Sampo Ryynänen lienee jo selvinnyt Ilari Sahamiehen kanssa kameroiden edessä Patrik Antonius Challengessä 2019 otetusta kielarista. Tai ainakin paremmin kuin sijoittajat Sammon perjantaisesta osavuosikatsauksesta. Kurssi kyykkäsi nimittäin 5,8 prosenttia sulkien @45,50. Eli Sammon markkina-arvosta lähti pois noin 1,5 miljardia euroa. Jäi sitä vielä 25 jaardia jäljelle, joten Nalle tuskin joutuu ainakaan vielä Nizzan kämppäänsä dumppaamaan.
“Ni fattar inte hur bra det går”
Sammon toimitusjohtaja Torbjörn Magnusson näkee kurssilaskun merkkinä siitä, että markkinat eivät ymmärtäneet, kuinka hyvin Sammolla menee. Ja että yhtiön täytyy skarpata sijoitusviestinnässään.
IR-toiminnan (=sijoittajasuhteet) parantaminen on Sammolle kuitenkin varsin haastavaa. Investor Relations Manager Mirko Hurmerinta nimittäin kääntää ainakin suomalaiselle yleisölle Sammon tulostiedotteiden corporate jargonin ansiokkaasti selkokielelle IR-blogissaan. Lisäksi Mirko tiedottaa kaikenlaisissa kanavissa Kirjokansi Oyj:n asioista huomattavan ahkerasti.
Mutta tilinpäätöstiedotteen voisi Sampo takoa myös vain yhden akateemisen loppututkinnon suorittaneiden ymmärrettäväksi. Luin tänään tekstin huolellisesti läpi, ja en olisi tullut pelkästään siitä juuri Märtha Louisea hurskaammaksi.
Poimintoja Sammon katekismuksesta:
Ensimmäinen uskonkappale:
IFRS 17- ja 9-standardien voimaantulon myötä varojen ja velkojen käypien arvojen muutokset vaikuttavat Sammon raportoituun nettotulokseen 1.1.2023 alkaen.
Mitä se on:
Fuck the IFRS, tekee mieli tässä yhteydessä aina mainita. Miekään en ymmärrä kyseistä kirjanpitostandardia kunnolla, vaikka olen laskentaekonomi ja IFRS:ää käyttävän pörssiyhtiön hallituksessa. Tosin valmistuin ennen Suomen ensimmäistä jääkiekon maailmanmestaruutta ja täydentävät opintoni ovat olleet ystävällisesti sanottuna niukahkot.
Etsin vastausta tilinpäätöstiedotteesta, mutta löysin sen lopulta Mirkon blogista. Käytäntömuutos toteutuu vasta ensi vuonna, eikä näy juuri nyt julkaistuissa numeroissa mitenkään. Tämä liittyikin osinkohaukkojen tarkoilla silmillään vahtaamaan osinkopolitiikan muutokseen, joka oikeasti ei muuttunut mihinkään.
Tämän esimerkin otin lähinnä siksi, että käytin täysin turhan asian selvittämiseen paljon sellaista aikaa, jonka olisi voinut käyttää Super Bowl -ennakkojen lukemiseen.
Toinen uskonkappale:
Efektiivisen korkotuoton nousu kuluneena vuonna kasvatti Sammon vuosittaista tulospotentiaalia noin 230 miljoonalla eurolla ennen veroja.
Mitä se on?
Jaahas. ”Tulospotentiaali” on uudissana, jota ei 1980-luvulla Pörssin lehtereillä käytetty, mutta on silloin vielä alullepanemattomien geelitukkien ahkerassa nykyisessä käytössä. Kai tämä tarkoittaa 230 miljoonaa euroa lisää vuotuista tulosta. Ja se on vain potentiaalia, koska ei ole vielä tehty. Mahtotapa (=potentiaalin synonyymi) ei liittyne asiaan mitenkään.
Kolmas uskonkappale:
Nämä huomioon ottaen konsernilla on edelleen vakuutustoiminnan tarpeisiin nähden ylimääräistä pääomaa 2 euroa osaketta kohden.
Mitä se on?
”Ylimääräinen pääoma” on hilpeä termi myös. Miulla ei ole eläissäni ollut yhtään ylimääräistä pääomaa. Vaikka sellaisen perään ovat luotonanojat monesti kyselleet. Tämä taas liittynee pelkästään osinkopolitiikkaan. Eli tämä ”ylimääräiset” kaksi euroa jaetaan vielä osakkaille jollain metodilla, joko osinkoina tai omien osakkeiden ostoina. Tämän lisäksi tulee siis vuosittaista ”perusosinkoa”, joka on Sammon politiikan mukaan vähintään 70 pinnaa operatiivisesta tuloksesta.
Viime vuodelta jaetaan 1,80 euroa perusosinkoa ja 0,80 euroa ”lisäosinkoa”, yhteensä 2,60 euroa. Perjantain kurssilla saadaan 5,7 prosentin osinkotuotto. Lisäksi yhtiö ostaa omia osakkeitaan 400 miljoonalla eurolla, mikä vastaa 0,8 euron osinkoa. Eli Sammon osinkotuotto on näin laskettuna 7,5%. Tämä muuten pitäisi avata sekä tuuli- että aika monille muillekin puvuille jokaisen voitonjakoesityksen yhteydessä. Niin ymmärtäisivät ehkä vähän paremmin, mistä omien ostossa on kysymys.
On muuten sellainen osinkohaukkojen alalaji, joka uskonnollisesti haluaa saada verollisia osinkoja, jotta voivat sitten ostaa niillä rahoilla lisää sitä samaa osaketta. Tälle lajityypille ominaista on kaikissa tilanteissa kammoksua omien osakkeiden ostoja. Laji ei ole vielä likikään sukupuuton partaalla, mutta kanta on selkeästi harventumaan päin. Evoluutio nimittäin harventaa vähemmän elinkelpoisia lajeja välillä tuskastuttavankin hitaasti, mutta kuitenkin varmasti.
Suloa livenä
Unihäiriöisenä heräsin perjantaiaamuna epäinhimillisen varhain ja katselin silmät ristissä ensimmäisen Inderesin tulosliveni. Lähetyksessä analyytikko pikalukee ja samalla selostaa osaria.
Neitsyyteni menetettyä olen sitä mieltä, että 99%:lle sijoittajista olisi tehokkaampaa ajankäyttöä kuunnella Vilenin Saulia kuin plärätä itse osaria epätoivoisesti. En siis puhu Mikko Mäkisistä, mutta taidan itse olla valitettavasti ala99:ssä.
Lisäksi Sulo on hirmu söpö telkkarissa. Sauli Vilen OnlyFans-tiliä voisi myydä naissijoittajille (ja osalle miessijoittajistakin) aika äreällä kuukausimaksulla.
Tilinpäätöstiedotteen jälkeen voi Saulin mukaan Sampo-kahvit keitellä. Kielen kehitys on hilpeää: 1980-luvulla hyvästä osarista korkattiin tai skoolattiin, eikä tosiaankaan keitetty mitään kahvia.
Buy, Sell or Hold?
Voisin lätistä Sammon rahantakomisen näkymistä tuntikausia, mutta kansakunta vaatii teryleeniä:
Akin arvaustoimiston mielestä Sampo on juuri sellaisissa hinnoissa, että sitä on kiva vähän treidailla. Eli tuskin karkaa mihinkään taivaisiin, mutta downsideriskikin on maltillinen.
Punaiset pallot myyntejä, siniset ostoja. Kauppa se on mikä kannattaa.
Kuvaaja näyttää ehkä aggressiivisemmalta kuin oikeasti olenkaan. Koronakuopassa latasin raskaasti sisään joo, mutta sen jälkeen olen pääasiassa tehnyt sekä viiden pinnan kevennyksiä että takaisinostoja.
Osinkoansa?
Toivottavasti kiinnitit huomiota, että en perustellut edellisessä kappaleessa Sammon hinnoittelunäkemystäni yhtään mitenkään. Ellet huomannut, saatat kuulua siihen sijoittajapopulaatioon, joka lukee analyyseistä vain tavoitehinnat. Ja jolle suosittelen rutiininomaisesti vähäkuluisia osakeindeksirahastoja.
Sammon hulppeasta osinkotuotosta ei pidä kiihottua liikaa. Yhtiö jakaa nimittäin enemmän kuin tienaa. Vähän sama homma kuin Marinin hallituksella, mutta pienemmässä mittakaavassa ja rehellisesti asia äänestäjille (=osakkaille) aukaisten.
Yhtiö jakaa siis 3,40 euroa per osake 2,41 euron tuloksesta. Jopa Matias Mäkynen saattaisi ymmärtää, että tämä ei ole välttämättä kestävällä pohjalla. Mutta tämän vuoksi Sampo viestittää lisäosingoista eikä esimerkiksi mäkysenä fiktiivisestä tulevaisuuden kasvusta, joka hoitaa kaikki vajeet.
Perusosingolla 1,8 euroa sen sijaan lienee kovaa maata allaan. Itse asiassa laskisin Sammon osinkotuoton jakamalla perusosingon ylimääräisistä osingoista putsatulla pörssikurssilla eli näin:
Osinko 1,80 euroa jaettuna (Pörssikurssi 45,50 euroa miinus tämän vuoden Lisäosingot 1,60 miinus Ylimääräinen pääoma 2,0 euroa). Tästä tulee ”kestäväksi” osinkotuotoksi 4,3 prosenttia.
Katseltuani Torbjörnin Vepun kasiminuuttisen, se vaikutti itseensä ja yhtiöönsä hyvinkin tyytyväiseltä. Tästä ja Dagens Industrin haastiksista päättelen, että jotain tuloskasvuakin voisi lähivuosina olla Sammolla tulossa. Joten 2022 P/E 19 ei ole mitenkään äärimmilleen venytetty kerroin. Varsinkin kun Sammon väki näkyy osaavan vakuutuksiaan takoa.
Toivottavasti tästä kolumnista Sampo ainakin vähän selvisi.
Keskustele Sammosta
