Charlie Munger, Berkshire Hathawayn varapuheenjohtaja ja yksi aikamme terävimmistä ajattelijoista, on tunnettu kyvystään paljastaa, miten inhimillinen käyttäytyminen usein pettää meidät. Kirjoitan artikkelisarjaa hänen kenties kuuluisimman puheensa, The Psychology of Human Misjudgment, pohjalta. Yksi Charlien puheessaan nostamista psykologisista vinoumista on nimeltään disliking / hating tendency – eli taipumus inhota ja torjua asioita, joita kohtaan tunnemme negatiivisia tunteita.
Mikä on disliking / hating tendency?
Disliking / hating tendency viittaa siihen, että kun emme pidä jostain henkilöstä, ideasta, organisaatiosta tai vaikka brändistä, olemme taipuvaisia näkemään kaiken siihen liittyvän kielteisessä valossa. Vihamielisyys vääristää arviointikykyämme: annamme vähemmän arvoa vastapuolen ansioille, liioittelemme virheitä ja torjumme objektiivisen tiedon. Se on ikään kuin negatiivinen linssi, jonka kautta katsomme maailmaa, ja joka vääristää todellisuutta.
Arkielämän sovelluksia
Arjessa disliking / hating tendency näkyy monin tavoin. Esimerkiksi työpaikalla saatamme torjua kollegan hyvän idean vain siksi, ettemme pidä hänestä henkilökohtaisesti. Vastaavasti politiikassa ihmiset usein torjuvat tietyn puolueen ehdotukset tutkimatta niitä kunnolla – koska "ne tulevat väärältä puolelta".
Eikö ole aika kummallista, että puoluekannasta riippuen näistä muuten täysin epäkorreloivista asioista muodostetaan yleensä hyvin samankaltaisia mielipiteitä puolesta tai vastaan:
- Donald Trump
- Ilmastonmuutos
- Rokotteet
- Israel vai Palestiina
- Homoseksuaalisuus
- Maahanmuutto
Tiedätkö mikä on paras ennustava muuttuja sille, että henkilö ei usko ilmastonmuutoksen olevan ihmisen aikaansaannosta? Arvasit oikein: tieto, että henkilö äänesti Trumpia 2016 presidentin vaaleissa (lähde).
Tunnen monta tapausta, joissa koko paketti otetaan ikään kuin totuutena puolesta tai vastaan. Ei tarvitse kuin kysyä mitä mieltä olet Donald Trumpista, niin tietää kohtalaisella luottamuksella mitä mieltä kyseinen henkilö on kaikista muista listan asioista. Jos vihaat demokraatteja tai poliittista vasenta, muokkautuu mielipiteesi usein samaisen ryhmän näkyvimpien hahmojen vastakkaiseksi monissa politisoituneissa asioissa.
Charlie itse painottaa, kuinka vaarallista on antaa henkilökohtaisten tunteiden sumentaa rationaalinen arviointi. Hän suosittelee pyrkimystä tunnistaa ja tiedostaa nämä psykologiset vinoumat, jotta niihin ei lankeaisi huomaamattaan.
Sijoittaminen ja disliking / hating tendency
Sijoittajan näkökulmasta disliking /hating tendency voi muodostua kalliiksi. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa sijoittaja ei pidä tietystä yhtiön toimitusjohtajasta – ehkä tämän esiintymistapa ärsyttää tai mediassa on ollut kielteisiä juttuja. Tämän tunteen pohjalta sijoittaja saattaa jättää tutkimatta yhtiön taloudelliset fundamentit kunnolla, vaikka kyseessä olisi erinomainen sijoituskohde.
Toinen esimerkki on markkinoiden yleinen suhtautuminen tiettyihin toimialoihin. Jos jokin ala on epäsuosittu tai sitä pidetään eettisesti ongelmallisena, siihen liittyvät yhtiöt voivat jäädä aliarvostetuiksi. Tällöin sijoittaja, joka kykenee sivuuttamaan inhon tunteensa ja arvioimaan kohteen objektiivisesti, voi löytää alihinnoiteltuja mahdollisuuksia.
Syyllistyn itse tähän vinoumaan usein. Yleisin syy on se, että yhtiö on jokaisen sijoittajan huulilla ja kaiken hypetyksen ytimessä – varsinainen sijoittajien darling. Saan tästä yleensä voimakkaan vastareaktion ja alan hylkiä yhtiötä. Usein yhtiöt, jotka päätyvät hypetyksen ytimeen, ovat kuitenkin keskivertoa laadukkaampi (vaikka tämä ei mikään pakollinen kriteeri olekaan). On siis päässyt muodostumaan tilanne, jossa minä inhoan tai ainakin hyljin keskivertoa laadukkaampaa yhtiötä. Kaikki hype loppuu aikanaan ja vanhat darlingitkin päätyvät tavallisten kuolevaisten joukkoon muutaman heikomman neljänneksen vetämänä. Minun hyljeksintäni yhtiötä kohtaan ei välttämättä ole kuitenkaan kadonnut mihinkään enkä edes halua arvioida yhtiön tilannetta ja arvostusta uudelleen.
Psykologisen vastareaktion sijaan hyvä sijoittaja miettisi jotenkin näin: ”Okei, yhtiö on karmean yliarvostettu nyt, mutta millä hinnalla se olisi houkutteleva?” Kuinka paljon helpompi yhtiötä olisi lähestyä objektiivisesti tulevaisuudessa tämän jälkeen vs. mainitsemani alun inhoreaktio? Charlie on usein sanonut, että ”errors of omission”, eli päätökset olla sijoittamatta johonkin laadukkaaseen yhtiöön, ovat olleet hänen urallaan kalliimpia kuin virhesijoitukset heikosti menestyviin yhtiöihin. Disliking / hating tendency on omiaan luomaan näitä tilanteita.
Charlien ja Warren Buffettin yhteistyössä yksi heidän menestyksensä kulmakivistä on ollut kyky katsoa liiketoimintoja rationaalisesti – ei tunteiden, vaan faktojen pohjalta.
Miten vinoumaa voi torjua?
- Tunnista tunne – pysähdy hetkeksi miettimään, torjutko jotain siksi, että et pidä viestin välittäjästä.
- Käännä ajattelu ympäri – kysy itseltäsi: “Mitä hyviä puolia tässä voisi olla, vaikka en pidä sen esittäjästä?”
- Altista itsesi eri näkemyksille – seuraa tarkoituksella myös niitä, joiden kanssa olet eri mieltä.
- Objektiivisuus testiin – Voisitko perustella päätöksesi ulkopuoliselle ilman tunneperäistä väriä?
Niin, en väittänytkään sen olevan helppoa. Jos se olisi helppoa, kaikki tekisivät niin.
Disliking / hating tendency on yksi niistä psykologisista vinoumista, jotka voivat salakavalasti vaikuttaa elämämme suuriin ja pieniin päätöksiin. Charlien opetuksen ytimessä on kehotus pyrkiä näkemään asiat mahdollisimman selkeästi ja rationaalisesti – ja siinä tämä vinouma on yksi esteradan esteistä.
Ensi kerralla käyn läpi seuraavan esteen: Doubt-Avoidance Tendency.
