tutkijoille, koska jo näillä eväillä voidaan päätellä, että vastuullinen sijoittaminen on hyvin suosittua. Siitä kun kveekarit kielsivät orjakauppaan osallistumisen 1758, on etiikan huomioonottaminen sijoituspäätöksissä lisääntynyt radikaalisti.
Olisin hyvin hämmästynyt, elleivät vihreät toimialat, kuten aurinko- ja tuulivoiman kehitys, olisi melko rivoissa hinnoissa. En voi varmaksi sanoa, kun en ole toimialaa tarkastellut. Yritän välttää hukkaamasta rajallista aikaani tutkimalla yhtiöitä, joiden osakkeisiin on nähdäkseni ylikysyntää.
Toki yhtiö, joka tekee teknologisen läpimurron jollain ilmaston lämpenemistä hidastavalla saralla, voi vuolla kultaa sijoittajille. Mutta kompetenssini uusissa teknologioissa on olematon, ja pätevämpiä kullankaivajia on liikenteessä pilvin pimein.
Jos sijoittajalla on markkinaa parempaa ymmärrystä vihreistä teknologioista, kannattaa ilman muuta etsiä alan tulevia microsofteja. Mie jätän tämän sekä sellaisille, joilla on enemmän oikeaa tietoa, että myös niille, jotka luulevat sitä itsellään olevan.
Omat rahansa saa sijoittaa miten haluaa, myös ”vastuullisiin” rahastoihin. Mutta niiden ilmainen markkinoiminen ”paremmilla tuotoilla” on vastuutonta. Toki voi olla, että niitä parempia tuottoja tuleekin, mutta tätä ei voi ainakaan tietää. Jos vastuullisen sijoittamisen suosio edelleen kasvaa, vastuulliset yhtiöt pärjännevät syntiyhtiöitä paremmin, mutta lopulta kaikki supistuu hankintahintaan ja sen suhteeseen yhtiön tulevaisuudessa toteutuviin voittoihin.
Arvailisin, että vastuullisuutta myyvillä rahastoilla on keskimääräistä raskaammat kulut. Joka tapauksessa on kovaa hommaa opiskella kaikkien ympäristösertifikaattien merkitys. Ja lisäksi muin kuin odotusarvoperustein sijoituspäätöksensä tekevien sumuttaminen on helpompaa. Mutta kannattaa tarkastaa näidenkin rahastojen hallintopalkkiot ennen sijoituspäätöksen tekemistä.
Osakkeen ostamisen merkitys yhtiölle
Apulaisprofessorin väitettiin myös sanoneen:
”Mediassa puhutaan paljon vastuullisesta kuluttamisesta, mutta yhden euron sijoituksella vastuulliseen kohteeseen on loppujen lopuksi suurempi vaikutus kuin yhden euron kuluttamisella.
Ostamalla yhtiöltä vaikkapa eurolla tuotteen, yritys saa kerran yhden euron, josta se maksaa kaikenlaisia kuluja, kuten veroja ja raaka-aineita. Sen sijaan sijoittamalla yhtiöön euron, se saa koko summan käyttöönsä ja pystyy kehittämään sillä liiketoimintaansa.”
Miekin sijoitin kestävään kehitykseen ja ostin kaksi vuotta sitten osakemyynnissä polttokennoja vetyautoihin kehittävää ruotsalaista Powercelliä. Yhtiö oli 33,5 kruunussa nähdäkseni kuplahintainen ja käytännössä ilman liikevaihtoa, mutta kennojensa piti olla tosi hyviä.
Yhtiö ilmoitti huhtikuun lopussa yhteistyökuviosta Boschin kanssa, joka tuo kassaan muutakin kuin sijoittajien rahaa. Mitä ilmeisimmin teknologiansa on juuri niin ylivertainen, kuin yhtiön toimitusjohtaja ja Pareton analyytikko ovat hehkuttaneet. Ainakin kurssi on nyt 96 kruunussa.
Olen osakkeeni myynyt. Paljollako tuin kestävää kehitystä, jota vetyautot versus paitsi polttomoottori- myös sähköautot lienevät?
En kruunullakaan. Ostin osaketta muilta sijoittajilta ja myin ne toisille. Itse asiassa veivasin osaketta edestakaisin jotain viisi kertaa ja voitin ihan paperirahaa. Perillisten lisäksi tuin vain Suomen verottajaa.
Kirjoitin ”väitettiin sanoneen”, koska kyllä professori tietää, että jos osaketta pörssistä ostaa, ei yhtiö saa tästä senttiäkään.Jos osallistuu yhtiön osakeantiin, yhtiö saa rahat käyttöönsä, mutta tätä ei varmasti valtaosa Hesarin Elämä-palstan lukijoista ymmärrä. Kyseessä voi siis olla myös toimittajan suorittama lausunnon lyhentäminen.
Kun yhtiön tuotetta ostaa, tukee yhtiön toimintaa ilman muuta. Kun yhtiön osaketta ostaa, vaikuttaa se toki yhtiön markkina-arvoon, mutta merkitys on hyvin vähäinen, ellei asialla ole instituutiotason peluri. Aivan eri asia olisi esimerkiksi sijoittaa perustettavaan yhtiöön, joka rakentaa ensimmäisen kannattavan fuusioreaktorin.
Eettistä kipuilua syntiosakkeisiin sijoittamisesta tunteva voi muuten sijoittaa näihin tukematta yhtiötä käytännössä ollenkaan. Jos syntiyhtiö ilmoittaa annista, myy osakkeet välittömästi eikä osallistu antiin. Tällä metodilla firma ei saa sijoittajalta koskaan jennin peniä. Syntiyhtiöissä kehottaisin tavanomaistakin enemmän varomaan velkaisia yhtiöitä, joilla vaikuttaisi olevan tarvetta käydä omistajan taskuilla.
Joku varmasti vielä nillittää suunnatuista anneista, jotka onnistuvat, koska kurssi on sijoittajan ostojen ansiosta niin korkealla. Mutta jos puhutaan piensijoittajasta, on vaikutus kyllä tukevasti marginaalissa.
Eri asia on, jos haluaa osakkeenomistajana osallistua yhtiökokouksiin ja siellä käyttää puheenvuoroja, joiden toivoo vaikuttavan yhtiön toimintaan. Tai vaihtoehtoisesti vallata firman ja laittaa sen vastuullisuuden uuteen uskoon. Nämä kuitenkin ovat useimpien mahdollisuuksien ulottumattomissa.
Varokaa viherpesua
Kun joku sijoituskohde muuttuu suuren yleisön silmissä seksikkääksi, saapuvat apajille myös wincapitojen ja onecoinien perustajat. Jos myyjä sanoo tuotteensa olevan eettisen tarkastelun kestävää, se ei poissulje sitä, että se oikeasti olisikin sitä. Veikkaisin, että tälläkin hetkellä viritellään kaikenlaista vihreää joukkorahoitushanketta, jotka pohjautuvat ideologialle ”perustajat haluaisivat jollain metodilla rahaa”.
”Vastuulliset” sijoittajat ostavatkin lähinnä mielenrauhaa. Toivottavasti saavat vähintään sitä.
Vanhana kyynikkona katson hyväntekeväisyyden kohteeni hyvin tarkasti. Niukat resurssit on syytä kohdentaa huolella. Antero Vartian Compensate-säätiö hyppäsi juuri hiljan melko korkealla olevan riman ylitse. Toivottavasti Leevi nyt sitten pysäyttää ilmastonmuutoksen. Olen vakuuttunut, että ainakin vilpittömästi yrittää, vaikka kovin korkeaa onnistumistodennäköisyyttä en projektille annakaan.
Kannattaako sijoittajan ottaa huomioon ilmastonmuutos?
Kysymys on tyhmä, koska sijoittajan kannattaa ottaa huomioon kaikki oivaltamansa megatrendit ja muukin maailman kehitys. Esimerkiksi varoisin kovin lähellä merenpintaa oleviin kiinteistöihin sijoittamista. Olen nimittäin hyvin skeptinen ilmaston lämpenemisen pysäyttämisen onnistumisen suhteen.
Näen kuitenkin pragmaattisena lähestymistapana yrittää tehdä rahaa mahdollisimman hyvän tuotto-odotuksen osakkeilla. Tätä rahaa voi sitten mahdollisuuksien ja halujen mukaan ohjata sellaiseen kohteeseen, jolla on jotakin muutakin merkitystä kuin lahjoittajan hyvä mieli.
Keskustele vastuullisesta sijoittamisesta
https://www.hs.fi/elama/art-2000006091345.html
https://www.pokeritieto.com/kolumnit/pokeriammattilaiset-voivat-tehda-myos-hyvaa/
https://www.sijoitustieto.fi/sijoitusartikkelit/kolumni-synti-hyva-sijoitus
