Viimeisen viikon aikana globalisaation päättymistä ovat ennustaneet maailman suurimman varainhoitajan Blackrockin toimitusjohtaja Larry Fink sijoittajakirjeessään ja Oaktree Capitalin Howard Marks laajasti luetussa muisitossaan. Molemmat näkevät, että Ukrainan sota merkitsee päätepistettä globalisaatiolle.
Larry Fink arvioi, että niin yritykset kuin valtioiden hallitukset ovat nyt pakotettuja uudelleenarvioimaan toimitusketjujen riippuvuudet ja tuotannon sijoittumisen maailmankartalla.
Howard Marks puolestaan kirjoittaa, että yritykset aiemmin hyötyivät toimintojen siirtämisestä valtamerten taakse [offshoring] edullisempien tuotantokustannusten vuoksi. Nyt vaakakuppi [pendulum shift] on kääntymässä tai on jo kääntynyt. Tuotannon tuominen takaisin lähelle tuotteen loppumarkkinoita [onshoring] on houkuttelevaa sekä toimitusvarmuuden että vihreiden arvojen kannalta.
“Many companies are seeking to shorten their supply lines and make them more dependable, primarily by bringing production back on shore.” -Howard Marks
Makrotaloudellisessa kuvassa deglobalisaation vaikutukset ovat moninaiset. Deglobalisaatio voi vähentää työpaikkoja ja investointeja kehittyvillä markkinoilla ja tuoda niitä takaisin länsimaihin. Koska työvoima on kalliimpaa lännessä, voi sillä olla inflaatiota lisäävä vaikutus.
Poliittisesti deglobalisaatio voi johtaa protektionismiin ja luoda lisää epävakautta maiden välisissä suhteissa. Pitkällä aikavälillä Yhdysvaltoihin sijoittavan riskinä voi olla dollarin merkityksen hiipuminen kansainvälisessä kaupassa ja sen seurauksena dollarin arvon heikentyminen.
Sanat maailmanpolitiikka ja maariski ovatkin tulleet nopeasti sijoittajien aktiiviseen sanavarastoon.
Globalisaation päättymistä on enteilty jo pitkään. Maailmankaupan osuus bruttokansantuotteesta onkin ollut laskussa vuodesta 2018 lähtien. Koronapandemia toi keskustelun globalisaatiosta ja sen päättymisestä takaisin, kun kansainväliset toimitusketjut alkoivat jumiutua.
Koronakriisin aikana tehtaita ja satamia suljettiin, ja sittemmin olemme saaneet lukea lehdistä ja yritysten tulosraporteista kommentteja toimitusketjujen katkeamisesta. Wall Street Journal julkaisi vastikään mielenkiintoisen dokumentin kuluttajatuotteiden toimitusketjujen murroksesta.
Esimerkiksi Cargotecin tuoreessa 185 sivun mittaisessa vuosikertomuksessa englanninkielinen sanapari “supply chain” mainittiin 28 kertaa. Vuosien 2017-2019 vuosikertomuksissa sanapari mainittiin yhteensä yhtä useasti ja vasta vuoden 2019 vuosikertomuksessa sana haaste esiintyi ensimmäisen kerran samassa yhteydessä toimitusketjun kanssa.
Cargotecin toimitusjohtaja Mika Vehviläinen kommentoi toimitusketjuvaikeuksia seuraavasti:
“En usko, että toimitusketjuongelmat tulevat taianomaisesti häviämään alkaneen vuoden aikana, ja omikronin ollessa vielä voimakkaasti läsnä markkinoilla ja myös toimitusketjussa, ajattelen, että toimitusketjutilanne tulee olemaan pullonkaula ainakin ensimmäisen vuosipuoliskon ajan.”
Miten yritykset näitä haasteita ratkovat, vain harva yritys paljastaa. Kysymyksessä voi piillä sijoittajalle mahdollisuus.
Ongelmia eivät ole kohdanneet ainoastaan konepajat. Tietopääomaan nojaavilla yrityksillä haasteena on ollut työvoiman saatavuus. IT-konsultti Tietoevryllä oli Ukrainassa yli 2000 työntekijää, lähes 10 prosenttia kokonaismäärästä. Vaikka Tietoevry kertoi evakuoivansa paikallisia työntekijöitä, rajan taakse jäi miespuoliset työntekijät maanpuolustushommiin. Mitkä ovatkaan vaikutukset amerikkalaisille IT-yhtiöille, jos Intia kiihdyttää sapelien kalistelua Pakistanin kanssa tai liittyy pyhään kolminaisuuteen Venäjän ja Kiinan kanssa?
Mitkä toimialat ja yhtiöt voivat olla deglobalisaation hyötyjiä, kun yritykset rakentavat toimitusketjuja uudelleen?
Voittajan piirre voi olla paikallisuus
Tänä päivänä sijoittajan on aiempaa tarkemmin arvioitava, kuinka monimutkainen on yhtiön toimitusketju ja mitkä ovat yhtiön mahdolliset maariskit.
Mitä enemmän yhtiöt valmistuttavat tuotteitaan kansainvälisillä alihankkijoilla, sitä haavoittuvaisempia ne voivat olla poliittisille muutoksille ja toiminnallisille häiriöille. Uudessa tilanteessa yritykset voivat pyrkiä integroitumaan vertikaalisesti entistä enemmän eli omistamaan toimitusketjunsa osia arvoketjussa alas- ja ylöspäin kasvattaen kontrollia eri toimintoihin. Hyvä esimerkki tästä on esimerkiksi Amazonin laajentuminen tavaroiden kuljettamiseen omilla lentokoneilla ja rekoilla.
Markkina-arvoltaan pienillä ja keskisuurilla yhtiöillä toimitusketjut voivat olla yksinkertaisempia ja ne ovat tyypillisesti vahvemmin suuntautuneita koti- ja lähimarkkinoilleen. Sijoittajat voivatkin suosia jatkossa yrityksiä, jotka toimivat maantieteellisesti rajatulla alueella. 24 maassa toimivassa Walmartissa voi piillä maariskejä, joita ei tarvitse huomioida sijoittaessa vähittäiskauppias Targetiin (TGT) tai vaikkapa vain muutamassa Amerikan osavaltiossa toimivaan Village Super Marketiin (VLGEA).
Vallitsevan murroksen yksi piirre on se, että eri maiden hallitukset tukevat länsimaisia yrityksiä käynnistämään toimintoja ja tuotantoa. Yksi esimerkki on Intelin (INTC) tehdasinvestointi Saksaan, jota tuetaan veronmaksajien varoista viidellä miljardilla eurolla. Vaikka Intel on ollut häviäjä puolijohdemarkkinoilla, voi poliittinen asetelma parantaa sen mahdollisuuksia länsimarkkinoilla. Financial Timesin mukaan Yhdysvaltojen ja Euroopan osuus puolijohdetuotannossa on laskenut 80 prosentista 20 prosenttiin viimeisen 30 vuoden aikana. Tänä päivänä puolijohteet on strateginen toimiala.
Viitaten myöskin Finkin ja Marksin lausuntoihin, amerikkalainen Barron’s nosti esiin kaksi amerikkalaista terästuottajaa Nucorin (NUE) ja Steel Dynamicsin (STLD). Terästuottajien osakekurssit ovat jo sodan myötä nousseet, mutta keskipitkällä aikavälillä voi sijoittajalle avautua ostopaikkoja pitkäntähtäimen sijoituksiin. Nämä kaksi osaketta ovat hyvä esimerkki siitä, kuinka paikalliset valmistajat menestyvät, kun kansainvälisiin toimitusketjuihin syntyy häiriöitä.
Jos länsimaiset yritykset alkavat siirtää tuotantoaan laajamittaisesti takaisin Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin, voivat teollisuuden rakennushankkeiden suunnittelussa mukana olevat yhtiöt olla hyötyjiä. Tällaisia yrityksiä ovat esimerkiksi ruotsalaissuomalainen Afry ja amerikkalainen Jacobs Engineering (J). Afry on varmasti mukana myös hankkeissa, jotka pyrkivät tekemään Euroopasta vähemmän riippuvaisen Venäjästä ja Jacobs puolestaan uudelleen rakentamassa Yhdysvaltain infrastruktuuria.
Maantieteellisesti ajateltuna yksi deglobalisaation voittaja voi olla Meksiko. Vaikka Meksiko on jo pitkään ollut amerikkalaisten tehtaiden sijoituspaikka, on Meksikosta mahdollista kuljettaa tavarat maanteitse Yhdysvaltoihin. Meksikon pörssi onkin pysytellyt vihreällä alkuvuoden ajan ja sen keskimääräinen arvostustaso P/E-luvulla mitattuna on tällä hetkellä 15.
Hyppy uuteen tuotantoteknologiaan
Yksi deglobalisaation hyötyjistä voi olla 3D-tulostus, joka on moderni tapa tuottaa fyysisiä kappaleita: komponentteja ja valmiita tuotteita. Tällä hetkellä laajasti käytettyjä menetelmiä ovat esimerkiksi koneistus ja ruiskuvalu. Fyysisiä tuotteita tulemme tarvitsemaan aina, mutta niiden valmistusmenetelmät ovat jatkuvasti kehittyneet.
3D-tulostus on teknologiana laajasti omaksuttu vasta avaruusteollisuudessa ja lääketieteellisten laitteiden valmistuksessa, joissa uusien valmistusmenetelmien käyttöönotto tyypillisesti alkaa. Jos yhtiöt tuovat tuotantoa lähemmäksi markkinoitaan, on todennäköistä, että ne hyödyntävät tuotannossaan uusia teknologioita.
Kasvuyhtiöiden evankelista, Catherine Woods, on yksi 3D-tulostuksen puolestapuhujista. Ark arvioi 3D-tulostusmarkkinan kasvavan 60 % vuositahtia vuoteen 2025 saakka, mutta yksi alan yrityksistä, 3D Systems, on maltillisempi arvioissaan ennustaen 17 % vuosikasvua vuoteen 2026 saakka.
Vaikka Catherinen sijoitusyhtiö Ark Invest on saavuttanut jo lähes kirosanan aseman eri sijoittajapiireissä, vastaa 3D-tulostus moniin nykyisiin haasteisiin. 3D-tulostus mahdollistaa muun muassa komponenttien lukumäärän vähentämisen, materiaalihävikin ja varastojen pienentämisen sekä joustavamman paikallisen tuotannon. Esimerkiksi Elon Muskin SpaceX käyttää 3D-tulostusteknologiaa avaruusrakettien komponenttien tuotannossa.
Ark Investin 3D Printing (PRNT) ETF:ssä on lähes 60 eri yhtiötä. 3D-tulostuskentässä toimivat yhtiöt voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään: 3D-tulostimia valmistavat yhtiöt, 3D-tulostamiseen vaadittavia materiaaleja valmistavat yhtiöt ja 3D-tulostamista palveluna tarjoavat yhtiöt.
Ensimmäiseen ryhmään lukeutuu useampi amerikkalainen pörssilistattu yritys, kuten esimerkiksi Desktop Metal (DM) 3D System (DDD), Velo3D (VLD) ja Stratasys (SSYS). Saksassa SLM Solutions (AM3D) on yksi valmistajista, jota Desktop Metal havitteli viime vuonna portfolioonsa. Vakiintuneemmista yrityksistä 3D-tulostusteknologiaan panostaa esimerkiksi Hewlett Packard (HPQ). 3D-tulostimia valmistavat yritykset pyrkivät nitomaan tarjoomaansa niin tulostimet, niissä käytettävät raaka-aineet kuin kuukausilaskutteiset ohjelmistot.
Toiseen ryhmään kuuluu kemian alan yhtiöitä kuten esimerkiksi saksalainen Evonik (EVK), jonka Smart Materials divisioonan myynti kasvoi viime vuonna 21 %. Kolmanteen ryhmään lukeutuu muun muassa hollantilainen mutta NYSE:en listattu Materialise (MTLS) ja SPAC-sankari Chamath Palihapitiyan pörssiin tuoma Shapeways (SHPW). Viimeisen ryhmän osakkeet voivat olla ensimmäisiä hyötyjiä, kun valmistavat yhtiöt kokeilevat teknologian soveltamista omaan valmistukseen.
Vaikka yhtiön arvostuksen mittaaminen suhteessa myyntiin, ei ole enää muodissa,markkina-arvoltaan suurimpien 3D-tulostusyhtiöiden arvostukset ovat laskeneet etenkin arvostuskertoimien supistumisen myötä, mutta myös myynnin kasvun seurauksena. Toisin sanoen yhtiöiden osakekurssit ovat laskeneet huippulukemistaan melkoisesti. Tänä päivänä kertoimet ovat enää puolet tai jopa kolmasosan vuodentakaisista huippulukemista.
3D Systemsin, Stratasysin ja Materialisen P/S kertoimen kehitys. Lähde: Seeking Alpha
Automaatio länsimaisen tuotannon mahdollistajana
Koska työvoimakustannukset länsimaissa ovat kehittyviä markkinoita korkeammat, tarvitsevat yritykset toimintansa tehostamiseen automaatiota. Rockwell Automation (ROK) on yhtiö, joka tarjoaa teollisuusautomaatioratkaisuja ja ohjelmistoja lähes kaikille eri teollisuusaloille. Viimeisellä vuosineljänneksellä sen myynti kasvoi erityisen nopeasti verkkokaupan ja puolijohteiden toimialoilla. Laadulliset tekijät näkyvätkin yhtiön arvostuksessa.
Euroopassa vastaavanlaisia yhtiöitä ovat esimerkiksi saksalainen Siemens (SIE) ja ruotsalais-sveitsiläinen ABB, joka on Suomessakin merkittävä työllistäjä. ABB:n teollisuusrobotit auttavat vähentämään käsiparien määrää tuotantolinjoilla ja sen latausasemat tankkaavat sähköautoja. Näiden kolmen yhtiön selkään puhaltaa moni muukin megatrendi kuin deglobalisaatio.
Pohjoismaisista osakkeista mielenkiintoinen viime vuoden pörssitulokas on norjalainen Autostore (AUTO), joka valmistaa varastorobotteja. Kun toimitusketjut häiriintyvät yritykset joutuvat kasvattamaan varastojaan ja siten sitomaan varastoihinsa enemmän pääoma. Vuoden 2021 viimeisellä vuosineljänneksellä Autostoren liikevaihto kasvoi lähes 60 prosenttia vuodentakaiseen nähden ja liikevaihto ylitti yli 300 miljoonaa dollaria. Verkkokaupan kasvu on yksi Autostoren taustalla olevista primääritrendeistä, mutta useat teolliset yritykset tehostavat toimintaansa sen ratkaisuilla.
Ukrainan sota on aiheuttanut voimakkaan inflaation myös ruoan hinnoissa. Paikallinen ruokatuotanto yhdistettynä automaatioon voi olla yksi hyötyjistä. Esimerkki tällaisesta yhtiöstä on tomaatinkasvattaja AppHarvest (APPH), joka oli vuosi sitten yksi hypeosakkeista. Yrityksellä on valtava pitkälle automatisoitu kasvihuone Yhdysvaltain länsiosissa ja AppHarvest pyrkii monistamaan toimintoja tomaateista muihin lajikkeisiin. AppHarvestin osakkeista viidesosa on kuitenkin myytynä lyhyeksi, joten kaikki sijoittajat eivät usko yhtiön tarinaan. Yhtiön hieman vakiintuneempi verrokki onkin Village Farms (VFF).
Deglobalisaatio on hidas megatrendi
Suuret varainhoitajat kertovat mielellään uusista megatrendeistä. Niiden avulla sijoittajille myydään uusia sijoitustuotteita. Megatrendit vaikuttavat yhtiöihin pitkällä aikavälillä, mutta joihinkin osakkeisiin ne voivat vaikuttaa nopeastikin, kun institutionaalisten sijoittajien pääomat hakeutuvat uusiin kohteisiin. Onko deglobalisaatio trendi, johon sijoittajan tulisi reagoida?
Deglobalisaatio ottaa Ukrainan sodan myötä askeleen eteenpäin, mutta vuosikymmenien aikana rakennetut toimitusketjut ovat monimutkaisia purkaa. Koska deglobalisaation vaikutukset voivat olla negatiivisia moniin kansantalouksiin ja yrityksiin, sijoittajan on tärkeä huomioida sen mahdolliset vaikutukset sijoituspäätöksiä tehdessään. Samalla on viisasta suoda ajatus myös mahdollisille voittajille.
