Josif Stalin teloitti suurimman osan puna-armeijan johdosta 1930-luvun lopulla. Olen tähän asti ajatellut, että sotaan valmistautuvan kansan ei ole kovin viisasta teloittaa sodanjohtoaan. Marsalkka Tuhatsevski tuskin olisi johtanut kesävaatteissa olevia ukrainalaisia mottiin Raatteen tielle. Suomi saa olla Stalinin upseeriston puhdistuksista hyvin kiitollinen. Talvisodan ihmettä olisi tuskin tapahtunut, jos puna-armeijalla olisi marraskuussa 1939 ollut pätevä upseeristo ja sodanjohto.
Mutta toisaalta Stalin voitti Hitlerin ja kuoli luonnollisen kuoleman. Hän oli sodan alkaessa täysin kiistaton johtaja Neuvostoliitossa. Aikaa ei tarvinnut hukata sisäisen yhtenäisyyden vaalimiseen. Se oli riittävällä määrällä teloituksia saavutettu.
Minun nähdäkseni pokerinpelaajat ovat sotatilassa hallitusohjelmaa vastaan. En muista tavanneeni pokerinpelaajaa, joka nettipokerikieltoa kannattaisi. Kun tavoite on yhtenäinen, luulisi rivien olevan suorat.
Puhalsimme henkeä Suomen Pokerinpelaajat ry:n toimintaan eilen valitsemalla uuden hallituksen. Tunnustan, että olin etukäteen kysynyt suostumuksia viideltä mahdolliselta hallituksen jäseneltä ja jättänyt yhden paikan vapaaksi, jos kokouksessa löytyisi joku innokas ja osaava pokeriaktivisti. Sellainen nähdäkseni Esko Virrissä löytyikin.
Olen ollut monen yhdistyksen kokouksessa, jossa etsittäessä jäseniä hallitukseen päät kääntyilevät ja kysellään kuka mahdollisesti suostuisi? Sitten joku vastentahtoisesti suostuu, eikä seuraavana vuonna tule kokoukseen, mutta lähettää eroilmoituksen. Mikä tahansa yhdistys tarvitsee yhtenäisen ja aktiivisen hallituksen, jotta toiminta sujuisi mutkattomasti. Erityisesti yhdistys tarvitsee ahkeran ja motivoituneen hallituksen puheenjohtajan, jonka niskaan paska pitkälti kaatuu.
Pokeriyhdistyksellä on nyt nähdäkseni tällainen hallitus ja puheenjohtaja. Näen tässä tilanteessa yhdistyksen ainoaksi järkeväksi toimintamuodoksi lobbaamisen. Hallituksessa on sihteeri/taloudenhoitaja Esa Aula, web-vastaava Tero Kilkanen, yhteisövastaava Esko Virri, tiedotusvastaava Jasper Pääkkönen ja jalkautuvina lobbareina Patrik Strang, varapuheenjohtaja Aki Pyysing ja puheenjohtaja Wille Rydman.
Pienelle osalle pokerinpelaajista on oman poliittisen agendan ajaminen tärkeämpää kuin pokerinpelaajien yhteinen asia. Tosin havaintojeni mukaan keskimääräisen pokerinpelaajan aktiviteetti yhteiskunnalliseen touhuamiseen oman asian puolesta riittää keskustelupalstalla vinkumiseen, jos siihenkään. Suurin osa sentään äänestää.
Suomen pokerinpelaajat ry ei ole poliittinen yhdistys. Minä tiesin pokerinpelaajien asian sopivan erittäin hyvin Willen perusideologiaan, siksi häntä tehtävään pyysin ja ehdotin. Olin erittäin iloinen, että hän suostui. Wille edustaa monissa asioissa Suomen mittakaavassa äärikonservatismia, minä taas ääriliberalismia. Mutta minulle riittää, että olemme samaa mieltä pokerinpelaajien asiasta.
Lisäksi hallitus tarvitsee näkökulmaa siihen, mitä pokerin ulkopuolinen maailma meistä ajattelee. Ei riitä, että olemme oikeassa, meidän pitää saada myös piiriemme ulkopuoliset uskomaan siihen.
Molemmat olemme Willen kanssa pragmaatikkoja. Tämä tarkoittaa, että kannattaa yrittää vain sitä millä on edes teoreettinen mahdollisuus onnistua. Siksi tavoitteemme Kataisen hallituksen aikana on nykytilanteen säilyttäminen. Mitään monopolin kaatamista emme lähde tavoittelemaan.
Pokerinpelaajien hallituksen puheenjohtajaksi sopii paremmin poliittinen broileri, kuin alkoholin iloista saarnaava ammattipelaaja. Minulla ei olisi edes riittävän paksua nahkaa ottamaan vastaan jäsenistön vihamaileja ja nettiavautumisia. Enkä varmasti pääsisi tapaamaan poliitikkoja yhtä laajalla rintamalla, kuin Wille meille mahdollistaa.
Toimintamuotomme tulee olemaan enimmäkseen tavata mahdollisimman vaikutusvaltaisilla palleilla istuvia ihmisiä, ja kertoa heille miten asiat oikeasti ovat. Ymmärrän hyvin, että jäsenistö haluaisi, että järjestäisimme ilmaisen viinan pelitilaisuuksia ja pakottaisimme saitit tiputtamaan reikin nollaan, sekä siinä sivussa hommaisimme myös EU:n ulkopuoliset voitot verovapaiksi.
Nämä eivät kuitenkaan ole agendalla.
Jos puhtia meillä riittää, niin saatamme harkita myöhemmin jotain muutakin toimintaa, mutta nyt keskitämme kaikki voimavaramme yhdelle rintamalle, eli nettipokerikiellon torppaamiseen.
Tarkoitukseen pääsemiseksi kerjäämme rahaa ainakin pokerimyönteisiltä yhteisöiltä ja ammattipelaajilta. Lisäksi hankimme lisää jäseniä, jotta meillä olisi esittää, että meillä on koko laajan pokeriyhteisön tuki takanamme.