Altian listautumisesittely Seinäjoella 17.3.2018 oli oikein hyvin järjestetty. Paikalla oli noin 350 henkeä, pääosin yleisössä näkyi vanhempia herroja, ja oli paikalla se pakollinen Jussi-paitakin. Mainosten mukainen pala pohjoismaista bränditaloa huokui salissa. Tunnelma oli positiivinen, ja ihmiset vaikuttivat iloisilta ja hyväntuulisilta. Ajoittain jopa naureskeltiin sekä valtion toiminnalle että yleisön kysymyksille.
Yhtiöstä paikalla oli sekä IR-väkeä että toimivasta johdosta TJ Pekka Tennilä ja CFO Matti Piri, jotka hoitivat yhtiöstä puhumisen. Molemmat antoivat esiintymisellään pätevän vaikutelman ja taustojen esittelyn jälkeen kenellekään ei jäänyt epäselväksi, että molemmilla on pitkä kokemus alalta. Tennilä oli toiminut aikaisemmin muun muassa Carlsbergilla Baltian alueen liiketoimintojen toimitusjohtajana.
Molempien ulkoisesta olemuksesta huokui luottamus omaan, ja sitä kautta yhtiön, tekemiseen. Tämä toki on oma subjektiivinen arvioni mutta vaikutti siltä, että kumpikin aidosti uskoi asetettuihin tavoitteisiin ja yhtiön mahdollisuuksiin päästä niihin. Molemmat vaikuttivat olevan innoissaan uusista mahdollisuuksista ja tuntuivat viihtyvän työssään. Edellä mainittuja asioita on vaikea esittää vakuuttavasti, jos ei itse usko omiin juttuihinsa. Molemmat korostivat hyvää johtotiimiä, jossa on 3-4 vuotta tehty yhdessä asioita ja käännetty yhtiötä uuteen suuntaan. Heidän mukaansa tämä yhteinen visio tavoitteista auttaa yhtiötä.
Yhtiön johto vastasi kysymyksiin laajasti ja vakuuttavasti, eikä vaikeampiakaan aiheita kierrelty. Tilaisuudessa haluttiin korostaa, että kasvua ei välttämättä tule kovin nopeasti mutta painotettiin vakaata kassavirtaa ja yhtiön vahvaa tasetta. Lisäksi esityksissä lupailtiin, että yhtiön osingonmaksukyky tulee pysymään vahvana tulevinakin vuosina.
Yleisön kysymykset liittyivät lähinnä yhtiön toimintaan Pohjanmaan alueella ja huoleen siitä, että toimintoja siirrettäisiin pois tai lakkautettaisiin. Tähän yhtiön edustajat painottivat erittäin vahvasti, että toiminnan keskiössä on edelleen juuri Koskenkorvan tehdas, josta tulee 95% kaikista omissa tuotteissa olevasta tisleestä. Tehtaan Aasiassakin kiinnostusta herättänyttä kiertotalous-toimintamallia esiteltiin ylpeänä. Tässä yhteydessä korostettiin megatrendiä, jossa suositaan pienpanimoita ja ”käsityönä” tehtyjä tuotteita, joilla on vetävä tarina. Esimerkkeinä mainittiin muun muassa toinen Pohjanmaan ylpeys Kyrö Distillery Company. Tällä koetettiin myös hälventää huolta toiminnan siirtämisestä. Koskenkorvan tehdas on markkinointistrategian ydin ja ”Vodka from a village” -tarinaa hyödynnetään paljon markkinoinnissa.
Kysymyksiin kasvusta vastattiin, että premiumisaatio ja uuden lakimuutoksen myötä lanseeratut uudet tuotteet tuovat tavoitellun 2% kasvun. Markkinan ennakoidaan kasvavan 1%, joten markkinalta on voitettava osuuksia muilta toimijoilta. CFO etenkin oli tähän luottavainen ja mainitsi päivittäistavarakaupan myynnin aukeamisen etanolipohjaisille ”ready to drink” -tuotteille sekä Koskenkorvan brändituotteille tulevan nostamaan tunnettavuutta ja myyntiä. Viime vuosinahan kyseisiä tuotteita on saanut vain Alkosta.
Perkasin tilinpäätökset läpi ja vähän oudolta näytti vuoden 2016 kohdalla EPS:n tuplaantuminen liikevaihdon pysyessä lähes samana.
Vuoden 2015 EPS 0,50 -> Liikevaihto 380,7
Vuoden 2016 EPS 1,00 -> Liikevaihto 356,6
Vuoden 2017 EPS 0,51 -> Liikevaihto 359
Hieman ihmettelin mistä moinen ero johtuu. Tarkasteltuani tarkemmin, kyseessä on pääosin tilinpäätöksen rivi:
”Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut”
Vuonna 2015 -52,0
Vuonna 2016 -36,6
Vuonna 2017 -54,7
Kyseessä on melkoinen ero, 16 miljoonaa vähemmän kuluja. Kysyin tilaisuudessa CFO Matti Piriltä asiaa. Hän vastasi, että kyse on kertaluontoisesta vanhan eläkejärjestelmän purkamisesta, ilmeisesti liittyen uuteen eläkelakiin joka nosti eläkeikää kahdella vuodella. Tavallisina vuosina pitäisi kyseisen sarakkeen seurailla vuoden 2015 ja 2017 kokoa.
Muutamia kysymyksiä esitettiin viime vuoden ylimääräisestä osingosta ja tämän vuoden osingon maksamatta jättämisestä.
Kommentit tähän olivat melko selkeitä. Haluttiin maksaa vanhalle omistajalle tälle kuuluva osuus eikä haluttu hinnoitella yhtiötä kalliimmaksi. Voisin kuvitella, että yhtiön osakkeen hinta on haluttu pitää alle 10 eurossa ja jos taseeseen olisi jätetty paljon enemmän, olisi osakkeen hinta noussut korkeammaksi.
Kysymyksiin vastailtiin hyvässä hengessä. OP:n edustaja kommentoi listautumisen teknisen puolen kysymyksiä ja valtion omistajaohjausryhmän osastopäällikkö Jyrki Knuutinen kommentoi myynnin syitä ja edusti valtiota.
Knuutisen mukaan valtion tavoitteena on ylimerkintä. Tätä puoltaisi myös tavallaan se, että valtio oli halunnut 20% yleisömerkintään annin järjestäjien 10 % ehdotuksen sijaan. Annin hintaa kysyttäessä hän sanoi valtion tekevän päätöksen instituutioiden tarjousten tultua. Knuutinen vaikutti hyväntuuliselta ja vaikka valtion tekemisistä tehtiin osassa kysymyksistä pilaa, hän vastaili mielellään ja positiivisena. Knuutinen intoutui vitsailemaan myös itse:
- Antia ei haluttu hinnoitella ”Anttila”-hinnoin, sillä nähtiinhän, miten semmoinen toimii.
- Tarkoitus oli pitää asia mieluummin selkeänä, kuin koettaa saada viimeistä ropoa irti.
Knuutisen kommentit hinnoittelusta sekä annin yleisömerkinnän laajentaminen puoltaisivat Daytraderin visiota siitä, että valtio ei halua suututtaa potentiaalisia äänestäjiä hinnoittelemalla osaketta yli. Tämä vaikutti olevan myös Knuutisen mielipide, sillä hän korosti tavoitetta ylimerkintään useasti. Näin vaalien alla se voisi hyvinkin olla suunniteltu strategia vahvistaa äänikantaa.
Lisäksi juttelin ohimennen OP:n edustajan kanssa kahvihetken aikana ja hänen sentimenttinsä oli sama. Valtion intressit eivät ole samat kuin vaikka exitiä tekevän pääomasijoittajan tavoite maksimoida voitto.
Kaiken kaikkiaan tilaisuudesta jäi hyvä kuva. Operatiivisen johdon edustajat olivat vakuuttavia ja pätevän oloisia. Myös Altian Investor Relations -osaston ihmiset vastailivat avoimesti kysymyksiin.
Omat ajatukseni
Nopeat nousut, vaan ei pitkää ränniä.
Viinavitsejä ”kossuosakkeesta” on väännetty mediassa jo viikkoja, mutta en voinut vastustaa tekemästä vielä yhtä. Altiasta yritetään kovasti tehdä seuraavaa kansanosaketta, ja kenties siinä onnistutaankin. Ainakin omaan silmään seuraamissani sijoituskeskusteluissa sentimentti on pääosin positiivinen.
Olen vähän huolestunut sijoittamaan yli 15 P/E-arvon yhtiöön, jonka kasvu on lähtökohtaisesti aika kiven alla. Vaikka kasvutavoitteisiin päästäisiin, ei markkinatilanne näytä kovin ruusuiselta. Etenkin brändisalkun vahvat tuotemerkit ovat käsitykseni mukaan melko selkeästi vanhemman ikäpolven suosiossa. Nuoriso juo vuosi vuodelta vähemmän alkoholia, joten markkinoita pitäisi saada ulkomailta tai ajaa uusia tuotteita läpi. Investointeihin käytetään rahaa hieman rajallisesti, joskin siihen on syynsä. Matti Piri mainitsi, että kysynnän kasvaessa kapasiteettia olisi varaa nostaa. Ehkäpä päivittäistavarakauppoihin tulevat juomat avaavat sitä, saa nähdä.
Yhtiö on vähentänyt työntekijöitä viime vuosina noin 60 henkilön vuosivauhtia. Tämä voi toki olla tehostamistoimenpiteiden ansiota, mutta ei se ainakaan kovin vahvoista kasvuodotuksista kieli. Automatisaatio edistyy varmasti myös Koskenkorvan tehtaalla ja voi olla, että iso osa henkilöresurssien vähennyksistä on ollut tuotannon puolelta.
Olen hieman huolissani markkinoiduista kilpailuvahvuuksista. Yhtiön esitteen mukaan seuraavat tekijät ovat Altian vahvuudet:
- Kattava tuotevalikoima ja joustavuus hankinnassa, tuotannossa ja jakelussa mahdollistavat vastaamisen valtion vähittäismyyntimonopolien tarjouspyyntöjen vaatimuksiin.
- Altia tuntee hyvin valtion vähittäismyyntimonopolien tuotevalikoimaa koskevat toiveet, paikalliset mieltymykset ja tulevat markkinatrendit ja pystyy osallistumaan tarjouskilpailuihin kilpailukykyisesti.
- Kokemus erittäin säännellystä mainontaympäristöstä sekä vakiintunut asema ja tunnetut tuotemerkit helpottavat Altian myynninedistämiskampanjoiden toteuttamista.
Nämä ovat varmasti hyviä huomioita. Kaipaisin kuitenkin jotain konkreettisempaa, että näkisin pitkän aikavälin tavoitteiden ylittyvän.
CFO Matti Piri mainitsi puheessaan liikevaihdon laskeneen vuodesta 2013 noin 25%. Tämä selittyy pääasiassa sillä, että valikoimasta on poistettu tuottamattomia tuotteita ja keskitytty paremman katteen tuotteisiin. Samalla aikajaksolla kattavuus onkin parantunut 50%.
Perjantaisessa Markkinaraadissa Altian hallituksen puheenjohtaja Sanna Suvanto-Harsaae kommentoi samaa aihetta näin: ”olemme keskittyneet kannattaviin tuotteisiin ja poistaneet valikoimasta paljon tuotteita jotka eivät ole kannattavia, tämä on johtanut liikevaihdon laskuun mutta käyttökatteen paranemiseen.”
Suosittelen katsomaan kyseisen markkinaraadin, siinä oli hyviä kommentteja yhtiön tilasta ja näkymistä.
Altialla on hieman kynnystä kavuttavana brändin kääntämisessä. Koskenkorva on edelleen kovin negatiivisesti värittynyt tuote. Mielikuva yhdistyy helposti alkoholismiin eikä premium-tuotteisiin ja alkoholin positiivisiin aspekteihin. Uusi brändäys ja uuden lainsäädännön mukanaan tuomat muutokset saattavat auttaa brändin uudistamisessa.
Olisin halunnut nähdä aikaisempien vuosien tilinpäätöksiä syvemmän analyysin mahdollistamiseksi. Yhtiössä on tehty isoja muutoksia viimeisen 3 vuoden aikana. Johdon puheiden mukaan nyt on uuden aikakauden alku, joten edetään näillä tiedoilla.
Osake on erittäin hyvä defensiivinen sijoitus, 3-4% osinkotuotto on kohtuullinen ja todennäköisesti melko vakaa ainakin seuraavat 5 vuotta, tapahtui markkinalla muuten mitä hyvänsä.
Kasvua ei ole tulossa, eikä sitä pidä odottaa. Täten hinnan lähestyessä 9 euroa, alkaa hinnoittelu olemaan hieman kireä. Uskon kuitenkin markkinalla arvostettavan vakaata kassavirtaa ja näkisin että yhtiöstä voidaan olla valmiita maksamaan sen verran tai hieman ylikin. Merkitsen itse jonkun verran, mutta todennäköisesti irrotan, jos osake nousee yli 9,5 euron. En näe pitkän aikavälin ajureissa riittävästi voimaa, että osake pääsisi pitkään salkkuun. Arvioin annin tulevan ylimerkityksi, joten otan spekulatiivisen position lyhyeen salkkuun.
Nordealla on myös valtuutus tehdä 3 miljoonan osakkeen edestä vakautusostoja. Annin jäädessä alimerkityksi, uskoisin sieltä tulevan tukea kurssille niin että tarvittaessa lapuista pääsee eroon noin antihintaan. Tosin pidän tätä aika epätodennäköisenä. Sen verran tuntuvat sijoittajayhteisöt ja pohjalaiset isännät olevan yhtiöstä innoissaan.
