SIJOITUSTIETO KYSYI Suomen tunnetuimmilta sijoitusnimiltä voittajaosaketta Helsingin pörssistä vuodelle 2018. Oman näkemyksensä kertoivat Jukka Oksaharju, Henri Elo, Karo Hämäläinen, Pasi Havia sekä Sijoitustiedon kolumnistit Aki Pyysing, Random Walker ja Daytrader.
***Joulukuussa 2018 on jälleen aika katsoa menneeseen vuoteen. Sijoitusvuosi oli hankala myös guruille, sillä valinnoista koostettu salkku jäi jälkeen indeksille (OMXHGI), sekä oli osinkojen jälkeen n. 11 prosenttia miinuksella. Sijoitusgurujen tuoreet kommentit viime vuotiseen valintaan löydät jokaisen näkemyksen jälkeen.
-
Lue myös! Sijoitusgurujen osakevalinnat vuodelle 2020
Lue myös: Sijoitusgurujen osakevalinnat vuodelle 2019
Lue myös: Sijoitusgurujen osakevalinnat vuodelle 2017
-
Tänä vuonna voittajaksi selviytyi Karo Hämäläinen ja Nokia.
Vuoden 2017 poiminnat jälkikatsastuksineen löydät tästä.
Lukijalle huomioksi: Tämä sivu ei sisällä sijoitussuosituksista tai sijoitusneuvoja. Näkemykset ovat kirjoittajien henkilökohtaisia mielipiteitä.
Henri Elo: Panostaja (19.12.2017)
Sijoituskirjailija (Osakesijoittajan maailmanvalloitus), Kauppalehden blogisti, KivaaTekemista.fi / LikeFinland.com -yrittäjä
Valitsen vuoden 2018 osakevalinnaksi tamperelaisen sijoitusyhtiö Panostajan, joka on myös isoin oma osakesijoitukseni. Tein valinnan jo ennen tiistaita, jolloin Panostaja ilmoitti myyvänsä tytäryhtiö KotiSunin CapManin rahastolle.
Olen seurannut Panostajaa vuosia ja osake hinnoitellaan yhä lähes sille tasolle kuin se oli 1-2 vuotta sitten, jolloin yhtiön kehitystä jarrutti kolme selvästi tappiollista tytäryhtiötä.
Nyt yksi näistä eli konepajayhtiö Takoma on mennyt konkurssiin. Kaksi muuta, teollisuuden lämpökäsittelylaitteita ja -palveluita toimittava Heatmasters ja hammasklinikka ja lisensointiyhtiö Megaklinikka, ovat parantaneet kannattavuuttaan.
Panostajan kurssi oli tiistaina 19.12. KotiSun-kaupan ilmoittamisen jälkeen noin 1 euron eli markkina-arvo oli 52,5 miljoonaa euroa.
Olen laskenut Panostajan tytäryhtiöiden arvoja P/EBIT-kertoimella (hinta/liiketulos) 10, edellisen kerran Kauppalehden blogissa 11.9.17. Panostaja julkaisi marras-lokakuun tilikautensa tuloksen viime viikolla.
Viimeisen 12 kuukauden liikevoitoista laskettuna paino- ja markkinointitalo Granon arvo olisi 63 miljoonaa euroa – ja Panostajan osuus siitä omistuksen suhteessa 33 miljoonaa. Pienempien voitollisten KL-Varaosien, Selogin ja Helakeskuksen arvo Panostajalle olisi yhteensä 18 miljoonaa. KotiSun-myynnistä Panostaja saanee 41 miljoonaa euroa, josta voittoa 33 miljoonaa.
Pelkästään näiden viiden tytäryhtiön arvo, mukaan lukien KotiSunin myyntihinta, olisi Panostajalle 92 miljoonaa euroa. Kun summasta vähennetään emoyhtiön nettovelat noin 10 miljoonaa, arvoa jää 82 miljoonaa euroa, joka on selvästi isompi kuin Panostajan arvo pörssissä.
Panostajan osakekurssi on omistusten summan näkökulmasta mielestäni edullinen, vaikka niin sanottu sijoitusyhtiöalennus huomioitaisiin.
*** Henri Elo kommentoi Panostajan vuotta 16.12.2018:
"Panostaja on antanut osinkoineen pörssin keskimääräistä kehitystä paremman osaketuoton vuonna 2018. Kurssi on pysynyt suunnilleen ennallaan euron tuntumassa. Krooninen aliarvostus ei ole poistunut."
Panostajan vuosi 2018 on ollut hyvä. Pitkäaikainen toimitusjohtaja Juha Sarsama ilmoitti väistyvänsä reilun 10 vuoden toimitusjohtajuuden jälkeen, koska 10 on vuotta saman johdon alla pitkä aika sekä yhtiölle että toimitusjohtajalle. Sarsama siirtyy sijoitusjohtajaksi ja uudeksi toimitusjohtajaksi nousee vuodenvaihteessa Tapio Tommila talon sisältä.
Suurin tytäryhtiö Grano on parantanut kannattavuuttaan, mutta ei yllä vielä tavoitetasolle. Panostaja on hankkinut uusina kiintoisina enemmistösijoituksina henkilöstövuokraus- ja palveluyhtiö Carrotin ja toiminnanohjausjärjestelmiä toimittavan Oscar Softwaren.
Panostaja on antanut osinkoineen pörssin keskimääräistä kehitystä paremman osaketuoton vuonna 2018. Kurssi on pysynyt suunnilleen ennallaan euron tuntumassa. Krooninen aliarvostus ei ole poistunut.
Myin Pöyryä ja lisäsin Panostajaa tilinpäätöksen julkistamisen jälkeen.
Jos arvostusta katsotaan samalla mittarilla kuin vuosi sitten eli käytetään tytäryhtiöille arvostuskerrointa P/EBIT 10, tällöin Granon arvoksi tulee 84 miljoonaa euroa. Siitä Panostajan osuus on omistuksen suhteessa 44 miljoonaa. KL-Varaosilla vastaavat luvut ovat 12 ja 9 miljoonaa ja edelleen Selogilla 8 ja 8 miljoonaa, koska Panostaja omistaa Selogin kokonaan.
Samaan aikaan emoyhtiö on maksanut KotiSun-kaupasta saaduilla rahoilla velat kokonaan pois; emolla oli nettokassaa lokakuussa 26 miljoonaa euroa. Kun tästä vähennetään ehdotettu osinko 2,6 miljoonaa ja lisätään Grano-osuuden, KL-Varaosien ja Selogin arvo Panostajalle, saadaan pelkästään näiden yhteisarvoksi 84 miljoonaa, eli 1,6 euroa Panostajan osaketta kohden.
Henri Elo on kirjoittanut yhdessä Jari Saarhelon kanssa uuden sijoituskirjan Osakesijoittajan maailmanvalloitus, joka ilmestyi marraskuussa 2018. (Alma Talent, 324 sivua)
Lisätietoa kirjasta: http://www.helmetkuplat.com/kirja
Karo Hämäläinen: Nokia (8.12.2017)
Sijoituskirjailija (Laatuguru, Sijoita kuin guru), toimittaja, Parnasson tuottaja
Alkavan vuoden osakkeeksi valitsen Nokian, enkä pelkästään siksi, että Nokia osti Comptelin. Nokian kehitystä on lähes mahdotonta arvioida omistajan kannalta relevantilla aikavälilä. Yhtiö on kautta historiansa valinnut kunkin aikakauden teknologiakehityksen kärkeä edustavan toimialan temmellyskentäkseen. Reilussa sadassa vuodessa on oltu paperiteollisuudessa, valmistettu kalossia, kierretty kaapelia kelalle ja valmistettu niin televisioita kuin matkapuhelimiakin. Nokian pitkäaikainen omistaminen perustuu siihen oletukseen, että Nokian johto onnistuu löytämään jatkossakin aina kiinnostavan toimialan ja ymmärtämään, kuinka sillä toimimalla tienataan parhaiten. Lyhyehköllä parin vuoden aikajänteellä Nokian kurssi saattaa tarjota sijoittajille iloisen yllätyksen, jos verkkomarkkina piristyy seuraavien vuosien aikana. Verkkomarkkinoiden kehitys kun ei kulje käsi kädessä yleisen taloussyklin kanssa. Jonkinmoista kurssilaskusuojaa antaa lyhyellä aikavälillä ensi kevääksi lupailtu 19 sentin osinko.
*** Karo Hämäläinen kommentoi Nokiaa 16.12.2018:
"Nokialla on mielestäni hyvät edellytykset pärjätä hyvin jatkossakin, kun 5G alkaa jyllätä toden teolla."
Toivottavasti te muut uskoitte enemmän vuoden 2018 valintaani kuin minä! Nokia menestyi pörssissä kuluneena vuotena paremmin kuin oma salkkuni, jossa Nokia on vain yksi sijoitus muiden joukossa. Nokialla on mielestäni hyvät edellytykset pärjätä hyvin jatkossakin, kun 5G alkaa jyllätä toden teolla. Tosin jos pörsseissä nähdään laajamittaista laskua, Nokia painunee muiden mukana. Jo vaihtelun vuoksi aion siis vaihtaa hevosta ja karauttaa ensi vuoden kisaan verskillä ratsulla.
Pasi Havia: Alma Media (14.12.2017)
HCP Quant -rahaston salkunhoitaja
Vuodelle 2018 voittajaosakkeen etsintä Helsingin pörssistä osoittautui erittäin vaikeaksi käyttämilläni kvantitatiivisin arvosijoittamisen menetelmin. Helsingin pörssin arvostustaso on korkealla ja hyvän tuottopotentiaalin omaavia yhtiöitä on erittäin haastavaa löytää. Jouduin löysentämään kriteereitäni rajusti että sain edes yhden yhtiön tipahtamaan valinnoista läpi. Sanoisinkin että vuodelle 2018 Helsingin pörssin tarjoamista vaihtoehdoista vähiten huono on Alma Media Oyj. Alma Media Oyj ei ole missään nimessä ihanteellisin poiminta itselleni mutta ainut joka edes jossain määrin täyttää sijoituskriteereitäni. Tämä on mielestäni varoittava piirre yleisesti ottaen ja sijoittajan on syytä noudatettaa erityistä huolellisuutta vuonna 2018. Helppojen tuottojen aika on takana. Alma Median tuloksentekokyky on hyvällä tasolla. Perinteinen printtimedia kärvistelee vaikeuksissa ja Alma Media onkin panostanut voimakkaasti digitaalisen liiketoiminnan kasvuun. Mikäli yhtiö kykenee pitämään tuottavuuden ylhäällä sekä kasvun urallaan tulisi tämän heijastua myös positiivisesti osakkeen kehitykseen ensi vuonna.
*** Pasi Havia kommentoi Alma Mediaa 16.12.2018:
"Kauppahinnan ollessa 7.44€/osake näkee pääomistaja yhtiön arvon olevan selvästi nykykurssia korkeampi."
Tässä kävi lopulta kuten pelkäsinkin. Helsingin pörssin arvostustaso oli jo viime vuonna korkealla, joten oli hyvin haasteellista löytää ehdokasta "voittajaosakkeeksi". Kun omin sijoituskriteerein ei ostettavaa tahdo löytää on se yleensä merkki siitä ettei ajankohta ole otollisin. Niinpä varoittelin ja kehoitin sijoittajia erityiseen huolellisuuteen.
Alma Median osakkeen kehitys jäi jälkeen Helsingin pörssistä. Arvioin vuosi sitten että mikäli Alma Media kykenisi pitämään tuottavuuden korkealla ja kasvun paikallaan, niin se näkyisi myös osakkeen kehityksessä. Tämä ei toteutunut. Yhtiö on sittemmin kirjannut alaspäin tavoitteitaan. Joulukuun pörssitiedotteessa Alma Media päivitti digitaalisen liiketoiminnan vuosittaisen kasvun 12%:iin aiemmasta 15%:sta. Yhtiön digitaalinen liiketoiminta on kasvanut lähes puoleen liikevaihdosta. Nyt kasvu on tällä tärkeällä puolella hidastunut. Mediarakennemuutos ei ole pysähtynyt ja niinpä painetun median kysyntä on yhä laskenut. Ei siis ihme että osavuosikatsaukset jäivät pääsääntöisesti odotuksista jälkeen. Valopilkkuna toimii marraskuun osakekauppa, jossa Ilkka-Yhtymä myi 16.4% osuuden Alma Mediasta Otavalle. Kaupan jälkeen Otava on yhtiön suurin omistaja 29%:n omistuksella. Kauppahinnan ollessa 7.44€/osake näkee pääomistaja yhtiön arvon olevan selvästi nykykurssia korkeampi.
Daytrader: Martela (18.12.2017)
Sijoitustiedon kolumnisti
Martela on suurin sijoitukseni Suomessa. Ostin sitä vasta tulosvaroitusrumban jälkeen, koska uskon johdon selityksiin ongelmien kertaluonteisuudesta. Kustannusten karsiminen teki vaikutuksen, ja nyt olisi vihdoin aika korjata sen hedelmät. Martela on enemmän tupakantumppi kuin laatu- tai kasvuyhtiö. Kuitenkin, jos Lifecycle-konsepti onnistuu, voi sen liikevaihto kääntyä marginaaliseen kasvuun. Uskon, että tietojärjestelmät saadaan kuntoon, ja ensi vuodelle tehdään yli 0,8 euroa osakekohtaista tulosta. Jos johdon 8 % tulostavoitteeseen päästäisiin lähivuosina, olisi tulos vielä tätäkin tuplasti isompi.
Vuoden 2018 Yritysarvo/liikevaihto 0,23 ja Yritysarvo/EBITDA 4,0 tunnusluvut ovat todella alhaiset - joten turvamarginaalia löytyy. Toki kurssi voi laskea, jos vielä tulospettymys tulee. Ruotsin tilanne on hieman arvoitus. Koska yhtiö on vuoden lopussa nettovelaton, koko tulos voitaisiin jakaa osinkona sitä seuraavana vuonna, ja nykyisellä ostohinnalla osinkotuotto voisi olla yli 10 %.
*** Daytrader kommentoi Martelaa 16.12.2018:
"Jälkikäteen näyttää siltä, että tietojärjestelmät olivat hyvä tekosyy, minkä taakse piiloutua. Johdon voittotavoitteet olivat perusteettomat ja ohjeistukset liian optimistisia."
Selittely on turhaa. Laitoin Sijoitustiedolle oman mestarillisen suositukseni seuraavalla saatteella:
”Moi, ajattelin mennä Martelalla. Siinähän nolaa itsensä helposti, jos vaikeudet jatkuvat, mutta eipä tuo haittaa.”
No kurssikäyrästäkin sen näkee, että vaikeudet jatkuivat, vähän nolotti, ja kyllä se jopa vähän haittasi. Osakekurssi laski vuoden aikana 58 %. Siinä ei osingotkaan pelasta.
Johdolla oli tietty suunnitelma. Kustannussäästöillä oli saatu tervehdytettyä bisnes, mutta sitten tuli tietojärjestelmäongelmat. Tai niin uskoin. Jälkikäteen näyttää siltä, että tietojärjestelmät olivat hyvä tekosyy, minkä taakse piiloutua. Johdon voittotavoitteet olivat perusteettomat ja ohjeistukset liian optimistisia.
Todellisuudessa Ruotsin tilanne oli odotettua pahempi ja liikevaihto jatkoi kutistumistaan. Martela palasi parin vuoden valonpilkahduksen jälkeen yhtiöksi, johon kukaan ei halua koskea täyden arvaamattomuuden takia.
Kun sijoittaa heikkolaatuisiin yhtiöihin, näin käy vähän useammin kuin hyvälaatuisissa.
Saatoin olla Martelassa liian itsevarma, koska vuonna 2016 olin tehnyt osakkeella todella hyvät tilit ja onnistunut jopa myymään ennen vaikeuksien alkamista. Sijoittamisessa itsevarmuus helposti sokaisee. Nyt menetin vuoden ensimmäiseen tulosvaroitukseen luottamukseni johtoon, ja myin valtaosan osakkeistani.
Osake näyttää edulliselta, mutten sitä enää omista.
Mitä opetuksia tästä kannattaa vetää: 1. Ei kannata luottaa niin sanottuihin guruihin, vaan tehdä omat analyysit. 2. Hajautus rajoittaa vahinkoja. 3. Kun luottamus menee, on parempi myydä nopeammin kuin hitaammin.
Random Walker: Exel Composities (17.12.2017)
Sijoitustiedon kolumnisti ja sijoituskirjailija (Laatuguru)
Hiili- ja lasikuituun pohjautuvia komposiittituotteita teollisuudelle ja rakentamiseen valmistava Exel Composites alkaa vajaa pari kuukautta kestäneen kurssilaskun jälkeen lähestyä taas mielenkiintoista arvostustasoa. Finanssikriisistä lähtien alisuorittaneen Exelin osakekurssi on viime vuosien aikana heilunut voimakkaasti suurin piirtein 5-10 euron haarukassa sen mukaan kuinka vahvasti sijoittajat ovat yhtiön pysyvään tuloskäänteeseen uskoneet. Kuluneen vuoden aikana on vihdoin alkanut näyttää siltä, että liikevaihto on kääntymässä voimakkaiden myyntipanostusten ansiosta kunnolliselle kasvu-uralle. Melko kiinteän kustannusrakenteen takia Exelin liiketoiminta on hyvin skaalautuvaa, jolloin tulosvipu on myynnin kasvaessa merkittävä. Toisin kuin vielä vuoden alussa, Exeliä ei voi enää sanoa naurettavan halvaksi, mutta vajaan parin kuukauden aikana nähty reilun 10 prosentin pudotus tämän vuoden kurssihuipusta on kuitenkin tehnyt osakkeesta kohtuullisesti hinnoitellun.
Pyrin itse ostamaan ensiluokkaisen laadukkaita yhtiöitä silloin, kun niistä ei tarvitse maksaa liikaa. Näenkin kurssidipit ja -romahdukset mahdollisuuksina, sillä ilman niitä hyvää ei saa halvalla. Minua kiinnostava kurssilasku voi johtua esimerkiksi suhdanteesta tai väliaikaisista yhtiökohtaisista ongelmista. Exelin kohdalla ”väliaikaiset” ongelmat ovat vain kestäneet vähän normaalia pidempään. Olen siten saanut tankattua yhtiötä salkkuuni kaikessa rauhassa usean vuoden ajan. Tämän vuoden aikana nähtyä nousua seurannut viime aikojen kurssilasku kielii siitä, että hätäisimmät ovat kotiuttamassa pikavoittoja tai sitten markkinat alkavat taas epäillä käänteen pysyvyyttä. Nyt nähty dippi tarjoaa hyvän ostomahdollisuuden myös niille sijoittajille, jotka eivät ole uskaltaneet lähteä aiemmin mukaan. Nythän tuloskäänteen pysyvyyteen liittyvät riskit ovat huomattavasti pienemmät kuin vielä alkuvuonna. Vaikka osake on noussut vuoden alun pohjilta, kurssi on mielestäni vielä kaukana potentiaalistaan.
Mikä sitten tekee Exelistä mielestäni niin houkuttelevan sijoituskohteen? Ensinnäkin komposiittimarkkina kasvaa voimakkaasti, useiden arvioiden mukaan jopa kaksi kertaa bruttokansantuotetta nopeammin. Exelille relevantti pultruusiokomposiittien markkina on noin 1,5 miljardin euron kokoinen ja hyvin hajanainen. Exeliä voidaan pitää markkinajohtajana tässä pienessä nichessä. Vaikka Exel on absoluuttisesti hyvin pieni yhtiö, sen suhteellinen kokoluokka on merkittävä. Tämä yhdessä teknologisen etumatkan kanssa tarjoaa herkullisen mahdollisuuden markkinaosuuden kasvattamiseen entisestään. Toimialan hajanaisuudesta johtuen kasvua voidaan nopeuttaa melko vähin riskein myös pienillä yritysostoilla.
Toimialan houkuttelevuuden lisäksi myös Exelin oma liiketoimintamalli saa minut laatusijoittajana kiinnostuneeksi. Yhtiö tekee asiakkailleen pääosin differoituja tuotteita, jolloin hinnoitteluvoima on hyvä. Liiketoiminta sitoo melko vähän pääomaa ja skaalautuu tehokkaasti. Liiketoimintamallin edut kompensoivat mielestäni enemmän kuin hyvin yhtiöön liittyvät riskit, jotka on myös hyvä ymmärtää. Toimiala on hyvin syklinen ja Exelin asiakasportfolio on varsin keskittynyt. Pitkittynyt laskusuhdanne ja muutaman ison asiakkaan menetys samanaikaisesti olisivat myrkkyä yhtiön liiketoiminnalle.
Entäpä Exelin tämän hetken arvostus? Vuoden 2017 EPS-ennusteella (0,37 euroa) laskettu P/E-luku on tällä hetkellä 18. Exelin kasvupotentiaali, normaali kannattavuustaso ja riskisyys huomioiden olen itse määrittänyt yhtiölle hyväksyttäväksi P/E-haarukaksi 18-20. Nykyistä arvostusta ei siis voi pitää kovin korkeana, mutta toisaalta se sisältää vain vähän upsidea. Suurempi potentiaali liittyy kuitenkin tuloksen normalisoitumiseen. Tavoitteidensa mukaisella 10 prosentin liikevoittomarginaalilla (tänä vuonna tullaan pääsemään noin 8 prosenttiin) ja nykyisellä normaalia matalammalla 85 miljoonan euron liikevaihdolla yhtiö tekisi suunnilleen 0,50 euron osakekohtaisen tuloksen. Tämä tarkoittaisi nykyarvostuksella 9 euron osakekurssia. Usein käänteen tapahduttua myös P/E-luvut kohoavat, joten pidän arvioimani haarukan ylälaidan P/E-lukua 20 hyvin mahdollisena. Tällöin puhuttaisiin jo 10 euron kurssitasosta eli 50 prosentin nousupotentiaalista suhteessa nykyiseen 6,7 euron kurssiin.
*** Random Walker kommentoi Exeliä 16.12.2018:
"Leikkimielisissä kilpailuissa pärjääminen olisi toki mukavaa, mutta totuuden nimissä en ole itse juurikaan kiinnostunut osakekurssien lyhyen aikavälin liikkeistä."
Exel Compositesin kohdalla sijoituscaseni taustalla oli luottamus tuloksen normalisoitumiseen ja sen myötä tapahtuvaan kurssinousuun. Tuloskasvu antaa kuitenkin edelleen odottaa itseään. Sijoittamisen lyhyen aikavälin sattumanvaraisuudesta kertoo hyvin se, että vuosi sitten selvästi pörssin houkuttelevimpana pitämäni osake tulee olemaan salkkuni tämän vuoden ylivoimaisesti huonotuottoisin sijoitus. Yhtiön osakekurssi on laskenut vuodessa 6,7 eurosta vaivaiseen 4,0 euroon. Osingot huomioituna virtuaalitappiota on tullut 35 prosenttia.
Leikkimielisissä kilpailuissa pärjääminen olisi toki mukavaa, mutta totuuden nimissä en ole itse juurikaan kiinnostunut osakekurssien lyhyen aikavälin liikkeistä. Seuraan ennemmin yhtiöiden liiketoiminnan pidemmän aikavälin kehityksestä, sillä pitkässä juoksussa kurssi seuraa tulosta. Siksi pyrin omaa salkkua hoitaessani selvittämään, onko kurssilaskun syynä yhtiön rakenteissa ja liiketoimintamallissa tapahtunut muutos, joka heikentää tuloksentekokykyä pysyvästi. Jos kyse on vain väliaikaisesta ongelmasta ja markkinoiden ylireagoinnista, en ole huolissani.
Exelin kohdalla vuoden 2018 suurin uutinen lienee huhtikuussa julkaistu amerikkalaisen DSC:n yritysosto. Markkinat eivät pitäneet tappiollisen yhtiön ostamista järkevänä ja jo ennen kaupan julkistamista alkanut kurssilasku voimistui seuraavien viikkojen aikana. Pahempi kurssipudotus nähtiin kuitenkin vasta Q3-raportin yhteydessä, kun Exel alensi ohjeistustaan DSC:n ennakoitua suurempaan tappiollisuuteen vedoten. Kun huomioidaan myös markkinoiden odotukset yleisen talouskasvun hidastumisesta, ei ole ihme, että syklisen Exelin kurssi on ottanut osumaa.
Markkinoiden lyhytnäköisyyden ei pidä antaa hämätä, vaan tilannetta on analysoitava yritysoston pidemmän aikavälin järkevyyden kannalta. Exelin tavoitteena on kasvaa globaaliksi toimijaksi, mikä on näkynyt jo pidemmän aikaa mm. panostuksena myyntiin ja laajentumisena yritysostoin. Koska pidän Exelin kasvuhakuisuutta oikeana strategiana, näen DSC-yritysoston loogisena osana kokonaisuutta. Myös kauppahinta on mielestäni kohtuullinen, sillä Exel maksoi yhtiöstä vain noin 0,5 kertaa liikevaihdon. Greenfield-operaation kautta USA:n markkinoille pyrkiminen olisi tullut yritysostoa huomattavasti kalliimmaksi. Jos uskoin Exeliin ennen DSC-uutisia, miksen uskoisi enää uutisten jälkeen. Isossa kuvassa mikään ei ole ainakaan heikentynyt.
Markkinoiden ylireagointi näkyy hyvin Exelin P/E-luvun kehityksestä. Kuten vuosi sitten esitin, Exelin kaltaiselle yhtiölle hyväksyttävä P/E on 18-20. Vuosi sitten arvostus oli haarukan alalaidassa. Vuodelta 2017 yhtiö teki lopulta melko lähelle analyytikkoennusteita osuneen 0,36 euron osakekohtaisen tuloksen ja tänä vuonna uudelleenjärjestelykuluilla ja muilla kertaerillä oikaistu tulos tulee olemaan noin 0,30 euroa osakkeelta. Yhtiön potentiaalia selvästi heikommallakin tuloksella, P/E-luku on siten enää noin 13. Kasvuodotukset selittävät enää vain hyvin pienen osan Exelin hinnasta, joten turvamarginaali on tästäkin näkökulmasta katsottuna kasvanut. Olenkin jatkanut omia Exel-ostojani suunnitelman mukaan myös matalammilla kurssitasoilla.
Aki Pyysing: Orava (18.12.2017)
Sijoitustiedon kolumnisti
Oravan hallitus vaihtui tänään kokonaan. Uudella hallituksella onkin paljon peltoa kynnettävänä. Yhtiö on ajelehtinut hyvin lähelle nollatulosta tekeväksi asuntosijoitusyhtiöksi ja tämä näkyy pörssikurssissa. Yhtiön osakekohtainen nettovarallisuus oli 30.9.2017 osavuosikatsauksen mukaan 9,94 euroa ja pörssikurssi 18.12. vitosessa. Mie ja lähes kaikki tuntemani sijoittajat ovat suhtautuneet kirjanpidon mukaiseen varallisuuteen epäluuloisesti. Kuulemieni selvitysten pohjalta NAV:in pitäisi kuitenkin olla ainakin sielläpäin. Lisäksi Oravan vuokraus- ja myyntitoimintaa ei ole hoidettu ainakaan ammattimaisimmalla ja kulutehokkaimmalla mahdollisella tavalla.
Nyt Oravan pitäisi saavuttaa menettämänsä sijoittajien luottamus. Tämä ei ole mitenkään helppo tehtävä, eikä ole mitään varmuutta, onnistuuko uusi hallitus tässä. Ei pitäisi kuitenkaan olla ylivoimaista pikku hiljaa alentaa kuluja, lisätä tuloja, uusia rahoitus ja realisoida omaisuutta ja täten saada osakekurssi lähestymään varallisuuden arvoa. Yhtiön omien osakkeiden osto olisi myös hyvin perusteltua, joskin tämän mahdollistaminen vaatinee paljon askartelua.
Orava on hyvin spekulatiivinen sijoitus, mutta jossa kuitenkin on melko rajattu laskuvara ja ihan kivasti tilaa ylöspäin. Tosin yksi vuosi on melko lyhyt periodi menetetyn luottamuksen palautumiseen.
*** Aki Pyysing kommentoi Oravaa 16.12.2018:
"Vaikka Trump pystyttäisi muurinsa Tyynenmeren keskelle, ei se paljon Oravan kämppiä heilauta."
Orava uusi hallitus on toteuttanut käytännössä kaiken, mitä olen toivonut ja uusi organisaatio vaikuttaa hyvin lupaavalta. Oletin järjestelyjen jälkeen tuloksen syksyllä laskevan kertaluontoisesti vuoksi ja osakekurssinkin arvelin ottavan osumaa. En kuitenkaan juuri myynyt 5,50 tasolla, missä oltiin pitkään, mutta vitosessa olen tankkaillut lisää.
Tällä hetkellä salkuissani on Oravaa enemmän kuin koskaan, ja se on valintani myös vuoden 2019 nousijaksi. Tuskin voittaa kisaa mitenkään, mutta tällaisessakin valinnassa pitää mielestäni ottaa huomioon laskuvara, jota Oravassa nähdäkseni on melko vähän.
Hyvin jännittävää on nähdä, paljonko vanhan johdon ostamista ja arvonkorottamista ensimmäisen kerroksen perheasunnoista huonoilla tilaratkaisuilla oikeasti saa, kun uusi johto niitä pääsee 18.12. alkaen vapaasti realisoimaan. Paljonko jää yhdeksän euron osakekohtaisesta varallisuudesta jäljelle myyntien jälkeen on avainkysymys. Tämä luonnollisesti pitkälti ratkaisee Oravan osakkeen kohtalon.
Tällainen lappu on turbulentteina aikoina hyvä perusta salkulle. Kovin pahasti ei pitäisi tulla pataan mitenkään, tai sitten vanha johto hallinnointiyhtiön kanssa on tehnyt kirjanpitorikoksia. Vaikka Trump pystyttäisi muurinsa Tyynenmeren keskelle, ei se paljon Oravan kämppiä heilauta.
Jukka Oksaharju: Nordea (8.12.2017)
Sijoituskirjailija (Laatuguru, Sijoita kuin guru), Nordnetin osakestrategi
Henkilökohtaisesti olen sijoittanut pitkin syksyä 2017 vähitellen lisää pääomaa Nordean osakkeisiin. Pankki on jo entuudestaan suurin yksittäinen omistukseni. Tämä on vastoin kaikkia sijoitusviisauksia, jotka kehottavat hajauttamiseen. Yhtiövalinta ei siis missään nimessä sisällä suositusta tai neuvoa.
Nordean tuloksentekokyvylle erittäin tärkeä korkomarkkina näyttää saavuttaneen suhdannekierron pohjakosketuksensa. On mahdollista ja kiihtyvästä talouskasvusta johtuen jopa jossain määrin todennäköistä, että korkotason ”normalisoituminen” voi käynnistyä lähivuosina. Tämä olisi uskoakseni merkittävin tuloskasvuajuri toteutuessaan. Odotusaikana Nordeassa riskiä kantava saa vastineeksi noin 6,5 prosentin osinkotuoton (perustuen konsensusennusteeseen ja nykykurssiin). Lisäksi Nordea pyrkii kasvattamaan osinkoaan ylittämällä vakavaraisuussäännökset ja osin myös muuttamalla kotipaikkansa Suomeen, sikäli, kun pankin yhtiökokous antaa lopullisen siunauksensa suunnitelmalle.
Toisaalta nykyhetken tilanne osakemarkkinoilla tarjoaa melko suotuisan pohjan pankin varainhoitoliiketoiminnan tuloksellisuudelle ja samaan aikaan viriävän talouskasvun pitäisi olla omiaan pitämään luottotappioita kurissa. Lopuksi finanssialan sääntelyviidakon selkiintyminen saattaa avata mahdollisuuksia yritysjärjestelyihin, kunhan Nordea ensin saa meneillä olevan it-investointiohjelmansa kunnialla maaliin. Antaisin jonkin verran arvoa myös Nordean johdolle ja omistajarakenteelle.
Pankkiin sijoitettaessa pääoman pysyvän menetyksen riski on aina läsnä, mutta henkilökohtaisesti koen riskin ja tuoton välisen suhteen nyt houkuttelevaksi. Olen omistanut Nordeaa yhtäjaksoisesti nyt seitsemättä vuotta, joten edellä lausuttuunkin tulee suhtautua vuotta 2018 pidemmällä tähtäimellä, varsinkin tilanteessa, jossa olemme mielestäni monella mittarilla huimaavissa korkeuksissa pörssin yleisin arvostustasoin.
Kyse ei ole yleisistä sijoitussuosituksista tai sijoitusneuvoista, vaan kuvaukset kertovat siitä, mitä olen itse tehnyt. Tapani sijoittaa on todennäköisesti vahingollinen valtaosalle sijoittajista, joten pyydän jokaista harkitsemaan sijoituspäätöksensä ja kantavan niistä vastuun täysin itse.
*** Jukka Oksaharju kärsi aivotärähdyksestä eikä ehtinyt kommentoida valintaansa.
