”Mixed-pelien monitaituri” Sampo Ryynänen oli heinäkuun puolivälissä kuuden viikon kesälomalla, mutta ehti kuitenkin Kärkipari- podcastiin.
”Ei ole tullut tehtyä mitään hirveen fiksua”, hän kommentoi lomatekemisiään. Antti Tiainen ei kysynyt, että tuleeko muina aikoina sitten tehtyä jotain hirveän fiksua.
Ennen pokeria Ryynänen pelasi salibandyä ”tyhmän tosissaan” ja oli pahassa kolikkoautomaattikoukussa. Tästä pelastaneeseen pokeriin Sampo innostui Subin WPT-lähetyksistä 15-vuotiaana syksyllä 2005. Ryynäsen akan poika ei ole ainoa nuori mies, jonka pokeri on peliriippuvuuden tuomalta vääjäämättömältä poikkinaisuudelta pelastanut. Toki en varsinaisesti suosittele peliongelman hoitoon pokeria, vaan totaalikieltäytymistä.
Olin muuten tuoreena kirjailijana jonkunlaisena hostina Subin WPT-lähetysten lanseeraustilaisuudessa Helsingin Grand Casinolla Mikonkadulla. Palkkioksi neuvottelin linkin Pokeritietoon Maikkarin sivuille. Se tulikin sinne ja sai olla melkein puoli päivää. Tuottaja pahoitteli kovasti, mutta ei sitä saanut takaisinkaan laittaa.
World Poker Tourista innostuneena Sampo osti Pokerin Käsikirjan isälleen joululahjaksi. ”Saattoi olla oma lehmä ojassa. Aika vähän on tullut ostettua joululahjoja vanhemmille.”
Sammon pokeriura etenikin isänsä kanssa puoliksi pelatuista viiden euron sittareista nopeaan tahtiin yhden euron sittareihin. Alaikäisellä ei tietysti omaa tiliä olisi voinut ollakaa. Sampoa kovasti kiinnostaneissa ”käteispeleissä heilahtelut olivat liian suuria isukin mielestä. Laitettiin tilit puokkiin”.
Sampo huitoikin siihen aikaan paljon No Limit Texas -käteistä ja Five Card Drawta. Ostopokeri oli helppo hahmottaa, koska sitä oli Sampo simuloinut Jokeri Pokerissa runsain mitoin.
”Pokeri oli unelma-ammatti, mutta epäilin omia kykyjäni. Pyysärikin sanoi Pokerin Käsikirjassa, että vain prosentti tai kaksi skarpeista kolmekymppisistä pystyy pokeriammattilaisuuteen ja en nähnyt itseäni oikein siellä”
Aika paljon kikattelin, kun Joensuun lahja Suomen pokeriscenelle kertoi valmistuneensa lukiosta hampurilaisten paistamisen lomassa kolmessa ja puolessa vuodessa. Kuka oikeasti ”valmistuu” lukiosta? Tosin savolaismurteitten ymmärtäminen onkin ollut miulle aina haastavaa.
Lukion ja armeijan jälkeen Sampo muutti naisen perässä Skotlannin Glasgowiin.
”En ollut antanut pokerille tarpeeksi aikaa. Intin jälkeen oli kymppitonni varallisuutta, josta budjetoin 5K elämiseen ja 5K pokeriin. Aloin pelaamaan Glasgowiin saavuttuani 0,25/0,50 heads-up Texasia ja Omahaa. Käteispelit menivät tosi hyvin. Ekalla viikolla voitin yhdestä turnauksesta 4,5 tonnia, joka tuplasi bankrollin. Voitin melko pian sen jälkeen 40K toisesta turnauksesta, joka sekin vain tuplasi bankrollin.
Ei ollut pariin ekaan kuukauteen nettiä kotona ja menin baariin, kun siellä oli ilmainen wi-fi. Välillä piti vaihtaa baaria, kun oli jotenkin likaista mennä joka päivä samaan baariin. Eikä ollut oikein yhteistä kieltäkään selittää.”
Haluaisin muuten nähdä 20-vuotiaan Sampo Ryynäsen kommunikoimassa joensuunenglannillaan skottibaarimikkojen kanssa. Olen käynyt Skotlannissa ja väittänyt joskus kännissä olevani englannissa semisiedettävä. Välillä ymmärsinkin, mitä pubinpitäjät sanoivat, yleensä en ainakaan kovin paljon. Pintin sain kuten aina tilattua, kuten Sampokin.
”Kun muutti maahan, jossa ei tuntenut ketään muuta kuin tyttöystävän, pystyi pelaamaan parhaimmillaan 80 tuntia viikko. Omaha huppi pysyi ainoana pelinä siihen asti, kunnes Stars 2016 luopui Kings of the Hill peleistä”.
Nämä olivat siis PokerStarsin korkeimman tason lukumäärältään kahdeksaan rajatut heads up -omahapöydät. Pöytien pitämisestä käytiin kuulemma välillä verisiä taisteluita, mie en osallistunut karkeloihin.
Asuttuaan pari vuotta Skotlannissa Sampo kävi pari viikkoa Haaga-Heliaa, mutta sieltä hän ei valmistunut.
”Huppi tuli leipäpeliksi, koska pidin itseäni hyvänä kontrolloimaan omia tunteita ja käymään psykologista sodankäyntiä. Ja ehdottomasti nautin siitä, että otetaan miehestä mittaa ja mittaillaan vähän melojakin siinä.”
Seuraavassa livesessiossa pitääkin vaatia Sampoa esittelemään miehen mittaa. Että millaisilla eväillä sitä 2010-luvulla pysyi vuosikausia Kukkulan Kuninkaissa.
”Noin neljä vuotta sitten piti keksiä jotain muuta. Mixedeissä on tosi huono taso, mutta missään nimessä en ole niin hyvä pelaaja kuin aika pienellä opiskelulla voisin opiskella. Texasissa olen fieldiin nähden huono, mutta muut taas sitten muissa peleissä tosi huonoja. Pikkaisen olen opiskellutkin, jopa ostanut valmennustakin 2-7 Triple Drawhon, joka on vahvin peleistäni. Huonoin vähän pelatuista peleistäni lienee Stud High.”
Harkitsin muuten paluuta nettipokerin pariin mixedien tultua kehiin. Arvelen olevani ahkerampi opiskelija kuin Sampo, joten olisin saattanut pärjätäkin. Projektini jäi lähes savolaiseksi. Muutaman jaon olen pelannut ja taidan olla marginaaliplussalla hyvin pienistä peleistä.
”Mixedissä kiehtoo uuden oppiminen. Jos Omahassa täydellisen pelaajan taso on 100, niin pääsin tasolla 87. Kun on pelejä, joissa on aivan untuvikko, voi sieltä oivaltaa jotain. Kehittää kummasti pokeriajattelua, kun osaa kahdenkymmenen eri pelin säännöt ja vähän strategiaa. Näin saa sieltä vähän jotain apua pääpeliinkin ja voi siten päästä tasolle 88.”
Tätä olen miekin joskus väittänyt: Uuden pokerilajin oppiminen voi auttaa oivalluksiin leipäpelissäkin. Sampo nimesi myös Suomen pokerimaajoukkueen 8-Gameen:
2-7: Ville Wahlbeck
”Limiitti ei ole välttämättä vahvuutensa, mutta tuhonnut mut niin moneen kertaan pot- ja no limit -varianteissa, että otetaan Ville.”
Limit Holdem: Juha Helppi
”En ole juuri pelannut Juhan kanssa tätä peliä, mutta onhan se siinä pärjännyt. Jommu ( Jani Sointula) tosin saattaisi olla parempi.”
Omaha High Low: Monsterkill
”En tiedä oikeaa nimeä, pelkän Starsin nickin, mutta ehdottomasti paras.”
Mie taas en edes tiedä, onko nick kirjoitettu oikein. Mutta tukee teoriaani, jonka mukaan Suomessa on paljon pokeriammattilaisia, joita Helsingin pokeripiirit eivät tunne.
Razz: Jyri Merivirta
Otetaan Jyri, vaikka olen nähnyt välillä pikkaisen liian tiukkaa peliä siltä.
Jyri oli kolmena vuonna peräkkäin WSOP-Razzin finaalipöydässä, joten vaikea sivuutettava.
7 Stud: V-P Alakorva.
”Ainahan se V-P mesoaa, että katso kuka pärjäsi sevenissä. Mielelläni ottaisin siivun V-P:n matkasta Sevenin bracelettiä jahtaamaan”.
Kannattaa muuten olla varovainen, mitä podcasteissa tulee mainittua mieliteoiksi. Voivat vaikka toteutua.
7 Hi-Lo: Arto Loikkanen
”Meiltä puuttuu spesialisti, mutta Arto on tutkinut näitä paljon, vaikka ei ole välttämättä sen vahvin peli.”
PLO: Sampo Ryynänen
”Eelishän tähän olisi ilmiselvä valinta, mutta koska haluan itse olla mukana, laitan itseni.”
”Aika kova nippu, en tiedä mistä maasta tulisi haastajia. Aika isoon turnaukseen voitaisiin tuolla porukalla osallistua.”
Samaa mieltä. Jussi Nevanlinna on ilmeisesti pelannut Sammon kanssa niin paljon Mixediä, että Sampo on kykynsä saanut huolellisesti punnittua. Olen miekin Sammon kanssa muutaman session isohkojakin pelejä sipaissut. Ja ymmärrän hyvin, miksi en ole joukkueessa.
Sampo avautui vuoden 2018 WSOP PLO -turnauksesta, jonka jälkeen joku ilkeämielinen kolumnisti on kutsunut häntä omahaturnausten Hilkka Riihivuoreksi:
”Pari vuotta sitten töppäsin rannekkeen, vituttaa vieläkin. On jäänyt kaivelemaan. Yleensä olen tyytyväinen kakkossijaan, mutta keskittäytyminen laukesi, kun oli nelikätistä ja tuli ruokatauko. Olin siihen asti ihan zonessa, mutta en päässyt peliin kiinni ihan niin hyvin enää. Rannekkeen olisi voinut vain grindata siinä, mutta en sitten grindannut.”
Miksi Sampo takoi rahaa?
”Olen rehellinen itselleni, jos olen paska, myönnän olevani paska. Mulla on pieni ego ja hirveä intohimo peliin. Aina ollut melko yhdentekevää, voitanko vai häviänkö yhdessä sessiossa.”
Nämä ovat muuten oikein hyviä ominaisuuksia menestyväksi pokeriammattilaiseksi. Toki joitakin menestyneitä isoegoisiakin pokeriammattilaisia tunnetaan.
”Eniten olen oppinut paremmilta pelureilta. Laittanut älyttömän määrän tunteja pelaamiseen ja opiskeluun aika vähän. Katsellut jotain Galfondin videoita ja höpötellyt kavereiden kanssa. Oppiminen on tapahtunut eniten pelaamisen myötä.”
Veikkaan, että jos Sampo olisi satsannut opiskeluun enemmän, tulokset olisivat olleet vielä parempia. Tässä ei mitään kritiikkiä, lähinnä kateellisena huutelen eri metodilla itseäni menestyksekkäämmän pokeriuran rakentaneelle.
Mitä pokeri on tehnyt Ihmis-Sammolle?
”Musta on tullut juhahelpimpi, eli kyynisempi ja vittuuntuneempi elämään. Tavallaan kylmempi ihminen. Tosi paljon pokeri on kehittänyt rationaalista ajattelua. Ennen olin tunteikkaampi ja nykyään vähän enemmän järjellä pystyy ajattelemaan. Parantanut keskittymiskykyä, mutta spontaaniutta vähentänyt. Niillä ominaisuuksilla millä pelissä pärjää ovat tulleet myös siviilielämän ominaisuuksiksi.”
Tämä on varsin tavanomainen kehityskaari. Monien siviilien silmin pokeriammattilaiset ovatkin tunteettomia mulkkuja.
”Onnellisemman ihmisen pokeri on tehnyt, kun olen saanut olla unelma-ammatissa koko aikuisiän ja rikastunutkin. En haluaisikaan olla hirveän ailahteleva ja epätasapainoinen. En edes haluaisi olla hirveän tunteikas.”
Tekninen osaaminen vai psykologinen vahvuus?
”Jos Pyysärinä vetäisi loppuun asti pokerilla, kyllä tekninen osaaminen on toissijaista. Kymmenen pinnaa teknistä osaamista riittää kymmenen vuoden uralla, loppu on psykologista osaamista ja henkistä kanttia. Mitä korkeammalle mennään, sitä enemmän vaatii henkistä kanttia.”
Tässä kyllä nähdäkseni vähätellään teknisen osaamisen osuutta. Ensin pitää hankkia ja ylläpitää se tekninen osaaminen, että edes pääsee kokeilemaan sitä, kestääkö pää häviämisen lisäksi voittamista.
Detaljeja Sammon taonnasta
Tallinnan legendaarisesta striimatusta käteiskänni-illasta Patrik Antonius Poker Challengessa Sammon muistot ovat vähäiset, mutta ne voi kuunnella podcastista.
Sammon äiti on maailman kovin Sampo Ryynänen -fani.
Itäsuomalaiseen tyyliin Sampo suuttuu epäkohteliaista ihmisistä, odottamisesta, huonosta hinta/laatusuhteesta ja omista hönöilyistä.
”Hyvät käytöstavat olisivat oikein arvostettavia pokeripöydässäkin”.
Sampo on käynyt paljon ravintoloissa. Esimerkiksi maailman seitsemänneksi parhaaksi listatussa ravintolassa, josta totesi, että jokuhan ne listatkin tekee.
Sampo tunnetaan tyylikkäänä vanhoillisen tyylin pukeutujana. Käyttää esimerkiksi lätsää, mitä en ole muilla alle 80-vuotiailla juuri nähnyt päässä. Sampo on aina halunnut pukeutua kuin muut ja onnistunutkin siinä erinomaisesti. Ja aina pukeutunut paremmin kuin ”se helvetin Pärssinen, jolla on jalassa 800 euron lenkkarit ja 700 euron pieruverkkarit”.
Lisäksi Sampo on saanut miehen mallin Pohjois-Karjalasta, jossa täytyy ostaa ja remontoida kiinteistöjä, ennen kuin on mikään mies. Tämä projekti etenee hyvää vauhtia.
Eläke-Sampo
”Raha ei motivoi enää pelaamaan pokeria. Korona toi vielä niin hyvät pelit, että oli merkittävää rahaa tehtävissä munkin taidoilla. Solvereiden pyörittämiseen motivaatio ei riitä. Nyt vain nautin livepelaamisesta.
Haluan ehdottomasti pois tietokoneen äärestä. Pokeri ei oikein motivoi, jaksan pelata jonkun 15 tuntia viikko, ja ihan hyvin voisin tehdä jotakin kivoja töitäkin. Hain ja pääsinkin töihin kiinteistövälittäjäksi, mutta tuli korona väliin.”
”Beasts Of Poker -striimaamisesta twitchissä olen tykännyt. Pystynyt pelaamaan ihan ok, vaikka on tullut paljon kommentteja, miten se voi pelata niin huonosti. Ehdottomasti haluaisin, että siellä olisi interaktiivisempi chatti. Nyt siellä on niin vähän katsojia ja chatti niin hiljainen, että pitää itse höpötellä. Mikä sekin on ihan kivaa. Hirveän hyvää palautetta on tullut. Kehuja saa varsin harvoin, varsinkin suomalaisilta miehiltä, joten kiva niitä on saada.”
Pokeriura on Sammolla ehtoopuolella. Sampo on siis tehnyt päätöksen, että ei ole enää pokeriammattilainen. Sniif.
Vain yksi on joukosta poissa, Sampo Ryynästä siellä ei näy. On sankarit muut karkeloissa, ja juhlat heiltä ne käy.
Oletan kuitenkin, että kun seuraavan kerran Casino Helsingissä on kv. turnaus, pohjoiskarjalainen yrittää kerran, jos toisenkin taas etsiä heikkoutta Etelä-Karjalasta.
P.S. Tämähän oli muuten törkeän hyvä jopa Kärkipariksi. Tämä kannattaa kuunnella, vaikka ei pokerista ymmärtäisi kuin alkeet ja pääsee kurkkaamaan pokeriammattilaisen mustaan sydämeen varsin syvälle.
