Sijoitustiedon haastattelussa tuore kolumnistikiinnityksemme: ”Daytrader”.
Nimimerkin takaa löytyy käsittämätöntä tulosta treidaamalla tehnyt ex-osakemeklari. Tuloksia voi hämmästellä Nordnetin Sharevillesta nickillä Mäyräkoira2. Tässä lienee yksi Suomen kovimmista yksityistreidereistä?
Kuva: Mäyräkoira2 –nimimerkiltä löytyvän salkun voinee sanoa ns. biitanneen indeksin.
Suomalaisia aktiivitreidereita on yleensä hankala saada haastatteluihin, myöskään tässä tapauksessa hyväksyntä ei tullut snappinä. Daytraderin ensimmäisestä vastauksesta Sijoitustiedon yhteydenottoon selviää samalla syy nimimerkillä kirjoittamiseen:
Mä olen kieltäytynyt täysin ainakin omalla nimellä ja naamalla esiintymisestä, koska Suomessa osa ihmisistä rinnastaisi treidauksen johonkin negatiiviseen, kun kerta osakesijoittaminenkin on jo vähän epäilyttävää ainakin median ja politikkojen mielestä.
Daytraderin lyhyt historiikki:
Aloitin sijoittamisen ja treidauksen 1999 osakeanneissa alle tuhannen euron panoksilla, ja lintsailin yläasteen oppitunteja osakeantien aikaan. Opiskelin rahoitusta, ja päädyin opintojen loppupuolella osakemeklariksi. Kun finanssikriisi oli vauhdissa, myin autoni ja laitoin kaikki omani ja lainatut 2008 lopun markkinamylleryksessä kiinni osakkeisiin ja sieltä tuli vahvan markkinanousun myötä 40 tuhannen euron alkupääoma treidaukseen, ja irtisanouduin töistä 2009 lopussa. Alkuun piti saada pääoman kiertoa aika maksimaaliseksi, mutta ihan hyvän elannon siitä sai ensikuukausista lähtien. Toisena vuotena tiliä tuli jo 180 tuhatta euroa. Keskimääräinen tuotto ensimmäiseltä 7 vuodelta pääomalle on ollut lähes 100 prosenttia vuodessa ennen veroja ja elämisen kuluja, mutta pääoman kasvaessa tuollaisiin tuottoihin ei enää jatkossa tulla pääsemään. Tänä vuonna olen pitänyt aika paljon taukoja elämäntilanteesta johtuen. Nyt syksyllä olen taas aktivoitunut, ja homma on lähtenyt kulkemaan vanhaan hyvään malliin.
Millainen on normipäiväsi?
Tulen aamulla toimistolle yhdeksän aikaan. Luen Bloombergin terminaalista mitä on maailmalla tapahtunut. Sitten luen eri pankkien aamukatsauksia ja analyysejä. Päivän ensimmäinen tunti on kaikkein vilkkain. Silloin päiväkaupassa tehdään noin puolet tuotoista. Keskityn eniten suomalaisiin ja muihin pohjoismaisiin markkinoihin. Muuten analysoitavaa olisi liikaa. Pyrin nykyään olemaan takaisin kotona jo ennen kolmea. Jos ei mitään ihmeellistä ole tapahtunut, on kotona turha enää tietokoneita kytätä.
Tuloskaudella uutta infoa tulee sen verran enemmän, että töihin tullaan ennen kahdeksaa ja ilta saattaa venyä päätöshuutokauppaan asti. Aikaisemmin tein myös Yhdysvaltojen markkinalla kauppaa iltaisin. Nykyisessä elämäntilanteessa se ei kuitenkaan enää kiinnosta, vaikka siellä sattuu ja tapahtuu paljon enemmän kuin pohjoismaissa.
Voisitko availla lukijoille filosofiaa treidiesi takana, millaisten ajatusten takaa voitolliset treidit yleensä löytyvät?
Kolme aikajännettä: 1. Päiväkauppa, 2. Swing –treidit päivistä kuukausiin, 3. Pitkät näkemykset kuukausista vuosiin.
Olen alusta asti pyrkinyt siihen, että käytän aikaani tasaisesti eri asioiden tekemiseen ja oppimiseen, vaikka päiväkauppa varsinkin alkuun toi valtaosan tuloista. Päiväkauppa on kuitenkin pääasiassa ollut tapa kerätä pääomia. Kun alkuun on hyvin pienet pääomat, ei sijoittamalla voi tehdä hyvää elantoa.
Päiväkaupassa teen periaatteessa kahta asia. Tärkeämpi niistä on, että pyrin reagoimaan kaikkeen uuteen tietoon nopeasti ja oikein. Esimerkiksi, jos Metson kilpailija Sandvik antaa negatiivisen tulosvaroituksen, niin Metso luultavasti alkaa laskemaan hieman jälkijunassa. Eri uutistyyppejä ja lähteitä on hyvin paljon ja niihin voin palata toiste. Toinen asia on toimia vastavoimana kun jotkut liikuttavat osakkeita liikaa suhteessa siihen, ettei mitään uutta yhtiössä ole. Jos joku pyrkii myymään Tikkurilaa 50 tuhatta kappaletta päivässä, niin kurssi saattaa vain laskea ja laskea. Silloin usein tarvitaan kaupankävijöitä ostamaan. Jos kurssi palautuu aikanaan, riski palkitaan. Eli käytännössä pyrin nopeuttamaan uuden informaation heijastumista kursseihin ja toisaalta toimimaan vastapainona markkinan ylilyönneissä.
Swing- treidauksessa kyse on usein samoista asioista kun päivätreidauksessa. Kun osakkeessa on niin sanotusti momentumia, niin siinä kannattaisi olla mukana. Tässä on aika paljon kehittämisen varaa. Sitten kun liike menee överiksi, mennään vastapalloon. Swing -treidauksessa tärkeää on tulosodotusten kehitys ja ulkomaalaisten sijoittajien mielenliikkeet sekä omistusosuuksien muutokset. Arvostuksilla ei ole niin paljon väliä alle vuoden horisontilla. Jos jonkun yrityksen tulosodotukset nousevat, on aika sama onko sen P/E 15 vai 30, osake tuppaa silti nousemaan. Tämä nähtiin esimerkiksi tänä vuonna Orionissa. Olin pitkällä tähtäimellä sitä shorttina nousussa 40 eurosta 57 euroon. Kun odottamani heikennys tulokseen tuli, lisäsin positiota moninkertaisesti ja 20 tuhannen euron tappio vaihtui 50 tuhannen euron voitoksi alle muutamassa päivässä.
Pitkäaikaisessa sijoittamisessa mielestäni tärkeintä ovat yrityksen laatu ja arvostus. Olen aikaisemmin ollut halpaa etsivä arvosijoittaja, mutta pyrin jatkossa olemaan enemmän laatua kohtuullisella hinnalla -sijoittaja. Ongelmani on ollut, että löydän kyllä aliarvostettuja osakkeita, mutta tapaan myydä ne puolessa välissä nousua, kun arvostus nousee. Kun sijoittaa laadukkaampiin yrityksiin, niin voi holdata huolettomammin. Myös markkinan käänteiden ennakointi on niin vaikeaa, ettei kannata olla kaikki tai ei mitään -linjalla. Kuitenkin Buffetin ohje ”Be fearful when other are greedy and greedy when others are fearful” on hyvä ohjenuora.
Kassanhallinnan prinsiipit? Millaista päiväsvingiä salkkusi heilahtelee normaalisti, entä ”parhaimmillaan”?
Pyrin etenkin jatkossa tekemään elämästäni mukavaa tuottojen kustannuksella. Suuret heilahtelut vaikuttavat mielialaan ja sitä kautta päätöksenteon laatuun. En pidä yhtään siitä, jos tulee monen prosentin päiväheilahteluja omaisuuteen. Jos tulee 10% droppi salkussa millä tahansa aikavälillä, niin on syytä pitää ainakin viikkojen loma, ellei markkinalla ole tapahtunut romahdusta tai muuta hyvin poikkeuksellista.
Treidauksessa 9/10 tapauksista positioita kannattaa vähentää kun ne menevät väärään suuntaan. Tärkeintä on saada jalat liikkeelle, ettei jähmety. Position hapantuessa myy puolet, niin pystyt katsomaan tilannetta objektiivisemmin. Sijoittajalle on luontaista ratkaista kognitiivinen dissonanssi rationalisoimalla positiota sen sijaan että muuttaa mielipidettä, kun faktat muuttuvat. Arvosijoittajan kannalta ymmärrän kyllä keskihinnan alentamisen strategian, mutta ennen kuin sen tekee, niin suosittelen tekemään analyysin siitä, että voinko sittenkin olla jossain asiassa väärässä?
Velkavipua olen käyttänyt lähinnä isoina laskupäivinä. Olen riittävästi lukenut markkinoiden historiaa, ja vähän päässyt itsekin näkemään, että markkinoilla voi tapahtua melkein mitä tahansa. Sen takia velkavipu ei oikein kiinnosta. Valtionvelkakirjoissa vipu on ihan paikallaan koska liikkeet ovat niin paljon osakemarkkinaa rauhallisempia.
Siistein yksittäinen onnistunut ja oikeaan osunut näkemys/treidi?
Teen melko paljon kauppaa öljyfutuureilla (sopimus ostaa öljybarreleita jonain tulevana hetkenä). Vuoden 2015 loppupuolella olin vakuuttunut, että vaikka pitkällä aikavälillä olin hyvin positiivinen, lyhyellä aikavälillä öljymarkkinalla oli vielä tiedossa piinaa. En nyt sentään shortiksi mennyt, mutta pitäydyin ostamasta, ennen kuin tammikuussa, jolloin öljy laski jopa 30 dollarin alapuolelle. Ostin siihen 10 sopimusta (10 tuhatta barrelia), joista sain kevään aikana noin 15 dollaria/barrelilta voittoa eli noin 50 %. Näkemys perustui vuoden alun äärimmäisen negatiiviseen mielialaan öljymarkkinalla ja toisaalta satojen tuntien tutkimustyöhön markkinan fundamenteista. Kun markkinalta ei löydy enää yhtään positiivista näkemystä jostain elinkelpoisesta kohteesta, se yleensä ponnahtaa vauhdilla nousuun.
Mikä on pahin pieleen mennyt näkemys, ja mitä oli tämän taustalla?
Minulla on vain pari kertaa lähtenyt homma näpistä pahemman kerran. Pahin näistä tuli 2013 keväällä. Taustalla oli tosi hyvä alkuvuosi ja maaliskuussa oli jo sata tuhatta euroa tiliä koossa, joten oli vähän ”kasinon rahaa” hukattavaksi. Homma lähti aika viattomasti siitä, että pyrin tekemään arbitraasia (riskitöntä tuottoa) Talvivaaran annin aikaan merkintäoikeuksia ostamalla ja osaketta myymällä. Käytännössä siis merkintäoikeuksien avulla saattoi saada merkitä osakkeita kymmeniä prosentteja halvemmalla kuin osakkeella käytiin kauppaa pörssissä. Olin käsityksessä, että Talvivaaraa osaketta saisi lainattua. Jotkut saivat, minä en. Tässä vaiheessa olisi tietenkin pitänyt itsekin kaataa merkintäoikeudet laitaan ja niellä turskat.
Mutta ensimmäisen päivän jälkeen ajattelin, että tuskin tämä 35 tuhannen euron tappio enää tästä pahenee ja hoidin ongelmaa illalla juomalla viinipullon poikineen. Seuraavana aamuna kun myynti vain jatkui, jäädyin vain paikalleni. Olin ostanut merkintäoikeuksia yli sadalla tuhannella eurolla - kun kerta niitä niin halvalla sai osakkeeseen nähden. No merkintäoikeudethan menivät melkein nollaan muutamassa päivässä. En osannut ajatella, että Pekka Perä ei ollut mitenkään valmistautunut antiin, vaan laittoi käytännössä kaikki miljoonat ja miljoonat merkintäoikeutensa myyntiin olemattomaan ostolaitaan pörssissä. Hänen olisi pitänyt kaiken järjen mukaan hoitaa asia joko myymällä osakkeita aikaisemmin, tai yrittää saada blokkikauppa merkintäoikeuksista jo ennen antipäätöstä. No lopulta otin yli 80 tuhannen euron tappiot kotiin, mikä tuolloin oli yli 20 % salkun arvosta.
Kaikkein surkuhupaisinta koko asiassa oli, että päädyin tekemään urani isoimmat tappiot yrityksellä, jonka liiketoimintaa pidin toivottomana. En vain nähnyt miten liotuskasat yhtäkkiä alkaisivat toimimaan. No hyvä oppitunti tämä oli riskienhallinnasta ja väärässä olon myöntämisestä nopeammin.
Eteesi tulee varmasti ajanjaksoja kun ideat tuntuvat oikeilta, mutta tappioita tulee. Onko pään kesto koskaan koetuksella?
On se ollut. Ajoittain tuntuu pelkkä töihin ilmestyminen tervanjuonnilta. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että kun tappiollisen omistuksen saa pois taseesta, mieliala paranee merkittävästi muutamassa päivässä, ja parissa viikossa koko homma on jo unohtunut.
Päiväkaupankäynti kuitenkin auttaa asiaa ja tasaa tappioita. Siinä lähinnä ongelmana on, että voi mennä muutama kuukausi aika laihalla tilipussilla. Varsinaisia tappioputkia ei oikein pääse syntymään. Kaikkein pahinta on, jos ei vaan suostu luopumaan tappiollisesta pitkäaikaisista positioista, niin päivät menevät niitä katsellessa, ja hyvät idea jäävät syntymättä. Henkisen pääoman säilyttäminen on yhtä tärkeää kuin rahallisen.
Lyhyitä treidejä tekevä menestynee parhaiten isoissa markkinaheilahteluissa? Toivotko volatiliteetin nousua markkinoilla?
Yritän välttää toivomasta yhtään mitään. Katson mitä tulee, ja yritän muovata toimintani sen mukaan. Volatiliteetin nousu ja arvostusten lasku olisi kyllä hyväksi sekä omille voitoille että yhteiskunnalle. On jo aika paljon merkkejä, että ihmiset ajautuvat sijoittamaan todella monimutkaisiin ja heikon tuotto/riskin tuotteisiin, jotta pääsisivät yli 5% ”varmoihin” vuosituottoihin. Vakaus luo pidemmällä aikavälillä epävakautta. Nyt on toisaalta hyvä aika ostaa volatiliteettiä. Joka kuukausi olen valmis heittämään noin puoli prosenttia pääomastani optioihin, jotka luultavasti erääntyvät arvottomina. Sitten kun jotain tapahtuu, niin tuotot olisivat vastaavasti aika hurjia.
Mutta kyllä jos vuosina 2011 ja 2012 olisi ollut enemmän pääomaa käytössä, olisivat tilit olleet aika hyviä, kun ihmiset roiskivat hyviä yhtiöitä aivan holtittomasti pois salkuistaan. En toivo varsinaisesti sellaista ympäristöä, mutta jonkinlainen epävarmuuden huomioiminen olisi hyväksi koko markkinalle. Mutta tuskinpa mitään on opittu aikaisemmista kriiseistä.
Kuinka paljon tänä päivänä käytät aikaa treidaamisen opiskeluun suhteessa toteuttavaan työhön? Onko tilanne muuttunut urasi alusta?
Olen laiskistunut jonkin verran ja toisaalta pyrin tasapainottamaan elämää. Niin, ettei treidaus ja sijoittaminen olisi kaikki kaikessa, vaan muun elämän mahdollistaja. Olen käytännössä lukenut valtaosan itselleni oleellisesta kirjallisuudesta, mutta selailen parhaita kirjoja aika ajoin uudestaan. Vähintään yhtä tärkeä on koko ajan analysoida dataa omasta toiminnasta. Eli sitä mikä toimii ja mikä ei. Ja tietenkin tehdä enemmän niitä asioita mitkä toimivat. Makrosijoitusten kannalta pitää lukea kansainvälisiä lehtiä ja analyysejä viikoittain. Joten vaikka työaikaa rajoitan maltilliseksi, niin tulee siihen pari tuntia lukemista päälle päivittäin.
Millaisia vinkkejä annat alkaville treidaajille? Mistä aloittelijan on syytä lähteä liikkeelle?
Pelaa vain rahalla, jonka voit hävitä. Näin osakemeklarina vajaa kymmenen vuotta sitten, ettei valtaosa yrittäjistä hommaa taida. Voi olla järkevä alkuun treidata ilman oikeata rahaa ja katsoa miten se menee. Toki se on täysin eri asia kuin oikealla rahalla kaupankäynti. Ja kun tekee kauppaa oikealla rahalla, niin kannattaa jättää velkavipu käyttämättä. Miksi jouduttaa häviämistä siinä vaiheessa, kun vielä aloittelee?
Toisena asiana sanoisin, että kun lukee kymmenen kirjaa asiasta alkuun, niin on ihan erilainen pohja hommalle. Market Wizards –henkiset kirjat joissa haastatellaan ammattilaisia ovat hyviä. Myös kassanhallintaan ja psykologiaan panostavat kirjat ovat usein lukemisen arvoisia. Teknistä analyysiä on syytä ymmärtää, mutta suurin osa kirjoista on humpuukia, joten pitää osata valikoida. Kun perusteet ovat hallussa, tärkeintä on miettiä, mikä tyyli sopii persoonallesi ja elämäntilanteeseesi. Jos käytettävää aikaa on kaksi tuntia viikossa, niin indeksirahastoihin sijoittamiseen tyytyminen on luultavasti järkevin vaihtoehto.
Osaatko ottaa kantaa Helsingin pörssiyhtiöiden hinnoitteluun laajemmassa kuvassa tällä hetkellä? Mikä on näkemyksesi markkinoiden suunnasta muutamien vuosien aikajänteellä? Löytyykö salkustasi pidempiä ns. holdipositioita OMXH -yhtiöistä?
Helsingin pörssiyhtiöiden hinnoittelu on haastava, mutta niin varmasti kuuluukin olla. Keskuspankit pakottavat sijoittajia riskisimpiin kohteisiin, ja monella vaihtoehdot ovat vähissä. Passiiviselle sijoittajalle suosittelisin tällaisessa tilanteessa, että alkaa kasvattamaan käteispositiota jättämällä osingot sijoittamatta. Suomessa hyvä osinkotuottoprosentti suojaa aika hyvin laskulta. Vaikka markkina olisi viiden vuoden päästä 20% alempana, salkkusi arvo olisi luultavasti suunnilleen ennallaan.
Ymmärrän kyllä pointin, että osakkeet ovat suhteessa korkoihin järkevällä tasolla. En vain näe, että korot ovat järkevällä tasolla, jos sijoittajat lukitsevat itsensä tuotteeseen, josta tulee lähes varmuudella negatiivinen reaalituotto seuraavalle 10 vuodelle. Ja minulla on tähän selkeä näkemys, miten koronnousu voi yllättää nopeudellaan. Voin sitä avata jossain toisaalla.
Itse olen suojannut kaikki osakepositioni ottamalla vastaavansuuruiset shortit tiettyjä osakkeita ja indeksejä. Minulla luultavasti olisi vielä suojaamattomia osakepositiota, elleivät muut omistukseni hyötyisi hyvästä maailmantalouden kasvusta. Olen longina öljyyn ja shorttina isosti Euroopan ja Yhdysvaltojen 10 vuotisiin joukkovelkakirjoihin (hyvä talous -> korkeammat korot -> alemmat velkakirjan hinnat). Jos vielä olisin longina osakkeisiinkin, niin olisin turhan all-in panostanut talouskasvun jatkumiseen. Seuraava kriisi tai ongelma maailmantaloudessa saattaa olla jotain, mitä kukaan ei tällä hetkellä osaa ajatella.
Vielä vuosi tai kaksi sitten oli etenkin pienissä yrityksissä hyviä ja halpoja osakkeita. Nyt tuntuu, että nekin on koluttu läpi ja jäljellä on kutakuinkin oikein arvostettuja ja kalliita firmoja. Minulla ei tällä hetkellä ole Helsingin omistuksia, mutta perusfirmat kuten Nokia, Nordea, YIT, Kemira tai Telia olisivat ihan hyviä holdeja, jos en nyt löytäisi pääomalle parempaa kohdetta muualta.
Miksi aloitat kolumnien kirjoittelun Sijoitustiedossa?
Olen ammatikseni treidannut ja sijoitellut kohta 8 vuotta. Ajattelin, että pitäisi jotenkin avata prosesseja edes itselleni - siis kirjoittamalla. Ajattelu laiskistuu helposti, kun kukaan ei ole osoittamassa virheitä tai kyseenalaistamassa näkemyksiä. Omassa mielessään on helppo harjoittaa vahvistusharhaa (confirmation bias), mutta jo asian kirjoittaminen auttaa yleensä huomaamaan pahimmat aukot logiikassa. Jos joku vielä lukee tekstejä, on parempia motivaatio ajatella asioita vähän pidemmälle.
Sijoitustiedon Aki ja Jens ovat kuuluisia pokeripersoonia, taustaa lajin parissa löytyy myös monelta lukijaltamme. Löytyykö sinulta? Löytyykö pokerin ja päiväkaupan käymisen osalta yhtäläisyyksiä?
Rahoitin opiskeluni alkuaikoja pelaamalla netissä pokeria. En ollut erityisen hyvä, mutta 2004-2005 no limit hold’em:ssä voitti hyvin simppeliä pokeria pelaamalla, niin että siitä nyt hanttihommia vastaavaa tuloa sai hyvin pienelläkin pääomalla. En jaksanut lajia opiskella, ja päätinkin panostaa rahoitusmaailman opiskeluun. Kaikkein hyödyllisin oppi pokerista oli pienimuotoiseen tilttiin menot. Oppi, että on hyvä ottaa aikalisä siinä vaiheessa, kun päätöksentekokyky ei ole enää parhaimmillaan.
Mitä on luvassa?
En tiedä vielä itsekään kovin tarkasti. Oma ajatukseni on ottaa kolumniin tietynlainen salkun seuranta. Jossa aina kun kirjoitan, päivitän myös positioita ja salkun arvon kehitystä. Idea on samankaltainen kuin Geroge Sorosin ’The Alchemy of Finance’ kirjassa, jossa hän kommentoi salkun kehitystä muutamien viikkojen välein, pyrkii ennakoimaan tulevaa ja pohtii onnistuneiden ja epäonnistuneiden treidien ja sijoitusten syitä. Koska Suomessa ei aktiivisesta sijoittamisesta kovin paljoa ole kirjoiteltu, pyrin avaamaan myös miten markkina ja sen psykologia toimii noin yleisesti ottaen.
Haastattelua ja tulevia kolumneja voi kommentoida Daytraderin blogissa.
