SM-kisojen Texas No Limit High Rolleriin pamahti paikalle kolme minulle ennestään tuntematonta iloista itänaapuria. Havaintojeni mukaan pojat eivät niinkään olleet tulleet Helsinkiin asti kippailemaan, vaan pelasivat varsin reipasta peliä.
Tai kyllä he pikkusnapseja kippailivat varsin kiitettävään tahtiin. Jotain pohjiakin oli otettu, koska trion pienimmälle miehelle napsahti tarjoilukieltoa jo ennen ensimmäisen tason loppua.
Tällaisten veikkojen kanssa pelaamisestahan me näimme märkiä unia siinä vaiheessa, kun kasinoa puuhattiin vielä Lappeenrantaan. Toki tamperelaiset antavat pienessä hönössä liberaalisti pelaamisessa hyvän haasteen venäläisillekin, joten saattaa tulla hyvät pelit Tampereen kansikasinollekin. Venäläisiä turisteja sinne tuskin kuitenkaan merkittävässä määrin saapuu.
Pääsin myöhemmin istumaan kuivumaan määrätyn venäläisen viereen. Stäkkiään hän ei varsinaisesti kuivunut, vaan käytti sitä ahkerasti keskellä. Kurkussa sen sijaan kuivasi kovasti, koska hän pyyteli tarjoilijoilta välillä venäjäksi armoa ja välillä kertoi nussivansa näiden äidit. Armoa ei nähdäkseni koskaan tullut. Sitä en tiedä, miten äideille kävi.
Koska turisteille kuuluu olla ystävällinen, juttelin vähän vieruskaverini kanssa. Valistin häntä mm. siitä, että tarjoilukieltotuomiot kasinolla nollataan yleensä puoli neljä. Seuraavan kerran kasinolle tullessa voi hyvinkin saada alkoholipitoisiakin juomia, jos ei nyt aivan lärveissä ole jo tullessa. Lisäksi jos aikoo juoda vähänkin enemmän, olisi syytä olla siinä sivussa huutamatta.
Tämä keskustelunavaus osoittautui virheeksi. En kyllä olettanutkaan hänen luopuvan lisäjuomavaatimuksista. Mutta siitä yllätyin, että hän päätti valistaa minua tulevasta poliittisesta integraatiosta.
Viktor(?) kertoi, että suomalaiset ja venäläiset ovat ystäviä. Tähän myöntelin, että kyllä ollaan joo. Kerroin käyneeni Venäjällä 43 kertaa ja tulleeni heidän kanssaan aina hyvin toimeen.
Sitten hän valisti, että tulevaisuudessa tulemme olemaan myös samaa maata. Tähän huomautin, että ei muuten tulla. Edellisellä vastaavalla integraatiokierroksella kaatui neuvotteluissa muutama satatuhatta venäläistä enkä odota mahdollisesta seuraavastakaan erästä sopuratkaisua.
Viktor selitti minulle, että Venäjä on iso ja Suomi pieni maa. Mutta ei meillä ole mitään hätää yhdessä, koska olemme ystäviä. Eri asia on aasialaisten kanssa, jotka kaikki ovat paskasakkia. Mie päätin olla avautumatta enempää aiheesta, koska kyseessä oli mitä ilmeisimmin Putin-propagandan ammuttuine tiikereineen kaikkine karvoineen nielaissut perusvenäläinen.
Sen sijaan tilasin tarjoilijalta äänekkäästi itselleni viinaa ja join sen nauttien jokaisesta siemauksesta eli siitä yhdestä ainoasta. Sitten tilasin toisen. Jos havaitsen itsessäni orastavan huutoraivarin merkkejä, yritän tavallisesti rauhoitella itseäni muutamalla grogilla, jos tilanne sen vain sallii. Ei ahdistanut yhtään, vaikka vieruskaveri joutui kateellisena katselemaan minulle tuotuja juomia. Yritin siis keskittyä peliin ja tarjoiluhenkilökunnan työllistämiseen vaihtoehtona olleen huutamisen sijaan.
Tämä ei sujunut aivan täydellisesti. Myöhemmin turnauksessa Viktor survoi merkkiläjänsä varhaisesta positiosta keskelle kun mie olin isossa blindissa. Kurkkasin jonkun kymppikolmosen ja heitin menemään. Viktor alkoi nauraa ja kiitteli vuolaasti. Sillä oli ollut isossa läjässään korkeintaan neljällä tuhannella pisteitä ja iso blindi oli kolme kiloa. Kaikilla kahdella kortilla olisin tehnyt automaksun, jos nyt olisin jaksanut stäkkikoon tarkistaa. Syöksyin taas baaritiskille kysymään olisiko hyvä ystäväni Jim Beam paikalla.
Kukaan tietämistäni venäjää osaavista ei päässyt turnauksessa rahoille. Tämä oli pelisuorituksemme huomioiden meille aivan oikein.
Valitettavasti Viktor edustaa käsitykseni mukaan Venäjän väestön valtaosaa. He uskovat Venäjän suuruuteen ja aasialaisten alemmuuteen. Tilanteen paraneminen vaatii vielä monta sukupolvea ja hyvää onnea maailmanpolitiikassa. Jos rauha säilyy ja taloudellinen kehitys on suotuisaa, ihmiset tavallisesti tulevat suvaitsevammiksi. Idioottimainen patriotismi taas kloonautuu ankeina aikoina kuin maahumala.
Olen tavannut sellaisiakin venäläisiä, joiden kanssa viitsin puhua politiikasta, mutta he ovat joko paljon maailmaa nähneitä pokeriammattilaisia tai pitkään ulkomailla asuneita. Näkisinkin hyvin suotuisana, että entisen (2012-16) Moskovan- suurlähettiläämme Hannu Himasen toiveet mahdollisimman nopeasta Natoon liittymisestä toteutuisivat.
P.S. Lähden marraskuun lopussa Nato-maa Romaniaan Unibet Open Bukarestiin. Neuvostoliiton miehityksen kokeneet maat katsoivat muuten järjestään tarpeelliseksi liittyä Natoon heti ensimmäisen tilaisuuden tullen. Toisaalta Suomi sai 1939-44 kaksikin torjuntavoittoa, joten ymmärrän hyvin miksi liittoutumattomuudella on meillä edelleen suuren yleisön tuki.
