Maaliskuussa Saksan uusi hallituskoalitio loi pohjaa merkittävälle taloudelliselle tukipaketille, joka kohdistuu pääasiassa puolustukseen ja infrastruktuuriin. Monien strategien mukaan tämä stimulus on auttanut Eurooppaa selviytymään globaalin kauppasodan keskellä. Ja toisaalta, tilanteen mennessä erityisen vaikeaksi, on Saksalla ollut tapana laskea valtavasti velkaa liikkeelle ja pelastaa kaikki.
Goldman Sachsin Euroopan ekonomistin Niklas Garnadtin mukaan ongelmana tällä kertaa on, että uusin tukipaketti keskittyy pääasiassa lähes rajattomiin puolustusmenoihin ja tarjoaa niukasti rakenteellisia uudistuksia ja antaa vain vaatimattoman sysäyksen kilpailukyvylle. Garnadtin mukaan lupaus Euroopan taloudellisesta renessanssista on vain haavekuva.
Saksan talouspaketti puolustuksen ja infrastruktuurin tukemiseksi laadittiin maaliskuussa ja viime viikolla CDU ja SPD päättivät koalitioneuvottelunsa. Koalitiosopimuksen tavoitteena on parantaa Saksan talouden kilpailukykyä, joka on viime vuosina ollut odotettua heikompaa sekä tuottavuuden että investointien vinkkelistä.
Goldman Sachsin mukaan haastavaa on, että sopimuksessa määrätään vain rajoitettuja tuloveron alennuksia tietyille ryhmille, kun taas laajemman tuloverouudistuksen yksityiskohdat on jätetty avoimeksi, mikä lisää toteutumatta jättämisen riskiä. Mikä on vielä pahempaa, vähimmäismäärän laajentaminen eläke-etuuksiin merkitsee korkeampia sosiaaliturvamaksuja keskipitkällä aikavälillä ja sopimus aiheuttaa myös korotuspainetta vähimmäispalkkoihin. Osaa näistä paineista voitaisiin lievittää suunnitellulla sosiaaliturvauudistuksella, joskin sen vaikutukset ovat epävarmoja.
Yksityisten investointien tukemiseksi koalitio suunnittelee ylimääräistä poistoa kalustolle seuraavien kolmen vuoden aikana ja yhtiöveron kohtuullista laskemista vuodesta 2028 eteenpäin.
Energiakustannusten alennukset verojen ja verkkomaksujen leikkauksilla voisivat Goldman Sachsin mukaan lisätä investointeja energiaintensiivisille aloille. T&K-verohyvitysten laajentaminen ja riskipääomasijoitusten tukeminen voisivat nekin osaltaan vauhdittaa tuottavuuden kasvua.
Poislukien ilmasto- ja siirtymärahastosta rahoitettavia sähkön hinnanalennuksia ja mahdollisia tuloveron alennuksia, Goldman arvioi määriteltyjen toimenpiteiden vuosittaisiksi kustannuksiksi noin 25 miljardia euroa vuoteen 2028 asti. Samalla ehdotetut menoleikkaukset tuottavat vain noin 7 miljardia euroa vuodessa, joten vuotuinen rahoitustarve on edelleen 18 miljardia euroa, mikä vastaa 0,4 prosenttia BKT:sta. Tämä osa budjettia on kuitenkin edelleen rajoitettu velkajarrun toimesta. Goldman varoittaa: “Tämä vaarantaa osia sopimuksia toimeenpanosta, sillä osapuolet sopivat, ettei toimenpiteiden tule lisätä julkisen talouden alijäämää entisestään.
CDU/CSU- ja SPD-puolueiden päättäjien laatimatta sopimus on edelleen hyväksymättä puolueiden toimesta. CSU on sen jo hyväksynyt, CDU:n odotetaan hyväksyvän sen puoluekokouksessa huhtikuun 28. päivänä ja SPD:n äänestys on meneillään parhaillaan ja sen tuloksia odotetaan kuun viimeisenä päivänä.
Vaikka SPD:n nuorisojärjestö on ilmaissut vastustuksestaan, sopimuksen odotetaan tulevan hyväksytyksi ja Friedrich Merzin odotetaan tulevan valituksi liittokansleriksi 6. toukokuuta, minkä jälkeen hallitus vannoo virkavalansa. Uuden hallituksen odotetaan alkajaisiksi käsittelevän infrastruktuurirahaston täytäntöönpanolakia, vuosien 2025 ja 2026 budjetteja sekä vuoteen 2029 asti ulottuvaa keskipitkän aikavälin taloussuunnitelmaa. Goldman Sachs odottaa näiden tuovan selvyyttä suunnitelmiin elokuun loppuun mennessä.
Summa summarum, investointipankki ei muokkaa kasvuennustettaan, sillä sen vaalien jälkeinen päivitys sisälsi koalition suunnitelman pääpiirteissään, mukaan lukien sähkön hinnanalennukset, rajoitetut veronalennukset ja investointikannustimet.
Goldman Sachs odottaa Saksan talouden kutistuvan 0,2 prosentilla tänä vuonna, mutta palaavan 1,1 ja 2,0 prosentin kasvuun vuosina 2026 ja 2027 korkeampien puolustus- ja infrastruktuurimenojen ansiosta.
