Tasapainoisen sijoitusportfolion rakentamiseen voidaan hyödyntää yhtä tai monia eri sijoituslajeja, jotka käymme tässä artikkelissa pintapuolisesti läpi.
Tavanomaiset sijoituslajit
Osakkeet
Kun puhutaan sijoittamisesta, tulevat osakkeet ensimmäisenä monen mieleen. Osakkeet ovat yhtiön julkiseen kaupankäyntiin listattuja arvopapereita, joiden markkina-arvo määräytyy pörssissä kaupankäynnin perusteella. Sijoittaessasi osakkeeseen sinusta tulee osakkeenomistaja ja näin ollen omistat osan yhtiöitä, mikä oikeuttaa äänioikeuteen yhtiökokouksessa sekä osaan yhtiön tuotoista. Osakkeella voidaan ansaita tuottoa kahdella eri tavalla: yhtiö voi maksaa osan voitostaan sijoittajille osinkoina (normaalisti kerran vuodessa) ja pääomasi kasvaa jos osakkeen arvo nousee pörssissä. On syytä huomata, että kumpikaan näistä ei ole taattua tuottoa ja pahimmassa tapauksessa voit menettää koko sijoittamasi pääoman jos yhtiö menee konkurssiin.
Osakkeet ovat viime sadan vuoden aikana parhaiten tuottanut omaisuuslaji. Rahoituksen perusteoria mukaan riski ja tuotto kulkevat käsi kädessä. Osakkeiden pitkän aikavälin korkean tuoton varjopuolena onkin niiden lyhyen aikavälin muita omaisuuslajeja selkeästi korkeammat arvonvaihtelut, eli volatiliteetti.
Osakkeisiin voidaan sijoittaa eri tavoilla: perinteinen tapa sijoittaa osakkeisiin on ostamalla osakkeita välittäjän kautta ja välittäjä säilyttää osakkeet arvo-osuustililläsi. Välittäjän kautta voit sijoittaa myös noteeraamattomiin osakkeisiin, joiden likviditeetti on huomattavasti pörssilistattuja osakkeita alhaisempi.
Lisää osakesijoittamisen perusteista täällä.
Rahastot
Rahastot ovat tuttu sijoitusväline monelle suomalaiselle, sillä niitä markkinoidaan aktiivisesti pankkien konttoreissa. Rahastot tarjoavat vaivattoman, mutta suhteellisen kalliin tavan sijoittaa osakkeisiin tai muihin sijoitusinstrumentteihin. Rahastot pyrkivät aktiivisesti päihittämään vertailuindeksinsä tuoton. Aktiivisen rahastonhallinnan johdosta rahastojen kulut ovat varsin korkeat, sillä rahaston ylläpitoon, kaupankäyntiin ja hallinnointiin uppoaa rahaa.
Rahastojen arvo päivitetään kerran päivässä ja niillä voi käydä kauppaa pankin tai rahoituslaitoksen konttoreissa ja online-palveluissa. Rahastot tarjoavat tavalliselle sijoittajalle hajautushyötyä, sillä niiden kautta pääsee helposti käsiksi ulkomaisiin osakkeisiin ja kohteisiin joihin muuten saattaa olla vaikea sijoittaa.
Lisää rahastosijoittamisen perusteista täällä.
ETF -rahastot
ETF:t (engl Exchange Traded Fund) ovat pörssilistattuja rahastoja. Toisin kuin tavalliset rahastot, niillä voidaan käydä pörssissä osakkeiden tapaan ja niiden hinta päivittyy jatkuvasti pörssin aukioloaikana.
Ne eroavat tavallista rahastoista passiivisen rahastonhoidon ansiosta, mikä takaa tavallisia rahastoja kustannustehokkaammaan hinnoittelun. Passiivinen rahastonhoito tarkoittaa sitä ettei rahastonhoitaja aktiivisesti yritä voittaa vertailuindeksiään, vaan ETF "trackaa" eli seuraa indeksiä, joka saattaa koostua esimerkiksi osakkeista, velkakirjoista, hyödykkeistä tai muista rahoitusinstrumenteista. Suosituin ETF, kaupankäyntikoodi SPDR, seuraa SP500-indeksiä samaan tahtiin kuin itse indeksi liikkuu.
Lisää ETF-rahastoista täällä.
Joukkovelkakirjat
Joukkovelkakirja on usealta taholta kerätyn lainan vakuudeksi annettu velkakirja. Ennen vanhaan joukkovelkakirjassa oli korkoa tai pääoman maksua vastaan annettavat lipukkeet, jotka leikattiin saksilla irti. Tästä termi "kuponkituotto", joka viittaa joukkovelkakirjan tarjoamaan tuottoon. Nykyään joukkovelkakirjat lasketaan liikkeeseen arvo-osuuksina paperisten velkakirjojen sijaan.
Joukkovelkakirjoja voi laskea liikkeelle joko valtio tai yhtiö, joka haluaa lainata yleisöltä rahaa. Velkakirjat tarjoavat tasaisen, normaalisti kiinteän, tuottovirran ennaltamäärätylle ajanjaksolle ja kun velkakirja erääntyy, maksetaan lainattu pääoma takaisin sijoittajalle. Liikkeellelaskun jälkeen velkakirjoilla voidaan käydä kauppaa jälkimarkkoinoilla ilman liikkeellelaskijan osallistumista kaupankäyntiin, aivan kuten osakkeilla.
Joukkovelkakirjat tarjoavat vakaata tuottoa ja niiden riskitaso on osakkeita alhaisempi, mistä johtuu myös velkakirjojen alhaisempi tuotto verrattuna osakkeisiin. Velkakirjoissa ei ole pääomatakuuta ja yhtiön mennessä konkurssiin saatat menettää koko sijoittamasi pääoman.
Lisää joukkovelkakirjoista täällä.
Talletukset
Käteistä pidetään normaalisti joko patjan alla tai pankkitileillä. Patjan alla käteinen ei tuota ja se menettää arvoaan joka päivä inflaation takia, mutta säästö- ja talletustileillä rahalle maksetaan korkoa. Talletukset ovat erittäin pienen riskin sijoituksia ja tästä johtuu että niiden tuotto on heikkoa. Nämä tilit on tarkoitettu säästämiseen, ne tarjoavat käyttötiliä korkeampaa korkoa mutta niissä on useimmiten nostorajoitteita. Määräaikaiselle sijoitustilille raha sidotaan tietyksi määräajaksi jolle maksetaan korkoa eikä rahoja voi sijoitusaikana nostaa.
Lisää talletuksista ja inflaatiosta täällä.
Vaihtoehtoiset sijoituslajit
Kiinteistöt
Kiinteistösijoittaminen on vaihtoehtoiseksi listattujen sijoituslajien tutuin sijoituslaji. Oman kodin omistaminen voidaan myös nähdä sijoituksena. Kiinteistöihin voi sijoittaa monella tapaa, ostamalla kiinteistöjä (asunnot tai teollisuuskiinteistöt) tai maapohjaa, sijoittamalla kiinteistöyhtiön osakkeisiin sekä myös hankkimalla listattuja tai listaamattomia kiinteistösijoitusyhtiöitä tai -rahastoja.
Kiinteistösijoittamisen tekee houkuttelevaksi vakaan kassavirran ohella inflaatiosuoja ja mahdollinen arvonnousu. Se tarjoaa myös perinteisen osakesijoittamisen ohella mainiota hajautushyötyä. Varjopuolina kiinteistösijoittamisessa voidaan mainita vaikeus päästä sijoituksesta nopeasti haluttaessa eroon ja sijoitettavan summan tulee usein olla myös suuri. Vuokralle hankittujen asuntojen hallinnointi saattaa pahimmassa tapauksessa myös aiheuttaa harmaita hiuksia.
Hyödykkeet
Talousteoriassa hyödykkeisiin luetaan raaka-aineet joilla voidaan käydä kauppaa spot- ja futuurimarkkinoilla. Hyödykkeisiin lukeutuvat muun muassa kulta, hopea, platina, öljy, hiili, maataloustuotteet jne. Yksi taloushistorian ensimmäisistä sijoituskuplista löytyy hyödykemarkkinoilta, kun tulppaanisipulien hinnat kohosivat taivaisiin Hollannissa 1600-luvun puolivälissä. "Tulppaanimania" loi myös pohjaa nykyaikaisille futuurimarkkinoille.
Tavallisille sijoittajalle tutuin hyödyke lienee fyysinen kulta. Sijoituskultaa voi ostaa erityisiltä kultavälittäjiltä. Suurin osa maailman hyödykekaupasta tapahtuu hyödykkeisiin erikoistuneissa pörsseissä ja pääosa kaupasta tehdään futuurisopimuksilla. Hyödykekaupassa volatiliteetti on normaalisti korkeaa ja riskitekijät ovat erilaisia kuin esimerkiksi osakekaupassa. Tavallisen sijoittajan helpoin ja kustannustehokkain tapa päästä käsiksi kaikenlaisiin hyödykkeisiin ovat ETF:t.
Valuutat
Valuuttamarkkina on maailman suurin markkina, sillä siellä operoivat kaikki markkinaosapuolet, mukaanlukien keskuspankit. Valuuttakaupassa vaihdetaan yhtä valuuttaa toista valuuttaa vastaan ja eri valuuttaparin hinnat muodostuvat kysynnän ja tarjonnan perusteella avoimilla markkinapaikoilla rahoituslaitosten kautta.
Toisin kuin monet muut sijoituslajit, valuuttakauppaa käydään kellon ympäri, poislukien viikonloput. Valuuttakaupasta tekee monille sijoittajilla houkuttelevaa niiden kaupankäynnin alhainen kustannusrakenne. Likvideillä markkinoilla sijoittajan on helppo ottaa näkemystä esimerkiksi Euron ja Yhdysvaltain dollarin (EUR/USD) kehityksestä. Monet yritykset käyvät valuuttakauppaa suojatakseen tuloksensa epäsuotuisia valuuttakurssien arvonmuutoksia vastaan.
Kryptovaluutat
Tuloaan markkinoille tekee vahvasti myös Bitcoin, eli avoimeen lähdekoodiin perustuva kryptovaluutta. Bitcoinin erottaa muista valuutoista se, ettei se ole keskuspankin tai muun keskitetyn tahon liikkeellelaskema valuutta, vaan niiden olemassaolo perustuu Bitcoin-ohjelmia ajavien tietokoneiden muodostamaan vertaisverkkoon Internetissä. Bitcoin ei siis varsinaisesti ole rahaa, vaan vaihdannan väline. Sen arvo virallisiin valuuttoihin verrattuna määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella erityisillä Bitcoin-markkinapaikoilla Internetissä. Koska Bitcoin ei ole minkään keskitetyn tahon alaisena, mikään yksittäinen taho ei kykene manipuloimaan Bitcoinien käyttöä tai aiheuttamaan inflaatiota.
Johdannaiset
Johdannaiset ovat listattujen sijoituslajien riskisin kokonaisuus. Johdannaisten arvo on nimensä mukaisesti johdettu kohde-etuuden arvosta erilaisilla tuotto- ja riskiprofiileilla. Tutuimmat johdannaiset ovat optio ja futuuri. Optio on oikeus, mutta ei velvollisuus myydä kohde-etuus tiettyyn aikaan tiettynä hetkenä tulevaisuudessa. Futuuri on sopimus, jolla sitoudutaan ostamaan tai myymään kohde-etuus tiettynä hetkenä tulevaisuudessa hintaan, joka on sovittu sopimushetkellä. Sekä optioilla että futuureilla on aktiivinen jälkimarkkina ja niiden kohde-etuuksina on osakkeita, indeksejä, hyödykkeitä, valuuttoja, velkakirjoja ja vaikka mitä, eksoottisten johdannaisten kohde-etuutena voi olla esimerkiksi sääilmiöitä. Suomessa piensijoittajan tutuimpia johdannaisia ovat warrantit, turbowarrantit, mini-futuurit sekä bull- ja bear-sertifikaatit.
Johdannaisia käytetään pääasiassa spekulointiin, mutta niillä voidaan myös suojata omistuksessa olevia osakkeita, indeksiä, valuuttaa tai raaka-ainepositiota epäsuotuisia hinnanmuutoksia vastaan. Johdannaisia tarjoavat vipuvaikutuksen, eli sijoittaja saa saman tuottopotentiaalin kuin suorassa sijoituksessa kohde-etuuteen, mutta sijoitukseen vaadittava pääoma on pienempi.
Lisää johdannaisista seuraavissa linkeissä:
4 syytä sijoittaa jokamiehen johdannaisiin
Johdannaismarkkina liikkeellelaskijan näkökulmasta
Johdannaiskauppa sijoittajan vinkkelistä
Piensijoittajan johdannaismarkkina
Hedgerahastot
Hedgerahastot (engl. hedge fund) ovat rahastoja, jotka pyrkivät positiiviseen tuottoon riippumatta vallitsevasta markkinatilanteesta. Ne ovat absoluuttisen tuottotavoitteen rahastoja, eli ne pyrkivät saavuttamaan positiiviseen tuottotavoitteen siinä missä tavallinen rahasto pyrkii voittamaan vertailuindeksinsä. Hegderahastot erottaa tavallisista rahastoista pääasiassa se, että ne voivat rajoituksetta käyttää vipuvaikutusta hyväkseen ja usein hedgerahaston minimimerkintä on niin suuri, ettei tavallinen sijoittaja pääse niihin käsiksi. Hedgerahasto-sana käätyykin usein suomen kielessä "vipurahastoksi".
Hedgerahastojen sijoitusstrategia poikkeaa tavallista rahastosta merkittävästi, sillä hedgerahaston varainhoitaja on varustettu huomattavasti laajemmalla strategia-arsenaalilla. Ne voivat vivuttaa sijoituksiaan rajattomasti, ne voivat käyttää hyväkseen kaikkia talousmaailman tuotteita hyväkseen, lyhyeksimyydä osakkeita jne. Hedgerahastojen riskitasot vaihtelevat merkittävästi rahastosta toiseen.
Lopuksi artikkeli siitä, millaisia suomalaiset ovat sijoittajina.
---
Kysy ja keskustele eri sijoitusmuodoista foorumillamme.
