Jos hallitusneuvotteluissa on mukana puolue, jonka mukaan työllisyys hoituu työaikaa lyhentämällä, kannattaa osakesijoittajan olla varuillaan. Meidän kasinotaloudesta elävien lompakkoihin entistä syvemmälle pääsyyn yritetään keksiä kaikenlaisia luovia ratkaisuja ensi viikollakin Säätytalolla.
Takavuosina ay-liikkeen ekonomistit eivät olleet käytännön lainkaan julkisuudessa. Liittojen puheenjohtajat hoitivat nyrkin pöytään lyömisen ja ekonomistit kertoivat näille julkisuudelta piilossa, mitä merkitystä ostovoimalle ja kansantaloudelle vaateiden toteutumisesta olisi.
Nykyisin taas SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta ja tavallinen ekonomisti Patrizio Lainà kilvan vaativat niin suuressa julkisuudessa kuin suinkin saavat lisämenoja valtiolle ja veronkiristyksiä nettoveroja maksavalle kansanosalle.
Lauri Ihalaisen mukaan SAK:lle kuuluu kaikki paitsi ulkopolitiikka. Tämä tuli hyvin mieleen, kun näin Kaukorannan vaatineen Säätytalolla mm. varallisuusveron palauttamista ja perintöverojen korottamista. Miten tämä liittyy ay-liikkeen perustoimintaan, voi joku toki jäädä pohdiskelemaan. Vastaus löytyy tämän kappaleen ensimmäisestä lauseesta.
Kun SAK:n suulla äärivasemmistolaisia vaatimuksia tekevät ekonomisteiksi esittäytyvät olemme kusessa. Tämän ymmärsivät kaikki yleensä mistään mitään ymmärtävät viimeistään siinä vaiheessa, kun Kaukoranta kehotti pienituloisia yrittäjiä menemään palkkatöihin, ellei bisnes luista.
Tosin kovasti arvostamani ekonomisti Heikki Pursiainen sanoi twitterissä, että Ilkkaa ei saa pilkata, koska se on tosi hauska ja Heikki arvostaa sitä. Mie taas ihmettelin, mistä noin hyviä sieniä saa, mitä Heikki oli twiitatessaan syönyt. Toivoisin kovasti, että ekonomistit tekisivät taloustieteellistä tutkimusta eivätkä ajaisi poliittista agendaansa ja yrittäisi keksiä siihen taloustieteellisiä perusteluja. Ja että ekonomistit eivät puolustaisi toistensa absurdejakin näkemyksiä.
Vielä pehmeämmissä tieteissä kuin taloustieteessä on hyvin tavanomaista, että ensin päätetään tulos ja sitten yritetään sovittaa empiriaa siihen. Ja taloustieteessäkin olen nähnyt paljon, kuinka nuorena päätetään ideologia, ja sitten pyritään edistämään sitä ”tieteellisin” keinoin. Tällaisesta toiminnasta pitäisi säätää rangaistukseksi mahdollisimman monta vuotta tauotonta kännisen Paavo Arhinmäen kuuntelemista.
Olen liian vanha muuttamaan yhtään mihinkään. Lapsilleni olen kyllä suositellut ulkomaihin tutustumista ja kieliopintoja. Mie en siis muuta, mutta rahani kyllä voivat muuttaa. Listasalkustani noin viidennes on ruotsalaisissa osakkeissa, ja kasvatinkin kruunusijoitusteni osuutta tällä viikolla.
Esittelenkin Ruotsin salkustani pari rahapeliyhtiötä, koska niitä ei Suomen listoilta löydy lainkaan, tällä viikolla tuli molemmista uutisia ja näyttääkseni esimerkin, miten raha tarvittaessa helposti liikkuu.
Aspire Global
Maanantaina menin päiväunille käytyäni Pasilassa Ylen aamuTV:ssä. Herätessäni ihmettelin, miten salkkuni oli plussalla, vaikka Kaikkien laurahuhtasaarien Sankari oli twiittaillut kurssit reilusti alas.
Olin unohtanut, että aamulla oli tullut Aspiren osari. Päättelin sen olleen hyvän, koska kurssi oli jotain +15%. Tässä yhteydessä lienee taas hyvä kerrata, että osakemarkkinat ovat varsin tehottomia, koska mukana on muitakin yhtä holtittomia sijoittajia kuin mie.
Aspire on rahapeliyhtiö, joka on jo useamman vuoden keskittynyt reguloituihin (=säänneltyihin) markkinoihin ja B2B:hen eli alustan tarjoamiseen varsinaisiksi peliyhtiöiksi mielletyiltä.
Olen pyrkinyt eroon kaikkien niiden rahapeliyhtiöiden osakkeista, jotka saavat Suomen markkinoilta mitään merkittävää kassavirtaa. Suomessa on iso riski, että täällä viritellään jonkunlainen ulkomaille pelaamisen kieltolaki, joka iskisi laillisiin ulkomaisiin pelintarjoajiin ja hyödyttäisi Caracas Gaming Companyja ja vastaavia. Veikkauskaan tuskin tienaisi mitään, vaikka lakia lobbaakin. Mutta on meillä hölmöä lainsäädäntöä tehty ennenkin.
Aspire sen sijaan on pärjännyt hyvin esimerkiksi Saksassa ja Portugalissa, ja sen liiketoimintasalkku on enimmäkseen pitkin Eurooppaa hyvin hajautettu.
Pareto Securites nosti osarin jälkeen Aspiren tavoitehinnan 68:aan kruunuun, perjantaina kurssi oli vähän alle 50 SEK. Yhtiö tehnee tänä vuonna jonkun neljä ja puoli kruunua tulosta.
Aspire myi markkinoille seitsemän prosentin bondin jo ajat sitten, ja sillä ovat rahat pääosin käyttämättä. Kassassa löytyykin käteistä 57,5 miljoonaa euroa. Rahapeliyhtiöt ovat lähes kautta linjan tulleet alas, joten rahojen päällä istuminen on toistaiseksi ollut onnistunut strategia.
Miulla on isohko positio hyvillä piilevillä veroveloilla varustettuna tätä ja olen treidaillutkin edestakaisin monta kertaa. Yleensä on kannattanut ostaa neljänkymppiin ja myydä viiteenkymppiin. Nyt en ole ihan varma, uskallanko ensi viikolla paljon kevennellä, vaikka kurssi vähän pomppaisikin.
Global Gaming
Global Gaming on tullut tänä vuonna jyrkemmin alas kuin keskustapuolueen kannatus. Ruotsihan lisensioi rahapelimarkkinansa vuodenvaihteessa. Kun peliyhtiöiden geelitukille annetaan vapaat kädet markkinoida, lätkäistään 18 prosentin vero pelikatteesta laskettuna ja lisäksi annetaan mahdollisuus peliongelmaisille tehokkaasti sulkea itsensä peleistä pois, odotettavissa oli tulosten heikennyksiä.
Puhuin tästä jo paljon ennen vuodenvaihdetta, mutta valitettavasti olen liian vanha shorttailemaan mitään. En tosin odottanut, että joku GG painaa tuloksensa kuralle asti, mutta niin se vain teki.
Osakemarkkinoilla myöhässä tuleva negari eli tulosvaroitus tarkoittaa yleensä kilpa-ammuntaa ostolaitaan. Näin kävi Globalillekin, joka vuodenvaihteessa maksoi 36 kruunua, ennen huhtikuun puolenvälin negaria 16 kruunua ja sen jälkeen 8 kruunua.
Mie päätin gämblätä lapulla, kun toimitusjohtaja sai kenkää ja hallitusta muokattiin uusiksi ja lisäksi kaikki avainhenkilöt ostivat osakkeita. Rahapeliyhtiön plussalle saaminen ei ole kovin monimutkaista, jos siis on ennestään vahva asiakaspohja olemassa. Kysykää vaikka Veikkaukselta, miten lottoasiakkaista tehdään näppärästi slottiasiakkaita. Jos taas lähtee pystymetsään, eli vaikka jollain uudella brändillä, ennuste kilpailluilla markkinoilla on melko huono.
Jos Aspire on riskinsä hajauttanut, GG taas on taidokkaasti toimintansa keskittänyt. Global Gaming elää tai kuolee Ruotsin markkinoiden mukana. Joku kysyi, enkö ole huolissani Ruotsiin vaadituista nettislottien mainontakielloista. En ole, koska GG paukutti mainoksiin menemään alkuvuodesta jotain 100 miljoonaa kruunua. Ala kokonaisuutenakin alkaisi tekemään paljon parempaa tulosta, jos markkinointi kiellettäisiin. Slottihullut jatkavat slottien pelaamista kuitenkin ikuisesti, markkinoitiin sitä niille tai ei. Jos Global ei olisi alkuvuonna laittanut kruunuakaan markkinointiin, olisi se tehnyt selvästi positiivisen tuloksen.
Jos haluaa rahapeliyhtiöstä kunnon riskiä, on Global Gaming tähän tarkoitukseen oikein sopiva. Osake sulki 8,65 SEK perjantaina. Nollan alle kurssi ei laske mitenkään, joten siinä mielessä tässä ollaan varmalla pohjalla.
Miksi Ruotsiin?
Pyrin sijoittamaan vain sellaisiin yhtiöihin, joiden liikeidean ymmärrän ja markkinoille, joiden kirjanpitoon luotan. Tosin IFRS:n myötä en ole enää varma luotanko esimerkiksi Nokian lukuihin. Mutta Ruotsi on sivistysvaltio, jossa lisäksi osakesijoittaminen ei ole synti, kuten meillä Suomessa monet oikeistolaiseksikin itseään kutsuvat ajattelevat.
Lisäksi jos nappaa lähteä johonkin yhtiökokoukseen tai vastaavaan, etäisyydet eivät ole kovin pitkät ja ymmärrän kieltäkin. Tosin yhdessäkään ruotsalaisessa yhtiökokouksessa en ole toistaiseksi jaksanut käydä, vaikka pariin olen sentään ilmoittautunut.
Enkä usko, että Ruotsissa tehdään mitään hirvittävän typerää lainsäädäntöä, joka iskee osakkeiden arvostuksiin kautta linjan. Tuskin sellaista tulee Suomeenkaan, mutta riski on isompi. Varallisuusvero esimerkiksi varmasti maksaisi enemmän kuin tuottaisi, ainakin jos varallisuusarvojen lasku Suomessa lasketaan mukaan. Joku varallisuusvero voisi muuten olla sellainen asia, joka vielä saisi miutkin monacolaistumaan. Mutta sen tuloon en usko. SAK:n lista esiteltiin Säätytalolla nähdäkseni lähinnä siksi, että demarit voivat kertoa jättäneensä toteuttamatta vaikka mitä vaatimuksia.
Miten Suomen käy?
Ei tässä juuri mitään käy. Hillopurkkihallitus toteutuessaan korottaisi toki vähän osinkoveroja. Operaatio tosin ei tuo juurikaan lisää rahaa, mutta ei välitetä siitä, ei Ilkka Kaukorantakaan välitä. Lisäksi pääomatuloveroja vähän nostetaan, mikä sekään ei juuri verotuloja nettona kerrytä, mutta jollain sitä täytyy yrittää näyttää porvareita rokotettavan.
Lisäksi on jännä nähdä, mikä hallitus sieltä lopulta tulee. Ei ole välttämättä tosiaankaan toukokuussa valmiiksi taputeltu. Tuli mikä tuli, mitään rakenteellisia vajeita se ei kuitenkaan paikkaa.
