Yksi markkinoiden kuumimpia kysymyksiä alkukesän jälkeen on ollut “kuka tai mikä on syypää Treasury-bondien myyntiin pää märkänä ja siitä seuranneeseen yieldien nousuun”? Syitä on mainittu monia, esimerkiksi odotettua vahvempi jenkkitalous (Bidenomics), markkinoiden realisaatio USA:n talouspolitiikan suunnasta, velan ja alijäämän kestämättömyydestä (Bideficitnomics), hedge fundien myynnit ja aggressiiviset basis-treidit. Yksinkertaisin syy on kuitenkin nykyisten holdaajien päätös myydä Treasureita.
USA:n aseistaessa dollarin on Kiina seurannut Venäjän esimerkkiä ja lähettänyt Bidenin johtamalle USA:lle viestin koordinoidulla jenkkibondien myyntiohjelmalla. Viimeisimmän TIC-dataraportin mukaan Kiinan Treasury-holdaukset putosivat jälleen, tällä kertaa 14 miljardilla dollarilla yhteensä 821 miljardiin taalaan, eli alimmilleen sitten vuoden 2009. Kiina käyttää Belgiaa, ts. Euroclearia, bondiensa säilyttäjänä, joten holdauksia laskettaessa kaikki bondit eivät ole läpinäkyviä.
Katsottaessa jenkkien ulkopuolisten bondiholdausten muutoksia kokonaisuudessaan, havaitaan ulkomaisten sijoittajien (sekä julkiset että yksityiset) olleen Treasureiden netto-ostajia sitten lokakuun 2021.
Tämä trendi kuitenkin muuttui heinäkuussa, ulkomaisten ostojen noustessa vain 200 miljoonalla dollarilla, vastaten pienintä kuukausittaista muutosta sitten huhtikuun 2022.
Yksityisten sijoittajien holdaukset kasvoivat heinäkuussa 22,6 miljardilla taalalla, mutta ulkomaiset julkiset sijoittajat myivät ensimmäistä kertaa sitten tammikuun. Ne myivät paljon, 22,4 miljardilla dollarilla, mikä on lähes peilikuva kesäkuun 24,5 miljardin dollarin ostoista. Se on suurin myynti sitten tammikuun, jolloin bondeja dumpattiin 46,1 miljardin dollarin edestä.
Miksi kaikki tämä on tärkeää ymmärtää? Heinäkuussa Treasury-bondeja myytäessä kymppivuotisen bondin yieldi meni vihdoin teknisestä vastuksesta läpi oltuaan laskevassa trenditunnelissa viime vuoden lokakuusta lähtien.
Voiko myynnin taustalla olla joku ulkomaisista keskuspankeista? Heinäkuussa sekä Belgia että Kiina myivät jenkkipapereita yhteensä 28 miljardin dollarin edestä.
On vaikeaa sanoa oliko myyntien takana Kiina vai joku muu keskuspankki, valtionrahasto tai reservivaluuttamanageri, jotka kaikki luokitellaan julkisiksi sijoittajiksi. Yksi asia on kuitenkin varmaa, heinäkuussa ne myivät Treasureita ensimmäistä kertaa sitten tammikuun.
Muuta dataa tutkittaessa voidaan havaita ulkomaisten sijoittajien ostaneen ennätysmäärän jenkkiosakkeita kesäkuussa 120 miljardilla dollarilla, mutta ostojen määrä putosi heinäkuussa 28,9 miljardiin taalaan.
Goldman Sachsin treiderin, John Floodin, mukaan ulkomaisten sijoittajien nälkä jenkkiosakkeille on ollut kova tämän vuoden aikana, samaan aikaan niiden ollessa kylläisiä jenkkibondien suhteen. Viimeisten kuuden kuukauden aikana ulkomaiset sijoittajat ovat ostaneet USA:n osakkeita nopeimpaan tahtiin sitten vuoden 2021.
Flood varoittaa vahvan dollarin historiallisesti aiheuttaneen vastatuulia ulkomaisten sijoittajien kysynnälle, toisaalta vahva talouden kasvu USA:ssa ja globaali epävarmuus ovat ajaneet ulkomaisia sijoittajia jenkkiosakkeisiin. Toisin sanoen, mikäli taala jatkaa vahvistumistaan, ulkomaiset sijoittajat eivät myy pelkästään jenkkibondeja vaan myös osakkeita ja muita USA-sijoituksia.
Goldmanin valuuttastrategit eivät kuitenkaan usko tämän jatkuvan, sillä tiimi odottaa dollarin heikentyvän kohti loppuvuotta 2024 ja ulkomaisen kysynnän jenkkiosakkeille pysyvän positiivisena. Goldmanin analyytikot odottavat ulkomaisten sijoittajien netto-ostavan USA:n osakkeita 150 miljardilla dollarilla vuonna 2023 ja 100 miljardilla ensi vuonna.
Keskustele markkinoista Sijoitustiedon foorumilla.
