Ilari Sahamies sanoi vähän aikaa sitten Jens Kyllöselle, että ”Piikkaa tarkemmin”. Ei, Jens ei ollut tekemässä Ilarille remonttia, vaan katsoi korttejaan huolimattomasti. Maailman huipuillakin voi siis olla aika ratkaisevia vuotoja.
Mainittakoon, että Ilari oli positiossa ja peli ei ollut hirveän pientä. Tieto Jensin korteista olisi ollut hyvin arvokasta ja Ilarin tasoisen pelurin helposti hyödynnettävissä. SaiPa-pipon nosto Ilarille eettisyydestä.
Päätinkin tässä yhteydessä palata aiheeseen, josta kirjoitin seitsemän vuotta sitten. Yhä edelleen ihmiset inc mie maailman kasinoilla katsovat korttejaan huolimattomasti. Tässä häviävät korttejaan esittelevät globaalisti luultavasti lähes yhtä paljon kuin Suomessa aluepolitiikka maksaa. Tämä saattaa olla vähän liioiteltua, mutta hyvin kalliiksi tulevat molemmat joka tapauksessa.
Korttien piikkaaminen huolellisesti on helpompaa kuin Ville Niinistölle tasapainoisen talouspolitiikan vastustaminen ”tieteellisillä” perusteilla. Tosin pitäisi jaksaa myös suorittaa Villen sisukkuudella. Mie pelaan usein vähän väsyneenä, ja vilkaisen kortit välillä hiukan huolimattomasti. Erityisesti oikealla puolella istuvani voi tässä tilanteessa nähdä korttini. Annankin pysyvän sitoumuksen drinkin tarjoamisesta niille, jotka huomauttavat, kun miulla alkaa ote lipsumaan. Tämä tulee minulle varmasti halvemmaksi kuin avokorteilla pelaaminen.
Muistan noin vuodelta 1997 yhden jaon, jossa löin pottiomahassa kuivalla ässällä väriboardiin kolme katua. (Pöydässä oli siis kolme herttaa ja miulla herttaässä, mutta ei toista herttaa, eli ei väriä eikä värin saamisen mahdollisuutta). Oikealla puolella istunut täysipäinen vastustajani otti kiinni flopin ja turnin suoran vedolla, joka tuli täyteen riverissä, jonka hän luonnollisesti myös maksoi. Kerroinkin session jälkeen kaverilleni, että ”Sen runkkarin oli täytynyt nähdä miun kortit”. Ystäväni kertoi, että hänen olikin pitänyt huomauttaa, että piikkaan välillä vähän huolimattomasti. Mutta kun olin viime aikoina voittanut niin paljon, hän ei ollut jaksanut.
Kiva kun on kavereita!
Huomattavaa on, että kortteja ei ole pakko taittaa eikä ottaa käteen niitä katsoessa. Varovainen kurkistus kulmasta riittää. Siellä on ihan omat merkit ja maat joka kortille. Kämmenillä sitten suojataan, että muut eivät näe. Jos joku naapuri yrittää muuten ojentaa kaulaansa tai nojaa säännöllisesti taaksepäin nähdäkseen korttisi, tästä voi ja pitää huomauttaa ystävällisesti. Lisäksi tällaisen kaverin selkään voi esimerkiksi liiskata märän nuuskan sopivan tilaisuuden tullen.
Tämä voi kuulostaa aivan liian triviaalilta kolumnin aiheeksi. Mutta jos mie Jensistä puhumattakaan esittelen korttejani, tämän pitäisi antaa perspektiiviä ongelman suuruuteen. Maailmassa on myös meitä kokemattomampia pelureita. Mutta ei juuri Jensiä skarpimpia. Miuta fokusoituneempia löytyy valitettavan helposti.
Lisäksi täytyy mainita, että jos dealeri tai kanssapeluri kehottaa suojaamaan kortteja paremmin, on syytä suojata korttinsa paremmin, eikä suuttua. Tämäkin on tarina oikeasta elämästä: Lähes joka ilta näen jonkun vetävän kilarit sille, joka kertoi näkevänsä kuumakallen kortit. Tämä on yhtä turhauttavaa kuin poliitikkojen vaalilupaukset. Mitään järkeä ei tässä ole, kaverihan vain yrittää olla ystävällinen. Vaalilupauksistakin luulisi ihmisten ymmärtävän, että ne ovat lähinnä äänten kalastelua. Mutta ei, kerran toisensa jälkeen ihmiset äänestävät eniten lupaavaa ja korttejaan esittelevät ottavat pinnoja, kun heille tästä huomautetaan.
Korttien suojaamisen opettelu ja toteuttaminen on livepokerissa varmasti paljon arvokkaampaa, kuin sen pohdiskelu, kumpi on Omahassa parempi lähtökäsi, AAKKss vai AAJTss. Vaikka sinulla olisi Texasissa täydellisesti optimoitu 3-bet range (rereissaat siis paremmin kuin kukaan ennen floppia), ei se auta, jos vastustajasi näkee korttisi.
