Useimmat suomalaiset pörssiyhtiöt nostavat framille osingonjaostaan mystisen täsmäytyspäivän. Tämä on 35 vuotta osakespekulaatiota harrastaneelle suhteellisen käsittämätöntä.
Kaikki sivistyneet osakesijoittajat toki tietävät, että osakekaupat selvitetään nykyisin T+2, eli kaksi ”pankkipäivää” kaupantekopäivästä. Pankkipäivät taas ovat pyöreästi päiviä, jolloin pankit ovat auki, eli arkipäiviä. Uudenvuodenaatto ja juhannusaatto eivät tosin esimerkiksi ole pankkipäiviä, vaikka niitä kalenteriteknisesti arkipäivinä pidetäänkin. Mutta siis T+2 taika tapahtuu, eli silloin on tämä täsmäytyspäivä.
Jotkut pankit ovat nykyisin auki lauantaisinkin entisen Pankkitoimihenkilöliiton (myöh. Suora, nyk. Pro) pitkäaikaisesta vastustuksesta huolimatta. Itse taas menestyksekkäästi heittelin pöydälleni 80-luvun loppupuolella kesätyöstä vakinaistamiseni jälkeen tulleet jäsenhakemukset roskiin. Voitin kuitenkin 60 metrin juoksun pankkitoimihenkilöiden hallikisoissa. Olin siis HSSp:ssä töissä 1988-92. Mutta lauantait eivät siis ole pörssimielessä pankkipäiviä.
Monet pörssiyhtiöt ovat siirtyneet yhdestä vuosittaisesta osingonmaksusta kvartaaliosinkoihin/pääomanpalautuksiin (kuten Citycon) tai jopa kuukausittaiseen osingonmaksuun (kuten Cibus).
Citycon sijoittajasivuillaan ilmoittaa monille muillekin pörssiyhtiöille tyypillisesti osingosta maksupäivän ja täsmäytyspäivän:
Jotta saisi selville, minä päivänä osinko on viimeistä päivää kiinni, täytyy täsmäytyspäivästä vähentää siis kaksi pankkipäivää. Tämä ei toki ole oikeasti kovin monimutkaista. Koska 21.6. oli maanantai, osinkokuponki irtosi Cityconista viime perjantaiksi. Jos ostit osaketta torstaina tai aikaisemmin, maksetaan 30.6. tilillesi 0,125 euroa per lappu. Perjantain ostoista taas olit saamassa vasta syyskuun tilisiirtoja, ja osake tippuikin aika tarkkaan tämän verran, kuten teoreettisestikin pitäisi tapahtua.
Käytännössä tosin tiedän Cityconilla isostikin treidaavia, jotka luulivat osingon irtoavan 21.6., koska olivat tämän hätäisesti googlanneet. Tarkoille sijoittajille toki on eduksi, että markkinoilla pyörii mahdollisimman paljon hönöjä. Yhtiöiden intresseissä luulisi olevan kuitenkin pitää sijoitusinformaatio mahdollisimman selkeänä.
Cibus valitettavasti käyttää sijoittajasivuillaan myös englantia, eikä pelkästään ruotsia, kuten monet muut länsinaapurimme pörssiyhtiöt. Ja mikä vielä harmillisempaa, antaa täydellisen listauksen kuukausiosinkojensa suhteen. Kilpailuetuni muihin suomalaisiin spekulantteihin ottaa tässä osumaa.
Viimeinen pörssipäivä osingon kanssa (=last trading day with dividend), ensimmäinen päivä ilman (without) ja maksupäivä (payment day) ovat kaikki relevanttia tietoa. Myös yllättävän monille hämärä täsmäytyspäivä (=record date) on laitettu varmaan solidaarisuussyistä muille pörssiyhtiöille mukaan. Cibuksen tavan listata osinkotapahtumat pitäisi kuitenkin olla aivan selvä jopa aika äkkinäisillekin.
Oikolukijani muuten huomautti, että tästä oli aika vaikea ymmärtää, että kehun Cibuksen sijoittajasivuja. Joten alleviivaan tässä, että suosittelen Cityconille ja kaikille muillekin juuri Cibuksen tapaa jakaa osinkoinformaationsa selkeästi.
Pörssiyhtiöiden kannattaisi ilmoittaa osingon irtoamispäivä selkeästi
En välttämättä pysty perustelemaan Anders Wiklöfille uskottavasti, miksi Ålandsbankenin kannattaisi panostaa edes vähän sijoittajasuhteisiinsa. Jos yhtiön pörssikurssilla ei ole mitään väliä, niin turhaa yhtiön rahaahan siinä vain palaa.
Mutta kun yhtiöt kuitenkin päivittävät nettisivujaan, voisi niihin laittaa kuitenkin relevanttia informaatiota, eikä jotain Euroclearin sääntöjen tai Finanssivalvonnan mukaisia minimivaatimuksia.
En keksi mitään perusteltua syytä pörssiyhtiölle tehdä osinkoinformaatiotaan nykyisen epäselväksi kaikkine täsmäytyspäivineen.
Siihen keksin paljonkin syitä, miksi listautumisesitteistä on raivostuttavan vaikeaa kaivaa onnistuneen annin jälkeistä markkina-arvoa esiin. Muutenhan saattaisivat listautuvat kiskat vaikuttaa aika messevästi hinnoitelluilta.
Mutta jo listautuneilla pörssiyhtiöillä ei ole mitään iloa siitä, että jotkut hönöt ostavat osaketta, kun luulevat lapussa olevan vielä osingon kiinni. Eikä ainakaan mitään hirveitä kustannuksia pitäisi omien nettisivujen päivittämisestä tulla. Vähän vähemmänkin sivistyneiden osakkeenomistajien oikeusturvasta kiinni pitäminen voi sen sijaan osoittautua myöhemmin hyvinkin arvokkaaksi. Saattavat vielä ostaa vaikka oman yhtiönsä vihreitä bondeja.
Työntäkää siis pörssiyhtiöt sijoittajasivuillanne täsmäytyspäivänne täsmäsyvälle.
P.S. Hyvesignalointiiin taipuvaisena korostan sitä, että osinkojen irtoamisten täsmällinen esittäminen olisi omien etujeni vastaista. Olen monta kertaa saanut myytyä jotain omaa lappuani aamukymmeneltä vastapuolelle, joka selkeästi on missannut kupongin irtoamisen.
Yleisesti ottaen asiat osakesijoittajan kannalta olivat 80-luvulla huonommin. Mutta silloin ostotoimeksiannot lakkasivat olemasta voimassa sinä päivänä, kun osakkeesta osinko- tai merkintäoikeuskuponki irtosi. Tämä oli ihan järjellinen käytäntö.
