Näkyvyys sijoitusmarkkinoiden tulevalle kehitykselle vuonna 2022 on sumea, ja sijoittajilla on edessään vaikea vuosi. Maailmantalouden palautuminen kärsii aikaisempaa jyrkemmästä pandemia-aallosta, ja geopoliittinen tilanne on kiristynyt uuden ja vanhan mantereen vanhojen valtakeskittymien välillä. Lisämausteena sopassa ovat nopeasti kohonneet kuluttajahinnat, jotka ovat omiaan sekä heikentämään taloudellista aktiviteettia että kannustamaan keskuspankkeja vähentämään elvytystä ja kiristämään rahapolitiikkaansa.
Sitä vastoin taakse jäänyt sijoitusvuosi 2021 suosi riskinottajia. Erityisesti osakesijoittajille mennyt vuosi on ollut yksi parhaista, kunhan on vain malttanut pysyä läntisillä osakemarkkinoilla ja muistanut pitää sijoitussalkussaan niitä oikeita amerikkalaisia teknologiayhtiöitä. Sen sijaan Aasian osakemarkkinoilla positiiviset tuottokokemukset ovat jääneet maltillisiksi, ellei sitten ole innostunut Kiinan vauhdikkaasti vajonneesta teknologiasektorista, puhumattakaan paikallisesta kiinteistösektorista.
Korkosijoittajien tunnelmat olivat viime vuonnaa tiukemmassa, kun nopeasti kasvaneet inflaatio-odotukset vetivät markkinakorkoja ylöspäin. Korkosijoittajien positiiviset tuotot ovat tulleet pääosin onnistuneesta riskivalinnasta heikomman luottokelpoisuuden omaavissa lainoissa tai sitten aktiivisesta korkoriskin säätelystä. Karkeasti arvioiden korkosijoittajan tuotot olivat sitä korkeampia mitä enemmän luottoriskiä ja mitä vähemmän korkoherkkyyttä sijoitussalkussa on vuoden mittaan kannettu. Parhaimmat tuotot korkosijoitusten puolella lienee kerätty epälikvideistä vaihtoehtoisista lainasijoituksista, joissa markkinakorkoherkkyys on vähäistä ja luottoriskilisissä on reippaat epälikvidisyyspreemiot.
Sijoitusvuosi eri omaisuuslajien näkökulmasta
Vuonna 2022 korkosijoittajalla on edessään vaikea sijoitusvuosi. Pandemiakriisin aiheuttaman taloudellisen tuhon torjumiseksi tarkoitettu mittava raha- ja finanssipoliittinen elvytys käänsi kulutuskysynnän nousuun ja samalla pandemian ajasta kärsineet toimitusketjut alkoivat tukkiutua pullonkaulojensa kohdilta hidastaen kansainvälistä tavaroiden ja energian tarjontaa. Sen seurauksena loppuvuonna on nähty nopea nousu toteutuneissa inflaatioluvuissa, mikä on saanut keskuspankit vähentämään pandemiaelvytysohjelmiaan kiihtyvään tahtiin. Yhdysvaltojen keskuspankin odotetaan aloittavan ohjauskorkojen nostot ensi kesään mennessä, mutta Euroopan keskuspankilla ne jäänevät ensi vuoden puolelle. Nousevien markkinakorkojen ympäristö ennakoi korkosijoittajalle negatiivisia sijoitustuottoja varsinkin, kun korkojen lähtötasot ovat vielä nollan tuntumassa.
Vuonna 2022 luottoriskisijoittajalla on edessään vaikea sijoitusvuosi. Pandemiakriisin puhjettua keskuspankit kasvattivat määrällistä elvytystään ostamalla taseisiinsa valtionlainojen lisäksi myös enemmän luottoriskillisiä velkapapereita. Pandemiaelvytysohjelmien avulla vältettiin välitön finanssikriisi ja sijoitusmarkkinoiden luottoriskilisät palasivat nopeasti kriisiä edeltävälle hyvin matalalle tasolle. Tänä vuonna keskuspankkien elvytysohjelmien pienentäminen vähentää luottoriskillisten korkopapereiden kysyntää nousevien korkojen ympäristössä. Tällöin luottoriskisijoittaja voi kärsiä samanaikaisesti sekä korkojen että luottoriskilisien noususta saaden markkinoilta iskuja molemmille poskille. Kiinan vahvasti velalla vivutetun kiinteistömarkkinan kuplinta ei ainakaan tätä huolta hälvennä.
Vuonna 2022 osakesijoittajalla on edessään vaikea sijoitusvuosi. Viime vuosina osakesijoittaja on nauttinut pandemiasta vähiten kärsineiden toimialojen kohonneista markkina-arvostuksista. Mittava yhdistetty raha- ja finanssipoliittinen elvytys on tukenut läntisiä osakemarkkinoita, vaikka kohdeyritysten liiketoiminta olisikin kärsinyt pandemian aiheuttamasta liikevaihdon heikkenemisestä. Nousevien korkojen ja vähenevän elvytyksen ympäristössä osakemarkkinoiden hintojen heilahtelu voi kasvaa merkittävästi, mikä tarkoittaa osakesijoittajille kuoppaisempaa polkua tämän vuoden halki. Erityisesti uuden teknologian yhtiöiden odotettujen kassavirtojen aikahorisontti voi ulottua kauaksi tulevaisuuteen, jolloin nousevat markkinakorot leikkaavat nopeasti oletettujen kassavirtojen nykyhetkeen diskontattua arvostusta. Olisikohan nyt vihdoinkin se kauan odotettu ja jo useamman kerran ennustettu arvosijoittajan menestyksen vuosi?
Vuonna 2022 myös reaaliomaisuuteen sijoittaneilla voi olla edessään vaikea sijoitusvuosi. Epälikvidiin reaaliomaisuuteen, kuten kiinteistöihin tai maaomaisuuteen, varojaan allokoinut sijoittaja on saanut nauttia useiden vuosien ajan säännöllisestä kassavirtatuotosta. Lisäksi jo vuosikausia laskeneet diskonttokorot ovat nostaneet tuleviin kassavirtatuottoihin perustuvien reaalisijoitusten arvostuksia matalan inflaation ympäristössä. Vaikka kohonnut inflaatio näkyy aikanaan myös näissä kassavirroissa, nopea diskonttokorkojen nousu voi aiheuttaa merkittäviä laskupaineita reaaliomaisuuden kohonneisiin arvoihin. Yhtenä pelastavana tekijänä sijoittajalle voi olla se, jos on pystynyt vuosien saatossa olemaan maltillinen omaisuuserien arvostusten ylöskirjaamisessa.
Varojen allokointi sumeassa markkinaympäristössä
Mihin instituutiosijoittaja voi enää varojaan allokoida, jos kaikissa omaisuuslajeissa alkaneen vuoden tuottokehitys on vähintäänkin riskialtista? Käteinenkään ei ole euroalueen instituutiosijoittajalle vaihtoehto nykyisellä negatiivisella talletuskorolla. Niinpä sijoittajalla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin roikkua mukana riskisijoituksissa ja hajauttaa sijoituksiaan erilaisen riskiprofiilin omaaviin omaisuuslajeihin oman riskinkantokykynsä mukaisesti. Muussa tapauksessa pelko ja sitä seuraava katumus mahdollisten markkinatuottojen saamatta jäämisestä kasvaa liian suureksi. Tätä tilannetta kuvastavat markkinoilla monesti käytetyt lyhenteet TINA (there is no alternative) ja FOMO (fear of missing out).
Rahoitusteorian mukaisista rationaalisista markkinaodotuksistakaan ei välttämättä ole apua varojen allokoinnissa markkinaympäristössä, joka on ollut keskuspankkien massiivisen määrällisen elvytyksen manipuloima. Rahapolitiikan kiristyminen voi muuttaa sijoitusmarkkinoiden käyttäytymistä jälleen, joten historialliseen dataan perustuvien riskimallien käyttökelpoisuus voi olla kyseenalaista. Voimme vain arvailla erilaisten markkinaskenaarioiden avulla, miten markkina voisi reagoida elvyttävän rahapolitiikan väistymiseen. Sijoitusmarkkinoiden rationaalisten oletusten ongelmallisuudesta olen aiemmin kirjoittanut blogissani Sijoitushorisontti hukassa.
Onhan toki myös mahdollista, että keskuspankkien rahapolitiikan kiristykset osoittautuvat niin maltillisiksi, ettei niillä ole olennaista vaikutusta sijoitusten arvostuksiin. Talouskasvun palautuminen voi jälleen voimistua, mikäli pandemia alkaa hiipua ja miedontua mahdollistaen rajoitteiden purkamisen kansainvälisesti. Sellaisessa ympäristössä edessä voisikin olla jälleen vahva sijoitusvuosi, jossa sijoittajan on syytä olla mukana niin kauan kuin musiikki soi ja tarjoilu jatkuu. Vaikka instituutiosijoittajalla on taas kerran edessään vaikea sijoitusvuosi, se voi jälkeenpäin osoittautua vähintäänkin hyväksi sijoitusvuodeksi. Näin on käynyt monta kertaa aikaisemminkin, kun sijoitusmarkkinoiden suunta on ollut alkuvuodesta arvailujen varassa.
Kari Vatanen
Sijoitusjohtaja, Veritas Eläkevakuutus
- Kaupallinen yhteistyö
