Ennustin joku vuosi sitten Tallinnan vielä nousevan Pohjois-Euroopan pokeripääkaupungiksi. Heinäkuisen Summer Showdownin jälkeen vaikuttaa siltä, että Tallinnan Casino Olympicillä järjestettävät turnaussarjat ovat nousseet ainakin Itämeren ykkösturnauksiksi. Helsinki Midnight Sunin tonnin pääturnaus keräsi hupaisasti saman 195 ostoa kuin Summer Showdown, mutta runsas sivuturnaustarjonta jyräsi Mikonkadun. Silmämääräisestikin porukkaa paikalla oli perkeleesti.
Historiallinen Hilton-reissuni
Olen aika monta turnausviikkoa jo Hiltonissa viettänyt. Mutta töttörö töttörö töt töt töö: Nyt olen käynyt myös Hiltonin pienellä punttisalilla. Jos salilla on penkki vapailla painoilla ja käsipainoja, ei se voi olla läpeensä huono. Lisäksi olen ylpeä eestin keelestäni: Ymmärsin salin radiotarjontaa selaillessani heti, että Puhas Traat on se aikuisten miesten kanava lukuisten imelää teinipoppia tarjoavien seassa.
Jätin kanavan päälle melko kovalle salilta lähtiessäni. Ei tarvitse muiden turhaan etsiä, mistä metalli kuuluu. Salille tulevien teinityttöjen iloksi saatan ensi kerralla piilottaa kaukosäätimen palkinnoksi kaikesta Radio NRJ:stä, mistä olen kuntosaleilla päässyt nauttimaan.
Toinen historiallinen saavutukseni oli olla pelaamatta jakoakaan käteispeliä. Tämä oli luultavasti ensimmäinen reissuni mihinkään Tallinnan kasinolle Monte Carlosta Park Hotellin, Swissin ja Olympian kautta nykyiseen Hiltoniin, jossa en pelannut yhtään käteistä.
Tosin olin pääasiassa käteisammattilainen 23 vuotta ja viidenkympin tällä puolen maltan vihdoin keskittyä turnauksiin. Törmäsin hississä Kalastaja-Lasse Laukkariseen. Olimme olleet monta päivää samassa kasinohotellissa näkemättä toisiamme. Lasse totesikin, että ilmeisesti olemme vaihtaneet kerroksia, Lasse alakerran käteisiin ja mie yläkerran turnauksiin.
Pelasin pääturnauksen lisäksi kolme muuta turnausta, joissa kaikissa työntö pysähtyi huulille. Mainin seitsemännen sijan lisäksi tuli siis paljon tuplakuplaosumia. Poikkeuksellisesti tykkäsin omasta pelistäni jossain määrin. Olenkin aika paljon pohdiskellut, miten voisi kräkätä lähes kaikkien kuulokepäiden liveturnauksissa pelaaman, netissä opitun miniraisepokerin ja tulokset vaikuttavat toistaiseksi lupaavilta.
Ei nyt puhuta tässä yhteydessä siitä, kun ensimmäisellä pääturnauslaukauksellani yritin painaa yhden ärsyttävän kuulokepään ässiä pakkaan AK:llani.
Miksi ne Siljander ja Mattila pärjää niin hyvin?
Tätä kysyi miulta useampikin. Mikseivät kysy Masalta ja Potti-Jussilta itseltään? Herroista Mathias Siljander ja Jussi Mattila on nimittäin Tallinnan pääturnauksen finaalivaiheessa headsupissa yleensä jompikumpi, tällä kertaa molemmat.
Lisäksi kysymys on väärä. Oikea kysymys on, miten tätä vauhtikaksikkoa vastaan pitäisi pelata. Mutta vastoin tapojani yritän vähän vastata tyhmäänkin kysymykseen:
Ensinnäkin pojat pelaavat hyvin – erityisesti ottaen huomioon antamansa promilletasoitus. Tämä on se selitys mitä ei yleensä haluta kuulla, koska kysyjät yleensä pelaavat omasta mielestään täydellisesti, mutta silti joutuvat omasta mielestään aivan liian varhaisessa vaiheessa reilille.
Lisäksi muut pelaavat tätä kaksikkoa vastaan päin vaginaa. (Feministien silmitön raivo on saanut minutkin siistimään kirjoituksiani. Seuraavissa vaaleissa äänestän miekin salaa persuja, niin saavat sitä samaa, mitä meuhkaamisellaan ovat tähänkin astikin saaneet aikaiseksi.) Mie pyörittelin virtuaalipäätä, kun katselin kakkospäivänä kaverien avaavan ennen Mathiasta, jonka siihenastinen 3-bet prosentti oli sata. Yllättäen Masa painoi reraisen ja sitten nämä sankarit kippasivat. Pokeri ei tosiaan ole vielä kuollut.
Lisäksi Potti-Jussi pelkästään makselemalla sai yhden nettipelaajan kaikki merkit turnista, kun tällä oli flopiltakin outteja kuin Mihail Saakašvilillä Georgian vuoden 2018 sodassa. Kasino olisi voitu esimerkiksi ryöstää kesken jaon ja jako mitätöidä. Jos Jussi maksaa reissun pre, floppi tulee AAJ, ja sitten maksaa betsin ja reissun flopilta, mihin turnista kippaavaan käteen vihu entisen alokkaani laittoi? Kallerouvaan? Jussilla siis Litmanen-Kluivert eli Amsterdam Ajax ja hyväntekijällään turnista värinvedonkin poiminut jätkä.
Sitten on toki vielä niinkin, että onhan pojilla hohottanut. Tällainen turnaussarjan pitempiaikainen dominointi ei ole mahdollista edes Doyle Brunsonin ja Jennifer Harmanin lehtolapselle. ( Jäin tässä vähän pohtimaan miten Doyle 200kg ja Jennifer 50 kg…)
Toiveita jatkoon
Teresa pyysi kertomaan kehitysehdotuksia. Mie olen vähän nihkeä vaihtamaan voittavaa joukkuetta, joten kehotan pysymään pitkälle samassa. Pelataan turnauksia siis 12-04 ja nukutaan siinä välissä.
Ehkä pääturnauspäivän jälkeen voisi varovaisesti kokeilla, menisikö viisisatanen viiden kortin omaha. Tai vaikka neljäsatanen. Tai itse asiassa melko sama. Kunhan päättyy viimeistään neljältä. Vanhan miehen on syytä yrittää pitää unirytmistä kiinni.
En viitsi esittää mahdottomuuksia, kuten Neuvostoliiton aikaan syntyneen virolaishenkilökunnan hymyilemistä. Eestiläiset ovat niin söpön ugreja nekin. Hymyillä ei kuin kännissä, kurat. Selkeästi olemme sukulaiskansoja.
Tallinnan turnaukset ottavat Itämeren ilmaherruuden, koska Virossa on kaikki halpaa ja Helsingissä on kaikki kallista. Tälle eivät voi Casinot Helsinki, Cosmopol tai Copenhagen yhtään mitään.
Potentiaalisia haastajia voisivat olla Riika tai Vilna, mutta Tallinnalla on niihin nähden yksi ylivoimatekijä eli Helsingin ja Tallinnan välinen lauttaliikenne.
Casino Olympic voi hukata 2020-luvun Itämeren pokeridominanssina vain sössimällä asiat itse. Tai siis olen enemmän huolissani Eestin Riigikogusta. Jos meillä on euroedustaja, joka puhuu vain suomea viitasaarelaisittain, on Eestillä nokittaa ulkomaankauppaministerillä, joka ei halua matkustaa ulkomaille.
Paikalle oli tosiaan tullut pohjoiseurooppalaisten lisäksi brittejä, ranskalaisia ja italialaisia. Mie luulen, että nämä kaikki viihtyivät ja tuovat ensi kerralla kavereitaankin mukana. Niistä kahdesta irkusta, joita pääturnausvoittaja Siljander moneen otteeseen kutsui englantilaisiksi, en ole niin varma.
