Rahastosijoittamisella tarkoitetaan pankkien ja sijoitusyhtiöiden hoitamaa palvelua, joka kerää asiakkaiden sijoittamat varat yhteen ja sijoittaa ne useisiin eri kohteisiin, kuten osakkeisiin, raaka-aineisiin, korkoihin jne. Kohteet muodostavat yhdessä sijoitusrahaston. Eläkesäästäminen hoidetaan Suomessa usein pankkien markkinoimien eläkevakuutuksien kautta, jotka kohdistuvat sijoitusvakuutuksen alla oleviin rahastoihin ja osakkeisiin.
Sijoitusrahastot tulivat Suomeen vuonna 1988 ja tämä avasi piensijoittajille uuden mahdollisuuden varojen hajauttamiseen. Tämä on omalta osaltaan lisännyt yleistä kiinnostusta sijoittamista kohtaan. Pankit markkinoivat rahastoja voimakkaasti ja nykyään sijoittajalle on tarjolla sekä suomalaisia että kansainvälisiä sijoitusrahastoja.
Rahastosijoittamisen etuja ovat mahdollisuus päästä pienellä panoksella välillisesti usean pörssiyrityksen omistajaksi, jolloin hajautus hoituu helposti. Rahastoihin sijoitettaessa tuotto- ja riskitavoite on määriteltävissä tarkoin, myös vipua on mahdollista käyttää.
Rahastot voidaan jakaa eri kategorioihin:
-
Aktiivisesti hoidetut rahastot. Aktiivisisesti hoidettu rahasto pyrkii yleensä johonkin tavoitteeseen, yleisimmin sen tavoite on voittaa rahastolle asetettu vertailuindeksi. Aktiivisesti hoidetut rahastot voittavat kohdeindeksinsä rahaston kulujen jälkeen epätodennäköisesti. Aktiivisesti hoidetuille rahastoille on tyypillistä myös lyhyet saatavissa olevat tuottohistoriat, huonosti menestynyt rahasto poistetaan markkinoilta ja tilalle luodaan uusi. Hyvin menestyneitä rahastoja taas markkinoidaan voimakkaasti.
-
Passiivisesti hoidettu rahasto on yleensä huomattavasti (jopa prosentteja vuodessa) halvempi kuluiltaan. Sen tavoite on seurata kohdeindeksiä, tällöin se turvaa pitkällä aikavälillä markkinoita vastaavan tuoton.
Eri rahastotyyppejä:
-
Korkorahastot tarjoavat vakaata tuottoa. On olemassa pitkän ja lyhyen koron rahastoja jotka reagoivat koron muutoksiin eri nopeudella. Korkojen nousu heikentää korkosijoituksen arvoa ja lasku vastaavasti lisää. Korkorahastoihin sijoitetaan yleensä joko salkkua hajauttaakseen, tai osakemarkkinoilla koetun kuplan vallitsemisen ajaksi.
-
Yhdistelmärahastot ovat kombinaatioita kahdesta edellisestä. Tuotto-odotus ja riski ovat osakemarkkinoiden ja korkorahastojen väliltä.
-
ETF-rahasto (Exhange trading fund) on pörssilistattu indeksirahasto jolla voidaan käydä kauppaa arvopaperipörssissä. Mikäli sijoittaja tahtoo sijoituksensa pärjäävän markkinoita vastaavalla tavalla, on kyseisen markkinan indeksiä seuraava ETF-rahasto oikea valinta. ETF:n edut yksityissijoittajalle ovat sähköinen ja reaaliaikainen kaupankäynti osakkeiden tapaan, hintaseuranta koko pörssipäivän ajan, alhaiset hallinnointikulut suhteessa perinteisiin rahastoihin, ilmaiset merkinnät ja lunastukset, sekä laaja valikoima.
-
Hedge-rahastot ovat rahastoja pyrkivät markkinatilanteesta riippumatta kasvattamaan arvoaan, ne sijoittavat pääomat kunkin rahaston toimintatavan mukaisesti kaikkeen appelsiinimehusta Talvivaaraan.
-
Vipurahastot tarjoavat suurempaa riskiä ja ne käyttäytyvät kertoimilla normaaleihin rahastoihin verrattuna. Vipurahastot ovat yleensä kokeneempien sijoittajien käytössä.
-
Raaka-ainerahastot sijoittavat raaka-aineisiin, kuten kultaan ja öljyyn. Raaka-ainerahastoja käytetään paljon kriisiaikoina niin sanottuna ”turva-satamana”. Yritykset myös turvaavat rahastoilla jonkin tarvitsemansa raaka-aineen hinnan nousua vastaan.
Rahastot toimivat merkintä- ja hallinnointipalkkioilla. Ne tarjoavat mahdollisuuden sijoittaa vaivattomasti ja helposti muuten vaikeasti saatavilla oleviin kohteisiin. Rahastosijoittaminen sopii parhaiten täysin kokemattomille sijoittajille sillä hajautus hoituu käytännössä automaattisesti. Aktiivisesti hoidetuissa rahastoissa kulut ovat kuitenkin pitkässä juoksussa iso rasite pääoman kehitykselle. Merkintäkulujen lisäksi rahastoissa on mahdollisia lunastus-, tuottosidonnais-, sekä rahastojen tilien hoitoon liittyviä palkkioita.
Vaikka rahastoja suurten pankkien toimesta suositellaan ja markkinoidaan yleensä ensimmäisenä, on suosituksiin hyvä suhtautua suurten kulujen takia kriittisesti.
Rahastojen kuluja on syytä vertailla tarkasti, TER-luku kertoo rahastojen perimien kulujen osuuden prosenttilukuna keskimääräisestä pääomasta. Passiviisesti hoidetut rahastot ovat edullisuutensa vuoksi lähes aina aktiivisesti hoidettuja rahastoja parempi valinta pitkällä aikavälillä.
Kysy tai keskustele rahastoista foorumillamme.
Lisää aiheesta: Sijoitusrahastot ovat yhä suosittu sijoitusmuoto
