Sijoitustieto kysyi vuoden 2019 lopussa tunnetuilta sijoittajilta voittajaosaketta Helsingin pörssistä vuodelle 2020. Näkemyksensä antoivat Jens Kyllönen, Merja Mähkä, Tomi Lahti, Henri Elo, Karo Hämäläinen, Pasi Havia, Aki Pyysing ja Jarkko Aho.
Lukijalle huomioksi: Tämä sivu ei sisällä sijoitussuosituksista tai sijoitusneuvoja. Näkemykset ovat kirjoittajien henkilökohtaisia mielipiteitä.
Voittajaosakkeen ennusti tänä vuonna Jens Kyllönen valinnallaan Kamux.
Gurujen valinnoista koostettu salkku olisi tuottanut kuluvana vuonna n. 10% häviten osingot huomioivalle OMXHGI -tuottoindeksille (+14%). Sijoitustieto keräsi kaikilta osallistuneilta kommentit valintansa suoriutumiseen tänä vuonna.
Edellisten vuosien valinnat ja tulokset:
Lue myös! Sijoitusgurujen osakevalinnat vuodelle 2022
Lue myös! Sijoitusgurujen osakevalinnat vuodelle 2021
Lue myös! Sijoitusgurujen osakevalinnat vuodelle 2019
Lue myös! Sijoitusgurujen osakevalinnat vuodelle 2018
Lue myös! Sijoitusgurujen osakevalinnat vuodelle 2017
Henri Elo: Panostaja (19.12.2019)
Sijoituskirjailija (Osakesijoittajan maailmanvalloitus, Tuoton arvoitus ratkeaa), KivaaTekemista.fi -palvelun yrittäjä ja päätoimittaja.
Koodilla Sijoitustieto21 saat -14-25% alennuksen Henrin kirjoista joulu-tammikuun aikana. Yllä linkit verkkokauppaan.
Twitter: @EloHenri
Facebook: @sijoituskirjailijahenrielo
Olen pitkäjänteinen sijoittaja ja valitsen yhtiön, jota omistan ja jonka kehitystä seuraan normaalia tiiviimmin.
Sijoitusyhtiö Panostaja on kehittynyt pörssissä viime vuosina varsin tasaisesti ja tasokorotusta ylöspäin ei ole tullut. Osinkoa on kuitenkin herunut mukavasti ja yhtiötä on johdettu hyvin. Yhtiön tilikausi loppuu lokakuussa. Vuoden takaiselta kaudelta yhtiö maksoi ensin osinkoa 0,05 euroa alkuvuonna 2019 ja edelleen 0,03 euron lisäosingon syyskuussa.
Myös ensi helmikuussa on tulossa hyvä osinko 0,05 euroa. Panostajan markkina-arvo on 0,84 euron kurssilla ja 52,5 miljoonan kappaleen osakemäärällä 44 miljoonaa euroa.
Panostaja myi vuosien 2017-2018 taitteessa menestysyhtiö KotiSunin CapManin rahastoille. Tuon kaupan myötä Panostajan emoyhtiö pääsi nettovelattomaksi. Emon nettokassa on yhä 22 miljoonaa.
Toisin sanoen emon velaton arvo on nykykurssilla ainoastaan 22 miljoonaa (44 miinus 22). Toki tässä on oletuksena, että tytäryhtiöiden velat ovat tytäryhtiöissä sisällä, mutta niinhän ne yleensä siirtyvät yrityskaupoissakin yhtiöiden mukana.
Panostajan isoin tytäryhtiö on paino- ja markkinointitalo Grano, joka on todennäköisesti myyntilistalla. Grano sai yt:t päätökseen ja teki oikaistua liiketulosta elo-lokakuussa 2,8 miljoonaa. Granossa on isohko nettovelka yritysostojen seurauksena: 51 miljoonaa. Granon kehitys vaikuttaa hallitulta, vaikka kasvua ei ole.
Mikään Panostajan tytäryhtiöistä ei tee rökäletappioita. Erityisen positiivisia ovat lämpökäsittelijä Heatmasters, joka hyötyy jo nyt Nesteen Porvoon ensi kevään suurseisokista, sekä radiotaajuus (RF) -mikropiirien suunnittelija CoreHW, joka on saanut lisää projektiasiakkaita.
Näen myös ERP-toimittaja Oscar Softwarella ja muillakin tytäryhtiöillä arvoa, joka ei näy Panostajan markkina-arvossa – kunhan yhtiöitä kehitetään hallitusti. Henkilöstövuokraaja Carrotin alkutaipaleella Panostajan omistajakaudella on ollut organisaatiohaasteita, mutta suunta on parantunut.
*** Henrin kommentti Panostajan vuoteen 2020:
Paremmat ajat antavat yhä odotuttaa. Kun katsotaan sijoitusyhtiön historiaa, Panostajalla on tahtonut aina olla jokin tappiollinen ”riippakivi” salkussaan. Pörssikehitys ei sitä tahdo kestää.
Ensin oli konkurssiin mennyt konepaja Takoma, sitten oli hammaslääkäri- ja lisenssiyhtiö Hygga (ent. Megaklinikka) ja nyt henkilöstövuokraaja Carrot.
Tämä osoittaa, että yrityskaupat – varsinkin kun ne tehdään aloilta, joilla ostaja ei ennestään toimi – ovat ajoittain todella vaikeita.
Carrotin tilikauden liiketulos oli alaskirjauksineen -4 miljoonaa ja operatiivisestikin -0,7 miljoonaa euroa.
Korona vaikutti Panostajan liiketoimintoihin, mutta paino- ja markkinointialan Grano otti yllättäen torjuntavoiton ja paransi hieman liikevoittoaan 4,8 miljoonaan.
Vaikka Hygga on yhä tappiollinen, sen kasvunäkymät ovat parantuneet. Panostajan helminä pidän ERP-toimittaja Oscar Softwarea ja radiopaikannuksen CoreHW:tä.
Molemmat ovat voitollisia ja niiden arvo yhdessä Granon arvon kanssa ei näy täysimääräisesti Panostajan osakekannan 40 miljoonan euron (kurssilla 0,77 e) pörssiarvossa.
Emoyhtiö on nettovelaton ja omistukset kohdeyhtiöissä ovat pääosin enemmistöomistuksia.
Karo Hämäläinen: Nokia (17.12.2019)
Sijoituskirjailija (Laatuguru, Sijoita kuin guru, Arvoguru, Pikkuguru), toimittaja, Parnasson tuottaja
Twitter: @KaroHamalainen
Ensi vuoden osakevalinta on vaikea, sillä monien hyvien yhtiöiden osakkeet ovat jo hinnoissaan. Todennäköisimmin vuoden kurssinousija löytyy pienestä läpimurtoyhtiöstä tai käänneyhtiöstä. Jos osake on hinnoiteltu kauhuskenaarion mukaan, myös vähän vaisu suoritus voi saada kurssin raketoimaan.
Näin ajatuksin poimin alkavan vuoden valinnakseni Nokian.
Nokia on ilmeisen ikävässä tilanteessa: 5G:ssä kustannukset ovat toistaiseksi sen verran isot, että kaupat tuottavat tappiota. Jos tämä on ainut ongelma ja jos se saadaan korjattua, yhtiön tilanne ei näytä lainkaan hullummalta. Kiinalaisvalmistajat kohtaavat monilla markkinoilla poliittista vastustusta, ja pohjoismaisiksi mielletyt toimijat eli Nokialla ja Ericsson hyötyvät neutraalista kotimaastaan.
Valitettavasti yksi 5G-kehitykseen liittyvä taktinen ratkaisu ei taida olla kuin oire jostain syvemmästä. Yrityskaupoilla on taipumus aiheuttaa ongelmia, ja vaikuttaa siltä, että Alcatel-Lucent-ostoksen sulatteleminen on yhä kesken. Nokialla ei ole erityisen mairittelevaa historiaa yritysostajana.
Johtamistilannekin on höhlä, kun hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa on amputoitu ankka seuraavaan yhtiökokoukseen asti. Toisaalta voi ajatella, että Rajeev Surilla on nyt puoli vuotta vapaat kädet lähes itsevaltiaana panna yhtiö haluamaansa kuntoon.
En voi sanoa ymmärtäväni paljoakaan viestintäverkkomarkkinoista, niiden kilpailutilanteesta ja niillä menestyksen ratkaisevista tekijöistä. Pystyn kyllä ripottelemaan puheeseeni joitakin analyytikoilta kuulemiani teknisiä termejä ja luomaan niin valheellista varteenotettavuutta.
Siksi ajattelen tilannetta psykologiselta kannalta. Ehkä sijoittajilla on tuoreessa muistissa kännykkä-Nokian kuukahdus, jossa huonot uutiset kumuloituivat ja johtivat koko liiketoiminnan nollautumiseen. Samanmoista synkkyyttä on alettu pelätä verkkoliiketoimintojen osalta. Jos liiketoiminta kääntyy paremmalle tielle ei vain puheissa vaan myös tuloslaskelman riveillä, palvelinkaapeista ei löydy löyhkääviä ruumiita ja näiden myötä markkinoiden luottamus Nokiaan kohoaa, osakekurssilla on varaa nousta.
Mikä optimistisen skenaarion todennäköisyys on? Mahdotonta sanoa, mutta ei se mitenkään utopistinen ole.
Oman salkkuni Nokia-paino on matala, mutta kärkyn kaiken aikaa lisäostot mielessäni.
*** Karon kommentti Nokian vuoteen 2020:
Viime vuoden valintani oli näköjään Nokia. Tätä kirjoittaessani vuoden käyrä on näköjään hieman plussalla, mutta eihän Nokia todellakaan ollut mikään voittajavalinta vuodelle 2020. Ylipäätään vuonna 2020 sijoitustuottoja tehtiin ennen muuta ajoittamalla. Se, joka uskalsi laittaa maaliskuun puolivälissä kaiken peliin, voi taputtaa itseään olkapäälle.
Vuosi sitten osakevalintaa tehdessäni laskin sen varaan, että markkinat alkaisivat tänä vuonna hinnoitella Nokian käännettä. Markkinoilla on kuitenkin ollut kosolti muuta mietittävää. Uusi toimitusjohtaja Pekka Lundmark on odotetusti pannut tuulemaan, mutta luvuissa teot näkyvät väistämättä vasta pitkällä viipeellä, minkä toki kaikki tiedämme ja tiesimme myös vuosi sitten. Missä vaiheessa markkinat alkavat hinnoitella mahdollista käännettä? Ehkä vuonna 2021? Käänneyhtiöihin sijoittamisessa on aina se ongelma, että käänne tapaa viedä odotettua kauemmin.
Merja Mähkä: Sampo (19.12.2019)
Yksityissijoittaja, sijoituskirjailija
Twitter: @merjamahka
Odotukset: alakuloiset.
Fiilis: turtunut.
Osakevalinta: Sampo.
En ole mitenkään erityisen innostunut osakevalinnastani. En odota siltä ihmeitä – odotan, että se pitää minut pinnalla.
2019 oli ihan käsittämätön sijoitusvuosi. Nousu se vain taas jatkui ja jatkui, tai ainakin siltä näytti vielä ennen joulua. Vuosi, jolloin nousu katkeaa, on päivä päivältä väkisin lähempänä. En tiedä, onko se vuosi 2020, mutta siltä varalta, että on, poimintani kohdistuu Sampoon.
Sammon vakuutustoiminta If on erinomaisessa kunnossa, ja vakaata silloinkin, kun talous sakkaa.
Sammon osaketta on tänä vuonna painanut Nordean korpivaellus, joka johti ilmoitukseen Sammon osingonnousuputken katkeamisesta.
Loppuvuoden signaalit Nordean suunnalta ovat sijoittajan kannalta lupaavia. Frank Vang-Jensenin luuta on luutinut ihan niin kuin sillä siivottaisiin Tylypahkaa. Alkaako Kari Stadighin ”öljytankkeriksi” luonnehtima pankki vihdoin kääntyä? Nordean kurssissa paremmat tunnelmat näkyvät jo, Sammossa eivät niinkään.
Sammon johto on esittänyt arvion, että ensi keväänä yhtiö maksaisi 2,10-2,30 euroa osinkoa. Nykykurssilla sillä päästään yhä 5-6 % prosentin osinkotuottoon. Se lämmittää tavallista enemmän, jos sijoitusvuodesta tulee lattea tai huono.
*** Merjan kommentti Sampon vuoteen 2020:
Lähtö vuoteen 2020 oli vähemmän hilpeä: kuvailin odotuksia alakuloisiksi ja turtuneiksi. Osakepoiminnaksi nousi Sampo, jonka toivoin pitävän minut pinnalla, sillä odotin hurjan sijoitusvuoden 2019 jälkeen huonompaa vuotta ja ajattelin, että Sampo hoitaisi homman.
Toisin kävi. Sammon kokonaistuotto tänä aikana on - 6,81 prosenttia sisältäen osingot.
Tämä on tietysti pettymys. Koronavuotena vakaan vakuutustoiminnan, joka vielä hyötyi siitä, että koronarajoitukset suojasivat vakuutettuja vahingoilta, olisi kuvitellut maistuvan sijoittajille. Nordeakin alkoi nostaa päätään. Mutta ei. Sijoittajilla oli muut jutut mielessä.
Ehdottoman positiivista vuodessa on uusi entistä enemmän vakuuttamiseen keskittyvä strategia: Sampo on kenties kokonaan luopumassa Nordeasta ja hankkinut jo lisää vakuutustoimintaa ostamalla brittiläisen vahinkovakuuttajan Hastingsin. Ehkä ensi vuosi on sitten iloisempi ja näkyy pörssikurssissakin.
Pasi Havia: Honkarakenne (17.12.2019)
HCP Focus ja HCP Quant -erikoissijoitusrahastojen salkunhoitaja
Twitter: @PasiHavia
Tämänvuotisen voittajaosakevalinnan nostan unohdettujen yhtiöiden pölyttyneestä laatikosta. Honkarakenne on unohdettu osake Helsingin Small Cap -listalta. Yhtiöllä ei ole lainkaan analyytikkoseurantaa. Tästä johtuen se on päässyt lentämään tutkaimen alla ilman huomiota jo pidemmän aikaa. Nyt on kuitenkin aika saattaa Honkarakenne valokeilaan ja huomioon. Kyseessä on käänneyhtiö, jossa on paljon potentiaalia.
Honkarakenne on maailman johtava hirsirakenteisten puutalojen valmistaja. Yhtiön liikevaihdosta suurin osa (67%) tulee Suomesta. Yrityksen tase tervehdytettiin pari vuotta takaperin ja sen jälkeen Honkarakenne on jatkanut uudistumistaan. Uusi strategia sai päivänvalonsa puolitoista vuotta sitten. Uuden strategian keskiössä on mm. ekologinen ja terveellinen elämäntyyli sekä asuminen. Home- ja sisäilmaongelmat ovat nykyään paljon tapetilla. Honkarakenne kykenee ratsastamaan tämän megatrendin päällä, joka liittyy terveelliseen, kestävään sekä ekologiseen rakentamiseen. Osana strategiauudistusta Honkarakenne myös uudistaa Karstulan tehtaan tuotantolinjaston. Uuden linjaston arvioidaan olevan tehokkaassa käytössä ensi kesänä. Uudella linjastolla Honkarakenne kertoo hakevansa säästöjä tuotantoprosessin tehostumisesta, raaka-aineiden tehokkaammasta hyödyntämisestä sekä pienentyvästä työvoiman tarpeesta. Uusi linjasto lisää yhtiön kapasiteettia kaupunki- ja projektirakentamisessa.
Korkeammalle kapasiteetille lienee kysyntää. Toukokuun loppupuolella Taaleri ilmoitti perustavan uuden Taaleri Päiväkotikiinteistöt rahaston. Rahaston tavoitteena on rakentaa noin 80 miljoonan euron arvoinen päiväkoti- ja hoivakiinteistöjen rahasto. Taaleri toteuttaa portfolion yhteistyössä Mediset Hoivarakentajat Oy:n kanssa, jonka merkittävimpänä kumppanina toimii Honkarakenne (lähde: Taaleri Päiväkotikiinteistöt KY esite). Rivien välistä luen, että suurin osa tilauksista tulee tippumaan Honkarakenteen syliin. Honkarakenteen liikevaihto oli viime vuonna 48.9 miljoonaa euroa ja uuden tulosohjeistuksen mukaan tämän vuoden liikevaihdon oletetaan samaa tasoa.
Honkarakenteen sisäpiiri on ollut yhtiössä ostolaidalla. Hallituksen puheenjohtaja Arimo Ristola on sijoitusyhtiönsä AKR-Invest Oy:n kautta Honkarakenteen suurin omistaja. Ristolalla on myös suorassa omistuksessa Honkarakenteen osakkeita ja hän on ostanut niitä syksyllä lisää. Tänään Honkarakenne antoi puolestaan positiivisen tulosvaroituksen, jonka seurauksena kurssi nousi yli 15%. Jälkiviisaasti sanottuna olisi kannattanut kirjoittaa tämä teksti voittajaosakevalinnasta jo eilen tai aiemmin, niin olisi saanut paremman lähtöpaikan uuteen kilpailuun. Positiivisessa tulosvaroituksessa Honkarakenne arvioi vuoden 2019 tuloksen olevan ennen veroja merkittävästi parempi kuin edellisenä vuonna. Syynä parempaan tuloskehitykseen on ennakoitua parempi myyntikate ja onnistunut kulujen hallinta. Positiivisiin uutisiin sekä sisäpiirin ostoihin on yleensä hyvä ostaa osaketta.
Koska Honkarakenne on ollut hyljeksittynä ja unohdettuna niin pitkään on yhtiö yhä houkuttelevasti hinnoiteltu. Käänneyhtiönä uskon Honkarakenteella olevan hyvät edellytykset seuraavaksi voittajaosakkeeksi. Tämä teesi nojaa tosin täysin siihen, että markkinat jaksavat puksuttaa vielä ensi vuonnakin ylöspäin. Rakentaminen on tunnetusti hyvin syklistä ja näkyvillä on jo ollut hiljentymistä. Mikäli talous ajaa seinään voi jälki olla tämän osakkeen kanssa rumaa. Ja viimeisenä varoituksena: Honkarakenne on kooltaan pieni (markkina-arvo 25M€) ja vähävaihtoinen (keskimääräinen päivävaihto 50.000€) osake, joten älkää ihmeessä nyt alkako kaikki ostamaan osaketta samaan aikaan!
*** Pasin kommentti Honkarakenteen vuoteen 2020:
On vuoro luovuttaa kultapokaali eteenpäin. Onnittelut Jensille erinomaisesta poiminnasta!
Kävin viime vuonna kovaa vääntöä itseni kanssa pohtiessani ehdokasta tämän vuoden voittajaosakkeeksi. Mietin, voisinko tehdä niin härskin teon, että ratsastaisinkin seuraavaan vuoteen samalla hevosella. Marimekko tuntui vuoden jälkeenkin erittäin varteenotettavalta vaihtoehdolta. Kirjoitinkin seuraavasti: ”Itse asiassa voisin kuvitella Marimekon olevan erinomainen voittajaosakekandidaatti myös seuraavalle vuodelle.”
Härski Hartikaisena toimiminen olisi kannattanut. Jälkiviisaasti katsottuna Marimekolla olisi päässyt kärkikahinoihin mukaan. Toisin kävi valitsemani kaakin kanssa. Honkarakenteella ylsi osinkojen kera aika lailla plus miinus nolla tulokseen. Markkina veti samaan aikaan paremmin, joten ei tähän voi tietenkään olla tyytyväinen.
Aineksia pahempaankin oli. Totesin Honkarakenteesta, että ”rakentaminen on tunnetusti hyvin syklistä ja näkyvillä on jo ollut hiljentymistä. Mikäli talous ajaa seinään voi jälki olla tämän osakkeen kanssa rumaa.” Koronapandemian vuoksi talouden äkkijarrutus keväällä oli ennennäkemätöntä. Honkarakenne antoi tulosvaroituksen 21.4. sekä kertoi samalla, ettei koronan vuoksi anna uutta tulosohjeistusta. Kriisin keskellä pankit ovat pitäneet asuntolainahanat löysänä ja rahan virtaamassa. Kaikki eväät pahempaan lopputulokseen oli olemassa, ja pienoista hämmennystä minussa aiheuttaa rakennusalan yllättävän vahva veto kaiken keskellä. Hyvä Honkarakenteelle!
Lopulta vuoden tulosohjeistus annettiin 20.8. Honkarakenne totesi liikevaihdon olevan viime vuoden luokkaa, mutta oikaistun tuloksen jäävän edellisvuodesta. Kahden kuukauden päästä tästä iski sitten YT:t.
Sijoitusteesi tervehdytetystä käänneyhtiöstä on yhä paikallaan. Mutta suurempaan kurssinosteeseen tarvittaisiin tukeva markkinasykli. Nyt emme mielestäni ole siinä. Niinpä Honkarakenne saa nyt jäädä hetkeksi odottamaan aikaansa. Se tulee kyllä vielä.
Seuraavaksi voittajaosakkeeksi poiminkin sitten tavanomaista pippurisemman yhtiön. Vapise Jens!
Jarkko ”Random Walker” Aho: Wärtsilä (18.12.2019)
Sijoitustiedon kolumnisti ja sijoituskirjailija (Laatuguru, Arvoguru, Pikkuguru)
Tämän vuoden osakevalintani noudattelee aiemmilta vuosilta tuttua linjaa. En yritä ensisijaisesti arvata tulevan vuoden suurinta kurssirakettia, vaan etsin hyvää pitkän aikavälin sijoituscasea, jossa on mukana optio voimakkaasta lyhyen aikavälin kurssinoususta. Jos optio sattuu realisoitumaan ensi vuoden aikana, voin odottaa menestyväni myös kilpailussa.
Valintani kohdistuu viime vuoden tapaan konepajaan, tällä kertaa voimala- ja moottorivalmistaja Wärtsilään. Osake on lasketellut syksyn 2017 lähes 21 euron huippuhinnasta alle 10 euroon. Marraskuussa osake oli matalimmillaan lähes 60 prosenttia parin vuoden takaisen huppunsa alapuolella. Sen jälkeen nousua on ehtinyt kertyä 13 prosenttia.
Wärtsilä lukeutuu papereissani Helsingin pörssin laadukkaimpien yhtiöiden joukkoon. Kurssiromahduksessa on valtaosin kyse siitä, että aiemmin hurjan kalliin osakkeen hinta on palautunut neutraalille tasolle. Sijoittajat ovat vihdoin tulleet järkiinsä. Vielä syksyllä 2017 Wärtsilän P/E-luku oli peräti 30. Kurssilaskun myötä tämän vuoden oikaistulla tulosennusteella (0,56 euroa/osake) laskettu P/E-luku on enää noin 18 ja ensi vuoden ennusteella (0,67 euroa/osake) noin 15.
Toki kurssilaskun taustalla on vähän muutakin kuin yliarvostuksen poistuminen. Sijoittajat ovat alkaneet epäillä, onko yhtiö asemoitunut oikein energialiiketoiminnassa. Onko yhtiön kaasu- ja monipolttoainejärjestelmille jatkossa enää entisen kaltaista kysyntää? Energia-alan murros on toki tosiasia, mutta näen sen Wärtsilälle mahdollisuutena, en uhkana. Kaasusäätövoimaa tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa entistä enemmän, kun säiden mukaan vaihtelevan aurinko- ja tuulienergian osuus lisääntyy. En siis ihan ymmärrä puhetta kysynnän hiipumisesta.
Wärtsilän viime aikojen heikohko tuloskehitys selittyy osin myös merenkulkuliiketoiminnan kohtaamilla haasteilla. Heikon suhdanteen ja kauppajännitteiden myötä liiketoiminnan riskit pysyvät koholla myös lähitulevaisuudessa. Lyhyellä aikavälillä sijoittaja, ja etenkin konepajasijoittaja, kantaa aina suhdanneriskin. Tämä on vain hyväksyttävä. Kääntöpuolellahan on valtavan suuri upside, jos talouden suunta muuttuu nopeasti parempaan. Jos suhdanne pohjaa esimerkiksi ensi vuoden lopulla tai 2021 alkupuolella, kurssinousu voi olla ensi vuoden aikana ripeää. Tämä on tietysti puhdasta spekulointia, mutta niinhän lyhyen aikavälin sijoittaminen ja tämän tyyppiset kilpailut aina ovat.
Mutta miltä Wärtsilän tämän hetken arvostus tarkemmin ottaen näyttää? Ovatko P/E-luvut perusteltavissa yhtiön fundamenteilla? Wärtsilän oman pääoman tuotto (ROE) on ollut viimeisen seitsemän vuoden aikana keskimäärin noin 21 prosenttia. Trendi on kuitenkin ollut aavistuksen alaviistoon ja tänä vuonna tuotto jäänee noin 14 prosenttiin. Vaikka 2019 olisi heikko ”välivuosi”, ROE:n voi odottaa jäävän tulevaisuudessa hieman historiallista keskiarvoa matalammalle. Jos Wärtsilä yltää tulevaisuudessa keskimäärin 18 prosentin oman pääoman tuottoon ja kykenee kasvamaan yleisen talouskasvun mukana 5 prosenttia vuodessa, osakkeelle voidaan hyväksyä P/E 18 (jos sijoittajien tuottovaatimus on 9 %). Pelkästään tämän ja ensi vuoden P/E-lukuja tarkastelemalla osaketta voi siis pitää melko oikein arvostettuna tai jonkin verran aliarvostettuna.
On kuitenkin syytä korostaa, ettei tulos ole tällä hetkellä ”normaali”. En nimittäin näe mitään syytä olettaa, että Wärtsilän liiketoiminta olisi kuluneen vuoden aikana rakenteellisesti heikentynyt. Siksi sijoittajien katseiden tulisi kääntyä parin vuoden päähän. Arvioni mukaan Wärtsilän pitäisi yltää normaaliolosuhteissa noin 0,75 euron osakekohtaiseen tulokseen, jolla osakkeen arvoksi saadaan 13,50 euroa (hyväksyttävä P/E x normaali EPS = 18 x 0,75 euroa). Jos tuloskäänteestä alkaa näkyä merkkejä jo ensi vuonna, osakekurssilla on edellytykset nousta lähemmäs 40 prosenttia nykyisestä 9,91 eurosta.
Lopuksi on vielä syytä todeta, ettei Wärtsilä edusta hintansa puolesta kaikkein tyypillisintä osakepoimintaani, sillä pyrin yleensä vielä leveämpään turvamarginaaliin. Tässä valinnassa mennäänkin selkeästi laatu edellä. Laadusta joutuu yleensä maksamaan – etenkin nykyisessä korkoympäristössä – eikä Wärtsilää muutenkaan saa kuin harvoin selvällä alennuksella. Vuoden periodilla Wärtsilän sijoituscase voi hyvin kaatua makrotekijöihin ja suhdanteeseen, mutta tällä kertaa annan normaalia suuremman painoarvon pidemmän aikavälin näkymille, vaikkei se lyhytkestoisen kisan näkökulmasta fiksua olisikaan. Onhan toki mahdollista, että markkinoiden konsensus kaasusäätövoiman tulevaisuudesta muuttuu nykyistä selvästi optimistisemmaksi ja osaketta aletaan taas hinnoitella epärealistisen korkeilla kertoimilla. Tässä tapauksessa kurssi tietysti kohoaisi selvästi osakkeen ”oikean” arvon yläpuolelle. Toivossa on hyvä elää.
*** Jarkon kommentti Wärtsilän vuoteen 2020:
Syyskuussa alkaneesta kurssinoususta huolimatta Wärtsilän kokonaistuotto jäi tarkastelujaksolla (18.12.2019 – 11.12.2020) 13,1 prosenttia miinukselle. Osakekurssi painui peräti 17,9 prosenttia, mutta 4,8 prosentin osinkotuotto hieman paransi tilannetta. Kun Helsingin pörssin yleisindeksi (OMXHGI) tuotti samaan aikaan 14,7 prosenttia, voi osakevalintaani pitää täysin epäonnistuneena.
Vaikka kyse oli vain vuoden kestävästä kilpailusta, halusin kohdistaa valintani yhtiöön, jossa näin myös pidemmän aikavälin potentiaalia. Kun katson muutaman vuoden päähän, potentiaali on edelleen olemassa, vaikka lyhyen aikavälin vetoni menikin pieleen.
Pidin osaketta melko neutraalisti hinnoiteltuna, mutta uskoin selvään tulosparannukseen ja sitä kautta kohoavaan kurssiin. Toisin kävi. Wärtsilä on ollut merenkulkuliiketoimintansa takia yksi koronapandemian selviä häviäjiä. Erityisen pahasti korona on vaikuttanut risteilyalusten huoltoon. Kun risteilijät eivät liiku, huollon tarvetta ei luonnollisestikaan ole. Tämän vuoden kolmen ensimmäisen kvartaalin aikana risteilyhuollon aktiviteetti on pudonnut lähes puoleen viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Risteilijöiden huolto vastaa normaalisti neljännestä Wärtsilän huoltoliiketoiminnasta ja erityisesti kannattavuuteen sillä on ollut iso vaikutus.
Merenkulkuliiketoiminnan kohtaamat haasteet eivät kuitenkaan yksin selitä Wärtsilän heikkoa tuloskehitystä. Ongelmia on riittänyt myös energialiiketoiminnassa. Matkustusrajoitukset ovat vaikuttaneet energiahuollon henkilöstön liikkumiseen, mikä on luonnollisesti vähentänyt huoltoaktiviteettia.
Analyytikoiden konsensus odottaa tälle vuodelle enää 0,35 euron osakekohtaista tulosta, kun ennuste vielä vuosi sitten oli 0,67 euroa. Ensi vuodelle näkymät eivät ole kovin paljon paremmat. Koronarokote toki tuo helpotusta, mutta käytännössä tulosvaikutus näkyy vasta vähän ennen laivojen liikkeellelähtöä. Suurimpien risteilijöiden odotetaan pysyvän satamissa pitkälle ensi kevääseen asti, joten ainakin Q1-tulos tulee vielä olemaan hyvin heikko. Koko ensi vuoden osalta analyytikoiden tulosennuste jää 0,42 euroon osakkeelta.
Koska tulosennusteet ovat laskeneet selvästi osakekurssia enemmän, osakkeen arvostus on itse asiassa noussut (P/E-luvut tämän ja ensi vuoden tulosennusteilla 23 ja 19). Toki on syytä edelleen korostaa, ettei nykyinen tulostaso heijastele Wärtsilän pidemmän aikavälin normaalia suorituskykyä. Markkinat tietävät tämän ja hyväksyvät korkean nykytulokseen perustuvan arvostuksen.
Todettakoon lopuksi, etten ole vieläkään ostanut Wärtsilää omaan (ihan oikeaan) salkkuuni, vaikka yhtiö on ollut kiikarissani pitkään. Suurin syy liittyy salkun hajautukseen ja toimialapainotuksiin. Esimerkiksi maaliskuun romahduksessa allokoin pääomaani muihin kohteisiin, joita pidin vieläkin houkuttelevampina. Toisaalta toimintani kertoo aika paljon myös sijoitustyylistäni. Seuraan ja tutkin yhtiöitä mielelläni pitkään ennen kuin teen lopullisen sijoituspäätöksen.
Aki Pyysing: Ovaro (19.12.2019)
Sijoitustiedon perustajaosakas ja kolumnisti
Twitter: @AkiPyysing
Pääsen helpolla, kun pääsen copypasteamaan viime vuodelta vain yhden sanan muuttaen ja kaksi poistaen: Tällainen lappu on turbulentteina aikoina hyvä perusta salkulle. Kovin pahasti ei pitäisi tulla pataan mitenkään, tai sitten uusi (2018 vanha) johto (2018 hallinnointiyhtiön kanssa) on tehnyt kirjanpitorikoksia.
Jos rahoituksen uudistaminen selvästi alle 4,5 prosentin hintaan onnistuu, on Ovarossa nousuvaraa ihan reilusti. Ellei, olemme potkimassa tölkkiä eteenpäin ja sinnittelemässä. Lisäksi vuokrausasteen nousun ja kulusaneerauksen pitäisi jatkua ja tämän mahdollistaa omien osakkeiden ostamisen jatkamisen.
Uusi toimitusjohtaja Marko Huttunen, joka sitoutuu omalla rahallaan myös osakkeeseen, on se sateentekijä, jolta osakkaat odottavat paljon.
Vuosi 2020 on ensimmäinen, kun Ovaron vanhan hallinnon raskaista synneistä ovat jäljellä vain osa kiinteistöistä
.
Skenaarioni on, että myös keskuspankit jatkavat tölkin potkimista eteenpäin ensi vuonnakin ja eurokorot pysyvät nollassa. Hyvällä tsägällä ja toimivan johdon kämppä ja asunto-osakeyhtiö kerrallaan onnistuneella puurtamisella joku entistä epätoivoisemmin tuottoa hakeva raha voisi ostaa koko hivakan loppuvuodesta. Muuten jäänee voitto tässä kisassa haaveeksi.
*** Akin kommentti Ovaron vuoteen 2020:
Viime vuodenkin valinta meni puluille. Vai haukatko ne niitä ovaroita metsästävät? Ainoa punainen rivi oikeassa salkussanikin.
"Jos rahoituksen uudistaminen selvästi alle 4,5 prosentin hintaan onnistuu" -> tämä onnistui 5,25 prosentin hintaan. Joka ei muuten ole alle 4,5 prosenttia.
Olin selkästi ylioptimistinen Ovaron vuoden takaisiin mahdollisuuksiin saada normaalia pankkirahoitusta.
Kysyin Oravan hallituksen varapuheenjohtajalta Patrik Hertsbergiltä syksyllä 2017 seisooko hallitus osavuosikatsauksen osakekohtaisen NAVin 9,95 takana. Odotetusti siellä kerrottiin seisottavan. Tämän en kyllä koskaan uskonut täysin pitävän.
Tämä tunnusluku oli Q3 2020 7,43. Asuntojen hinnat eivät ole tällä kolmen vuoden periodilla yleisesti laskeneet. Joten vuoden 2017 Oravan hallitus seisoi osin satujen ja tarinoiden takana.
"Skenaarioni on, että myös keskuspankit jatkavat tölkin potkimista eteenpäin ensi vuonnakin ja eurokorot pysyvät nollassa." -> tämä sentään toteutui, ja toteutuu kyllä ensi vuonnakin.
Tämä ajatus on ollut kantava ideani laittaa rahaa tuottaviin seiniin ja jotain lohtua on siitä, että fundamenttinäkemykseni oli oikea. Osakepoimintani taas oli ystävällisesti sanottuna heikohko. Mutta jatkan Ovaron hallituksessa ja omistan edelleen ison läjän osakkeita. Muuta en sitten tässä positiossa voikaan Ovaron tulevaisuudesta nähdäkseni sanoa.
Tomi Lahti (Zijoittaja): Metso (15.12.2019)
Sijoittaja, Twitter-aktiivi
Twitter: @zijoittaja
Vuoden 2020 menestyjäosake Metso
Lyhyestä virsi kaunis. Metso-Outotec fuusio ja siitä samalla syntyvä Neles. 1+1 on jälleen enemmän kuin 2. Metso-Outotecistä tulee Sandvikin kokoinen jätti ja Neleksestä siitäkin tullee miljardiluokan firma.
Ei tässä tarvitse katsella kuin hyviä ja tuottoisa kokemuksia aiemmista jakautumisista:
Metso/Valmet
Kone/Cargotec
YIT/Caverion
SCA/Essity
Atlas Copco/Epiroc
Digia/Qt
Cramo/Adapteo ja mitä näitä nyt on viime vuosina ollut.
Saletisti natsaa ja tuottaa lisäarvoa tämäkin. Sinne vaan Osakesäästötilille Metsoa heti vuoden alussa.
*** Tomin kommentti Metson vuoteen 2020:
Metso-Outotec ja siitä irtautunut Neles meni ihan niin kuin ajattelinkin. 1+1 oli jälleen enemmän kuin 2. Ainoa, mikä yllätti oli Alfa Lavalin todella nopeaan aikatauluun tullut ostotarjous. Toisaalta tarjouskisan myötä kävi varmaan kaikille selväksi, että Neles on erinomaisen kiinnostava yhtiö. Itse haluaisin nähdä Neleksen jatkavan itsenäisenä firmana seuraavat vuodet, mutta saa nähdä. En ole myymässä osakkeitani. Metso-Outotecin kohdalla uskon, että best is yet to come. Fuusion synenergiat toteutuvat täysimääräisinä lähivuosien aikana. Pysyy salkussa sekin. Joka tapauksessa historia on osoittanut, että useimmiten pörssiyhtiöiden jakautumiset tarjoavat sijoittajalle sen ns. ilmaisen lounaan osien arvonnousun merkeissä. Seuraavaa jakautumista odotellessa.
Jens Kyllönen: Kamux (21.12.2019)
Sijoittaja, pokeriammattilainen
Twitter: @RealJeans89
On vaikeaa enää löytää maltillisesti arvostettua kasvuyhtiötä Helsingin pörssistä. Kamux on viime vuodet kasvanut hurjaa vauhtia eikä ainakaan vielä ole näkynyt merkkejä hyytymisestä. Suomessa liiketoiminta on toistaiseksi ollut kannattavinta, mutta täällä kasvun rajat alkavat lähivuosina mahdollisesti näkymään, kun markkinaosuutta on jo yli 10%. Kamuxin toimivan konseptin ansiosta uskon silti, että yhtiöllä on hyvät mahdollisuudet vielä vähintään tuplata liikevaihtonsa Suomessa seuraavan viiden vuoden aikana.
Liikevaihdon kasvu on ollut erityisen vahvaa Ruotsissa ja Saksassa, mutta voittoja ei ole vielä juurikaan näkynyt. Tämä on kuitenkin ollut jossain määrin odotettavissa, koska ulkomailla yhtiö on vielä pieni toimija ja sen liiketoimintamalli hyötyy vahvasti skaalaeduista, myös kasvupanostukset ovat olleet yhtiöllä mittavia. Jos ulkomailla alettaisiin tulevien vuosien kasvun myötä pääsemään edes lähelle Suomen kannattavuutta, niin yhtiö olisi naurettavan halpa ensi vuoden odotuksien ~13 P/E:llä.
Merkittävä negatiivinen ajuri yhtiön pörssikurssille lähitulevaisuudessa on suurimman osakkeenomistajan Intera Fundin myyntihalut. Rahasto omisti pari viikkoa sitten 29% osakekannasta ja päätyi myymään niistä neljäsosan pois. Intera on sitoutunut olemaan myymättä lisää osakkeita ennen 2.3.2020, mutta on todennäköisesti halukas myymään vielä loput 60+meur omistuksensa. En tosin näe, että tästä itse myyntihalusta voisi tulkita mitään erityisen negatiivista informaatiota. Interan sijoitusstrategia perustuu pienempien yhtiöiden kasvun vauhdittamiseen ja jossain vaiheessa irtautumiseen. Esimerkiksi samaan aikaan toimitusjohtaja Kalliokoski on ollut hyvin aktiivinen ostopuolella. Ongelmana on kuitenkin se, että jos ei potille löydy institutionaalista ostajaa, ei välttämättä piensijoittajien likviditeetti riitä ilman, että pörssikurssi korjaa alaspäin. Näin ollen on myös mahdollista, että ensi vuoden aikana tulee parempia tilaisuuksia hypätä Kamuxin kyytiin. Mielestäni kuitenkin pitkällä aikavälillä sijoituskeissi näyttää houkuttelevalta nykyhinnallaan.
Syvällisempi analyysini Kamuxista löytyy täältä
*** Jensin kommentti Kamuxin vuoteen 2020:
Kamux osoitti defensiivisyytensä onnistuessaan parantamaan liikevaihtoaan koronavuonna kymmenisen prosenttia ja nettotulostaan vielä enemmän. Liikevaihdon kasvu erityisesti Ruotsissa ja Saksassa jatkui rajuna. Kannattavuuskin jatkui parantumistaan siellä vaikka on edelleen kaukana Suomen tasosta. Suurin nousu osakehintaan johtui siitä, että markkinat alkoivat viimein odotuksieni mukaan hinnoittelemaan Suomen ulkopuolista kasvuoptiota osakehintaan. Viime vuonna Kamuxia sai tulevan vuoden ennusteella 13 P/Ellä ja tänään sitä saa karvan yli 18 P/Ellä 2021e luvuilla.
Kamuxin liiketoimintamalli on erittäin tehokas hyödyntäen digitaalisia kanavia ja data-analytiikkaa. Se hyötyy skaalaeduista monella tapaa, ja liikevaihdon kasvun myötä odotan kannattavuusparannuksien jatkuvan. Jos näin käy, uskon multippeleiden venyvän entisestään ja P/En nousevan selvästi yli kahdenkympin. Vaikka liiketoimintamalli on jossain määrin kopioitavissa, on siitä mielestäni vaikea ainakaan pistää paremmaksi, ja näen skaalaetujen takia Kamuxilla selkeän first mover -edun. Luottoni johtoon jatkoi vahvistumistaan ja toimitusjohtaja Kalliokoski 14% omistuksensa kanssa jatkaa varmasti kovaa puskemista eteenpäin. Markkina on pirstaloitunut ja tilaa kasvaa ulkomailla on lähes rajattomasti. Vaikka kannattavuus siellä ei koskaan saavuttaisi Suomen tasoa niin näen silti keissin hyvin mielenkiintoisena, ja istun edelleen ison possan päällä. Mikäli Saksassa onnistutaan niin en näe syytä, miksei voitaisi onnistua koko Euroopan valloituksessa.
Keskustele, spekuloi: Ennustukset vuodelle 2019
