Sijoittaja-Alokas haastattelee: Almanakka

Sijoittaja-Alokas on tullut nopeasti tunnetuksi kotimaisessa sijoitusyhteisössä ja Inderesin foorumilla loistavista syväluotaavista sijoittajahaastatteluistaan. Tuorein Alokkaan haastattelema sijoittaja on Sijoitustietoon kirjoittava Almanakka, joten haastattelu julkaistaan tällä kertaa myös Sijoitustiedossa. Loput Alokkaan lähes 100 haastattelua löydät täältä: Linkki Inderesin foorumille.

Almanakka on selkeäsanainen, objektiivinen ja analyyttinen sijoituksista kirjoitteleva heppu, jonka kirjoituksia on aina ilo lukea. On mukava nähdä, kun häneltä on ilmestynyt uusi kirjoitus; tiedän saavani lukea helppolukuista tekstiä, jossa on nostettu esille olennaisia asioita yhtiöistä kirjoittajan omien laadukkaiden ajatusten höystämänä.

Suosin asiassa kuin asiassa sitä, että luen eri paikoista ja erilaisten ihmisten ajatuksia esim. yhtiöistä ja jos tiedän Almanakan kirjoittaneen jostain yhtiöstä, josta olen kiinnostunut, niin varmasti käyn lukemassa sen (uudelleen; luen aina heti Almanakan yhtiösepustukset) - tiedän saavani varmasti hyvää ajateltavaa. En niin välitä pieniin yksityiskohtiin takertumisesta ja mutuheitoista, vaan fiksujen sekä asioihin perehtyneiden kavereiden poiminnoista ja perustelluista ajatuksista. Almanakka täydentää hienosti analyytikoiden tekemää työtä ja yhtiöiden materiaaleja; hän poimii sijoituskohteista olennaisimmat asiat ja kertoo niistä oman hyvin perustellun näkemyksensä sekä tuo usein myös uutta näkökulmaa asioihin.

Mielestäni hänellä on sopivaa maltillisuutta ja kykyä katsoa asioita objektiivisesti; herkästi me sijoittajat noin yleisesti ollaan vähän liian itsevarmoja sekä katsotaan suppeasti asioita. Luulen, että peiliin katsomalla ja terveellä nöyryydellä (ei nöyristelyllä) välttää ne isommat virheetkin. 

Laitattehan seurantaan hänet Äxässä, linkki alla:
x.com - vain 438 seurajaa, oikeasti  - laitattehan seurantaan, jos sijoittaminen kiinnostaa.

Kuva

1. Kerro kolmellakymmenellä sanalla, kuka olet.

Olen nelikymppinen osakepoimija. Olen työskennellyt rahoitusmarkkinoilla reilun vuosikymmenen. Yritän löytää tapoja toimia siellä siten, että kehtaa kertoa lapsillekin. Lapsellinen perhe siis löytyy ja yritän kovasti innostaa muitakin perheenjäseniä sijoittamaan. Rakastan puhua osakkeista. Olipas 30 sanaa vähän.

2. Kerro kolme asiaa, mitä julkisuudessa harvat sinusta tietävät.

1. Kolmen euromääräisesti suurimman tuoton koskaan saavuttaneiden sijoitusteni joukossa on Lehto ja Nokian Renkaat. Toinen nollaantui ja toinen on samalla tasolla, kuin finanssikriisin pohjalla. Väitän perustavani sijoitusideani pitkään aikaväliin ja nämä kyseiset olivat tosiaan itselleni isoja onnistumisia, mutta buy-and-forget toimisi ilmeisesti kohdallani äärimmäisen huonosti
2. Kerään rahoitusmaailmassa viettämältäni uralta uskomattomimpia ja pöyristyttävimpiä vastaan tulevia asioita talteen. Nämä eivät siis liity pelkästään työnantajiini ja siellä törmäämiini henkilöihin, vaan alaan laajemmin. Joskus lopullisen kädenpuristuksen jälkeen suunnittelen vuotavani nämä herkkupalat julki, jotta kaikki näkevät millaista meno rahoitusmarkkinoilla voi pahimmillaan olla. Eikä se ole pelkästään pahaa, mutta joillain ihmisillä on taipumusta hyödyntää alan kompleksisuutta huonoihin tarkoituksiinsa. Alan insentiivit ovat myös paikoitellen varsin mielenkiintoiset.
3. Olen ollut hetken aikaa sijoitusurallani myös kvanttisijoittaja heikolla menestyksellä.

3. Mitä kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia sinulla on sijoittamisen lisäksi?

Innostun helposti asioista, mutta usein innostus lopahtaa kohtalaisen nopeasti. Puutarhan hoito on hieman tavallista pidempään kestänyt villitys. Urheilen myös mielelläni melkein mitä vaan kaverit sattuvat ehdottamaan. Lukisin mielelläni paljon nykyistä enemmän, mutta lapsiarki on aika kiireistä.

4. Millainen on tavallinen arkipäiväsi?

Ne ketkä ovat seuranneet Twitterissä, ovat ehkä huomanneet minun tekevän sijoittamiseen liittyvät jutut usein aamuisin. Tyypillisesti herään lukemaan uutisia tai perehtymään yhtiöihin monien mielestä yöaikaan. Kun perhe heräilee, hoidan lasten kanssa aamutoimet ja lähden töihin. Töistä kotiin ja aikaa perheen kanssa, ruuanlaittoa, syömistä ja aikaisin nukkumaan. Kovin arkinen on siis tavallinen arkipäiväni. Ehkä keskimäärin kerran viikossa käyn arkipäivisinkin tekemässä jotain omia touhuja, kuten urheilemassa, kavereita moikkaamassa tai vaikka leffassa.

5. Millainen olet sijoittajana?

Pääprosessini on tutustua firmoihin hyvin – yleensä kuukausia tai vuosia – ennen lopullisen mielipiteen muodostamista (en tosin tee tätä tietenkään työpäivän vertaa joka päivä). Pyrin muodostamaan mielipiteen yhtiön tulevaisuudesta usean vuoden päähän ja suosimaan yhtiöitä, joiden uskon kasvavan kannattavasti pitkään. Yleensä nillitän ostohetkeä etsiessä arvostuksesta, mutta pitoaikana annan arvostuksen tyypillisesti venyä paljon pidemmälle, jos tarina vaan etenee hyvin.

En kuitenkaan sido itseäni tähän prosessiin, vaan pyrin tekemään sijoittamisessa asioita, joiden uskon olevan positiivisen odotusarvon omaavia. Ennen koin huonoa omaatuntoa, jos sijoitin johonkin kohteeseen, jota en tuntenut käytännössä lainkaan eikä käynyt läpi prosessiani, mutta jonka uskoin syystä tai toisesta olevan hyvä idea. Nykyään olen onnistunut aika hyvin ravistamaan tämän tunteen ja sijoittamisesta on tullut paljon vapautuneempaa. Pyrin kuitenkin pitämään salkun ytimen suhteellisesti isona ja pääprosessia noudattelevana.

6. Millainen sijoitushistoriasi on?

Todella värikäs. Olen sijoittanut aika pitkään ja voisin tähän koota mielenkiintoisimmat otteet prosessin kehityksestä.

• Aikainen vaihe: Katsoin Kauppalehden sivulta, millä yhtiöllä on suurin odotettu tuotto (joku taho, olisiko ollut Balance, aikanaan julkaisi näitä). Tähän yhdistyi aina myös suurin odotettu riski sivuston mukaan, mutta ajattelin kestäväni riskiä hyvin vanhempieni luona asuvana nuorena. Ensimmäiset sijoitukset olivat Trainer’s House ja PKC, jos muistan oikein. Ei toiminut.
• Kouluvaihe: Yliopistossa kerrottiin erilaisista anomalioista, kuten arvo-osakkeista. Menin taas Kauppalehden sivuille ja järjestin yhtiöt P/E-kertoimen mukaan ja ostin halvimpia. Ei toiminut oppikirjamaisesti.
• Aikainen rahoitusalavaihe: Luin päivätreidaamisesta, teknisestä analyysista ja magic formulasta. Kokeilin kaikkea. Eivät toimineet.
• Hieman myöhäisempi rahoitusalavaihe: Innostuin mielestäni hyvin tehdyn ja perustellun tutkimuspaperin pohjalta kvantitatiivisesta sijoittamisesta. Selvitin pitkän aikaa heidän metodologiaansa ja vein sen omaan toteutukseeni hieman vaillinaisena, koska kaikkea dataa ei ollut saatavilla. Kuten arvasit, ei toiminut.
• Nykyinen vaihe: Aloin juttelemaan enenevissä määrin hyvän lääkärikaverini kanssa, jolla oli vahva sijoitustausta ja mielestäni hieno sijoitusfilosofia. Hän kuunteli loputtomia kysymyksiäni DCF:istä, kaikista mahdollisista sijoitusideoista ja ties mistä muusta ja pallotteli niitä kanssani. Koen edelleen, että hän opetti minut sijoittamaan, tai ainakin oppimaan sijoittamisesta, järkevällä tavalla ja järkevistä paikoista. Montaakaan näistä keskusteluista opittua asiaa (kuten DCF) en juurikaan käytä nykyisessä prosessissani, mutta näiden asioiden ymmärtäminen oli aivan avainroolissa, jotta ymmärsin mitä sijoituksilta pitää hakea. Kiitos! Tiedät kyllä kuka olet.

Pidän tärkeänä olla kiinnostunut oppimisesta. Sen jälkeen täytyy löytää omat esikuvat, joiden sijoitusfilosofiasta tai -prosessista voi poimia itselleen sopivimmat palat. Uskon, että suurimmalle osalle meistä jonkun muun prosessin täydellinen kopiointi ei kuitenkaan ole helpoin tie onneen, vaan omaan prosessiin pitää löytää uskomuksia, joiden takana itse seisoo, ja sen jälkeen antaa prosessin muokkautua omille tavoille ja luonteelle sopivaan malliin.

En pidä vertailua indeksiin kovin tärkeänä tai mielekkäänä, mutta onhan se tietysti mielenkiintoista. Sijoittamiseen liittyvillä tavoitteillani ei ole mitään tekemistä sen kanssa, miten joku indeksi menee, vaan tavoitteeni ovat enemmän absoluuttisiin lukuihin perustuvia. Sijoitusprosessini tyypillisesti johtaa myös aika suuriin poikkeamiin indeksistä. Jos en poimisi osakkeita, sijoittaisin rahani mahdollisimman hyvin hajautettuun ja halpaan osake-ETF:ään. Tällainen lienee siis järkevin verrokki, jos menestystä haluaa johonkin verrata. Koko värikkään sijoitushistoriani huomioiden olen voittanut vertailutikkuni keskimäärin parilla prosenttiyksiköllä vuosittain ja viimeiset viisi vuotta ovat olleet aiempia vuosia parempia.

7. Millainen salkku sinulla on, ja mitkä ovat sen suurimpia omistuksia?

Minulla on aika keskittynyt salkku, vaikka en mitenkään fanaattisesti vannokaan sellaisen nimeen. Sijoitustiedossa julkaistavan Seurantalistani (linkki seurantalistaan) myötä olen pyrkinyt keskittymään seuraamieni yhtiöiden omistamiseen. Seurantalistan luominen on minulle tarkoituksella hidas prosessi ja otan yhtiöitä seurantaan aika verkkaisella tahdilla. Omistan vielä toistaiseksi tämän julkaisemani seurannan ulkopuolelta noin 40 % salkustani, eikä kaikki omistamani yhtiöt ole koskaan tulossakaan seurantaan.

Suurimmat omistukseni ovat Harvia (14 %), Valmet (10 %) ja Neste (8 %). Jälkimmäistä kahta olen ostellut tänä vuonna aika paljon lisää hinnan laskiessa, mutta Neste on myös yksi suurimmista euromääräisistä tappioistani koskaan. Harviassa taas keskiostohintani on hieman yli 14 euroa ja sitä olen kevennellytkin position paisuessa, tosin en enää hetkeen.

8. Millainen on sinun osakepoimintaprosessisi normaalisti askel askeleelta?

Löydän tai kuulen yhtiöstä, joka on syystä tai toisesta mielenkiintoinen. Lähden tutustumaan yhtiöön yleensä aika rauhalliseen tahtiin. Tyypillisesti luen ensimmäisenä vuosikertomuksen, tosin pidän jenkkien versiota (10-K) paljon informatiivisempana, koska se on käytännössä lakimiesten kirjoittama. Vuosikertomukset ovat aika mainostavia.

Tämän jälkeen luen yhtiön raportit muutaman vuoden ajalta. Tyypillisesti näistä pyrin löytämään trendejä tai havaintoja siitä, miten paljon yrityksen ja sen johdon kertoma tarina on muuttunut tai elänyt. Kuuntelen myös samalta ajalta tulospuhelut, mikäli sellaisia on saatavilla. Tämän jälkeen saatan avata vielä muutaman sijoittajapresentaation, mutta niissä saa olla varovaisena. Vaikka sijoittajapresikset ovat kevyttä ja visuaalisesti mukavaa luettavaa, kerrotaan niissä aina kaikki mitä yhtiö haluaa kertoa, ja vähemmän mieluisat asiat jätetään kertomatta.

Jos mahdollista, pyrin myös puhumaan alalla toimiville tai sitä tunteville henkilöille. Joskus näitä löytyy kaveripiiristä tai asiakaskunnasta, joskus golfkentältä. Yritän aina keskustella henkilöille asioista, joista he tietävät paljon. Vaikka en juuri nyt omistaisi tai tutkisi yhtiötä, johon joku tiedonjyvänen voisi olla relevantti, saattavat nämä keskustelut auttaa merkittävästi jossain muussa tilanteessa.

Saatan avata pienen seurantaposition lähtiessäni tutkimaan yhtiötä, jos ne vaikuttavat jo lähtötelineissä mielenkiintoiselta. Tässä vaiheessa en käytännössä kiinnitä vielä ollenkaan huomiota arvostukseen. Seurantapositioon voi sitten lisätä, jos arvostus tuntuu lopulta houkuttelevalta tai muuttuu sellaiseksi joko liiketoiminnan kehittyessä tai osakkeen laskiessa.

Tämän jälkeen alkaa tyypillisesti seurantavaihe, jossa jatkan tiedon onkimista yhtiöstä kaikin mahdollisin keinoin, mutta ehkä kuitenkin enemmän tietoon törmäämällä, kuin sitä aktiivisesti etsimällä (kvartaaliraportointi ja pörssitiedotteet pois lukien). Tutustumisvaiheessa olen toivottavasti hahmottanut ketkä ovat yhtiön asiakkaita, toimittajia ja kilpailijoita. Näiden seuraamiseen ei oikein meinaa riittää aikaa, mutta tätä tekisin varmasti paljon enemmän, jos sijoittaisin päätoimisesti.

Myyn yhtiön salkustani todennäköisesti useammin tarinan muuttuessa, tai jos totean olleeni väärässä, kuin sen takia, että arvostus kiristyisi liikaa. Saatan kyllä skaalata positiota pienemmäksi arvostuksen nousun myötä, mutta aika harvoin tulee tästä syystä otettua täyttä exitiä, vaan liiketoiminnalliset syyt ovat useammin taustalla. Esimerkiksi Harvia ei ole enää aikoihin ollut tasoilla, joilla harkitsisin osakkeen lisäämistä, mutta en ole sitä pitkään aikaan myöskään keventänyt ja positio on paisunut jo kohtalaisen isoksi.

9. Mitkä ovat neljä tärkeintä arvostuskerrointa? Perustele valintasi

Seuraan kyllä arvostusta usein juuri kertoimien kautta siinä vaiheessa, kun olen tutustunut yhtiöön. En silti ole niiden suuri fani ja mielestäni sijoitusyhteisö tukeutuu niihin hieman liiaksikin. Etenkin arvostuksen perustelu vertailemalla verrokkien kertoimiin on ajan hukkaa ja johtaa usein harhaan. Mitkä kaksi yhtiötä ovat muka identtisiä kopioita toisistaan? Kysymykseen pitää silti vastata, joten:

1. P/TAM – tämä on hyödyllisin, koska jos näkee yhtiön kohdalla tämän kertoimen, tietää hinnan lepäävän huuhaa-tarinoiden varassa. Tämä kerroin on sinällään ainoa suoraan hyödyllinen. Helppo väistö.
2. EV/FCF – tärkein kerroin, mutta tällä screenaaminen on mielestäni aika typerää. Vapaa kassavirta ensinnäkin lasketaan eri palveluissa hieman eri tavoilla, mutta sen lisäksi se on todella volatiili luku. Sijoittajan kannalta tärkein luku, mutta normaalitason ymmärtäminen vaatii raporttien avaamista ja lukemista.
3. EV/EBIT, EV/EBITA tai EV/EBITDA – ihan hyviä kertoimia ja riippuu vähän yhtiöstä mitä käyttäisin. Jos ei tunne yhtiötä ja ymmärrä millaista kassavirtaa näiden lukujen taakse kätkeytyy nyt ja tulevaisuudessa, ei näillä minun mielestäni yksistään kuitenkaan tee juuri mitään.
4. EV/Sales – ihan pätevä kerroin, jos haluaa tutkia kannattavuudeltaan syklisen tai tappiollisen yhtiön arvostusta. Liikevaihto heiluu yleensä paljon vähemmän, kuin tulosrivit ja saattaa silti antaa parhaan kuvan liiketoiminnan kehityksestä. Käytä harkiten.

10. Mikä ala sinusta tällä hetkellä näyttäytyy muita aloja kiinnostavammalle, ja miksi?

Hyvä kysymys, jota pitäisi pohtia usein. Lisäisin tähän kysymyksen asetantaan vielä sen ehdon, että pyrkisin etsimään aloja, joilla näkymät pitkälle tulevaisuuteen (ei siis pelkästään tällä hetkellä) vaikuttavat erityisen mielenkiintoisilta. Vastaan puolustusyhtiöt. Vaikka ala on nähnyt poikkeuksellisen vahvan nousun Venäjän lähdettyä sotapolulle, uskon toimialan hyötyvän kohonneesta kysynnästä vielä pitkään. Euroopan, ja muunkin maailman, täytyy laittaa puolustuksensa kuntoon.

Tämän alan ongelma on ehkä se, että kaikki muutkin tuntuvat olevan tästä trendistä samaa mieltä ja se näkyy yhtiöiden hinnoissa. Pentti Jokinen on kirjoittanut Sijoitustietoon hyviä artikkeleita vähemmän tunnetuista puolustusalan yhtiöistä. Hyvällä toimialalla operoivan hyvän, mutta vähän tunnetun yhtiön löytäminen voi olla todella arvokasta.

11. Analysoi nämä viisi osaketta Aallon Group, Harvia, Neste, NoHo ja Sampo viidelläkymmenellä sanalla per yhtiö.

Linkkaan tähän alle neljästä seuraamistani yhtiöistä Seurantalistan avaustekstit, jotta kiinnostuneet pääsevät lukemaan alle vuoden vanhat pidemmät tekstini halutessaan:

Aallon Group
Harvia
Neste
Noho

1/5 Aallon Group – Kohtalainen (ei alansa paras edes Helsingin pörssistä) yhtiö tylsällä defensiivisellä alalla halvalla hintalapulla. Edellisen vuoden H2 oli heikko, mutta hiljattain raportoitu H1 jo hieman parempi. Kärsinyt kustannusinflaatiosta, jota vie nyt hintoihinsa ja uskon inflaatioshokin menevän ohi viiveellä. Toimarin yllättävä lähtö nostaa riskejä heikon kehityksen jatkumisesta. Omistan parin prosentin rivin.

2/5 Harvia – Saturoituaan suomalaisen saunamarkkinan yhtiö on lähtenyt maailman valloitukseen. Monista kotimaisista yhtiöistä poiketen se näyttää sujuvan varsin hyvin. Yhtiö on saanut hieman pyytämättä ja yllättäen avukseen saunomiseen liitettävät terveystrendit, jotka tuntuvat purevan kuluttajiin todella hyvin. Yksi Helsingin mielenkiintoisimpia kasvuyhtiöitä. Jos USA jatkaa kasvuaan ja Eurooppa samalla toipuu, voi tuloskasvukin yllättää. Salkkuni isoin, mutta ei ostotasoilla.

3/5 Neste – arvasin, että tästä tulee kysymys. Kenties suurin epäonnistumiseni sijoittajana. Toimiala painii isoissa kannattavuusongelmissa ylikapasiteetin ja heikon kysynnän vuoksi. Q2 saattoi kuitenkin merkata tämän syklin pohjat. Periaatteessa mikään ei ole muuttunut – uusiutuvaa tullaan tarvitsemaan valtavasti enemmän tulevaisuudessa pelkästään regulaatioon perustuen, ja sen päälle vapaaehtoinen kysyntä. Tarina lepää poliitikkojen käsissä, mikä on aina typerä riski. 8 % positio.

4/5 NoHo – todella mielenkiintoinen yhtiö ravintolaoperaatioidensa puolesta. Tutkin tätä aika pitkään ja pääsin niin pitkälle, että avasin seurantaposition. En kuitenkaan pidä pääoman allokoinnista, johdon kannustimista, siitä johtuvasta velkaantuneisuudesta tai uudesta strategiasta, jossa treidaillaan ravintola-alaan jollain tavalla liittyvillä yhtiöillä kansainvälisesti ja väitetään niissä olevan synergiaa. Myin positioni, mutta jäin vielä toistaiseksi seurailemaan.

5/5 Sampo - En seuraa tai omista nyt, mutta pidän yhtiöstä. Ei ole oikeastaan mitään huonoa sanottavaa. Olen äimistynyt hintakurista, joka pohjoismaisella vakuutusalalla on pysynyt korkeampien korkojenkin aikaan. Yhtiöt siis lainaavat asiakkailtaan rahaa vakuutuspreemioiden muodossa jollain -15 % korolla ja sen jälkeen sijoittavat sen vielä tuottamaankin jotain. Tämä kuulostaa peliteoriasta tutulta prisoner’s dilemmalta, mutta kukaan ei ole vielä langennut houkutukseen isosti.

12. Mitkä ovat mielestäsi osakepoimijan kannalta kolme aliarvostetuinta tietolähdettä? Perustele valintasi.

1. Valitettavasti uskon aliarvostetuimman olevan yhtiön julkaisemat vuosi- ja kvartaaliraportit. Kuinka iso osa ammattisijoittajistakaan lukee näitä itse läpi? Ennemmin mennään analyytikoiden taakse piiloon tai luodaan joku kvantitatiivinen prosessi, ettei tarvitse lukea ja tulkita yhtiön julkaisuja. Onhan se älyttömän aikaa vievää, ei siinä.
2. Hieman edellistä sivuten Jenkkeihin sijoittaville aliarvostettu lienee Edgar database, josta löytyy yhtiöiltä vaaditut julkaisut kaikki yhdestä paikasta. Opin Heikki Keskivälin Twitter-ketjun myötä myös mahtavasta hakutoiminnosta, joka tekee Edgarista vielä tehokkaamman työkalun.

3. Mainitsen kolmanneksi sen, josta oli itselleni eniten hyötyä, vaikka en tiedä onko siitä kaikille. Netistä löytyy paljon sijoitusfilosofiaan ja -osaamiseen liittyvää ilmaista materiaalia, mutta näitä ei hyödynnetä käsittääkseni kovinkaan laajasti. Esimerkiksi Aswath Damodaranin valuaatiokurssi Youtubesta on aivan timanttinen videosarja ja samaa voi sanoa hänen ylläpitämästään tietolähteestä. Vaikka en juuri käytä DCF:ää, on mielestäni tärkeää ymmärtää mikä siinä vaikuttaa mihinkin. Se on teknisesti oikein tapa arvostaa yhtiöitä.

   Lisäksi netti on pullollaan sijoitusfilosofiaa. Esimerkkeinä vaikka Joel Greenblattin yliopistoluennot, Berkshire Hathawayn ja Daily Journalin vuosikokoukset tai Stanley Druckenmillerin haastattelut.

4. Annetaan vielä eritysmaininta ihmisten kanssa juttelulle. Ennalta tuntemattomistakin ihmisistä saa usein aika nopeasti tietää mitä he työkseen tekevät. Jos kysyjä tietää alasta hieman pohjatietoja, pystyy hän kysymään jossain määrin fiksuja ja relevantteja kysymyksiä henkilön työhön liittyen. Ette uskoisi, miten vuolaasti ihmiset (suomalaiset tuppisuutkin) puhuvat omasta osaamisalueestaan, jos vaikuttaa siltä, että kysyjäkin tietää jotain ja on kiinnostunut.

13. Mikä on ollut sijoitusurasi opettavaisin epäonnistuminen/virhe? Ja mitä opit siitä?

Neste tai eräs norjalainen uusiutuvan energian rakentamiseen ja operointiin keskittyvä yhtiö. Annoin analyytikoiden kirjoituksille ja johdon puheille ja ohjeistukselle liikaa painoarvoa näissä tapauksissa ymmärtämättä asiaa itse tarpeeksi hyvin. Nesteestä olen edelleen hieman kahden vaiheilla, tapahtuiko virhe tässä, vai vaan liian hyvää tulosta ekstrapoloimalla ja liian kallista hintalappua maksamalla. Norjalaisessa lankesin mainitsemaani virheeseen kuitenkin selkeämmin ja se kävi kalliiksi.

Analyytikoilla on hyvä pääsy dataan ja avainhenkilöihin, mutta haluan itse ymmärtää mistä yhtiö rahansa tekee. Tällöin myös loppuarvioissa voi olla rehellisempi, kun ei tarvitse syyttää analyytikoita vaan itseään. Toisaalta voi myös olla täysin sinut positioiden kanssa ja olla huolestumatta kurssiheilahteluista. Oppini siis on, ettei kannata kuunnella analyytikoita (eikä myöskään yhtiön johdon projektioita) liikaa ilman, että itsekin uskot niihin hyviin syihin perustuen.

14. Paljon kirjoitellaan keskustelupalstoilla ja somessa sijoittamisessa, miten löydät kaiken sen sekalaisen höpinän ympäriltä relevanteimmat tiedot, etkä lähde esimerkiksi fomottamaan tai uskomaan pumppaajia?

En tiedä onko tämä luonnekysymys, mutta en ole koskaan kokenut vaikeaksi vastustaa hypeä. Minun on välillä oikeastaan liiankin vaikea lähteä mukaan johonkin vähänkään hypeltä haiskahtavaan. Olen pyrkinyt tästäkin syystä hieman vapauttamaan ajatteluani sijoitusprosessiin liiallisesta sitoutumisesta.

Haluan silti ymmärtää ennen sijoitusta, miksi minä tekisin rahaa jollain idealla. Syyt olisi hyvä myös kirjoittaa ylös. Jälkikäteen ihmismielellä on tapana muuttaa alkuperäisiä sijoitussyitä tapahtuneen kaltaiseksi. Ylös kirjoitetut teesit ovat brutaalin rehellisiä. Jos olen osakkeessa oikeassa vääristä syistä, ei ole kyse mistään muusta kuin tuurista.

En ole varma olenko hyvä erottamaan yleisestä höpinästä relevantit tiedot. Yleensä vaan ajattelen pääosin kaiken höpinäksi, kunnes toisin todistetaan. 

15. Sinun pitää antaa salkkusi hoitoon viideksi vuodeksi viidelle X:ssä olevalle sijoittajalle, kenet valitsisit ja miksi?

Antaisin rahani Mikko Mäkiselle hoidettavaksi heti, jos hän suostuisi ne ottamaan. Mikon ajattelu on poikkeuksellisen fiksua ja loogista, ja harvoin törmää henkilöön, joka ei oikeastaan koskaan sano mitään typerää. Mikko tuntee myös ison liudan pörssiyhtiöitä todella hyvin ja osaa vielä jostain syystä arvata mihin päin osakkeet johonkin uutiseen tulevat liikkumaan. Yritin joskus itsekin Mikon kanssa viestitellessä arvailla. Mikko sanoi, että hän on oikeastaan päin vastaista mieltä. Arvannette kumpi oli oikeassa. Kyseessä oli yhtiö, jonka tunsin kuitenkin jokseenkin hyvin. · En oikeastaan halua nimetä tähän enempää tilejä, koska jos Mikko hoitaisi varojani, en kokisi lisäarvoa ylimääräisestä hajauttamisesta. Kaveripiiristäni löytyy kuitenkin useita henkilöitä, joista saisi viisi henkilöä kasaan, joille uskaltaisin hyvillä mielin antaa rahani hoitoon. Juttelen heidän kanssaan paljo ja päivittäin, joten nimimerkkini anonymiteettia varjellakseni jätän heidät kuitenkin nimeämättä.

Paitsi hei @WarrenBuffet 10 ”on” Twitterissä. Warren saisi minulta myös varat hoitoon koska vaan 

16. Mikä on suhtautumisesi tavoitehintoihin ja suosituksiin? Saatko sinä niistä jotain lisäarvoa?

Suhtaudun niihin samalla tavalla kuin kaikkeen muuhunkin nettihöpinään  Saan analyytikoiden kirjoituksista ja etenkin puheista kyllä lisäarvoa, mutta se lisäarvon lähde ei ole suositus eikä tavoitehinta, vaan haluan tehdä aina itse omat johtopäätökseni. En myöskään lue ”Arvostus”-kappaletta analyyseista koskaan. Vaikka päätyisin samaan ”suositukseen” tai johtopäätökseen, ei syyt useinkaan ole samat. Inderesin omat analyytikothan sanovat ymmärtääkseni tätä samaa. Lisäarvoa on analyysiprosessissa enemmän kuin tavoitehinnassa tai suosituksessa.

17. Miksi harrastat osakepoimintaa, kuulemma vain viisi prosenttia voittaa indeksin?

Koska yhtiöihin tutustuminen on intohimoni. Tiedostan, etten ehkä voita indeksiä yli ajan, mutta olen sen kanssa sinut. Toivottavasti pääsen kuitenkin absoluuttisiin sijoitustavoitteisiini riippumatta siitä, mihin indeksit menevät. Aikapanostus huomioiden fiksuin tie onneen olisi melko varmasti indeksointi, mutta pidän osakepoiminnasta aivan liian paljon. Yhtiöiden penkomisesta oppii myös elämän muilla saroilla hyödyllisiä asioita.

18. Mitä tavoitteita sinulla on sijoittamisen suhteen?

Rahallinen turvallisuus ja riippumattomuus systeemistä itselleni ja perheelleni.

19. Harjoitat erinomaista itsenäistä ajattelua analyyseissasi. Alokas lainaa muiden ajatuksia, tai jos päättelee itse, niin menee aina metsään. Miten Alokas oppisi analysoimaan ite?

Kun pengon sijoituskohteita puoliumpimähkään, löydän aika huonolla prosentilla mitään sijoituskelpoista. Näitä penkomisia ei kuitenkaan pidä päästää hukkaan, vaan niistä saatuja ajatuksia voi yrittää soveltaa jossain muualla. Charlie Munger oli oppimiskone ja idolini. Hänen erinomaisuus perustui aivan eri aloilta ja paikoista opittuihin toisiinsa liittymättömiin asioihin, joita hän osasi soveltaa myös alkuperäisen alan tai paikan ulkopuolella.

Sinä luet ja kirjoitat ilmeisesti intohimoisesti ja todella paljon. Koita soveltaa saamiasi oppeja mahdollisimman usein. Etenkin ns. isot ideat on hyvä taltioida syvälle muistiin ja pyrkiä soveltamaan niitä mahdollisimman usein. Jos intohimosi jatkuu tulevaisuudessakin yhtä palavana, opit varmasti myös soveltamaan tietoa jatkuvasti paremmin. Kannattaa myös jutella ihmisten kanssa heidän osaamisalueeseensa liittyvistä asioista. Uskoisin alkuperäisen väitteesi kuitenkin sisältävän hieman tarpeetonta itseironiaa  Osaat varmasti jo nyt paremmin kuin annat ymmärtää.

Jos luet kohdan 6. vastauksen uudestaan, huomaat, että minäkin olen kokeillut käytännössä kaikkea ja todella huonolla menestyksellä. Lopulta löytyi ainakin toistaiseksi itselleni toimiva sijoitustapa.

20. Mistä haluat kiittää suomalaista sijoitusyhteisöä?

Avoimuudesta. Olen löytänyt sijoitusyhteisöstä useita henkilöitä, jotka lasken kavereikseni, vaikka meillä ei olisi lainkaan muuta yhteistä taustaa. Olen päässyt juttelemaan paljon itseäni kokeneemmille ja fiksummille tyypeille ja sitä kautta oppimaan paljon. Suomalaisessakin sijoittajayhteisössä näkyy epäonnistuneille ideoille lällättelyä ja vahingoniloa, mutta mielestäni paljon monia muita yhteisöjä vähemmän. En ymmärrä alkuunkaan tällaista käytöstä, koska muiden epäonnistumisethan ovat kaikista parhaita oppimispaikkoja. Saat opit kotiin ja joku muu maksaa oppirahat. Sitä paitsi kaikille niitä epäonnistumisia tulee. Toiset vaan myöntävät ne avoimesti ja toiset syyttävät analyytikoiden tavoitehintoja tai taksikuskeja huonoista ideoista. Avoimesti ideoitaan ja virheitään puiville sijoittajille siis myös erityiskiitos.

Kiitoksia mukavista ja opettavaisista sanoista!

Valitettavasti uskon aliarvostetuimman olevan yhtiön julkaisemat vuosi- ja kvartaaliraportit. Kuinka iso osa ammattisijoittajistakaan lukee näitä itse läpi? Ennemmin mennään analyytikoiden taakse piiloon tai luodaan joku kvantitatiivinen prosessi, ettei tarvitse lukea ja tulkita yhtiön julkaisuja. Onhan se älyttömän aikaa vievää, ei siinä.

Edelliseen lainaukseen viitaten; salilla, sijoittamisessa ja elämässä aika harva loppujen lopuksi jaksaa tehdä pitkäjänteisesti sitä kovaa perustyötä tavoitteiden eteen, mikä on monessa asiassa se erottava tekijä muusta massasta. Mennään ehkä liiaksi vilkkaana mukavuusalueella, ja se on ok, jos se aidosti tuntuu pitkällä aikavälilläkin hyvältä ratkaisulta, mutta useimmiten menestyminen vaatii kovaa työtä sekä usein juuri niitä ns. tylsiäkin juttuja, jotka eivät ole toisaalta ehkä niin tylsiä, kunhan vaan pääsee alkua pidemmälle ja alkaa keskittymään niihin.

Kiitoksia kaikille ja mukavaa päivän jatkoa!