Olemme pikkuhiljaa saapumassa tilanteeseen, jossa voimme varovaisesti alkaa arvioida rajoitusten vaikutusta maailmantalouteen tulevien kuukausien aikana. Rajoitusten poistaminen ja talouden ovien avaaminen ei kuitenkaan tarkoita välitöntä paluuta normaaliin, mitä ikinä normaali sitten onkaan.
Täällä Thaimaassa poikkeustilaa päätettiin eilen jatkaa toukokuun loppuun asti. Alkoholia ei voi ostaa lainkaan ja iltakymmeneltä astuu voimaan ulkonaliikkumiskielto. Ohjeita noudatetaan varsin kuuliaisesti ja maskeja on jopa mopoilijoilla vaikkei kypärää päässä olisikaan. Maahan ei voi saapua ainakaan ennen kesäkuun alkua ja turismi on ottamassa erittäin rajua kolausta. Lockdown alkaa käydä täällä jo monien hermoille, kuten varmasti Pohjolassakin.
Pari viikkoa sitten kirjoitin lockdownien loppumisen aikataulusta. Deutsche Bankin ennusteet vaikuttavat päteviltä, sillä esimerkiksi Saksassa ja Italiassa rajoituksia aletaan pikkuhiljaa purkaa.
Mitä on odotettavissa rajoitusten jälkeen?
Yksi asia on varmaa, rajoitusten purkaminen tai niiden pitkittyminen tulee kriittisesti vaikuttamaan siihen, miten talouden elpyminen voi alkaa ja miten se voi jatkua.
Vaikutus talouteen
Osa analyytikoista ja kirjoittajista uskoo edelleen V-malliseen talouden elpymiseen. Heidän mukaansa talous palautuu nopeasti raiteilleen, kunhan rajoitukset saadaan poistettua. Kaikki tuotantovälineet, jakelukanavat ja muut tärkeät tekijät ovat valmiina odottamassa starttinappulan painamista. Odotellaan vaan talouden avautumista, rajoitusten päättymistä, rokotetta ja COVID19-uhka ihmisille ja taloudelle on historiaa.
Toivottavasti, mutta tämä tuskin tapahtuu mutkitta.
Maailmantaloudesta 18 prosenttia koostuu turismista, vieraanvaraisuuspalveluista ja lentoteollisuudesta. Näiden toimialojen palautuminen niiden kokemasta kolauksesta kestää todennäköisemmin vuosia kuin kuukausia.
KLM sai avustusta 11 miljardia euroa, Lufthansa anoo pakettia Saksalta ja Norwegian on valumassa konkurssiin eikä todennäköisesti lennä lentoakaan tänä vuonna. Thai Airways on sekin suurissa vaikeuksissa ja hallitus on valmis pelastamaan yhtiön. Airbus on varoittanut konkurssin vaarasta tilausten ja kysynnän hiipuessa.
Rajoitusten loppuessa voi olla edessä karu totuus: talouden sulkeminen voi olla paljon helpompaa kuin sen avaaminen. Kun työttömien määrä kasvaa ja monet saavat vain osittaista palkkaa, miten kuluttajat voisivat ajaa talouden takaisin urilleen?
Bondimarkkinoilla kuhisee
Julkisilla bondimarkkinoilla on viime viikkoina nähty ennätysmäistä vilinää yhtiöiden hakiessa sijoittajilta käteistä. Keskuspankit globaalit latasivat tarpeeksi mustetta painokoneisiinsa jottei setelien painamistahti pääse missään tapauksessa hyytymään. Keskuspankit voivat ostaa monia julkisia bondeja ja bondi-ETF:iä. Yhtiöiden velkakirjoihin on viime aikoina tulvinut rahaa.
Suuret yhtiöt ympäri maailmaa ovat nostaneet luotot limittiin ja varanneet käteistä pahimmasta selviytymiseksi. Keskuspankkien elvytyspaketit ovat tosiasiallisesti auttaneet pelastaneet ne yhtiöt, joilla on ollut mahdollisuus päästä uunituoreeseen käteiseen käsiksi.
Tulisiko yhtiöitä auttaa?
Suurin osa tarjolla olevasta käteisestä on mennyt suurten yritysten haaviin. Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ei ole samanlaista mahdollisuutta päästä rahavirtaan kiinni. Ne ovat joutuneet tulemaan toimeen hallitusten hätäpaketeilla.
Pitkällä aikavälillä tämä voi aiheuttaa vakavaa epätasapainoa taloudessa. PK-yritykset menevät huomattavasti todennäköisemmin konkurssiin. Tämä on hälyyttävää, sillä ne työllistävät esimerkiksi USA:ssa lähestulkoon puolet koko työvoimasta.
Jotkut ovat kirjoittaneet koronaviruksen olevan meteori-isku taloudelle. Jos näin olisi, olisivat voimakkaasti velkaantuneet yritykset menneet jo nurin ja nopealiikkeiset ja sopeutumiskykyiset PK-yritykset olisivat ottaneet jalansijaa.
On käymässä toisinpäin, mikä on vaarallista.
Esimerkki luonnosta: metsäpalot ovat luonnollinen osa metsän elinkaarta. Korkeiden puiden peittämässä metsässä aluskasvillisuutta ei juuri ole. Auringonsäteet eivät pääse maahan asti suurten puiden imiessä elinvoimaa. Luonnollisten metsäpalojen jälkeen luonto alkaa vihertää nopeasti hiilikasojen keskeltä. Nyt ruohonjuuritasollekin tulee auringon energiaa. Tätä sykliä tarvitaan myös talouselämässä eikä suuria tule keinotekoisesti pelastaa. Metsänhoitajat riskialueilla tietävät metsäpalojen antaa roihua tiettyyn pisteeseen asti. Jos niiden ei anneta kehittyä luonnollisesti, on lopulta edessä pysäyttämätön tulipalo.
Rahoitusmarkkinat näyttelevät tärkeää roolia talouden kasvussa. Ne toimivat lainanottajien ja -antajien välikätenä, tarjoten tehokkuutta pääomalle. Tämä on elintärkeää yrityksille, työllisyydelle ja kasvulle. Rahoitusmarkkinoilla kysynnän ja tarjonnan tulisi määrittää tasapainohinta tuotteille ja palveluille. Ongelmia syntyy kun keskuspankit laittavat lusikkansa soppaan ja alkavat hämmentää.
Vaikutus markkinoihin
Miksi kukaan ostaisi nollakorkoisia valtioiden bondeja? Tai BBB-luokitettuja yritysbondeja ainoastaan sen takia että keskuspankitkin ostavat niitä? Niiden tarjoamat korot ovat sitä paitsi edelleen matalia.
Korkopapereihin sijoittaminen ei siis liene viisasta, mikäli haluaa kasvattaa rahapinkkaansa.
Osakemarkkinat koostuvat suurista yhtiöistä, joilla on ollut erinomainen kanava keskuspankkien tukitoimiin. Näin ainakin maailmanlaajuisesti puhuttaessa. Niiden lainamäärä kasvaa ja paine tuloksentekemiselle tulevaisuudessa kasvaa. Niitä tullee myös hidastamaan valvonta hallitusten toimesta; osinkojen rajoittaminen ja johdon palkitseminen tulevat olemaan suurennuslasin alla yhtiöille, jotka ovat tarvinneet apua selviytyäkseen. Markkinoiden tehokkuus laskee tukipakettien ja valvonnan myötä. Finanssikriisissä vain pankit joutuivat tiukkaan syyniin, tällä kertaa toimet koskevat eri toimialoja laaja-alaisesti.
Jotkut osakkeet tulevat toki pärjäämään erinomaisesti. Viihdeyhtiöt esimerkiksi pärjäävät tällä hetkellä mainiosti, samoin ruokaa tekevät ja toimittavat yhtiöt ja telekommunikointia tarjoavat firmat. Yhtiöt, joiden kassa on kunnossa eikä velkataakka kasva kriisin seurauksena ovat iskuvalmiudessa rajoitusten avautuessa. S&P500-indeksin nousua vetävät käteisrikkaat teknologiayhtiöt.
Keskuspankkien peesaaminen lyhyellä aikavälillä vaikuttaa järkevältä. Jossain vaiheessa ylettömän seteliprinttaamisen hinta tulee kuitenkin maksettavaksi, ellei jotain mullistavaa sitä ennen keksitä. Wall Street Journalin James Grantin mukaan FED toimii sekä tuhopolttajana että palomiehenä.
Tekniset analyytikot uumoilevat karhumarkkinarallin olevan ohitse, mutta hyvät uutiset koronaviruksen taltuttamisesta voivat antaa lisää tuulta osakeindeksien purjeisiin.
Faktaa on, ettei keskuspankeilla ole muuta mahdollisuutta kuin tarjota markkinoille likviditeettiä hauraan markkinan tukemiseksi. Helppo minun on kirjoittaa ja maalata eri harmaan sävyisiä taivaankuvia synkkien lasieni takaa. Valitsen kuitenkin osakkeeni erittäin tarkasti sen mukaan miten yhtiöt ovat asemoituneet talouden avautumiseen. Käteinen on kriisissä kuningas ja (yli)velkaantuneet ovat pulassa niin lainojensa kuin valvonnen suhteen.
Mihin sijoitat? Kerro siitä Sijoitustiedon palstalla.
