Olen välillä huudellut lämpimikseni − ja monien kollegojen kannustamana − että Suomessa insider-kaupasta jää lähinnä kiinni vain, jos ei ymmärrä sellaista olevansa tekemässä. Tämä lausunto tosin vähän hapantui, kun joku Danske Bankin Ajatusten Vantaanjoki oli kehottanut vaimoaan ja isäänsä ostamaan vähän Lemminkäistä ennen Kyllikin miehen ja Allmänna Ingeniörsbyrånin fuusion julkistamista. Ja yllätyksekseni koko kolmikko sai tuomion.
Tosin kyseinen pankkiiri olisi puolestani voitu jättää täyttä ymmärrystä vailla olevana tuomitsematta. Täysipäinen kaveri ei nimittäin internet-aikana anna insider-vinkkejä osakekaupassa vihreille lähisukulaisilleen, koska tämän pystyy löytämään jopa Suomen Finanssivalvonta.
Suomalaiset eivät yleensä pienistä sisäpiirikaupoista paljon korviaan lotkauta, koska kokevat kyseessä olevan uhriton rikos. Tämä ei tarkkaan ottaen pidä paikkaansa, mutta en ala vääntämään rautatiekiskosta miksi ei. Empiiristen tutkimusteni perusteella asian joko oivaltaa itse tai sitten mikään selitys ei auta. Lisäksi kolumnini ovat pahamaineisen taipuvaisia rönsyilemään ulos varsinaisesta agendasta.
Sen sijaan yritän selittää, miten Solidium Oy varasti Fortumin muilta osakkeenomistajilta yli 130 miljoonaa euroa. Tämä tapahtui pakottamalla Fortum ottamaan syksyllä järjettömän kallis lainapaketti. Jopa Yleisradio ymmärsi, että ”Ehdot lainassa ovat niin surkeat, että yleensä sellaisiin tarttuvat vain äärimmäisessä hädässä olevat yhtiöt”.
Yle ei kuitenkaan ymmärtänyt sitä, ettei Fortumilla mitään oikeaa konkurssiriskiä ollut. Mutta pääomistaja eli valtio halusi poliittisista syistä ruoskia yhtiötä ja sen johtoa. Ja samalla tuupata toistaitoiseen, mutta turhaan sijoitusyhtiöönsä pikkaisen lisää tulosta. Koska osakkeita lahjoitettiin vain yksi prosentti Fortumin kaikista osakkeista, useimmat taloustoimittajat eivät ymmärtäneet tai ainakaan jaksaneet älähtää.
Fortum siis nosti puoli vuotta sitten lainaa 350 M€, joka maksoi osakkeenomistajille 150 M€. Nyt se maksaa lainan takaisin ja lisäksi osinkoina 816 megaa. Ei tarvitse olla rahoituksen syventäviä opintoja suoritettuina ymmärtääkseen, että lainan nosto oli täysin turhaa.
Tietenkin Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo selittää, että yhtiö oli syksyllä selkä seinää vasten ja nyt tilanne on helpottanut. Ei kai kukaan itsesuojeluvaistoinen toimitusjohtaja mene kertomaan, että pääomistaja pakotti ottamaan törkeän ylihintaista lainaa?
Jos olisin Fortumin hallituksessa, olisin vastustanut lainan nostoa kaikin mahdollisin (enkä pelkästään laillisin) keinoin ja otettuani äänestyksessä pataan, eronnut protestiksi. Osakeyhtiön hallituksen kuuluisi työskennellä kaikkien osakkaiden eikä pelkästään pääomistajan puolesta.
Onneksi meillä on Karo Hämäläisen kaltaisia pienaktivisteja, jotka jaksavat mennä yhtiökokoukseen äänestämään hallitukselle epäluottamusta. Mie en viitsi, koska saattaisin vetää mikalintilämäiset pohjat, ruveta kristakiurumaisesti räyhäämään ja äiskä joutuisi häpeämään esikoispoikansa tempauksia taas kerran.
Olen joskus kirjoittanut Suomen olevan Varkaiden paratiisi, koska Finanssivalvonta imee puoleensa rahoitusalan työtä vieroksuvan osaston ja sisäpiirikauppa rehottaa kuin 70-luvun pornolehdissä. Tämä oli kyllä rumasti sanottu, koska valtio pystyi tässä paratiisissa näköjään varastamaan pienosakkailta täysin julkisesti ja ilman mitään seurauksia. Seppä Ilmarisella, joka sentään äänesti yhtiökokouksessa suunnattua antia vastaan, ei riittänyt intoa takoa kannetta valtiota vastaan. Muilla ei ole resursseja. Prosessoiminen Suomessa (ja Ruotsissa) on niin törkeän kallista, että oikeusturvaa meillä ei alle kymmenen miljoonan euron siviiliasioissa juuri ole.
Joka tapauksessa ehdotan omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraiselle Rafael Paasio -mitalia ja SDP:n kunniajäsenyyttä jo etuajassa myönnettynä. Hän nimittäin pystyi tällä operaatiolla sosialisoimaan yksityistä omaisuutta paljon enemmän kuin yksikään toinen muistamani demariministeri. Arvelisin operaation onnistuneen, koska Tuppurainen − toisin kuin esinaisensa − ymmärtää miten pörssiyhtiöt toimivat.
Mutta ei kannata olla huolissaan, että Tytin kaltaiset oikeistodemarit lähivuosina vuonna 1899 perustetussa Suomen Työväenpuolueessa valtaan nousisivat. Menestyksekäs sosialisointi ja jossain määrin ymmärtäminen taloudellisista lainalaisuuksista eivät ole nykydemareissa mikään meriitti. Tärkeintä on ottaa cooleja selfieitä.
