Tämän viikon ”Paskaa niskaan piensijoittajille” -palkinnon saa entinen Ab Allmänna Ingeniörsbyrån - Yleinen Insinööritoimisto Oy. YIT maksoi lokakuussa osinkoa ja tällä viikolla suuntasi suursijoittajille osakkeita ja kahdeksan pinnan vaihtovelkakirjalainaa. Piensijoittajille oli tarjolla corporate jargonia ja omistuksen pakkoliudentumista.
Osinkoa ja osakeanteja
Jos yhtiö samaan aikaan jakaa osakkaille verollisia osinkoja ja kerää osakeanneilla rahaa, kiitollisia on syytä olla verottajan lisäksi lähinnä anteja järjestävien tahojen. Pidän epätodennäköisenä, että yhdelläkään pörssiyhtiöllä olisi talousjohtajaa, joka ei ymmärrä prosessissa poltettavan omistaja-arvoa verokarhun ja pankkiiriliikkeiden yhteisessä kokossa.
Suunnatut annit pitää suunnata alennuksella
Ruotsalainen tapa suuntailla yhtenä iltana yllättäen osakeanteja eläkevakuutusyhtiöille ja Family Officeille on valitettavasti suurelta osin valloittanut Suomenkin.
Kehotan näiden pikasuunnattujen antien puolestapuhujien pohtimaan hetken, miksi ammattisijoittajat päättävät laittaa rahaa mihinkään kioskiin yleensä ja jos päätös pitää tehdä nopeasti erityisesti.
Aivan, ne sijoittavat voitontekotarkoituksessa. Suunnattuun antiin osallistuminen ei tuo kerran kerrasta pikavoittoja, mutta oikein hyvällä prosentilla kyllä, koska suursijoittajat ovat samanlaisia rahan kiilto silmissä juoksijoita kuin piensijoittajatkin.
Käytännössä hinta muodostuu huutokaupassa, jossa osallistujat yrittävät olla kovasti nokittelematta toisiaan, ettei joutuisi kovin kalliilla ostamaan. Anti saattaa joskus toteutua hyvin lähellekin pörssikurssia, mutta se tarkoittaa yleensä, että instikat olivat muutenkin ostamassa lisää lappua.
Näin ollen suunnatuissa anneissa poltetaan muiden osakkaiden omistaja-arvoa enemmän tai vähemmän. Perinteisessä merkintäoikeusannissa rahaa kuluu toki annin järjestämiseen, mutta se kohtelee kaikkia osakkaita varmasti tasapuolisesti. Järkytyin hiljan, kun kuulin arvion 50K kalliimmaksi tulevasta merkintäoikeusannista kuin suunnatusta pikkuveljestään. Näitä operaatioita puolustelevat ovat antaneet ymmärtää kulueron olevan paljon suuremman.
Näen suursijoittajille suunnatun annin käyttämisen rahoitusvälineenä perustelluksi vain, jos koetaan pörssikurssin olevan ”liian” korkealla. Tässä on ehkä syytä täsmentää, että omilla osakkeilla liiketoiminnan ostaminen (=myyjälle osakeannin suuntaaminen) voi olla hyvinkin perusteltua. Tai osakkeiden suuntaaminen avainhenkilöstölle. ”Suunnattu anti” käsitteenä ei ole siis mikään kirosana edes miulle.
Pashapuheita
Se aika vuodesta lähestyy, jolloin Israelissa väitetään noustun kuolleista. Joten on hyvä aika heittää vähän mämmiä piensijoittajien päälle. YIT:n talousjohtaja Tuomas Mäkipeska toimi ajan hengen mukaisesti Kauppalehden haastattelussa:
Yhtiökokous päätti viime vuoden keväällä vuoden 2022 tuloksen pohjalta maksetusta osingosta ja jätti hallitukselle liikkumavaraa lähinnä muuttaa osingonmaksun aikataulua. Jälkimmäinen maksupäivä osui syksylle”, Mäkipeska kommentoi Kauppalehdelle.
”Katsomme asiaa niin, että sen aikaiset päätökset on tehty [vuoden 2022] taloudellisen tilanteen ja suoriutumisen perusteella.”
Höpsis pöpsis pimpeli pompeli. Sen aikaiset päätökset on varmaan tehty sen aikaisilla tiedoilla. Mutta mitään oikeaa estettä ylimääräisen yhtiökokouksen kutsumiseen ja osingonmaksun peruuttamiseen ei ollut. ”Yhtiökokouksen” selän taakse meneminen on lähinnä hilpeää. Suurimmat omistajat eli Ehnroothit, Pentit, Varma ja Toivaset olisivat kyllä ymmärtäneet perustelut osingosta luopumisellekin.
Ainakin suurimmat omistajat ymmärsivät osallistua suunnattuun antiin.
Mäkipeska kehui myös saatua hintaa:
”Annin osakekohtainen merkintähinta oli 1,60 euroa, mikä vastaa viiden viime kaupankäyntipäivän kaupankäyntimäärillä painotettua keskihintaa.
Hinta on ollut sama kuin millä muillakin halukkailla on ollut mahdollisuus ostaa osakkeita markkinoilta.”
Menikö suunnattu anti halvalla vai kalliilla, voi kuitenkin päätellä vasta annin jälkeisestä kurssikehityksestä. Perjantain päätöskurssi 1,76 näyttäisi olevan ihan hyvällä marginaalilla antihinnan yläpuolella. Eikä pörssikurssi annista ilmoittamisen jälkeen ole käynytkään merkintähinnassa. Toistan aiemmin sanomani: Suursijoittajat eivät osta, elleivät koe saavansa alennusta, ja ovat varsin usein hyvin kärryillä, mikä hinta on halpa ja mikä kallis.
Lisäksi Mäkikekka kertoi, että oltiin pakkoraossa:
”Suunnattu osakeanti mahdollisti sen, että pystyimme solmimaan suotuisat lainaehdot ja saamaan oman pääoman ehtoista rahoitusta sellaisilla ehdoilla ja aikataululla, jota ei muuten olisi ollut saatavilla”
Aargh! Saman kuulin Cityconin CFO:lta, kun raivosin niiden suunnatuista kaneista. Totta on, että suunnatulla annilla rahat saa nopeammin. Mutta on rahoitusmarkkinat sitten täynnä yksinkertaisia ihmisiä, kun eivät malta hetkeä odottaa kuponkiannista tulevia varmoja rahoja.
Aika monet rahoitusalan ammattilaiset tosin pitävät piensijoittajia herkkusieninä, joille voi sanoa mitä hyvänsä ja sitten niiden kuuluu nyökkäillä. Joten voehan se olla niinnii, että ihan kaikki mitä kuulemme talousjohtajien kertovan, ei sittenkään pidä paikkaansa. Vaikka laskentaekonomit ovat lähtökohtaisesti paljon luotettavampia kuin markkinointiekonomit.
Toimitusjohtaja Heikki Vuorenmaa samassa jutussa kiisti YIT:n olleen missään pakkoraossa. Eli oli pakko suunnata anti, koska oli niin kova kiire saada rahat, mutta ei silti oltu pakkoraossa. Kuulostavatkohan lausunnot herrojen omiin korviin ristiriitaisilta?
Ymmärrän suuntaajiakin
Onhan se nyt paljon pienemmän riesan tie järjestää suunnattu anti kuin perinteinen merkintäoikeusanti. Osa tuulipuvuista ei edes ymmärtäisi, mitä tapahtuisi ja polttaisi merkintäoikeutensa tai ostaisi vanhaa osaketta väärin perustein, kuten Finnairin annissa tapahtui.
Ja sitten valittaisivat kokemaansa vääryyttä kaikille, jotka suinkin suostuisivat kuuntelemaan ja muutamalle muullekin. Saattaisivat soitella jopa yhtiöön, ja se vasta olisikin kauhistus. Paljon leppoisampaa palaveerata Alexanderin, Hepun ja Maaritin kanssa ja sopia suunnatuista anneista kaikessa rauhassa.
Ymmärrän suuntaajien motiivin kyllä. Joskaan en hyväksy toimintaansa.
Kaikille bulleroille pitäisi antaa tasapuoliset mahdollisuudet omien virheidensä tekemiseen. Ja kyllä se Siperia sitten opettaa merkintäoikeusmatematiikankin.
P.S. Miulla ei ole yhtään YIT:tä, eikä ole vuosikausiin ollutkaan. Huomasin kolumnia tehdessä CFO Mäkipeskan ja CEO Vuorenmaan ostaneen tällä viikolla vajaalla parilla kympillä mieheen osaketta listalta. Eli maltillisesti, mutta kuitenkin ihan paperirahalla.
Insiderien beesaaminen on lempiharrastuksiani, joten harkitsin hetken, pitäisikö ensi viikolla ottaa vähän. Tuskin kuitenkaan päädyn ostamaan, on jo ihan riittävästi kiinteistösektorilla panoksia. Ja rakennusyhtiön taseen kuranttisuuden tietää lähinnä rakennusyhtiö itse, jos aina sekään.
Kauppalehti 13.3.2024: YIT jakoi osinkoa, mutta turvautuu nyt osakeantiin – Näin johto vastaa kritiikkiin
HS 15.3.2024: YIT:n osinko osui piensijoittajan nilkkaan
