Herätessäni perjantaina iltapäivällä arvelin 15 prosenttia miinuksella olleen osakekurssin @2,03 perusteella Stockan varmaan julkaisseen surkean osavuosikatsauksen. Tuijottelin ja tavailin osaria hetken, ja totesin pehmeäksi, mutta en sentään surkeaksi.
Sitten kurkkasin, mitkä välittäjät olivat myyneet osakkeita. Myyntipuolella oli tyypillisesti ulkkareiden käyttämää Morgan Stanleytä vihamiehineen ja ostopuolella kaikenlaista Norppaa ja NonNeroa. Nämä taas ovat meidän metsäläisten (ja länsinaapurissa majailevien hiuspussipäiden) suosimia palkkionmetsästäjiä.
Tiede, jossa arvaillaan välittäjien perusteella tulevia kurssimuutoksia ei ole tarkalleen ottaen eksakti tiede. Tässä tapauksessa tulkitsin kuitenkin ”tuulipuvut tankkaamassa” positiiviseksi signaaliksi. Stockan raportissa oli nimittäin pehmeitä(kin) lukuja, mutta uskottavia selityksiä. Ulkomaalaiset suhtautuvat meidän tarinoihimme yhtä luottavaisesti kuin mie ruotsalaisten. Eli number talks, bullshits walks -pohjalta.
Niinpä ostin pari viikkoa sitten myymiäni Stockia takaisin sen verran mitä 2,03 irtosi. Enemmänkin olisin ottanut, mutta joku osti viikonlopuksi lasten- ja naistenvaatteita perjantain pörssipäivän lopuksi vähän kalliimmallakin. Lindexhän tekee Stockmannin liikevaihdosta kaksi kolmasosaa ja tällä hetkellä koko tuloksen.
Stockmannin osakkeella olisi voinut pitää paljonkin omaa hauskaa tänä vuonna. Itse olen alkanut tällä lapulla tekemään muutakin kuin ostokauppaa varsinaisesti vasta tässä kuussa. Elokuussa kolmeen euroon myymiseen olin aivan liian ahne.
F U Nasdaq
Tämä saattoi olla viimeinen operaationi, jossa hyödynnän korvien välissä olevia algoritmeja välittäjäanalyysiin. Joulukuun alussa piilotetaan myös pienten ja keskisuurien pörssiyhtiöiden välittäjätiedot. Tätä perusteltiin mm. tutkimuksilla, joiden mukaan ”anonymiteetti parantaa markkinan tehokkuutta eli kaventaa spreadia ja lisää kaupankäyntiä.”
Hilpeä perustelu sinänsä. En pystyisi vakavalla naamalla ääneen väittämään, että tiedon vähentäminen osalta sijoittajia tehostaa osakemarkkinoita.
Aika paljon hilpeyttä herätti myös Helsingin Pörssin toimitusjohtajan Henrik Husmanin haastattelu Arvopaperissa. Siinä oltiin kuitenkin ainakin semirehellisiä:
”osa markkinaosapuolista ei ole tottunut toimimaan markkinoilla, jossa tieto on ollut avointa ja kokenut häiritseväksi sen, että muut osapuolet tekevät johtopäätöksiä heidän kaupoistaan.
Tämä on Husmanin mukaan ollut osittain syynä siihen, että kaupankäyntiä tehdään Helsingin pörssissä toisen välittäjän kautta, vaikka muilla markkinoilla olisikin suora osapuoli.”
Tässä nyt suoraan myönnettiin, että painostus muutokseen on tullut ulkomaisilta välittäjiltä.
Suurista pörssiyhtiöistä välittäjätunnukset piilotettiin pieneltä yleisöltä (=ilman Bloombergin terminaalia askartelevilta) jo pari vuotta sitten.
”Kaupankäynnin piilottelu toisen välittäjän taakse ei ole kuitenkaan merkittävästi vähentynyt.”
Tässähän suoraan tunnustetaan, että toinenkaan perustelu ei kestä merivettä.
Tämän lopullisista laskunmaksajista piittaamattomuuden kolmas perustelu oli sama kuin vasemmiston himoitsemalleen maastamuuttoverolle: Muuallakin toimitaan näin. Eli jos ulkomailla tehdään jotain typeryyksiä, meilläkin kannattaa tehdä.
Tosin vikinäni aiheesta on turhaa. Tämä lienee sovittu tyyliin New Yorkissa, eikä Fabianinkadulla tai edes Tukholmassa. Kun Morgan Kane nätisti pyytää, niin Adena Friedman kyllä toimittaa. Morgan pystyy nimittäin ainoana liittovaltion šeriffeistä vetämään Coltinsa kotelosta alle yhden viidesosasekunnin.
Stockmannin kootut selitykset
Jotkut algoritmit oksensivat Stockmanninsa varmaan heti, kun lukivat kolmannen kvartaalin liiketuloksen tippuneen 32,7M€ -> 6,0M€. Tosin oikaistu liiketulos laski vain 32,9M€ -> 22M€. Liiketulosta oikaistaan joko oikeasti satunnaisilla kuluilla tai sitten Tietoevryn jokavuotisilla kertaerillä. Oikeusriidasta Q3 kirjattu 15,9M€ varaus voidaan laskea Päivi Räsästäkin selvemmäksi kertaeräksi. Eiköhän Tapiolan tavaratalon vuokrasopimuksen saneerauskohtelusta riidellä juuri tasan sen yhden kerran.
Tulos kuitenkin heikkeni, koska Lindex rakensi keskusvarastoa ja dollari vahvistui. Tämä oli parempi selitys kuin pelkkä ”ostohinnat nousivat”.
Tosin taas kerran kikattelin itsekseni, kun luin lauseen ”Hyvään asiakasarvoon perustuvan hinnoittelun säilyttämiseksi valuuttakurssin nousua ei ole täysimääräisesti siirretty kuluttajahintoihin”.
Selkosuomeksi tämä tarkoittaa, että olisimme kyllä nostaneet hintoja enemmän, jos olisimme uskaltaneet.
Huomattavaa kuitenkin on, että liikevaihto paikallisissa valuutoissa kasvoi kuitenkin neljä prosenttia. Ja mikä tärkeintä, näkymät pysyivät ennallaan:
Stockmann odottaa konsernin liikevaihdon kasvavan ja oikaistun liiketuloksen paranevan edelliseen vuoteen verrattuna.
Viime vuonna oikaistu liiketulos oli 68,3M€. 1-9 2022 on tehty 53,7M€. Eli viimeisellä kvartaalilla pitäisi tulla liiketulosta yli 15M€. Ottaen huomioon rahtien hintojen laskun ja viime vuonna tehdyn vajaan 30M€ tämän pitäisi onnistua helpohkosti. Tämä johtanee suuruusluokkaa 0,30€ osakekohtaiseen tulokseen ja johonkin seitsemän paikkeilla olevaan P/E:hen (=hinta per osakekohtainen tulos).
Ei kovin kallista ja toistaiseksi uskon toimitusjohtaja Jari Latvasen tarinoita.
Mihin Stockmann menee?
Kunhan velkasaneerauksen lopettamiseksi välttämättömät oikeusriidat on riidelty, niin Stockmann myy Lindexin miljardilla, lahjoittaa tavaratalotoiminnan Konstsamfundetille ja jakaa varat osakkaille. Stockmannin markkina-arvo on reilut 300 miljoonaa, joten tulee kolminkertaiset miinus verot.
Edellinen kappale oli vanhan miehen märkä uni. Vähän enemmän jalat maassa oltaisiin, jos veikattaisiin sähköön ja bensaan käytetyn ostovoiman olevan pois Stockmannilta (lue Lindexiltä) ja ensi talven olevan vaikean muuallakin kuin Saksassa.
Olen kuitenkin osarin luettuani ja webcastia katseltuani jotenkin semioptimistinen Lindexin lähitulevaisuuden suhteen. Käsittämättömän hyvin se on joka tapauksessa pärjännyt kaikenlaiset koronat ja sotilaalliset erikoisoperaatiot.
Pyysingin toverituomioistuin tuomitsee Stockmannin osakkeen varsin edulliseksi, mutta riskipitoiseksi. Pidän kuitenkin mahdollisena myös skenaariota, jossa Heinrich Georg Franz Stockmannin 1862 perustama yritys selviää edessä olevasta taantumasta ja tekee ainakin sen jälkeen nykyiseen pörssikurssiin suhteutettuna messevää tulosta.
Neljän viikon putki
Oletteko muuten huomanneet, että osakkeet nousivat neljä viikkoa peräkkäin? Kovin monet nimittäin tuskin ovat, vaan vallalla on yleinen osekeapatia. Ja markkina on kyllä edelleen varsin heikko, sen osoitti Stockmanninkin ärhäkkä reaktio alaspäin.
Akin arvaustoimisto pitää toistaiseksi ilmiötä todennäköisimmin karhumarkkinarallina. Mutta antaa tilaa muillekin skenaarioille ja on juustohöylännyt omia positioitaan vain hyvin kevyesti.
P.S. Kävin tänään tekemässä kenttätutkimusta:
Aargh. Lindex joutuu myymään lastenvaatteita alennuksella.
P.P.S. Keskimäärin huonoihin uutisiin ostaminen on yhtä hyvä strategia kuin 1300 kilometriä itärajaa ja maailman mahtavimman sotilasliiton jäsenyyden vastustaminen. Ihmisillä menee nimittäin hetken aikaa saada surutyönsä valmiiksi. Tosin perkele piilee huonojen uutisten yksityiskohdissa. Hyväksi otsikoitu uutinen voi tarkemmassa tarkastelussa osoittautua yrityksen joutsenlaulun alkusoitoksi. Ja karmea tulosromahdus voi osoittautua ihan kelpo suoritukseksi vaikeissa ja väliaikaisissa oloissa.
