Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Kiina aikoo hyökätä Taiwaniin ja samaan aikaan Olavi Uusivirta imee pääministerimme kaulaa. Tästä ovat asioita tiedostavinaan olevat suomalaiset ymmärtäneet, että nyt on pelottava aika omistaa osakkeita.
Tai ainakin siltä kuulostaa hyvin rajallisten empiiristen tutkimusteni perusteella. En kysy koskaan keneltäkään ”Mihin pörssikurssit (jollain tulevaisuuden aikavälillä) mielestäsi menevät?” Mutta kyselen täysipäisiksi kokemiltani ”Paljonko on sijoitusasteesi?” Ja useimmille täsmennän, että tämä tarkoittaa sitä, paljonko nettovarallisuudestasi on osakkeissa. Näin selviää useimpien ihmisten oikea pörssinäkemys.
Riippumatta siitä, mitä vassarit pörssiin sijoittavista keinottelijoista sanovat, ihmiset yleensä tuuppaavat rahansa kohteisiin, joissa ne kuvittelevat niiden arvon nousevan tai ainakin säilyvän mahdollisimman hyvin.
Vain joitain kymmeniä ihmisiä sisällään pitävän parin viikon aikana tehdyn otantani mukaan sellaiset, jotka yleensäkään voivat sijoittaa rahojaan osakkeisiin, pitävät tällä hetkellä suhteellisen suurta osuutta varallisuudestaan tilillä. Tässä on huomattavaa, että kolumnistin mielestä alle sata prosenttia nettovarallisuudesta osakkeissa on nössöilyä. Ja että tämä itsestään kolmannessa persoonassa puhuva Napoleonia kuitenkin pidempi on omasta mielestään tällä hetkellä juurikin nössö.
Olen yrittänyt joskus aikaisemmin selittää, että pidän syklien yli tavoiteltavana sijoitusasteenani 120 prosenttia. En ole vielä tavannut ihmistä, joka olisi ymmärtänyt mitä tällä tarkoitan. Ehkä sellaisiakin mörköjä on jossain olemassa.
Lappeenrannan Rautakaupassa kaksi kesää töissä olleena yritän vääntää rautalangasta: Kun pörssiyhtiöiden veri virtaa kaduilla (kuten finanssikriisissä ja koronakuopassa), ajelisin mielelläni sellaisella osakesalkulla, jossa on yhtä paljon omaa kuin pankinkin rahaa. Ja sitten taas, kun kaikki kylän miehet lahje kovana ostavat kiuastehtaita ja vaihtoautojen kauppiaita, pelkästään omilla rahoilla, eikä niistäkään ihan kaikilla.
Nollalla en ole uskaltanut ajella koskaan. Tunnen muuten kavereita, jotka kerran pari vuosikymmenessä myyvät koko pörssisalkkunsa ihan järjellisissä paikoissa, kuten koronan saapuessa Italiaan tai Lehman Brothersin mennessä nurin. Valitettavasti näiltä spekulanteilta useimmiten jää se takaisinosto tekemättä. Tässä kohtaa alleviivaan, että kaikkien osakkeittensa myyminen on SUPERROHKEAA SPEKULAATIOTA. Tällaisen tekijät kutsuvat itseään yleensä vastuullisiksi sijoittajiksi ja vetävät härkäpavun nenään, jos heitä spekulanteiksi nimitellään.
Jäin eläkkeelle osakeindeksien seuraamisesta joulukuussa 1995. Siihen aikaan vielä nykyistä OMXH25:tä kutsuttiin FOX-indeksiksi ja olin vuosina 1992-1995 tehnyt sellaisen volyymin FOXiin linkattuja johdannaiskauppoja, että useimmat asiasta jotain ymmärtävät eivät totuutta uskoisi. Jäin muuten vahvasti reikatusta nollasummapelistä isohkosti voitolle, mitä sitäkään ei oikein kukaan edes ajassa elänyt halua ottaa todesta.
Nykyisin katselen indeksejä lähinnä päivätasolla. Jostain miulle käsittämättömästä syystä osakesijoittajat tykkäävät hakata sekä Keskoa että Roviota ostolaitaan samaan aikaan, ja tämä kannattaisi ottaa huomioon, jos on jommassakummassa jotain askartelemassa. Eli jos Keskoa painetaan ostolaitaan (=indeksi on laskussa) voi kannattaa ruuvata Rovion osto-odansa vähän alemmaksi, koska tuntuisi tulevan.
Pidän teknistä analyysiä lähinnä paineena ulkoistaa omat sijoituspäätöksensä, kun päätöksiä ilman indikaattoreita ei saada tehdyksi. Tai sitten liian vaikeaksi 55-vuotiaalle eteläkarjalaiselle ymmärtää. Nämä olen sanonut monta kertaa, joskin numero ”55” tuli mukaan vasta tänä keväänä. Tosin oikeasti teen itse teknistä analyysiä, kuitenkin ilman viivoja, kanavia ja viuhkoja. Eli katselen käppyrää ja arvailen siitä tulevaa.
Katselin tänään hetken OMXHGI:tä, eli osingot huomioivaa (=ainoaa relevanttia) Helsingin pörssin 25:stä raskaimmasta osakkeesta muodostuvaa osakeindeksiä.
Kolmen vuoden käyrässä paistaa eniten silmään koronakuoppa. Jos et keväällä 2020 netto-ostanut lisää osakkeita, olisi syytä hankkia Marko Nerolan ”Paras Sijoitus” ja toimia sen ohjeiden mukaisesti. Eli ulkoistaa sijoituspäätöksensä indekseille. Noin helppoa ostopaikka ei ollut edes lokakuussa 1987. Tosin ei pidä toimia kuten Nerola itse toimii, vaan kuten hän kirjoittaa.
Tiedostavat sijoittajat ovat oppineet tällä viikolla termin ”Karhumarkkinaralli”. Se on muuten hilpeä termi, jos sen sanoo ärrävikainen. Pelkkää käyrää tuijottelemalla voisin hyvin tuomita elokuisen kurssinousun karhumarkkinaralliksi, eli laskumarkkinassa tulleeksi yli kymmenen pinnan nousuksi, jota seuraavat uudet pohjat. En usko kuitenkaan koronapohjiin ilman Kiinan oikeaa hyökkäystä Taiwaniin. Mutta jossain itänaapurimme pienen suuren miehen aiheuttaman kuopan pohjalla voidaan vielä vaikka käväistäkin. Vähintään monet ukrainalaiset sotavangit joutuvat sinne vielä, koska sota vaikuttaa valitettavasti pitkittyvän. Suosittelenkin pelkästään pienikuluisia osakeindeksisijoituksia kaikille, joiden mielestä Ukrainan pitäisi juuri nyt keskittyä neuvotelemaan rauhasta.
Mutta toisaalta kurssit voivat painaa koilliseen vielä vaikka kuinka pitkään. Tämän päättelin haastattelututkimuksistani. Jos useimmat osakesijoittajat odottavat pörssikurssien laskua, sitä ei juuri koskaan tule. Koska niin monella on rahaa ostaa osakkeita. Tämä logiikka olisi tosi hyvä oppia, helpottaisi loppuelämän osakesijoituksia kovasti.
Ja ihan tähän lopuksi suosittelen vähäkuluisia osakeindeksirahastoja kaikille niille, jota ovat sosiaalisessa mediassa katsoneet videolta Olavi Uusivirran suutelevan pääministerimme kaulaa ja tämän muodostavan kansallisen turvallisuusriskin.
Jos kertoo itselleen ja muille mieluummin propagandaa kuin realistisia analyysejä, ei kannata nimittäin suoriin osakkeisiin sijoittaa ollenkaan.
Ettei jää mitään epäselvää kenellekään: Miulla ei ole mitään käsitystä, mihin pörssikurssit ensi viikolla menevät. Mutta pidän näillä tasoilla osakkeiden ostamista vuosikymmenten sijoitusperiskoopilla tarkasteltuna oikein hyvin perusteltuna. Rahan tilillä pitäminen inflaation kolkutellessa jo melkein kaksinumeroisia vaatii nimittäin parempia hermoja kuin esimerkiksi miulla on.
P.S. Jos tajunnanvirtani jäi epäselväksi, aion kurssien laskiessa ostaa lisää osakkeita. Jos ne nousevat, luultavasti vähän keventelen.
